Joudunko kääntämään takkini?

Perjantai 11.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut vankkumaton perustuslakivaliokuntasysteemin kannattaja, mutta viime päivinä tapahtuneet Vihreiden töppäilyt ovat laittamassa mielipidettäni uuteen harkintaan.

 

Olisiko kuitenkin erillinen perustuslakituomioistuin se oikea menettely Suomeenkin?

 

Takinkääntöajatusteni taustalla on ainakin kaksi syytä eli se, että kaksi kokoomuslaista perustuslakivaliokunnan jäsentä oli laittamassa alulle sinänsä tarpeellista ulkoministeri Pekka Haaviston epäasiallista käyttäytymistä erään johtamansa ministeriön virkamiehen syrjäyttämisessä…

 

…ja toinen syy oli se tärkein…

 

…eli Pekka Haaviston menettely kyseisen virkamiehen syrjäyttämisessä.

 

 

Haavisto yrittää nyt painottaa toimineensa Al-Holin –lierillä olleiden lasten hyväksi, mutta tuo väite on kuitenkin lumetta sille menettelylle, jota hän harjoitti ministeriönsä virkamiestä kohtaan ja josta hän sai langettavan tuomion perustuslakivaliokunnalta sekä kansalaisilta. Valitan, että jotkut järkevätkin ovat tässä asiassa hairahtuneet Haaviston kelkkaan.

 

Jätän takaportin sille, että jatkossakin olisin kannattamassa perustuslakivaliokunnan roolia, mutta silloin pitäisi vakavasti harkita presidentti Niinistön ehdotusta, että tietyissä asioissa perustuslakivaliokunnan pitää pyytää lausunto korkeimmalta oikeudelta ja/tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Korkeimman oikeuden (KKO) tuore päätös on voitto liittoihin kuulumattomille

Torstai 1.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Korkeimman oikeuden tuore päätös vahvistaa liittoihin kuulumattomien työntekijöiden asemaa työmarkkinakentässä.

 

 

Ymmärrän ay-väen huolen, sillä päätös on osa kauan kaivattua muutosta työpaikoilla.

 

 

Olin työelämässä 40 ja puoli vuoli vuotta ja sinä aikana en tarvinnut päivääkään ammattiyhdistysliikkeen apuja työehtojeni puolustamisessa.

 

 

Työurani aikana jouduin useasti ”napit vastakkain” ay-liikkeen kanssa, kun se yritti torpedoida työnantajan ja liittoihin kuulumattomien vastuullisten työntekijöiden järkevät toimenpiteet.

 

 

Elintarvikealalla toimiva työnantajani Raision Tehtaat konserniyhtiöineen oli 1970- ja 1980-luvuilla herkkä erilaisille röttelöille, joilla ay-liike yritti monin tavoin vaikeuttaa yrityksen ja konsernin vastuullisten työntekijöiden toimintaa.

 

 

Oli ilahduttavaa, että viisaus ay-liikkeenkin piirissä sai jalansijaa, kun edettiin 1990-luvulle, sillä lakkoherkkyys laimeni.

 

 

Tervehdin suurella tyytyväisyydellä Korkeimman oikeuden (KKO) päätöstä ja toivon, että sen soveltaminen vähentää ay-liikkeen valtaa työpaikoilla.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartto - kaupunki, jossa tulee liian harvoin käytyä

Lauantai 28.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viroon suuntautuneella kartanomatkallamme viivähdimme muutaman tunnin ajan Tartossa.

 

Tartto on kaupunki, jossa tulee vierailtua liian harvoin ja sen vuoksi se on jäänyt minulle sekä monelle muulle hieman vieraaksi.

 

Kartanomatkamme opas oli kotoisin Tartosta ja hänen johdollaan teimmekin pitkähkön kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tiiviin tietopaketin Tartosta.

 

 

 

 

Tartolle luo vahvan leiman Tarton Yliopisto. Sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.

 

Tartossa on eri puolilla kaupunkia lukuisia yliopistolle kuuluvia rakennuksia.

 

 

 

 

Tartossa sijaitsee Viron Tasavallan korkein oikeus. Se sijaitsi Tartossa jo vuosina 1920 – 1935 ja sitten taas Viron uudelleen itsenäistyttyä vuodesta 1995 alkaen.

 

 

 

 

 

Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki ja onkin mielenkiintoista, että Tartossa on ”Tampere Maja” (viittapylväässä ylhäältä seitsemäs oikealle osoittava viitta).

 

 

 

 

Tampere Maja sijaitsee ulkoapäin vaatimattoman näköisessä puutalossa (osoite Jaani 4). 

Tampere Maja on Tampereen ja Tarton kaupunkien kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Siellä on myös pieni majatalo, jossa on yhteensä kuusi vierashuonetta.

 

 

 

 

Osoitteessa Ülikooli 21 on Faehlmanin talo, jossa Kalevalan luoja Elia Lönnrot asui kesäkuusta joulukuuhun 1844, kun hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailija Friedrich Robert Faehlmanin luona.

Elias Lönnrot-seura kiinnitti muistolaatan talon seinään 1994.

 

 

 

 

Tarton keskustassa sijaitsee Teater Vanemuine.

Teatterin edessä ulkona on jakkaroita, joilla istuen voi kuunnella pyöreistä kaiuttimista kuuluvaa mukaansatempaavaa musiikkia.

 

 

 

 

Voidaan kuvitella, että kaiuttimista kuuluvaa musiikkia johtaa Eduard Tubin, joka toimi Vanemuinen konserttimestarina ja kapellimestarina vuodesta 1930 vuoteen 1944.

Vuonna 1944 Tubin muutti sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli vuonna 1982.

 

 

 

Toinen henkilöä kuvaava patsas Teater Vanemuinen ulkopuolella esittää teatterinjohtaja ja ohjaaja Karl Mennig´ä. 

Karl Menning oli teatterinjohtaja, lavastaja, teatterikriitikko ja diplomaatti, joka toimi Vanemuinen teatterijohtajana 1906 – 1914.

 

 

Kävimme ruokailemassa Teatterikahvilassa ja takaisin tullessani ihmettelin, että onko Karl Menning-patsas sillä aikaa muuttanut paikkaa. 

Olin osittain oikeassa, sillä Menning´ä kuvaavaa patsasta voi pyöritellä jalustallaan ja ruokailumme jälkeen Menning katsoi tyystin toiseen suuntaan kuin mennessämme ruokailemaan!

 

 

Paljon jäi kertomatta Tartosta, mutta ehkä joskus toiste!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Huomattava haitta" estää tieoikeuden myöntämisen naapurin pihan kautta

Maanantai 10.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin avustajana tietoimitukseen, jossa myönnettiin tieoikeus eräälle naapurillemme.

 

Prosessi sujui ongelmitta, mutta sen kuluessa opin parikin asiaa, jotka on hyvä tietää, kun joutuu osalliseksi tietoimitukseen.

 

Tietoimituksen alkuperäisessä esityksessä kaavailtu yksityistie olisi kulkenut erään omakotitalon rappurallista 6,70 metrin etäisyydellä.

 

Ajatus oli kuolleena syntynyt, sillä yksityistielain 8 § toteaa näin:

 

Jos kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten on tärkeätä saada kulkuyhteys toisen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle, on kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava oikeus käyttää jäljempänä säädetyssä tietoimituksessa määrättävää aluetta 5 §:n mukaisiin tietarkoituksiin. Oikeutta toisen kiinteistön alueen tällaiseen pysyvään käyttämiseen sanotaan tieoikeudeksi.

 

On selvää, että toisen tontille johtavan yksityistien kulkeminen naapurin omakotitalon rappurallista 6,70 metrin etäisyydellä aiheuttaa huomattavaa haittaa, joten piti tutkailla muita tielinjauksia.

 

 

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tästä kuvasta ilmenee, että kuinka läheltä naapurin rappurallia yksityistie oli alkuperäisen suunnitelman mukaan kaavailtu. Maanmittausinsinööri totesi ykskantaan, että ei onnistu!

 

 

Toinen merkittävä seikka, jonka opin samaisessa tietoimituksessa oli, että pitkäaikainenkaan tienkäyttö ei muodosta tieoikeutta.

 

Periaate on kirjattu Korkeimman Oikeuden päätökseen vuodelta 1986.

 

Nettitutkailussa en löytänyt kyseistä Korkeimman Oikeuden päätöstä, mutta uskon maanmittausinsinöörin kertomaan.

 

Periaate on merkittävä, sillä se merkitsee, että pitkäaikainenkaan toisen kiinteistön läpi kulkeminen ei muodosta tieoikeutta.

 

Tieoikeus on kuitenkin sellainen kansalaisoikeus, että tavalla tai toisella se jokaiselle tontille muodostetaan.

 

Tiekokous, johon apumiehenä osallistuin, oli hyvähenkinen ja pääsimme kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.

 

Tässä tapauksessa maanmittaustoimiston henkilökunta oli perehtynyt asiaan perusteellisesti, sillä kyseistä kiinteistöä koskevat tieoikeudet oli pengottu arkistoista vuodesta 1915 alkaen.

 

Arkistojen penkominen on kallista puuhaa, sillä yksityistietoimituksen hakija joutuu maksamaan arkistojen penkomisesta 77,00 euroa tunnilta. Tässä tapauksessa työtunteja oli tarvittu kahdeksan eli hakijalle koitui pelkästä arkistojen penkomisesta laskua yli 600 euroa!

 

Yksityistien pituudeksi muodostui 240 metriä ja hakijalle kertyi tietoimituksesta laskua kaikkiaan parisentuhatta euroa. Mielellään hän lupasi sen maksaa, sillä tietoimituksen tuloksena hänelle osoitettiin järkevä tieyhteys tontilleen.

 

-Esko Erkkilä-