Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kronstadt´n Merimieskirkko on hieno nähtävyys

Maanantai 1.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen vuosien saatossa päässyt käymään muutaman kerran Kronstadt´ssa, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin ensimmäisen kerran tutustumaan saaren merimieskirkkoon.

 

 

 

 

meri1

 

 

Kirkko on viralliselta nimeltään ”Pyhän Nikolain Laivastokatedraali”.

 

 

 

 

 

meri2

 

 

Ortodoksitapaan katedraalissa vierailevien naisten täytyy peittää hiuksensa ja heillä pitää olla yllään hame.

 

Kirkon eteisessä on lainattavissa shaaleja ja kietaisuhameita, jotta naiset voivat tutusta katedraaliin asianmukaisissa asuissa.

 

 

 

Ryhmissä esiintyminen olisi vaatinut oppaan, mutta kun ryhmä hajaantui yksittäisiksi henkilöiksi, niin opasta ei tarvittu. Kannattaa siis tutustua kirkkoon yksittäisenä kirkossakävijänä.

 

 

Tiukantuntuiset järjestysmiehet eivät katselleet suopeasti myöskään valokuvaamista, mutta koska turistit sitä kuitenkin melko vapaasti harrastivat, myös minä otin muutamia valokuvia katedraalin sisätiloista:

 

 

 

 

meri3

 

 

 

 

meri4

 

 

 

 

meri5

 

 

 

 

meri6

 

 

 

 

meri7

 

 

 

 

meri8

 

 

 

 

 

Katedraali toimii myös muistomerkkinä merellä kuolleille merimiehille.

 

 

 

 

meri9

 

 

Tätä tarkoitusta varten katedraalin seinustoilla on marmoripaasia, joihin on kaiverrettu merionnettomuuksissa kuolleiden upseerien nimet sekä miehistöön kuuluneiden hukkuneiden merimiesten lukumäärät.

 

 

 

 

meri10

 

 

Katedraalin edustalla olevalla aukiolla on torikiveyksellä kuvattuna suurikokoinen ankkuri, mutta katedraalin sisäänkäynti – vaikka korkealla onkin – on niin matala, että ankkurin hahmottaminen on sieltä vaikeaa.

 

 

 

 

meri11

 

 

Torin laidalla palaa ikuinen tuli haaksirikoissa hukkuneiden merimiesten muistoksi.

 

 

 

 

meri12

 

 

Katedraali valmistui vuonna 1913, mutta se suljettiin jo 1927.

 

Ensimmäinen jumalanpalvelus katedraalissa sulkemisen jälkeen järjestettiin vuonna 2005 ja katedraalin kunnostustyöt valmistuivat vasta runsas vuosi sitten eli keväällä 2013.

 

Tässä syy, että miksi katedraaliin on ennen ollut vaikea tutustua.

 

 

Kannattaa poiketa Pyhän Nikolain Laivastokatedraalissa Kronstadt´ssa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kronstadt, Kronstadin Merimieskirkko, Pyhän Nikolain Laivastokatedraali, Morskoi Nikolskii Sobor,

Pietari Suuri jaksaa Kronstadt´ssa tähyillä hiljenneen sotasataman suuntaan

Torstai 14.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä on lukemattomia Pietari Suuren patsaita ja yksi niistä sijaitsee Kronstadt´ssa.

 

 

 

kro1

 

 

Olen monesti käynyt Kronstad´ssa ja siellä käydään tietysti aina Pietari Suuren patsaalla sekä hänen valvovan katseensa alla tutustutaan myös sotasatamaan.

Kävin Kronstadt`ssa taas kerran 7.7.2014.

 

 

 

 

kro2

 

 

Pietari Suuri oli Venäjän hallitsija 1682 – 1725.

 

Pietari Suuri oli uudistaja ja hänen aikanaan Venäjästä muodostui eurooppalainen suurvalta.

 

 

 

 

kro3

 

 

Ihmetytti, että miten Pietari Suuren patsaan kohdalla oleva ennen niin vilkas satamaranta on hiljentynyt.

 

Aikaisemmin ranta-alueella oli lukemattomia matkamuistokojuja ja kaikissa kävi kauppa vilkkaasti.

 

Nyt ranta oli hiljennyt, sillä ranta-alueella oli ainoastaan yksi pieni koju matkamuistojen myyntiä varten sekä tämä taulukauppias.

 

Minne turistit ovat hävinneet?

 

 

 

kro4

 

 

Sama entinen taideteosmainen satamalaite,…

 

 

 

 

kro5

 

 

…nostokurjet,…

 

 

 

 

kro6

 

 

…alkava aava meri…

 

 

 

 

kro7

 

 

…ja sotalaivat,…

 

 

 

…mutta missä turistit?

 

 

 

 

kro8

 

 

Pietari Suuri jaksaa kuitenkin odottaa aikaa parempaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pietari, Pietari Suuri, Kronstadt, suomenlahti2014, Pietari Suuri Kronstadt,

Miksi purevat kättä, joka syöttää heitä?

Maanantai 11.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin heinäkuun alussa kiertomatkaan Viipurin, Pietarin, Narvan ja Tallinnan kautta takaisin Suomeen.

 

Matkalla näin kaksikin kertaa tapauksen, jota en ole aiemmin nähnyt Venäjällä enkä Virossa.

 

Kyse oli siitä, kun muutaman venäläispojan ryhmä Kronstadt´ssa ja myös Narvassa näytti meille keskisormeaan.

 

Tuntui pahalta kun alueilla, jotka kipeästi tarvitsevat kaikki ne ruplat ja eurot, jotka turistit tuovat alueelle, näytetään keskisormea hyvinvointia tuoville naapurimaan kansalaisille.

 

Ovatko Venäjällä asuvat alle 15-vuotiaat pojat saaneet paikallisista tiedotusvälineistä länsimaita parjaavaa tietoa vai miksi he osoittavat vihamielisyyttään suomalaisille?

 

 

************

 

 

Narva kuuluu Viroon ja sitä kautta Euroopan Unioniin.

 

Narvan asukkaista lähes 95 % on venäjänkielisiä ja kaupungin n. 65.000 asukkaasta vain vajaat puolet omaa Viron kansalaisuuden – Venäjän kansalaisuus narvalaisista on n. 35 %:lla.

 

Ovatko meille Narvassa keskisormeaan näyttäneet sitä samanlaista riskiporukkaa, jotka nyt röttelöivät itä-Ukrainassa?

 

 

Parin kolliporukan keskisormen näyttämiseen ei tietysti kannata paljon laittaa painoarvoa, mutta nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa pieniinkin tunnusmerkkeihin tulee kiinnitettyä huomiota.

 

Luotan, että Narvan venäjänkielisillä ja Venäjän passin omaavilla on Narvassa niin hyvät oltavat, että eivät he ainakaan lähde rakentelemaan mitään eriskummallista.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva, Kronstadt, itä-Ukraina, suomenlahti2014,

Jokohan aika ja Suomenlahden aallot ovat ennallistaneet Terijoen hiekkarannat?

Maanantai 4.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Terijoen tunnusmerkki ovat kautta aikain olleet Terijoen hiekkarannat.

 

Terijoen huvila-asutukset ja 24 kilometriä pitkät hiekkarannat olivat Suomen aikana tyyssija tavalliselle kansalle, mutta erityisesti Terijoki ja sen hiekkarantojen tienoot olivat monikulttuurellisten taiteilijoiden suosima kesänviettopaikka.

 

Terijokea kutsuttiin Suomen Rivieraksi.

 

 

************

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran matkailemaan Terijoella – viimeksi heinäkuun alussa 2014.

 

Viitisentoista vuotta sitten sain erään pienretkueen mukana yöpyä Terijoella Suomenlahden rannalla sijaitsevassa hotellissa ja käydä huonekumppanini – naapurini sukulaismies - kanssa uimassa Suomenlahdessa Terijoen hiekkarannalla.

 

 

Kokemus ei ollut nautinto, sillä neuvostoliittolais/venäläinen –komento oli imenyt kaiken hiekan rantavedestä Kronstadt´n pengertien rakennustarpeiksi.

 

Vain vedessä olevat suuret kivet olivat jääneet paikoilleen ja kaikki hiekka kivien välistä oli imetty pois.

 

Terijoen hiekkarannoilla Suomenlahti on niin matalaa, että viidenkymmenen metrin päässä rannasta vesi yltää vasta reisiin saakka eli sinne asti pitäisi kävellä, jos uimaan haluaa.

 

Kävely vedessä, jossa on vain suuria kiviä, on koettelemus ja vaarallistakin, sillä kivien väliin jäänyt jalka saattaa vaurioitua. Uiminen matalassa vedessä on liki mahdotonta – myös käsipohjalla eteneminen ei ollut mahdollista, sillä vettä oli aivan liian vähän.

 

 

*************

 

 

 

Tämän juttuni otsikko viittaa siihen, että joko Suomenlahden aallot ovat tuoneet Kronstadt´n pengertien rakennustarpeiksi imetyn hiekan tilalle uutta hiekkaa, jotta Terijoen rannoilla nyt taas pystyisi turvallisesti uimaan?

 

 

Tämän jutun lopuksi muutama bussin ikkunasta otettu valokuva nykyisistä Terijoen hiekkarannoista:

 

 

 

 

ui1

 

 

 

 

ui2

 

 

 

 

ui3

 

 

 

 

ui4

 

 

 

 

ui5

 

 

 

 

ui6

 

 

 

 

ui7

 

 

 

 

**************

 

 

Millaisethan nuo näkymät olisivat, jos Terijoki olisi edelleen Suomea?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terijoki, Terijoen hiekkarannat, Kronstadt, Kronstadt´n pengertie, Kronstadin pengertie, suomenlahti2014,