Kaksi suurta hallitsevat patsaina Käkisalmea!Perjantai 9.8.2019 - -Esko Erkkilä- Olen monta kertaa saanut käydä ja yöpyä Käkisalmessa, mutta suurta kunnioitusta en tuohon sinänsä kunniakkaaseen kaupunkiin osaa tuntea – pyydän asennettani anteeksi käkisalmilaisilta ja heidän jälkeläisiltään.
Puna-armeija poltti perääntyessään Käkisalmen vuonna 1941 ja silloin kaupungista jäi polttamatta vain 10 %. Puna-armeijan barbaarit liikkuivat tuossa vaiheessa Käkisalmen kaduilla ja heittivät kaikkiin taloihin tulisoihdut, jotka polttivat lähes kaikki tuon silloin niin kauniin kaupungin puutalot.
Kaupunki ei ole vieläkään pystynyt yli 70-vuoden aikana nousemaan uuteen kukoistukseensa ja se tilanne on kai minullakin päällimmäisenä, kun en osaa arvostaa Käkisalmea!
Käkisalmi on tuottanut maailmalle lukuisia tieteen, taiteen sekä bisnesmaailman kärkinimiä ja heistä voidaan mainita mm.:
Nyky-Käkisalmessa on keskeisellä paikalla kaksi maailmanhistorian suurnimeä, joista ainakin…
…Pietari Suuri voidaan kirjata historiankirjoihin paljon positiivistakin aikaansaaneena, mutta toisen eli…
…Vladimir Lenin ”ansioluettelosta” voidaan olla myös toista mieltä.
**************
Olen aina ihmetellyt, että miten Käkisalmen keskustan äärellä puistossa sijaitseva ”Poika ja leopardi” liittyy Käkisalmeen, mutta en ole saanut vastausta – olisikohan Neuvostoliiton aikainen päähänpisto!
Käkisalmen linna ja siellä olevat näyttelyt ovat aina mielenkiintoisia, mutta nyt Kyröläismatkallamme emme 8.7.2019 ehtineet siellä poiketa ja jouduimme tyytymään vain niiden…
…kahden hyökkäysvaunun katseluun, jotka vahtivat maailmanmenoa Käkisalmen linnan edustalla. Hyökkäysvaunujen takana näkyy se vuonna 1881 vaatimattomaksi kutistunut vesiväylä, jota pitkin siihen saakka Saimaan vedet virtasivat Laatokkaa. Virallisten tietojen mukaan 21.5.1881 puhkesi Taipaleen kannas ja sen seurauksena Suvannon vedet purkautuivat Laatokkaan ja Käkisalmen kautta ennen kulkenut vesiuoma käytännössä kuivui.
Ohitimme pysähtymättä Kiviniemen ja…
…ylitimme Vuoksen sekä kiirehdimme seuraavaan kohteeseemme!Harmillista muuten se, että emme pysähtyneet Kiviniemessä, sillä olisi ollut mukava käydä tervehtimässä sitä entistä Puna-armeijan hävittäjälentäjää, joka pitää kalakauppaa Kiviniemessä ja käyttää kalojensa rehuina Raision kalanrehuja!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Kyröläismatka2019, Käkisalmen linna, Poika ja leopardi Käkisalmessa, Lenin Käkisalmessa, Pietari Suuri Käkisalmessa, Taipaleenjoen muodostuminen 21.5.1881, Raision kalanrehut, |
Pietari Suuri - pieni kengännumero, mutta suuret jalanjäljet!Sunnuntai 21.7.2019 - -Esko Erkkilä- Saimme taannoisella hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla Venäjälle tavata kahdestikin Pietari Suuren patsaan muodossa – ensimmäisen kerran Petroskoissa ja uudestaan Käkisalmessa.
Petroskoissa Pietari Suuri esiintyi meille kokovartalopatsaana ja Käkisalmessa vain rintakuvapystinä.
Pietari Suuri syntyi vuonna 1672 ja kuoli 1725.
Pietari Suuren kengännumeroksi mainitaan joissain julkaisuissa 37 ja joissain taas peräti 39, mutta joka tapauksessa hänen jalanjälkensä ovat maailmahistoriankin kannalta suuret.
Pietari Suuren hallitsijakausi koski myös Suomea, sillä venäläiset valloittivat Viron vuonna 1710 ja miehittivät Suomen aluetta vuosina 1714–1721 niin kutsutun Isonvihan aikana.
Pietari Suuri oli Venäjän valtakunnan hallitsija aluksi tsaarina ja vuodesta 1721 kuolemaansa saakka keisarina.
Pietari Suuri perusti mm. Petroskoin vuonna 1703 ja sen vuoksi hänen patsaansa sijaitsee siellä lähellä Äänisen rantaa.
Pietari Suuren oikea käsi osoittaa kohti Petroskoin tärkeintä syntymäpaikkaa eli tykkitehdasta.
Tässä sama patsas takaapäin kuvaamanani!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Pietari Suuri, Ääninen, Pietari Suuren patsas Petroskoissa, Pietari Suuren kengännumero, |
Pietari Suuri jaksaa Kronstadt´ssa tähyillä hiljenneen sotasataman suuntaanTorstai 14.8.2014 - -Esko Erkkilä- Venäjällä on lukemattomia Pietari Suuren patsaita ja yksi niistä sijaitsee Kronstadt´ssa.
Olen monesti käynyt Kronstad´ssa ja siellä käydään tietysti aina Pietari Suuren patsaalla sekä hänen valvovan katseensa alla tutustutaan myös sotasatamaan. Kävin Kronstadt`ssa taas kerran 7.7.2014.
Pietari Suuri oli Venäjän hallitsija 1682 – 1725.
Pietari Suuri oli uudistaja ja hänen aikanaan Venäjästä muodostui eurooppalainen suurvalta.
Ihmetytti, että miten Pietari Suuren patsaan kohdalla oleva ennen niin vilkas satamaranta on hiljentynyt.
Aikaisemmin ranta-alueella oli lukemattomia matkamuistokojuja ja kaikissa kävi kauppa vilkkaasti.
Nyt ranta oli hiljennyt, sillä ranta-alueella oli ainoastaan yksi pieni koju matkamuistojen myyntiä varten sekä tämä taulukauppias.
Minne turistit ovat hävinneet?
Sama entinen taideteosmainen satamalaite,…
…nostokurjet,…
…alkava aava meri…
…ja sotalaivat,…
…mutta missä turistit?
Pietari Suuri jaksaa kuitenkin odottaa aikaa parempaa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pietari, Pietari Suuri, Kronstadt, suomenlahti2014, Pietari Suuri Kronstadt, |
Paljon ehtii Viipurissa näkemään pari tuntia kestävän aamukävelyn aikanaKeskiviikko 23.7.2014 - -Esko Erkkilä-
Viipurissa ehtii vajaan pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana näkemään paljon.
Tapaan ulkomailla ollessani rajoittaa nukkuma-ajat minimiin ja lähteä ainakin aamuisin varhain liikenteeseen.
Noudatin periaatettani 6.7.2014, kun Viipurissa yöpyessäni lähdin aamukävelylle.
Lähdin liikenteeseen klo 05.19 eli Suomen aikaa klo 04.19 ja palasin hotellille Venäjän aikaa klo 06.45 eli olin kaupungilla tunti ja 36 minuuttia - tarkat ajat on helppo tarkistaa kameran muistikortilta!
Otin aamukävelyni aikana 132 valokuvaa. Jos olet blogini vakituinen seuraaja, olet nähnyt osan valokuvistani, mutta nyt aion esittää aamukävelykierrokseltani muutaman kuvan.
Lähdetkö mukaan?
Aloitin aamukävelyni Hotelli Viipurista, sillä yövyimme siellä.
Rakennus, jossa Hotelli Viipuri nykyisin toimii, on entinen Karjala-lehden toimitalo.
Helsingin ja Lahden evakkovaiheiden Karjala-lehti asettautui Lappeenrantaan.
Olen Karjala-lehden tilaaja.
Hotelli Druzhba Salakkalahden rannalla.
Olen yöpynyt Druzhbassa viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 1982.
Viipurin linna.
Viipurin Kauppahalli.
Pyöreä torni…
…ja myös tässä.
Ahti Salakkalahden rannalla.
**********
Tässä muutama kuva Viipurin Tuomiokirkon kellotornista:
*******
Opaste Monrepos`n puistoon.
Onkijoita Salakkalahden rannalla.
Pietari Suuren patsas Tervaniemen kalliolla.
Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemellä.
Aamujuopuneita paikallisia sammuneina ja kuseksimassa.
Viipurin satama.
Torkkeli Knuutinpoika.
Seinälehti Torkkelinpuistossa.
Pietari-Paavalin kirkko Torkkelinpuistossa.
Mikael Agricolan patsas Pietari-Paavalin kirkon vieressä.
Yrjö Liipolan ”Metsänpoika” –veistos Torkkelinpuistossa.
Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin Kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa.
Tunti ja 36 minuuttia kestänyt aamukävely on päättynyt, sillä bussimme näkyy jo! Nyt suihkuun ja muiden mukana aamupalalle, johon ehdinkin vallan hyvin!
Kannustan tutustumaan Viipurin keskeisiin nähtävyyksiin – se onnistuu vajaassa kahdessa tunnissa, mutta toki kierrokseen kannattaa varata moninverroin enemmän aikaa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, suomenlahti2014, Hotelli Viipuri, Karjala-lehti, Viipurin linna, Pietari Suuri Viipuri, Viipurin maakunta-arkisto, Torklis Kunnutinpoika, Pyöreä torni, Viipurin Kauppahalli, Mikael Agricolan patsas Viipuri, Yrjö Liipola Metsänpoika, Hirvi, |
Sama jalusta, mutta patsas on vaihtunut vallanpitäjien mukaanMaanantai 21.7.2014 - -Esko Erkkilä- Olkoon tämän jutun alaotsikkona vaikkapa......patsaiden vaihtovuodet!
Olen parin viime vuoden aikana omakohtaisesti havainnut, että Viipurissa on paljon maamme historiaan liittyviä mielenkiintoisia seikkoja havaittavissa ja omin silmin nähtävissä.
Käsittelen nyt Viipurin Tervaniemessä sijainneita patsaita ja muistomerkkejä sekä sitä, mitä siellä nykyään on.
Tervaniemen kalliot sijaitsevat Viipurin keskustasta katsellen Viipurin linnan takana.
*************
Turistikartoissa saattaa ilmetä Pietari Suuren patsas ja sinne kannattaakin kävellä, jotta pääsee eräälle Suomen historian merkkipaikalle.
Tervaniemen kalliolle pystytettiin vuonna 1910 Pietari Suuren patsas.
Patsas pystytettiin Terveniemeen Suuren Pohjan sodan 200-vuotisjuhlien merkeissä, sillä Pietari Suuri seurasi Tervaniemen kallioilta Viipurin pommituksia vuonna 1710.
*************
Pietari Suuren patsas sai olla Tervaniemessä kahdeksan vuotta, sillä suomalaiset poistivat patsaan paikoiltaan vuonna 1918 ja pystyttivät samalle jalustalle 6. XII 1927 Suomen Itsenäisyydenpatsaan. Pietari Suuren patsas sai siirtyä Helsinkiin, josta se vuonna 1930 palautettiin Viipuriin ja nyt Viipurin taidemuseoon.
Tässä on Viipurin linnassa oleva valokuva Suomen Leijona-patsaan paljastustilaisuudesta 6.12.1927 eli Suomen itsenäisyysjulistuksen 10-vuotispäivänä.
Patsaan huipulla oli ylväs Suomen-leijona ja alla teksti
SUOMEN
ITSENÄISYYSJULISTUKSEN
MUISTOKSI
6. XII 1927
Valokuvan selitystekstissä kerrotaan, että muistopatsas on Gunnar Finnen veistämä.
Viipurin linnassa on näytteillä osa muistopatsaan tekstiosakivestä.
Leijona oli pitkään kadoksissa, mutta sitten se löytyi runneltuna Monrepos´n puistosta ja on nyt tietääkseni erään omakotitalon nurmikolla olosuhteisiin nähden kohtuullisessa kunnossa.
************
Pietari Suuren patsas palasi Tervaniemen kalliolle Talvisodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.
***********
Tilanne kuitenkin muuttui, kun suomalaiset valtasivat Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Viipurin ja Pietari Suuren patsas sai taas lähteä Tervaniemen kallioilta.
**********
Pietari Suuren patsas sai palata nykyiselle paikalleen Jatkosodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.
**********
Kävin tapaamassa Pietari Suurta 6.7.2014, kun tein vajaat kaksi tuntia kestäneen aamukävelyn Viipurissa käydessäni.
Pietari Suuri nojaili tykkiin ja jatkoi Viipuria katsellen samaan tapaan kuin hän teki vuonna 1710.
Patsaalle johtavat portaat ja graniittipallot portaiden vierellä ovat vuosien saatossa pysyneet samoina.
Patsaan takana on kallioon hakattuna vuosiluku 1910 eli se, jolloin Pietari Suuren patsas ensimmäisen kerran pystytettiin jalustalleen.
Kalliolla on rautaketjuin ympäröitynä alue, jossa on kyrillisin kirjaimin hakattuna kallioon P-kirjain ja kerrotaan, että Pietari Suuri on itse sen siihen hakannut vuonna 1710!
Lähdin jatkamaan aamukävelyäni ja jätin Pietari Suuren tähyilemään Tervaniemen kalliolta aamuun heräävää Viipuria!
Kannustan suuntaamaan Viipurissa kävelymatkan Tervaniemen kalliolle Pietari Suuren patsaan juurelle ja suomaan syvälliset ajatukset niille tapahtumille, jotka ovat tapahtuneet Tervaniemen kalliolla runsaan sadan vuoden aikana - oikeastaan jopa runsaan kolmensadan vuoden aikana!
Toivon, että joskus tulevaisuudessa Suomen Leijona sekä Pietari Suuri saisivat sulassa sovussa seisoa Viipurissa Tervaniemen kalliolla ja katsella monikulttuurellisen Viipurin elämänmenoa!
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Viipurin Tervaniemi, Tervaniemi, Pietari Suuri, Pietari Suuren patsas Tervaniemessä, Suomen Itsenäisyydenpatsas, Suomen Itsenäisyyden muistoksi 6.12.1927, Gunnar Finne, Viipurin linna, suomenlahti 2014, |
Kaksisataakuusikymmentäseitsemän porrasta huipulle!Perjantai 13.6.2014 - -Esko Erkkilä- Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki jäsenmatkan Viipuriin 9. – 11.6.2014.
Matkamme eräs kohteista oli tutustuminen Viipurin linnaan.
Käyntimme kohokohta oli, kun pääsimme kiipeämään linnan torniin.
Olen edellisen kerran kavunnut Viipurin linnan torniin vuonna 1982, joten edellisestä käynnistäni ehti kulua aikaa 32 vuotta.
Olikohan vuonna 1982 niin, että kamerat kerättiin pois torniin kiipeäviltä?
************
Tällä kerralla en keskittynyt kuvaamaan Viipurin linnaa ulkoapäin, sillä…
…tiesin, että pääsemme kiipeämään linnantorniin.
**********
Tornin sisäpuolella kiertää kaikkiaan 267 askelmaa…
…ja tornin laitoja kiertävien rappusten keskelle jää erilaisia puisia tukirakennelmia.
Huipulta avautuvat hienot näköalat ja niistä tässä muutama kuva:
***********
Vielä pari yksityiskohtaa, jotka kuvasin kauko-objektiivilla tornista:
Hotelli Druzhba hieman poikkeavasta kulmasta kuvattuna…
…ja harvemmin myöskään Tervaniemellä sijaitsevaa Pietari Suuren patsasta kuvataan täältä!
Toivon, että Viipurin linnan linnatorni pidetään yleisölle avoinna vast´edeskin, sillä sieltä avautuvat näkymät ovat näkemisen arvoiset!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Viipurin linna, Viipurin linnan linnatorni, Druzhba, Pietari Suuri, Pietari Suuren patsas Viipurissa, Tervaniemi, Pietari Suuren patsas Viipurin Tervaniemellä, viipuri2014, |
Onko lehtikuusimetsän istuttaminen panostamista tulevaisuuteen?Sunnuntai 5.1.2014 - -Esko Erkkilä- Pietari Suuri oli Venäjän hallitsijana 1682 – 1725, aluksi tsaarina ja myöhemmin keisarina.
Pietari Suuren eräs aikaansaannoksista oli, että hän loi Venäjälle sotakykyisen laivaston.
Keisarina Pietari Suuri oli kaukokatseinen, sillä hänen päätöksellään Raivolaan istutettiin lehtikuusimetsä. Lehtikuusimetsän tarkoituksena oli kasvattaa säänkestävää puutavaraa laivanrakennuksen tarpeisiin.
Olen käynyt Raivolan lehtikuusimetsässä, jossa jopa 50 metrin korkeuteen yltävät lehtikuuset kasvavat.
Pietari Suuren kaukokatseisuus ei kaikesta huolimatta yltänyt tarpeeksi pitkälle, sillä teräs syrjäytti puun laivanrakennuksen tarveaineena.
*************
Emme poikieni kanssa tavoitelleet Pietari Suuren kaukokatseisuutta, kun viitisentoista vuotta sitten päätimme istuttaa maillemme pariinkin kohtaan lehtikuusimetsikön. Istutimme lehtikuuset pienehköille alueille, joilla jouduimme metsänhoidollisista syistä tekemään kuusikon päätehakkuun.
Lehtikuuset ovat viidessätoista vuodessa kasvaneet hyvin. On annettava tunnustus muille maatalousyhtymämme omistajille, sillä lehtikuusitaimikon hoitotöistä on huolehdittu.
Lehtikuusitaimikkoon kasvaa hyvin helposti koivuja ja ne on pidettävä kurissa, jotta koivut eivät vahingoita lehtikuusia.
Lehtikuusitaimikon vihollisia ovat hirvet, mutta meidän lehtikuusikkomme ovat taimikkovaiheessa säästyneet hirvivahingoilta. Nyt hirvet eivät enää pysty olemaan uhkana.
Miksi päädyimme istuttamaan lehtikuusia?
Lehtikuusikkomme ovat pieniä, sillä niihin on istutettu ainoastaan vajaat parituhatta lehtikuusentainta.
Pähkäilimme, että lähivuosikymmeninä tullaan ympäristösyistä kieltämään kaikkinaiset puutavaran lahonsuojausmenetelmät ja kun lehtikuusi on lahonkestävä puulaji, niin päädyimme istuttamaan lehtikuusta.
Tiesimme lehtikuusentaimien herkullisuuden hirville, mutta emme antaneet sen vaikuttaa puulajivalintaamme.
Kun nyt tutkailee lehtikuuseen liittyviä käyttötarkoituksia, on mukava havaita, että sillä näyttäisi olevan monipuolista kysyntää.
Kokemuksemme lehtikuusenviljelystä ovat ensimmäisen viidentoista vuoden kokemuksella positiiviset ja uskallan suositella lehtikuusen valitsemista istutettavaksi puulajiksi muillekin.Lehtikuusimetsistämme ei ole tarkoitus luoda mitään ”Välimäen lehtikuusikkoa”, mutta kieltämättä lehtikuusimetsikkö on ulkonäöltään hieman erikoinen! Merkkituote siis!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lehtikuusi, Raivolan lehtikuusikko, Pietari Suuri, Pietari I Suuri, lehtikuusikon viholliset, lehtikuusikon hirvivahingot, hirvivahingot, |
Aamukävelyllä Viipurissa 8.7.2013Keskiviikko 14.8.2013 - -Esko Erkkilä- Heinäkuun alussa Venäjälle tekemämme matkan viimeinen aamu valkeni Viipurissa aurinkoisena ja lämpimänä.
Matkantekomme jatkuisi vasta klo 9.30, joten lähdin pienelle aamukävelylle, sillä Viipurissa riittää mielenkiintoisia kohteita.
Olin kartasta illalla havainnut, että hieman kauempana Viipurin linnan takana sijaitsee Pietari Suuren patsas – sitä kohti siis, sillä kohde oli minulle täysin uusi ja outo.
Pyöreä torni piti kuitenkin käydä kuvaamassa aamuauringon loisteessa.
Viipurin linna aamuauringossa.
Linnansillalta sain kauko-objektiivilla jo kohteenikin näkyviin. En silloin tiennyt, että kuinka pitkän matkan joudun taivaltamaan ennen kuin olen patsaan juurella.
Tämä ”kaukokuva” on patsaasta reissuni aikana ottamista kuvista paras, vaikka matkaa kohteeseen on parisensataa metriä.
Kello oli paikallista aikaa tasan seitsemän, kun kuljin linnan sisäänkäynnin ohi ja huomasin, että portti on hieman auki.
Menin sisään, kuljeskelin linnan pihalla sekä napsin valokuvia. Ketään en nähnyt.
Tässä muutama kuva linnan pihalta:
***********
Linnanpihalla käyntini jälkeen saavuin vähän turhankin pitkän kierroksen jälkeen Pietari Suuren jalkojen juurelle – olin matkani tavoitteessa!
Patsaan vierellä kalliossa on vuosiluku 1910. Silloin Pietari Suuri on saanut patsaansa Viipuriin.
Tätä maisemaa Pietari Suuri Viipurissa katselee.
Pietari Suuren vartijoina kalliolla ovat minitykki ja vierailuhetkelläni myös varis vai onko tuo korppi!
Lintu lähti pois ja niin minäkin – Pietari Suuri jäi taas yksikseen katselemaa Viipuria!
Linnansillalta vielä viimeinen katsahdus kohti Pietari Suurta – kyllä hän paikoilleen jäi!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Pietari Suuri, Pietari Suuren patsas Viipurissa, Viipurin linna, Pyöreä torni, |