Suomi elää metsästä!

Lauantai 18.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa oleva toteamus sai toissapäivänä uutta puhtia, kun Metsä Group kertoi suunnittelevansa uutta tehdasyksikköä Äänekoskelle.

 

 

Kyseessä on 200 miljoonan euron investointi ja 140 uutta työpaikkaa – rakentamisen aikana tarvittaisiin 1.000 henkilötyövuotta.

 

 

Lisäksi uusi tehdas työllistäisi välillisesti parisensataa henkilötyövuotta.

 

*****************

 

Kyseessä on vientiin tähtäävästä toiminnasta, sillä uudessa tehtaassa valmistettaisiin Kerto LVL-tuotteita rakennusteollisuuden asiakkaille pääosin Eurooppaan ja Aasiaan.

 

 

Kerto LVL-tuotteet ovat laminoitua viilutavaraa, jota käytetään monenlaisissa rakennushankkeissa uudisrakentamisesta kunnostamiseen ja korjausrakentamiseen saakka.

 

 

Uuden tehtaan raaka-ainehankinta ulottuisi 150 kilometrin etäisyydelle Äänekoskelta, joten esim. Pirkanmaan pohjoisosan alueet olisivat hankinnan piirissä.

 

 

Metsä Group on Suomen 15. suurin yritys ja sen emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan omistavat n. 100.000 suomalaista metsänomistajaa; myös meidänkin perhekunnassa on kaksi Metsäliiton omistajaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pahnanpohjimmaisesta aktiiviseksi Suomeen investoijaksi

Perjantai 12.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilen mieluisia uutisia, kun Metsäliitto eli Metsä Group kertoi, että se investoi Kemiin 1,6 miljardia euroa maksavan biotuotetehtaan.

 

Metsäliitto onkin nykyään ainoa Suomeen investoiva metsäalan yritys, sillä vuonna 2017 käynnistynyt Äänekosken biotuotetehdas on edellinen metsäteollisuuden Suomeen sijoittunut tehdasinvestointi.

 

Metsäliitto on suomalaisten metsänomistajien omistama yritys ja taitaapa myös perhekunnallamme olla jokunen tuon yrityksen osake.

 

Suomeen mahtuu vallan hyvin tämäkin uusi tehdasyksikkö, sillä Suomessa metsäteollisuus käytti vuonna 2018 raakapuuta kaikkiaan 74 miljoonaa kuutiota ja metsien kasvu oli samana vuonna 107 miljoonaa kuutiometriä.

 

Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Suomen metsissä on puuta yhteensä 2,4 miljardia kuutiometriä.

*************************

Muistan ajan, jolloin Metsäliitto oli Suomen metsätalousyritysten pahnanpohjimmainen ja erityisesti yrityksen koon sekä taloudellisen tilanteen osalta.

Metsäliitolla on kuitenkin ollut selkeä strategia ja sillä on ollut hyvä ”johtajaonni”, sillä nyt tilanne on tyystin toinen – mutta sulkevat Suomessa sijaitseviaan tuotantolaitoksiaan, mutta Metsäliitto porskuttaa.

**********************

On selvää, että Kemin biotuotetehtaan rakennustyöt tulevat viivästymään, sillä siitä tulevat huolehtimaan erilaiset viherterroristijärjestöt kuten WWF, Greenpeace, Luonto-Liitto, Vihreät ja niiden yksittäiset aisankannattajat.

Onneksi kaikkien puolueiden poliittiset päättäjät ilmaisivat eilen ilonsa ja myötäsukaisuutensa hankkeen julkistamisesta.

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys panosti tulevaisuuteen ja ilmastovelvoitteisiin!

Keskiviikko 16.9.2020 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on 130.000 jäsenellään ylivoimaisesti Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

Sain vuosina 2013 – 2018 toimia Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja tuo kuuden vuoden jakso onkin pisin aika, jonka sama henkilö voi sääntöjen mukaan toimia järjestömme samassa luottamushenkilötehtävässä yhteen jaksoon.

 

Nyt olen yhdistyksemme rivijäsen ja kiitän yhdistyksemme hallitusta, että sain eilen päätökseen erään projektin, jonka hallituksemme minulle osoitti!

 

 

Kyseessä oli Eläkeliiton metsänistutusprojekti, johon monet Eläkeliiton paikallisyhdistykset osallistuivat.

 

 

*******************

 

Tehtävä oli haasteellinen, mutta löydettyäni oikeat yhteistyöhenkilöt, se onnistui mainiosti.

 

 

Kuusentaimet Eläkeliiton valtakunnalliseen projektiin luovutti Metsäliitto Osuuskunnan omistama Metsä-Group Oy ja paikalliseksi vastuuhenkilöksi osasin kääntyä hyvin tuntemani…

 

 

 

…Metsä Group Oy metsäasiantuntija Mikko Kriikun puoleen, joka hyvien suhteidensa ansiosta pystyi löytämään meille juuri oikein sopivan istutusalueen Tampereen Kaupin Vinttikoira-radan vierestä.

 

Alue oli sopivan kokoinen 90:lle kuusentaimelle ja se oli hyvien kulkuyhteyksien äärellä.

 

 

 

Mikko Kriikun yritysesittely Metsä Group Oy:stä selvitti, että yritys kuuluu Metsäliitto-osuuskunta -konserniin ja se eroaa muista metsäyrityksestä omistuspohjansa osalta sillä, että Metsäliitto on suomalaisten metsänomistajien omistama osuuskunta – jokunen osuuskuntatodistus on myös meillä piironginlaatikossa tai oikeammin pankkiholvissa!

 

 

 

Mikko Kriikun tuomat ja Metsä Group Oy:n meille lahjoittamat kuusentaimet olivat terhakoita…

 

 

 

 

…ja niiden taimilaatikossa oli tarkat ohjeet taimien käsittelystä sekä…

 

 

…taimilaatikkoon liitetystä kasvipassista tuli tiedoksi, että taimet ovat kaksivuotisia ja ne on kasvatettu Pieksämäellä  Partaharjun Puutarhalla.

 

Kasvatuspaikka on tärkeä tieto, sillä kuusentaimia ei saa istuttaa kuin 200 kilometrin etäisyydellä etelä-pohjois –suunnassa alkuperäiseltä kasvupaikaltaan, jos haluaa parhaat kasvutulokset – näin kertoi meille Mikko Kriikku.

 

 

 

Varsinainen kuusentaimien istuttaminen tapahtuu siten, että maanpäällinen kuntta poistetaan kuokalla ja…

 

 

 

…sen jälkeen taimen istuttaminen tapahtuu ”pottiputkella” kivennäismaahan paikkaan, josta kuntta on poistettu!

 

 

 

 

Olen toki istuttanut paljonkin kuusentaimia, mutta aina vain kuokkaistutuksena, mutta nyt opettelin myös pottiputki-istutuksen.

 

Polkaisemaani istutuskuoppaan tainta on laittamassa yhdistyksemme rahastonhoitaja Marita Pyykkö!

 

 

 

Yhdistyksemme puheenjohtaja Liisa Flick-Vasama oli innokas istuttaja ja…

 

 

 

 

…hyvään kasvukuntoon jäivätkin hänen istuttamansa kuusentaimet.

 

 

 

Talkooporukkamme kokoontui istutusoperaation lopuksi yhteiskuvaan ja totesimme, että meitä oli mukana parisenkymmentä yhdistyksemme jäsentä!

 

 

 

 

Kiitokset Metsä Group Oy:n Mikko Kriikulle ja yhdistyksemme puheenjohtaja Liisa Flinck-Vasamalle onnistuneesta tapahtumasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Virtuaalinen tehdassalinäkymä ei pysty korvaamaan todellista tehdaskierrosta

Maanantai 24.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä neljäkymmentä ja puoli vuotta ja niistä saman työnantajan palveluksessa päivälleen neljäkymmentä viimeisintä vuotta.

 

Sain tuon neljänkymmenen vuoden aikana olla järjestämässä lukuisia tehdasesittelyjä ja jokseenkin aina tehdasesittelyihin liittyi tehdaskierros – joskus tehdaskierros saatettiin korvata tehdasalueella bussilla toteutettuun tehdasaluekierrokseen, mutta aina vieraillemme haluttiin tarjota jotain ainutlaatuista rehuteollisuusmaailmasta.

 

Ainutlaatuisuuteen kuuluivat oleellisena osana tehtaalla kuuluvat työn äänet, hajut sekä erityisesti rehunvalmistuksen seuraaminen sen eri vaiheissa.

 

******************

 

 

 

Osallistuin ”mennä viikolla” Tampereen Seudun Metsänomistajien jäsenilleen järjestämälle tutustumismatkalle Metsä Groupin biotuotetehtaalle Äänekoskella – olin mukana TaSeMo:n jäsenyyden lisäksi myös Metsäliiton omistajana.

 

Retkeläisiä oli matkassa lähemmäs viitisenkymmentä ja oppaita kohteessamme oli ”riittävästi”!

 

 

Yritys- ja tehdasesittelyt tapahtuivat Pro Nemus-yksikössä, mutta varsinaisille tehtaille tai tuotantotiloihin ei ollut pääsyä!

 

Pro Nemus tarkoittaa ”Metsän puolesta”!

 

 

*******************

 

Tehdaskierroksen puute korvataan Äänekoskella virtuaalisella ”tehdasvierailuilla” joissa…

 

 

 

 

 

 

…vierailijat pääsevät Metsä Groupin eri tehtaille virtuaalisesti.

 

Homma toteutetaan vierailijoille asennettavilla ”silmälaseilla” sekä käteen annettavalla ohjaimella, jolla vierailija saa valita sen Metsä Groupin tehdasyksikön, jonka tuotantoprosessia hän haluaa seurata ja tutkailla.

 

 

Onhan se tämäkin tapa tutustua puunjalostustehtaan tuotantoon, mutta toki tunne on kuin kondomin avulla naiskentelisi!

 

En pysty suosittelemaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäi paha maku suuhun!

Lauantai 22.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Tampereen Seudun Metsänomistajien eli TaSeMo:n järjestämälle jäsentensä tutustumismatkalle Äänekoskella sijaitsevalle Metsä Groupin biotuotetehtaalle.

 

Tässä jutussani kommentoin vain sitä sinänsä runsasta ruokatarjoilua, josta saimme nauttia tehtaalla.

 

Metsä Groupin esittelijät kertoivat meille mm., että Valion Äänekosken juustola hyödyntää biotuotetehtaalta tulevaa lämpöä Valion Aura-juuston valmistuksessa.

 

Metsä Groupin biotuotetehtaan ja Valion Äänekosken juustolan yhteistyön tuntien olikin todella hämmästyttävää, että…

 

 

 

…biotuotetehtaan ruokalassa oli meille TaSeMo-laisille ja Metsäliiton omistajille tarjolla Ruotsissa valmistettavaa Ingmariinia ja samoin Ruotsissa valmistettavaa Flora-margariinia!

 

Kysyinkin kaikkien kuullen, että miksi Metsä Groupin biotehtaan ruokalassa ei ole tarjolla Valion tuotteita tai edes Suomen ainoan margariinitehtaan eli Bunge Finland Oy:n ravintorasvoja.

 

Esittelijäneitonen lupasi viedä kysymykseni eteenpäin!

 

 

Välitän saman kysymykseni tätä kautta myös Metsäliiton edustajistolle, hallintoneuvostolle sekä hallitukselle:

 

"Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä, jotta Äänekosken tehtaan ruokalassa siirrytään Suomessa valmistettuihin voi- ja margariinituotteisiin?"

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäliiton omistama Metsä Group on kovassa iskussa

Perjantai 25.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Metsäliitto Osuuskunnan omistajana sain eilen eli torstaina 24.1.2019 osallistua osuuskunnan omistajille suunnattuun tilaisuuteen Hotelli Rosendahlissa Tampereella.

 

 

 

 

 

Tilaisuus oli tavallaan vaalitilaisuus, sillä se oli lähtölaukaus kevään aikana järjestettäville Metsäliitto Osuuskunnan edustajistovaaleille.

 

 

En suinkaan lähtenyt tilaisuuteen vaalimielessä vaan siinä mielessä, että halusin kuulla taloudellisesta suosta maamme parhaimpaan ja terävimpään yrityskärkeen nousseen yrityksen nykytilanteen.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston ikaalislainen jäsen Matti Äijö – tuttu mies monestakin yhteydestä!

 

 

 

 

 

Paikalla oli myös Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja Metsä Group Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja kurulainen metsäneuvos Martti Asunta.

 

 

 

*********************

 

 

 

Suomi on saatu tällä vaalikaudella taloudellisesti kuntoon ja niin on saatu kuntoon kuluneiden vajaan kymmenen vuoden aikana myös Metsäliitto Osuuskunta ja sen 100 prosenttisesti omistama Metsä Group.

 

 

 

 

 

Metsä Group´n liiketulos vuoden 2018 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen osalta on komeaa katseltavaa – on luonnollista, että viime vuoden viimeisen neljänneksen tulos ei ole vielä tiedossa.

 

 

Yrityksen liiketulos tarkastelujaksolla oli 641 M€, kun se vuonna 2017 vastaavana aikana oli 381 M€.

 

 

Metsä Group`n tulosta paransivat sellun hintojen nousu, mutta puolestaan valuuttakurssimuutoksilla oli 120 miljoonan euron suuruinen negatiivinen tulosvaikutus edellisvuoden tammi-syyskuuhun verrattuna.

 

 

 

*****************

 

 

 

On luonnollista, että yli neljäkymmentä vuotta agribisneksessä toimineena olen seurannut suurella mielenkiinnolla Metsäliitto Osuuskunnan taloudellista taaperrusta ja sitten sen nousemista maamme yrityseliittiin.

 

 

Elintarviketeollisuudessa toimineena Metsä Groupin liiketulos viime vuoden I – IX –kuukausilta tuntuu suorastaan käsittämättömältä (641 M€).

 

 

Omistajaosuuskunnan yhtenä osakkaana kiitän yrityksen toimivaa johtoa, luottamushenkilöitä sekä henkilöstöä mahtavasta tuloksesta!

 

 

****************

 

 

Käytin tilaisuudessa yhden puheenvuoron ja kysyin metsäneuvos Asunnalta, että miten todennäköinen brittien brexit tulee vaikuttamaan Metsä Group`n taloudelliseen tulokseen.

 

 

Asunta vastasi, että välittömät vaikutukset tulevat olemaan pienet, mutta kerrannaisvaikutuksia on liian aikaista ennakoida, mutta ne saattavat muodostua merkittäviksi.

 

 

Toivon, että kaikenmaailman tähtiliikkeet ja muut vastaavat Suomen EU-erosta vaahtoavat pitävät tämänkin tiedon saatuaan asiasta pienempää mölyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäteollisuuskonserni Metsä Group´n jätti-investointisuunnitelma Äänekoskelle antaa aihetta syiden ja seurausten pohdinnoille

Perjantai 25.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Perhekunnallamme on hallussaan parillakin taholla pieni osuus Metsäliitto Osuuskunnasta.

 

Metsä Fibre on osa Metsä Groupia ja sen omistavat emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board (24,9 %) ja Itochu (24,9 %).

Metsä Fibre on Metsä Groupin ydinliiketoimintoja yhdessä Metsä Boardin, Metsä Tissuen, Metsä Woodin sekä Metsäliitto Puunhankinnan kanssa.

 

Metsä Fibre on viime päivinä saanut runsaasti positiivista palstatilaa, kun se ilmoitti suunnittelevansa Äänekoskelle Suomen kaikkien aikojen suurinta metsäinvestointia.

 

Äänekosken suunnitelmat merkitsevät todellisen monitoimisen tehdasyksikön rakentamista Äänekoskelle – kustannusarvio on 1,1 miljardia eli 1.100 miljoonaa euroa!

 

Metsäliitto on nyt julkistetun suunnitelman perusteella nousemassa metsäteollisuutemme ehkä valovoimaisemmaksi tekijäksi.

 

Tunnustan olleeni ”epäilevä-Tuomas”, kun pankkimies Kari Jordan nimitettiin Metsäliiton toimitusjohtajaksi 1.1.2005 ja pääjohtajaksi 1.1.2006 – viimeistään nyt Jordanin näytöt osoittavat, että olin väärässä!

 

Äänekosken tehdassuunnitelmat antavat aiheen monenlaiselle pohdiskelulle.

 

Heittelen joitain ajatuksia – huomaa, että ajatusteni perässä on kysymysmerkki:

 

• alkaako talouselämässämme olla piristymisen merkkejä, kun Kataisen – Urpilaisen hallitus alkaa olla kolmen vuoden kivisen tiensä jälkeen painumassa ”unhon yöhön”?

• talouselämän virkistyminen on osaltaan mielialoista riippuvainen ja kun nyt poliittinen tulevaisuus nykyhallituksen luovuttaessa alkaa näyttää valoisammalta, myös teollisuus uskaltaa ottaa etunojaa tulevaisuuteen?

• teollisuus uskoo, että nykyisen hallituksen aikaansaama epävarmuus on poistumassa ja vuoden kuluttua eduskuntavaalien jälkeen siirrytään vahvan kasvun sekä tulevaisuudenuskoisuuden vaiheeseen?

 

Sitten jokunen ajatus niistä seikoista, joita tarvitaan Äänekosken jätti-investoinnin kunniakkaaseen toteuttamiseen:

 

• maakuntien tieverkoston kunnostamiseen ja vuosien aikana syntyneen korjausvelan paikkaamiseen on saatava lisää panostuksia, sillä Äänekosken tehdasinvestointi tarvitsee kunnollisen tieverkoston; erityistä huomiota pitää kiinnittää alemman tieverkoston kunnostamiseen

• metsänhoitotoimenpiteiden kehittämiseen on panostettava, vaikka suunniteltu jätti-investointi voidaankin toteuttaa valtakunnallisesti kestävän hakkuusuunnitelman puitteissa

• nyt ei saa syyllistyä nurkkakuntalaisuuteen, vaan kaikkien on nähtävä positiivisena seikkana Metsäliiton panostukset Keski-Suomeen

 *********

Haluan erityisesti ottaa kantaa maamme ja maakuntiemme alemman asteen tieverkoston kehittämiseen ja todeta, että valtiovallan pitäisi nyt satsata sille suunnalle ja jättää haihattelut vaikkapa Tampereen ratikan tukemisesta hamaan tulevaisuuteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi puukartellijutun oikeuskäsittelyssä on varmaa: Asianajajat voittavat!

Keskiviikko 15.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuussa pääsee vauhtiin Suomen suurin vahingonkorvausoikeudenkäynti, kun Helsingin käräjäoikeus alkaa käsitellä metsäyhtiöitä vastaan nostettuja kanteita ns. puukartellijutussa.

 

Vastaamassa ovat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto. Niiltä haetaan korvauksia yli 200 miljoonaa euroa vahingonkorvauksena vahingoista, jotka puunmyyjät ovat mielestään kokeneet puukartellin vuoksi.

 

Kerrotaan, että aluksi päätetään ovatko vahingonkorvausvaatimukset vanhentuneet.

 

On selvää, että oikeudenkäynnistä muodostuu pitkä, sillä pelkästään muuramelaisen Reijo Lahtosen kokoamassa metsänomistajaryhmässä on lähes 700 metsänomistajaa.

 

Se on myös selvää, että prosessissa on varmuudella yksi voittaja eli asianajajat!

 

Jouduin työssäoloaikanani seuraamaan asianajajien menettelyä, kun olin työnantajani edustajana vuokraamassa varastotilaa konkurssiin menneeltä Keskusosuusliike Hankkijalta.

 

Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät suostuneet koskaan tekemään varastotilojen vuokrasopimusta kuin kuukaudeksi kerrallaan, sillä heidän mukaansa uudesta vuokrasopimuksesta piti aina sopia konkurssipesän asianajajien kokouksessa!

 

Voi vain kuvitella, että kuinka suuren laskun asianajajat kirjoittivat Hankkijan konkurssipesälle kerran kuukaudessa pitämästään kokouksesta, jossa he päättivät jatkaa varastotilan vuokrasopimusta taas kuukaudella!

 

Pidän tärkeänä, että metsäyhtiöt joutuvat edesvastuuseen laittomasta toiminnastaan, mutta pidän selviönä myös sitä, että kartellijutun ainoat varmat voittajat ovat asioita kummaltakin puolelta hoitavat asianajajat!

 

-Esko Erkkilä-

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.

Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.

Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.

 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-