Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Suomessa pääsee kauas itään!

Maanantai 2.8.2021 - -Esko Erkkilä-

On varmaan monille yllättävä tieto, että Suomen maankamaralla pääsee n. seitsemänkymmentä kilometriä idemmäs kuin on Pietari!

 

Tuo paikka sijaitsee Ilomantsin Hattuvaaran Virmajärvellä ja on nimeltään ”Itäpiste”.

 

 

IMG_2489.JPG

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme Suomen ja EU:n mantereella sijaitsevalla itäisimmällä pisteellä ja tässä kaksi luutnanttia – kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki ja yliluutnantti Esko Erkkilä – poseeraavat ja meidän välissämme Virmajärven saaressa näkyy Suomen ja Venäjän välinen rajapiste!

 

Rajapisteen takana näkyvä maasto on Venäjän Karjalan tasavaltaa ja Suojärven piiriä.

 

 

IMG_2481.JPG

 

 

Katselupaikalta on 170 metriä matkaa rajapaalulle.

 

 

IMG_2482.JPG

 

Mainio oppaamme Rauno Suhonen selosti näkymäämme ja kertoi, että nyt olemme n. 70 kilometriä idempänä kuin Pietarin kaupunki – uskomatonta!

 

IMG_2476.JPG

 

Rajapisteen lähelle -  parisadan metrin etäisyydelle – pääsee autoilla ja parkkipaikalta pitää kävellä köysin erotettua käytävää pitkin tuolle katselupaikalle.

 

 

IMG_2477.JPG

 

Paikalla saa valokuvata vapaasti, mutta köysien yli ei saa mennä!

 

 

En toisiaan ole tiennyt, että Suomessa pääsee Pietarin kaupunkia idemmäs!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomessa pääsee kauas itään!, Ilomantsin Hattuvaaran Virmajärvi, Itäpiste, 70 kilometriä Pietaria idemmäs, sotakamreeri Rauno Suhonen,

Potkupalloilun EM-kisoihin liittyvät koronatartunnat merkitsevät, että matkailu Suomesta Venäjälle on mahdottomuus vielä pitkälti!

Maanantai 28.6.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomien monien muiden suomalaisten kanssa elättänyt toiveita, että matkailu Suomesta Venäjälle avautuisi lähiaikoina.

 

Pietarissa parhaillaan järjestettävät potkupalloilun EM-kisat todistavat kuitenkin, että Venäjän vaikean koronatilanteen vuoksi matkailun avautumiseen sinne on vielä pitkä matka.

 

Tänään saamme THL:n julkaisemat uusimmat koronaluvut ja on hyvinkin mahdollista, että uusien tartuntojen määrä ylittää 200 tapausta.

 

Vastuutonta toimintaa niiltä tahoilta, jotka järjestivät suomalaisille matkoja Pietarin potkupallokisoihin ja erityisen vastuutonta toimintaa se oli niiltä, jotka lähtivät näille matkoille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Potkupalloilun EM-kisoihin liittyvät koronatartunnat merkitsevät että matkailu Suomesta Venäjälle on mahdottomuus vielä pitkälti!, potkupalloilun EM-kisat Pietarissa, vastuutonta potkupalloiluturismia,

Kaksi suurta hallitsevat patsaina Käkisalmea!

Perjantai 9.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monta kertaa saanut käydä ja yöpyä Käkisalmessa, mutta suurta kunnioitusta en tuohon sinänsä kunniakkaaseen kaupunkiin osaa tuntea – pyydän asennettani anteeksi käkisalmilaisilta ja heidän jälkeläisiltään.

 

 

Puna-armeija poltti perääntyessään Käkisalmen vuonna 1941 ja silloin kaupungista jäi polttamatta vain 10 %.  Puna-armeijan barbaarit liikkuivat tuossa vaiheessa Käkisalmen kaduilla ja heittivät kaikkiin taloihin tulisoihdut, jotka polttivat lähes kaikki tuon silloin niin kauniin kaupungin puutalot.

 

 

Kaupunki ei ole vieläkään pystynyt yli 70-vuoden aikana nousemaan uuteen kukoistukseensa ja se tilanne on kai minullakin päällimmäisenä, kun en osaa arvostaa Käkisalmea!

 

 

Käkisalmi on tuottanut maailmalle lukuisia tieteen, taiteen sekä bisnesmaailman kärkinimiä ja heistä voidaan mainita mm.:

 

  • Tuure Ara, laulaja
  • Aku Korhonen, näyttelijä
  • Rauno Meriö, entinen Ilmavoimien komentaja ja Karjala-liiton puheenjohtaja
  • Göran Stubb, jääkiekkovaikuttaja ja ex-pääministeri Alexsander Stubb´n isä
  • Urpo Ylönen, jääkiekkomaalivahti
  • Olavi Viestäjä, Aamulehden teatterikriitikko
  • Simo Kärävä, KOP:n entinen pankinjohtaja

 

 

 

 

Nyky-Käkisalmessa on keskeisellä paikalla kaksi maailmanhistorian suurnimeä, joista ainakin…

 

IMG_3170.JPG

 

 

…Pietari Suuri voidaan kirjata historiankirjoihin paljon positiivistakin aikaansaaneena, mutta toisen eli…

 

 

 

IMG_3135.JPG

 

 

…Vladimir Lenin ”ansioluettelosta” voidaan olla myös toista mieltä.

 

 

**************

 

 

IMG_3149.JPG

 

Olen aina ihmetellyt, että miten Käkisalmen keskustan äärellä puistossa sijaitseva ”Poika ja leopardi” liittyy Käkisalmeen, mutta en ole saanut vastausta – olisikohan Neuvostoliiton aikainen päähänpisto!

 

 

 

IMG_3193.JPG

 

 

Käkisalmen linna ja siellä olevat näyttelyt ovat aina mielenkiintoisia, mutta nyt Kyröläismatkallamme emme 8.7.2019 ehtineet siellä poiketa ja jouduimme tyytymään vain niiden…

 

 

IMG_3189.JPG

 

 

IMG_3190.JPG

 

 

 

 …kahden hyökkäysvaunun katseluun, jotka vahtivat maailmanmenoa Käkisalmen linnan edustalla.

Hyökkäysvaunujen takana näkyy se vuonna 1881 vaatimattomaksi kutistunut vesiväylä, jota pitkin siihen saakka Saimaan vedet virtasivat Laatokkaa.

Virallisten tietojen mukaan 21.5.1881 puhkesi Taipaleen kannas ja sen seurauksena Suvannon vedet purkautuivat Laatokkaan ja Käkisalmen kautta ennen kulkenut vesiuoma käytännössä kuivui.

 

 

 

IMG_3203.JPG

 

 

Ohitimme pysähtymättä Kiviniemen ja…

 

 

 

IMG_3206.JPG

 

 

…ylitimme Vuoksen sekä kiirehdimme seuraavaan kohteeseemme!

Harmillista muuten se, että emme pysähtyneet Kiviniemessä, sillä olisi ollut mukava käydä tervehtimässä sitä entistä Puna-armeijan hävittäjälentäjää, joka pitää kalakauppaa Kiviniemessä ja käyttää kalojensa rehuina Raision kalanrehuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Kyröläismatka2019, Käkisalmen linna, Poika ja leopardi Käkisalmessa, Lenin Käkisalmessa, Pietari Suuri Käkisalmessa, Taipaleenjoen muodostuminen 21.5.1881, Raision kalanrehut,

Pietari Suuri - pieni kengännumero, mutta suuret jalanjäljet!

Sunnuntai 21.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Saimme taannoisella hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla Venäjälle tavata kahdestikin Pietari Suuren patsaan muodossa – ensimmäisen kerran Petroskoissa ja uudestaan Käkisalmessa.

 

 

Petroskoissa Pietari Suuri esiintyi meille kokovartalopatsaana ja Käkisalmessa vain rintakuvapystinä.

 

 

Pietari Suuri syntyi vuonna 1672 ja kuoli 1725.

 

 

Pietari Suuren kengännumeroksi mainitaan joissain julkaisuissa 37 ja joissain taas peräti 39, mutta joka tapauksessa hänen jalanjälkensä ovat maailmahistoriankin kannalta suuret.

 

 

Pietari Suuren hallitsijakausi koski myös Suomea, sillä venäläiset valloittivat Viron vuonna 1710 ja miehittivät Suomen aluetta vuosina 1714–1721 niin kutsutun Isonvihan aikana.

 

 

 

Pietari Suuri oli Venäjän valtakunnan hallitsija aluksi tsaarina ja vuodesta 1721 kuolemaansa saakka keisarina.

 

 

 

IMG_2709.JPG

 

 

Pietari Suuri perusti mm. Petroskoin vuonna 1703 ja sen vuoksi hänen patsaansa sijaitsee siellä lähellä Äänisen rantaa.

 

 

Pietari Suuren oikea käsi osoittaa kohti Petroskoin tärkeintä syntymäpaikkaa eli tykkitehdasta.

 

 

 

IMG_2731.JPG

 

 

Tässä sama patsas takaapäin kuvaamanani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Pietari Suuri, Ääninen, Pietari Suuren patsas Petroskoissa, Pietari Suuren kengännumero,

Läskelästä proomulasti sahatavaraa Pietarin kautta Koivistolle!

Lauantai 13.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme pysähdyimme Harlun Läskelässä, jossa Suomen aikana toimi tuloksekas puujalostustehdas.

Tuon tehtaan näkeminen tuo aina mieleeni vuonna 1915 syntyneen anoppini tosikertomuksen, kun hän pääsi mukaan isänsä matkalle Läskelästä eli Laatokan pohjoisreunalta yli Laatokan ja Pietarin kautta aina Koivistolle saakka.

*******************

IMG_2516.JPG

Tässä Läskelän koski kamerani tallentamana 5.7.2019.

IMG_2514.JPG

Läskelään toi elinvoimaa Jänisjärvestä Laatokkaan virtaava Jänisjoki, jonka voimallinen koski oli keskeinen voimatekijä Läskelän hyvinvoinnille.

****************

Mutta siihen anoppini vuonna 1927 kokemaan:

Vuonna 1915 syntynyt anoppini kertoi vuonna 1927 tapahtuneesta matkastaan Harlun Läskelästä Pietarin kautta Koivistolle seuraavaa:

 

 

Salmin Mantsinsaarella asunut anoppini isä toimi talvet kraatarina Salmissa ja kesät puolestaan Laatokalla proomujen lautturina.

 

 

Vuonna 1927 anoppini isä oli ottanut Raisa-tyttärensä – tulevan anoppini – mukaansa, kun hän proomunkuljettajana vei Harlun Läskelästä proomukuormallisen lankkuja Laatokan yli ja Nevaa pitkin Suomenlahdelle Koivistolle, jossa lankut lastattiin valtamerilaivaan, joka vei lankkulastin Englantiin.

 

 

Mukana proomun vetoaluksessa oli myös anoppini äiti, joka huolehti matkan aikana perheen ruokahuollosta.

 

 

Laatokan ylittäminen onnistui vaikeuksitta, mutta Nevan yläjuoksulla joutuivat odottamaan, jotta Pietarin kohdalla ehdittiin avaamaan Nevan sillat, sillä ilman siltojen avaamista retkue ei olisi päässyt Suomenlahdelle.

 

 

Anoppini kertoi, että Pietarin valot olivat siltojen avautumista odotellessa hieno näky.

 

 

Laatokan ja Suomenlahden korkeusero on vain nelisen metriä, joten ”hiljaa virtaa Neva”!

 

 

Kaksitoistavuotias Raisa Ahven, avioliiton myötä Raisa Jääskä, sai menomatkasta tarpeekseen ja hän suorittikin paluumatkan Salmiin yksikseen rautateitse Elisevaaran kautta – melkoinen suoritus 12 – vuotiaalta tytöltä!

 

 

Salmista Raisalla oli kävelymatkaa kotiinsa Mantsinsaaren Työmpäisiin yli kaksikymmentä kilometriä ja matkalla piti lossilla ylittää Laatokan yli Pöllästä Mantsiin n. seitsemänsataa metriä leveä vesitie.

 

 

Väinö Linnan Tuntematon sotilas – kirjassa esitetty vesistönylitys perustuu muuten Mantsinsaaren ja Pöllän välisen vesistön ylitykseen.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokka, Läskelä, Harlun pitäjä, Läskelästä proomulla Pietarin kautta Koivistolle, Koiviston vientisatama, Pietarin valot, Pietarin valot vuonna 1927,

Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkko Vilnassa...

Perjantai 27.7.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde maanantaina 9.7.2018.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Lehtimäki opasti meitä, että varmin arvaus Baltian ja keski-Euroopan kirkkoja tunnistettaessa on todeta, että kyseessä on Pietari-Paavalin kirkko!

 

 

Tämä toteamus pätee myös Vilnassa!

 

 

Pietari-Paavalin kirkkoa Vilnassa pidetään Puolan ja Liettuan liittovaltion barokin mestariteoksena.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia Pietari-Paavalin kirkon kirkkosalista:

 

 

 

IMG_2042.JPG

 

 

 

IMG_2044.JPG

 

 

 

IMG_2045.JPG

 

 

 

IMG_2048.JPG

 

 

 

IMG_2049.JPG

 

 

 

IMG_2050.JPG

 

 

 

IMG_2054.JPG

 

 

IMG_2056.JPG

 

 

 

*************************

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II kävi Liettuan kierroksellaan vuonna 1993 myös tässä kirkossa ja vierailun muistoksi kirkossa on hänen kuvansa sekä muistolaatta vierailusta:

 

 

 

IMG_2051.JPG

 

 

 

IMG_2052.JPG

 

 

 

IMG_2053.JPG

 

 

***********************

 

IMG_2060.JPG

 

Jätimme Vilnan Piotra i Pawla –kirkon ja jatkoimme seuraaviin kohteisiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkko, Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkko Vilnassa, Kyröläismatka2018, Baltia2018, Vilnus, Vilna, Pietro i Pawla, Paavi Johannes Paavali II, Johannes Paavali II, Johannes Paavali II Vilna,

Tunnin juna Tampereelta Helsinkiin on tärkeämpi kuin lentoyhteydet Pirkkalasta

Torstai 16.3.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Pirkanmaan Keskustanaiset järjestivät eilen Tampereella Finlaysonin alueella sijaitsevassa PalaCafe`ssa kaikille avoimen yleisötilaisuuden, jonka teemana oli ”Kunta tänään”.

 

 

Tilaisuuden pääesiintyjinä olivat Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni sekä Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili – kolmantena äänessä oli Tampereen kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

Tässä jutussani kerron kysymyksistäni, jotka esitin Veikko Kiilille ja Katri Kulmunille.

 

 

IMG_7905.JPG

 

 

Kysyin, että miten tärkeäksi Pirkanmaan Yrittäjät kokevat ns. tunnin junayhteyden Tampereelta Helsinkiin ja miten alustajat suhtautuvat suoraan junayhteyteen Tampereelta Pietariin.

 

 

IMG_7910.JPG

 

 

Ilahduin, kun Veikko Kiili totesi, että tunnin junayhteys Tampereelta Helsinkiin on tärkeämpi kuin lentoyhteydet Pirkkalasta.

 

 

Olen samaa mieltä Veikko Kiilin kanssa, sillä Helsinki-Vantaalta on kattavat lentoyhteydet joka puolelle maailmaan ja sellaisia yhteyksiä ei koskaan tulla saamaan Pirkkalasta.

 

 

 

*****************

 

 

Kysymykseni suorasta junayhteydestä Tampereelta Pietariin tuli vastaajille selvästi yllättäen ja huomasin, että asian tiimoilta on paljon taustatyötä tekemättä.

 

 

Totean kuitenkin tässä ja nyt, että suora junayhteys Tampereelta Pietariin on tärkeä ja tulen puhumaan siitä mm. kuntavaalikampanjani aikana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: PalaCafe, Tampereen Keskusta, Pirkanmaan Keskustanaiset, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni, Katri Kulmuni, kansanedustaja Katri Kumuni, Veikko Kiili, Pirkanmaan Yrittäjät, Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili, juna Tampere-Pietari,

Valamon luostarilla on neljä kantosiipialusta kuljettamassa pyhiinvaeltajia saarelle

Torstai 21.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain 14. Kyröläismatkan osanottajana vierailla Laatokan Valamossa 11.7.2016.

 

 

Matkanjohtajana toimi edellisvuosien tapaan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki – kiitokset kenraalille!

 

*************

 

Kerron tässä jutussani kuvakertomuksen muodossa siitä, että miten Laatokan Valamoon kuljetaan.

 

 

 

 

vala1.jpg

 

 

Kuikka - tai mikä vesilintu lie ollut - oli hätään kärsimässä Sortavalan satamassa, kun meitä noutamaan tullut kantosiipialus lähestyi Sortavalan satamalaituria.

 

 

 

 

vala2.jpg

 

 

Kuikan hätä meni ohi, kun kantosiipialus vähensi vauhtiaan ja ”laskeutui alas”!

 

 

 

vala3.jpg

 

 

Vauhti oli melkoinen, kun kantosiipialus aloitti matkanteon kohti Valamoa.

 

 

 

vala4.jpg

 

 

Edessä oli tyyni Laatokka, jota kutsutaan ”seitsemän meren järveksi”.

 

 

 

vala5.jpg

 

 

Venäjällä on tapana paskoa seisaaltaan reiän päällä ja kun se ei ole meininki kantosiipialuksilla, niin oikeata paskomista pitää opastaa vessoissa.

 

 

 

vala6.jpg

 

 

Kantosiipialuksen välikannella on pieni tila, josta voi tuulen tuiverruksessa tutkailla ja nauttia vauhdikkaasta menosta – tässä näkymä eteenpäin kohti kantosiipialuksen ohjaamoa.

 

 

 

vala7.jpg

 

 

Kantosiipialuksessa on 124 istumapaikkaa ja tässä kuva keskiosan matkustamosta.

 

 

 

vala8.jpg

 

 

Kantosiipialuksen pohjakaavio.

 

 

 

vala9.jpg

 

 

Valamon satamassa liikkuu myös tavallisia laivoja ja muutenkin Valamon satamassa on vilkas liikenne.

 

 

 

vala10.jpg

 

 

Edellämme Sortavalasta Valamoon matkannut kantosiipialus ehti ennen meitä jo kääntymään satamassa.

 

 

 

vala11.jpg

 

 

Valamossa oli talvella tulipalo ja sen seurauksena satamaan on nyt vuokrattu kolmeksi vuodeksi asuntolaiva, jossa Valamossa työskentelevät siviilit saavat asua.

 

 

 

vala12.jpg

 

 

Valamon neljä kantosiipialusta kuljettavat turisteja ja pyhiinvaeltajia saarelle Sortavalasta, Käkisalmesta ja Pietarista – tässä yksi kantosiipialus saapumassa Valamon satamaan.

 

 

 

Olen tyytyväinen, että sain 14. Kyröläismatkan aikana tutustua Valamoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamo, Laatokan Valamo, Laatokan Valamo, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, kantosiipialukset Valamoon, Sortavala, Käkisalmi, Pietari,

Eduskunnassa tehtiin viimeisellä istuntoviikolla yksi erittäin järkevä päätös

Lauantai 14.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Eduskunta päättää neljä vuotta kestäneen istuntokautensa tänään.

 

 

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma luonnehti eilen eduskunnan viimeistä istuntoviikkoa, että ”aitaa on jossain määrin kaatunut”!

 

 

Arvostan kuitenkin eduskunnan tai täsmällisesti ilmaistuna eduskunnan kansliatoimikuntaa, kun se viimeisellä istuntoviikolla päätti, että eduskunta on tästä eteenpäin savuton työpaikka.

 

 

Eduskunnan kansliatoimikunnan muodostavat puhemiehet sekä neljä jäsentä – kaikilla jäsenillä on varajäsen.

 

 

Tänään työnsä päättävän kansliatoimikunnan jäsenet ovat:

 

  • puhemies Eero Heinäluoma, SDP
  • ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi, kokoomus
  • toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti, perussuomalaiset
  • kansanedustaja Heikki Autto, kokoomus
  • kansanedustaja Jouni Backman, SDP
  • kansanedustaja Pietari Jääskeläinen, perussuomalaiset
  • kansanedustaja Timo Kalli, keskusta

 

Varajäsenet:

  • kansanedustaja Johanna Karimäki, vihreät
  • kansanedustaja Mikaela Nylander, RKP
  • kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen, vasemmistoliitto
  • kansanedustaja Leena Rauhala, kristillisdemokraatit

 

 

Kiitän eduskunnan kansliatoimikuntaa järkevästä päätöksestä ja toivon, että myös kaikilla muilla työpaikoilla tehtäisiin samanlainen päätös!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puhemies Eero Heinäluoma, ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi, toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti, Heikki Autto, Jouni Backman, Pietari Jääskeläinen, Timo Kalli, Johanna Karimäki, Mikaela Nylander, Aino-Kaisa Pekonen, Leena Rauhala, savuton työpaikka

Totalitarismin Moolok -muistomerkki

Torstai 11.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen 7.7.2014 tapahtuneesta käynnistämme Levassovan muistohautausmaalla Pietarin lähellä.

 

 

************

 

 

Lainaan Levassovan muistohautausmaan esittelytekstin laatinutta A.Ja. Razumová kun hän nimeää Levassovan tyyppisiksi paikoiksi mm. seuraavat:

 

  • Moskovassa Butovo ja Kommunarka
  • Kiovassa Bykovnja
  • Solenskissa Katyn
  • Tverissä Mednoje
  • Voronezissa Dubovka
  • Rostsa Orenburgin lähellä Zauralnaja
  • Jar Tomskin alueella Kolpasevskij
  • Karjalassa Krasnyj Bor sekä Sandarmoh

 

 

 Olen noista paikoista käynyt Sandarmoh´ssa Petroskoin lähellä Karhumäellä.

 

 

*************

 

 

 

 

tota1

 

 

Levassovan muistohautausmaan porttia vastapäätä sijaitsee ”Totalitarismin Moolok”  -niminen muistomerkki.

 

Muistomerkki on Pietarin kaupungin pystyttämä ja sen paljasti Pietarin ensimmäinen demokraattisesti valittu kuvernööri Anatoli Sobtsak toukokuun 15. päivänä 1996.

 

 

 

 

tota2

 

 

Totalitarismin Moolok –muistomerkin tulkinnan jätän lukijan tehtäväksi, mutta sen sijainti Stalinin uhrien muistohautausmaan portilla osoittaa mielestäni, että virallinen Venäjä tuomitsi Stalinin hirmuteot ainakin vuonna 1996.

Toivottavasti hirmutekojen tuomitseminen on voimassa tänäänkin.

 

Mainittakoon, että Vladimir Putin toimi Pietarin apulaispormestarina, kun Anatoli Sobtsak oli kaupungin pormestarina.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Totalitarismin Moolok, Moolok Levassovan muistohautuasmaan portilla, Levassovan muistohautausmaa, Anatoli Sobtsak, Pietarin pormestari Anatoli Sobtsak,

Pietari Suuri jaksaa Kronstadt´ssa tähyillä hiljenneen sotasataman suuntaan

Torstai 14.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä on lukemattomia Pietari Suuren patsaita ja yksi niistä sijaitsee Kronstadt´ssa.

 

 

 

kro1

 

 

Olen monesti käynyt Kronstad´ssa ja siellä käydään tietysti aina Pietari Suuren patsaalla sekä hänen valvovan katseensa alla tutustutaan myös sotasatamaan.

Kävin Kronstadt`ssa taas kerran 7.7.2014.

 

 

 

 

kro2

 

 

Pietari Suuri oli Venäjän hallitsija 1682 – 1725.

 

Pietari Suuri oli uudistaja ja hänen aikanaan Venäjästä muodostui eurooppalainen suurvalta.

 

 

 

 

kro3

 

 

Ihmetytti, että miten Pietari Suuren patsaan kohdalla oleva ennen niin vilkas satamaranta on hiljentynyt.

 

Aikaisemmin ranta-alueella oli lukemattomia matkamuistokojuja ja kaikissa kävi kauppa vilkkaasti.

 

Nyt ranta oli hiljennyt, sillä ranta-alueella oli ainoastaan yksi pieni koju matkamuistojen myyntiä varten sekä tämä taulukauppias.

 

Minne turistit ovat hävinneet?

 

 

 

kro4

 

 

Sama entinen taideteosmainen satamalaite,…

 

 

 

 

kro5

 

 

…nostokurjet,…

 

 

 

 

kro6

 

 

…alkava aava meri…

 

 

 

 

kro7

 

 

…ja sotalaivat,…

 

 

 

…mutta missä turistit?

 

 

 

 

kro8

 

 

Pietari Suuri jaksaa kuitenkin odottaa aikaa parempaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pietari, Pietari Suuri, Kronstadt, suomenlahti2014, Pietari Suuri Kronstadt,

Piskaryovskoye Memorial Cemetery eli Piskarjovkan hautausmaa on maailman suurin toisen maailmansodan uhrien hautausmaa

Keskiviikko 13.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Piskarjovkan hautausmaa sijaitsee Pietarin lähellä ja se on maailman suurin toisen maailmansodan uhrien hautausmaa.

 

Piskarjovkan hautausmaalle on haudattu yli 400.000 Leningradin piirityksen aikana kuolleita siviilejä ja yli 50.000 piirityksen aikana kaatuneita puna-armeijan sotilaita.

 

Kävimme Piskarjovkan hautausmaalla heinäkuun 7. päivänä 2014.

 

 

 

pis1

 

 

Piskarjovkan hautausmaa on pinta-alaltaan 26 hehtaaria ja siellä on kaikkiaan 186 suurta hautakumpua, joiden alla lepää Leningradin piirityksen aikana nälkään ja sotatoimiin kuolleita siviileitä sekä taisteluihin osallistuneita sotilaita.

 

On luonnollista, että yksityisten vainajien hautapaikkaa ei pystytä yksilöimään vaan kyse on joukkohaudoista.

Hautausmaan sisäänkäynnillä palaa ikuinen tuli.

 

 

 

 

pis2

 

 

Hautakummut sijaitsevat hautausmaan pääkäytävän molemmin puolin. Pääkäytävällä on pituutta 300 metriä.

 

 

pis3

 

 

Siviilivainajat ovat omissa hautakummuissaan – tässä kummussa lepää niitä neuvostokansalaisia, jotka kuolivat nälkään tai pommituksiin vuonna 1942…

 

 

 

 

pis4

 

 

…ja tässä hautakummussa puolestaan niitä puna-armeijan sotilaita, jotka kaatuivat samana vuonna eli vuonna 1942.

 

 

 

 

pis5

 

 

Kukin 186:sta hautakummusta kätkee alleen tuhansia sodan uhreja.

 

 

 

 

pis6

 

 

Hautausmaalla soi vaimea surumusiikki ja se kuuluu hautausmaalle rakennetun hyvin maisemoidun kovaäänisverkon kautta.

 

 

 

 

pis7

 

 

Hautausmaan hallitseva hahmo on kuvanveistäjien Vera Isajevan ja Robert Taurit´n veistämä ”Äiti - kotimaa” –veistos.

 

Veistoksen taustalla olevaan kivimuuriin on venäjäksi hakattu nämä sanat:

 

 

Tässä lepää leningradilaisia.

Kaupunkilaisia – miehiä, naisia, lapsia.

Heidän vierellään puna-armeijalaisia.

Koko elämällään

puolustivat he sinua, Leningrad,

vallankumouksen kehto.

Heidän jaloja nimiään ei tässä voi luetella.

Niin monta on heitä graniitin ikuisen alla.

Vaan tiedä, näiden kivien eteen seisahtunut,

ketään ei ole unohdettu, mikään ei ole unohtunut

 

 

****************

 

pis8

 

 

Lähikuva ”Äiti – kotimaa” –veistoksen kasvoista.

Veistoksen nimen voi suomentaa myös näin: "Äiti - synnyinmaa"

 

**********

 

 

pis9

 

 

Piskarjovkan hautausmaan sisäänkäyntiä reunustaa kaksi paviljonkia, joissa on esillä Leningradin piiritykseen liittyvää aineistoa.

Tässä sisäkuva toisesta paviljongista.

 

 

 

 

pis10

 

Tässä paviljongissa ovat puhuttelevat kopiot pienen Tanja Savitsevan päiväkirjoista.

Tanja kertoo lyhyissä päiväkirjamerkinnöissään, että kuka perheenjäsenistä milloinkin kuoli ja viimeisessä lapussa hän toteaa:

 

”Nyt minä olen yksin.”

Tanjan päiväkirjamerkintöjä voi hyvin verrata Anne Frank´n päiväkirjoihin - vertaus sopii myös ajallisesti yhteen!

 

 

***********

 

 

Piskarjovkan hautausmaa on hieman etäällä Pietarin keskustasta, mutta sinne kannattaa ehdottomasti poiketa!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Piskaryovskoye Memorial Cemetery, Piskarjovkan hautausmaa, Piskarjovka, Pietari, suurin toisen maailmansodan uhrien hautausmaa, Äiti - kotimaa, Äiti - synnyinmaa, Vera Isajeva, Robert Taurit, Leningrad, Pietari, Leningradin piiritys, suomenlahti2014,

Kekkonen oli viisas mies!

Tiistai 12.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Varmaan kaikki muistavat jutun, että mitä Kekkonen vastasi, kun Brezhnev ehdotteli, että poistetaan tuo raja Neuvostoliiton ja Suomen väliltä.

Kekkonen vastasi, että ei hän välitä johtaa niin suurta maata!

Kekkosmaiset ajatukset tulevat mieleen, kun pikaisesti on tutustumassa Pietariin eli en tunne omakseni niin suurta kaupunkia.

Pietarissa on 5 miljoonaa asukasta ja se on Venäjän toiseksi suurin kaupunki.  

Eurooppalaisista kaupungeista Pietari on suuruusjärjestyksessä neljäs!

Pietariin pitäisi tutustua pala kerrallaan ja se tietysti vaatisi useita käyntejä kaupungissa.

Olen käynyt Pietarissa muutaman kerran ja kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ovat tulleet tutuiksi.

Pääsin käymään Pietarissa 6.7.2014 ja seuraavassa pieni kuvakimara kiertoajelun aikana nähdystä.

Uskon, että kuvissa on tuttuja näkymiä niille, jotka tuntevat Pietarin.

Kuvat on otettu pääasiassa bussin ikkunan läpi, joten mikään taiteellinen elämys kuvakimarani ei ole!

kekko1

kekko2

kekko3

kekko4

kekko5

kekko6

kekko7

kekko8

kekko9

kekko10

kekko11

kekko12

kekko13

kekko14

kekko15

kekko16

kekko17

kekko18

kekko19

Kiitoksia "kuvakimaraseurasta"!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pietari, Leningrad, Sankt-Peterburg, suomenlahti2014,

Risteily Nevalla kuuluu oleellisena osana vierailuun Pietarissa

Lauantai 9.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari ja Neva ovat erottamattomat, sillä Neva kuuluu Pietariin ja Pietari kuuluu Nevaan.

 

Laatokan vedet virtaavat Nevan kautta Suomenlahteen.

 

Neva on lyhyt joki, sillä sen pituus on ainoastaan 74 kilometriä.

 

Laatokka on vain 4 metriä korkeammalla kuin Suomenlahti, joten Neva etenee kohti Suomenlahtea rauhaisaa vauhtia.

 

Nevan rauhallista juoksua hyödyntävät Pietarin monet laivayrittäjät, jotka järjestävät matkailijoille risteilyjä Nevalle.

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Pietarissa – kävin siellä jo silloin, kun kaupungin nimi oli Leningrad – Leningradiksi Pietaria kutsuttiin vuodesta 1924 vuoteen 1991 saakka.

 

Lähes joka kerta, kun olen käynyt Pietarissa, olen osallistunut Nevajoelle tehdylle risteilylle.

 

Usein Neva-risteily ei sisälly matkan hintaan, vaan se pitää erikseen maksaa paikan päällä.

 

Olin Pietarissa 6.7.2014 ja osallistuimme Neva-risteilylle.

 

Risteily ei sisältynyt matkamme hintaan ja maksoimmekin siitä 25,00 euroa per henkilö. Retkueemme käsitti hieman yli 40 henkilöä ja lähes kaikki osallistuivat risteilylle – yrittäjän saama euromäärä ylitti 1.000 euroa ja se on aikasmoinen summa Venäjällä. Nevaristeilyt pitää maksaa euroissa – rupla ei kelpaa.

 

Panostus kannatti, sillä risteily Nevalla on aina elämys.

 

Tässä kuvakimara risteilystämme Nevalla 6.7.2014:

 

 

 

neva1

 

 

 

 

neva2

 

 

 

 

neva3

 

 

 

 

neva4

 

 

 

 

neva5

 

 

 

 

neva6

 

 

 

 

neva7

 

 

 

 

neva8

 

 

 

 

neva9

 

 

 

 

neva10

 

 

 

 

neva11

 

 

 

 

neva12

 

 

 

 

neva13

 

 

 

 

neva14

 

 

 

 

neva15

 

 

 

 

Pietarissa on paljon nähtävää ja koettavaa, mutta risteilyä Nevalla kannattaa aina harkita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Neva, Nevajoki, Neva Laatokasta Suomenlahteen, Laatokka, Suomenlahti, Pietari, Leningrad, jokiristeily Nevalla, suomenlahti2014,

Paljon ehtii Viipurissa näkemään pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana

Keskiviikko 23.7.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viipurissa ehtii vajaan pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana näkemään paljon.

 

Tapaan ulkomailla ollessani rajoittaa nukkuma-ajat minimiin ja lähteä ainakin aamuisin varhain liikenteeseen.

 

Noudatin periaatettani 6.7.2014, kun Viipurissa yöpyessäni lähdin aamukävelylle.

 

Lähdin liikenteeseen klo 05.19 eli Suomen aikaa klo 04.19 ja palasin hotellille Venäjän aikaa klo 06.45 eli olin kaupungilla tunti ja 36 minuuttia - tarkat ajat on helppo tarkistaa kameran muistikortilta!

 

Otin aamukävelyni aikana 132 valokuvaa. Jos olet blogini vakituinen seuraaja, olet nähnyt osan valokuvistani, mutta nyt aion esittää aamukävelykierrokseltani muutaman kuvan.

 

Lähdetkö mukaan?

 

 

 

 

viaa1

 

Aloitin aamukävelyni Hotelli Viipurista, sillä yövyimme siellä.

 

Rakennus, jossa Hotelli Viipuri nykyisin toimii, on entinen Karjala-lehden toimitalo.

 

Helsingin ja Lahden evakkovaiheiden Karjala-lehti asettautui Lappeenrantaan.

 

Olen Karjala-lehden tilaaja.

 

 

 

 

viaa2

 

 

Hotelli Druzhba Salakkalahden rannalla.

 

Olen yöpynyt Druzhbassa viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 1982.

 

 

 

 

viaa3

 

 

Viipurin linna.

 

 

 

 

viaa4

 

 

Viipurin Kauppahalli.

 

 

 

 

viaa5

 

 

Pyöreä torni…

 

 

 

 

viaa6

 

 

…ja myös tässä.

 

 

 

 

viaa7

 

 

Ahti Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

**********

 

 

viaa8

 

 

Tässä muutama kuva Viipurin Tuomiokirkon kellotornista:

 

 

 

 

viaa9

 

 

 

 

viaa10

 

 

 

 

viaa11

 

 

 

 

viaa12

 

 

 

 

*******

 

 

viaa13

 

 
Opaste Monrepos`n puistoon.

 

 

 

 

viaa14

 

 

Onkijoita Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

viaa15

 

 

Pietari Suuren patsas Tervaniemen kalliolla.

 

 

 

 

viaa16

 

 

Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemellä.

 

 

 

 

viaa17

 

 

Aamujuopuneita paikallisia sammuneina ja kuseksimassa.

 

 

 

 

viaa18

 

 

Viipurin satama.

 

 

 

 

viaa19

 

 

Torkkeli Knuutinpoika.

 

 

 

 viaa20

 

 

 

Seinälehti Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa21

 

 

 

Pietari-Paavalin kirkko Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa22

 

 

Mikael Agricolan patsas Pietari-Paavalin kirkon vieressä.

 

 

 

 

viaa23

 

 

Yrjö Liipolan ”Metsänpoika” –veistos Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa24

 

 

Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin Kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa25

 

 

Tunti ja 36 minuuttia kestänyt aamukävely on päättynyt, sillä bussimme näkyy jo!

Nyt suihkuun ja muiden mukana aamupalalle, johon ehdinkin vallan hyvin!

 

 

 

Kannustan tutustumaan Viipurin keskeisiin nähtävyyksiin – se onnistuu vajaassa kahdessa tunnissa, mutta toki kierrokseen kannattaa varata moninverroin enemmän aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, suomenlahti2014, Hotelli Viipuri, Karjala-lehti, Viipurin linna, Pietari Suuri Viipuri, Viipurin maakunta-arkisto, Torklis Kunnutinpoika, Pyöreä torni, Viipurin Kauppahalli, Mikael Agricolan patsas Viipuri, Yrjö Liipola Metsänpoika, Hirvi,

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on osakopio alkuperäisestä patsaasta

Tiistai 22.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen elänyt harhakuvitelmissa, kun olen olettanut, että Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on samanlainen kuin alkuperäinen Viipurin Tuomiokirkon edustalla vuonna 1908 paljastettu alkuperäinen teos.

 

Asia selvisi minulle, kun kävin Viipurin linnassa 10.6.2014.

 

 

 

 

viagri1

 

 

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva patsas on kopiovalos sen muistopatsaan yläosasta, jonka Emil Wikström (1864 – 1942) suunnitteli Agricolan muistomerkiksi Viipurin Tuomiokirkon edustalle.

 

 

 

 

viagri2

 

 

Viipurin Tuomiokirkon edustalla 21.6.1908 paljastettu alkuperäinen Mikael Agricolan muistomerkki on tässä kuvattu Viipurin linnassa esilläolevasta valokuvasta.

 

 

 

 

viagri3

 

 

Oli ainakin minulle uutta, että alkuperäisessä Mikael Agricolan muistomerkin edessä oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema vanhusta ja lasta esittävä pronssiveistos.

 

Agricola on kuvattu alkuperäisessä ja myös kopiovaloksessa puhumassa saarnastuolia kuvaavassa tilanteessa.

 

 

 

****************

 

 

Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas hävisi Talvisodan loppuvaiheissa ja sitä ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta.

 

 

**************

 

On hyvä asia, että Viipuri-säätiön ja Viipurin jälleenrakennus- ja kehityssäätiön ansiosta Agricolan pronssihahmo valettiin Suomessa 1993 pystytettäväksi Viipuriin.

 

 

Muistomerkki paljastettiin 27.6.2009 Pietari-Paavalin kirkon edustalla Torkkelinpuiston äärellä.

 

 

 

 

viagri4

 

 

Tässä Mikael Agricolan patsas (oikealla) ja Pietari-Paavalin kirkko samassa kuvassa – takana Torkkelinpuisto.

**********

 

 

 

Olen tyytyväinen, että muutaman Viipurin-matkani tuloksena pystyin ainakin suurin piirtein hahmottamaan suomenkielen luojan Mikael Agricolan muistopatsaiden vaiheet Viipurissa.

 

 

**********

 

 

On muistettava, että Mikael Agricolan patsaasta on tehty uusintavalokset seuraavasti:

 

  • Turku 1910, esillä Turun Tuomiokirkon eteishallissa

  • Lahti 1953, esillä Erkonpuistossa

  • Pernaja 1959, esillä Agricolan oletetun kotitalon Sigfridsin pihassa

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Mikael Agricolan Viipurin muistopatsas, Mikael Agricola, Pietari-Paavalin kirkko Viipurissa, Viipurin Tuomiokirkko. Emil Wikström, suomenlahti2014, Viipurin linna, Mikael Agricola Turku, Mikael Agricola Lahti, Mikael Agricola Pernaja,

Sama jalusta, mutta patsas on vaihtunut vallanpitäjien mukaan

Maanantai 21.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olkoon tämän jutun alaotsikkona vaikkapa...

...patsaiden vaihtovuodet!

 

Olen parin viime vuoden aikana omakohtaisesti havainnut, että Viipurissa on paljon maamme historiaan liittyviä mielenkiintoisia seikkoja havaittavissa ja omin silmin nähtävissä.

 

Käsittelen nyt Viipurin Tervaniemessä sijainneita patsaita ja muistomerkkejä sekä sitä, mitä siellä nykyään on.

 

 

Tervaniemen kalliot sijaitsevat Viipurin keskustasta katsellen Viipurin linnan takana.

 

 

*************

 

Turistikartoissa saattaa ilmetä Pietari Suuren patsas ja sinne kannattaakin kävellä, jotta pääsee eräälle Suomen historian merkkipaikalle.

 

Tervaniemen kalliolle pystytettiin vuonna 1910 Pietari Suuren patsas.

 

Patsas pystytettiin Terveniemeen Suuren Pohjan sodan 200-vuotisjuhlien merkeissä, sillä Pietari Suuri seurasi Tervaniemen kallioilta Viipurin pommituksia vuonna 1710.

 

 

*************

 

Pietari Suuren patsas sai olla Tervaniemessä kahdeksan vuotta, sillä suomalaiset poistivat patsaan paikoiltaan vuonna 1918 ja pystyttivät samalle jalustalle 6. XII 1927 Suomen Itsenäisyydenpatsaan.

Pietari Suuren patsas sai siirtyä Helsinkiin, josta se vuonna 1930 palautettiin Viipuriin ja nyt Viipurin taidemuseoon.

 

 

viii1

 

Tässä on Viipurin linnassa oleva valokuva Suomen Leijona-patsaan paljastustilaisuudesta 6.12.1927 eli Suomen itsenäisyysjulistuksen 10-vuotispäivänä.

 

Patsaan huipulla oli ylväs Suomen-leijona ja alla teksti

 

SUOMEN

 

ITSENÄISYYSJULISTUKSEN

 

MUISTOKSI

 

6. XII  1927

 

 

 

 

viii2

 

 

Valokuvan selitystekstissä kerrotaan, että muistopatsas on Gunnar Finnen veistämä.

 

 

 

 

viii3

 

 

Viipurin linnassa on näytteillä osa muistopatsaan tekstiosakivestä.

 

Leijona oli pitkään kadoksissa, mutta sitten se löytyi runneltuna Monrepos´n puistosta ja on nyt tietääkseni erään omakotitalon nurmikolla olosuhteisiin nähden kohtuullisessa kunnossa.

 

 

 

************

 

 

Pietari Suuren patsas palasi Tervaniemen kalliolle Talvisodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

 

***********

 

 

 

Tilanne kuitenkin muuttui, kun suomalaiset valtasivat Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Viipurin ja Pietari Suuren patsas sai taas lähteä Tervaniemen kallioilta.

 

 

**********

 

 

 

Pietari Suuren patsas sai palata nykyiselle paikalleen Jatkosodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

**********

viii4

 

 

 

Kävin tapaamassa Pietari Suurta 6.7.2014, kun tein vajaat kaksi tuntia kestäneen aamukävelyn Viipurissa käydessäni.

 

 

Pietari Suuri nojaili tykkiin ja jatkoi Viipuria katsellen samaan tapaan kuin hän teki vuonna 1710.

 

Patsaalle johtavat portaat ja graniittipallot portaiden vierellä ovat vuosien saatossa pysyneet samoina.

 

 

 

 

viii5

 

 

Patsaan takana on kallioon hakattuna vuosiluku 1910 eli se, jolloin Pietari Suuren patsas ensimmäisen kerran pystytettiin jalustalleen.

 

 

 

 

viii6

 

 

Kalliolla on rautaketjuin ympäröitynä alue, jossa on kyrillisin kirjaimin hakattuna kallioon P-kirjain ja kerrotaan, että Pietari Suuri on itse sen siihen hakannut vuonna 1710!

 

 

 

 

viii7

 

 

Lähdin jatkamaan aamukävelyäni ja jätin Pietari Suuren tähyilemään Tervaniemen kalliolta aamuun heräävää Viipuria!

 

 

Kannustan suuntaamaan Viipurissa kävelymatkan Tervaniemen kalliolle Pietari Suuren patsaan juurelle ja suomaan syvälliset ajatukset niille tapahtumille, jotka ovat tapahtuneet Tervaniemen kalliolla runsaan sadan vuoden aikana - oikeastaan jopa runsaan kolmensadan vuoden aikana!

 

Toivon, että joskus tulevaisuudessa Suomen Leijona sekä Pietari Suuri saisivat sulassa sovussa seisoa Viipurissa Tervaniemen kalliolla ja katsella monikulttuurellisen Viipurin elämänmenoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Viipurin Tervaniemi, Tervaniemi, Pietari Suuri, Pietari Suuren patsas Tervaniemessä, Suomen Itsenäisyydenpatsas, Suomen Itsenäisyyden muistoksi 6.12.1927, Gunnar Finne, Viipurin linna, suomenlahti 2014,

Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka tapahtui tällä kerralla Suomenlahden ympäri historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkana

Torstai 10.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanit ja oikeammin nyt vain heidän omaisensa suorittivat jokakesäisen matkansa tällä kerralla Suomenlahden ympäri.

 

Matkan ”primus motor” on aina ollut hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, joka toimi meillä tälläkin kertaa matkanjohtajana. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimi Lehtimäen perheen omistama Vihdin Liikenne – VL-Matkat Oy.

 

Olen ainoa jo edellisvuodesta lähtien, joka on osallistunut kaikille kenraali Lehtimäen johtamille hämeenkyröläis- ja viljakkalalaismatkoille. Laskujeni mukaan nyt oli kyseessä yhdestoista matka, mutta myös sellaisia mielipiteitä oli matkalaisten keskuudessa, että olimme matkassa jo kahdentenatoista vuonna peräkkäin.

 

***********

 

Lähdimme matkaan Hämeenkyröstä lauantaina heinäkuun 5. päivänä ja ensimmäinen yöpymisetappimme oli Viipuri.

 

 

vii1

 

 

Jo ensimmäiseen päivään mahtui paljon kokemuksia ja kohteita.

 

Tali-Ihantala -taistelujen ratkaisumaasto ja siihen tutustuminen oli ensimmäisen matkapäivämme eräs tärkeimmistä kohteista.

 

Olen tässä kuvattuna Ihantalan kirkon portailla – vuonna 1927 rakennetusta ja 1940 tuhoutuneesta kirkosta on jäljellä ainoastaan portaat.

 

 

 

 

vii2

 

 

Aloitin toisen matkapäivämme jo klo 05.11 Venäjän aikaa eli klo 04.11 Suomen aikaa – minä kun en yleensä ole mennyt ulkomaille nukkumaan.

 

Lähdin varhain aamusella vajaan kahden tunnin mittaiselle kävelykierrokselle Viipuriin ja kiersin mm. aamuauringossa paistattelevan Viipurinlinnan.

 

 

 

 

vii3

 

Kolmas matkapäivämme alkoi, kun heräsimme Hotelli Moskovassa Pietarissa.

 

Olin taas varhain liikkeellä ja tein kävelylenkin Neva-joen yli.

 

Nevan sillalla totesin, että Venäjä on suuri maa, sillä sillalla mm. varjoni oli paljon pidempi kuin tavallisesti!

 

 

 

 

vii4

 

Neljännen ja viimeisen matkapäivämme aluksi kenraaliluutnantti Lehtimäki johdatteli meidät Virossa paikkaan, jossa Narvajoki laskee Suomenlahteen.

 

Narvajoki erottaa EU:n Venäjästä, se on Schengen-raja ja se on myös Naton sekä Venäjän raja.

 

Viro vasemmalla ja Venäjä oikealla - punaiset pallot Narvajoen keskellä osoittavat Viron ja Venäjän rajan.

 

 

 

 

***************

 

 

Tarkoitukseni on lähiaikoina kirjoitella juttuja matkan varrella nähdystä ja koetusta.

 

Aineistoa ainakin riittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrö, Viljakkala, Suomenlahti2014, Tali-Ihantala, Viipuri, Viipurinlinna, Pietari, Neva, Nevajoki, Narvajoki, EU:n raja, Schengen-raja, Nato-raja, Schengen, Nato, Ihantalan kirkko, Ihantala,

Kaksisataakuusikymmentäseitsemän porrasta huipulle!

Perjantai 13.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki jäsenmatkan Viipuriin 9. – 11.6.2014.

 

Matkamme eräs kohteista oli tutustuminen Viipurin linnaan.

 

Käyntimme kohokohta oli, kun pääsimme kiipeämään linnan torniin.

 

Olen edellisen kerran kavunnut Viipurin linnan torniin vuonna 1982, joten edellisestä käynnistäni ehti kulua aikaa 32 vuotta.

Olikohan vuonna 1982 niin, että kamerat kerättiin pois torniin kiipeäviltä?

 

 

************

 

 

 

torni1

 

 

 

Tällä kerralla en keskittynyt kuvaamaan Viipurin linnaa ulkoapäin, sillä…

 

 

 

 

torni2

 

 

…tiesin, että pääsemme kiipeämään linnantorniin.

 

 

 

**********

 

 

 

torni3

 

 

Tornin sisäpuolella kiertää kaikkiaan 267 askelmaa…

 

 

 

 

torni4

 

 

…ja tornin laitoja kiertävien rappusten keskelle jää erilaisia puisia tukirakennelmia.

 

 

 

 

Huipulta avautuvat hienot näköalat ja niistä tässä muutama kuva:

 

 

 

 

torni5

 

 

 

 

torni6

 

 

 

 

torni7

 

 

 

 

torni8

 

 

 

 

torni9

 

 

 

 

torni10

 

 

 

 

torni11

 

 

 

 

torni12

 

 

 

 

torni13

 

 

 

 

***********

 

 

Vielä pari yksityiskohtaa, jotka kuvasin kauko-objektiivilla tornista:

 

 

 

torni14

 

Hotelli Druzhba hieman poikkeavasta kulmasta kuvattuna…

 

 

 

torni15

 

 

…ja harvemmin myöskään Tervaniemellä sijaitsevaa Pietari Suuren patsasta kuvataan täältä!

 

 

Toivon, että Viipurin linnan linnatorni pidetään yleisölle avoinna vast´edeskin, sillä sieltä avautuvat näkymät ovat näkemisen arvoiset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Viipurin linna, Viipurin linnan linnatorni, Druzhba, Pietari Suuri, Pietari Suuren patsas Viipurissa, Tervaniemi, Pietari Suuren patsas Viipurin Tervaniemellä, viipuri2014,

Onko lehtikuusimetsän istuttaminen panostamista tulevaisuuteen?

Sunnuntai 5.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari Suuri oli Venäjän hallitsijana 1682 – 1725, aluksi tsaarina ja myöhemmin keisarina.

 

Pietari Suuren eräs aikaansaannoksista oli, että hän loi Venäjälle sotakykyisen laivaston.

 

Keisarina Pietari Suuri oli kaukokatseinen, sillä hänen päätöksellään Raivolaan istutettiin lehtikuusimetsä. Lehtikuusimetsän tarkoituksena oli kasvattaa säänkestävää puutavaraa laivanrakennuksen tarpeisiin.

 

Olen käynyt Raivolan lehtikuusimetsässä, jossa jopa 50 metrin korkeuteen yltävät lehtikuuset kasvavat.

 

Pietari Suuren kaukokatseisuus ei kaikesta huolimatta yltänyt tarpeeksi pitkälle, sillä teräs syrjäytti puun laivanrakennuksen tarveaineena.

 

 

*************

 

 

Emme poikieni kanssa tavoitelleet Pietari Suuren kaukokatseisuutta, kun viitisentoista vuotta sitten päätimme istuttaa maillemme pariinkin kohtaan lehtikuusimetsikön. Istutimme lehtikuuset pienehköille alueille, joilla jouduimme metsänhoidollisista syistä tekemään kuusikon päätehakkuun.

 

 

 

lehtikuusi1

 

 

Lehtikuuset ovat viidessätoista vuodessa kasvaneet hyvin. On annettava tunnustus muille maatalousyhtymämme omistajille, sillä lehtikuusitaimikon hoitotöistä on huolehdittu.

 

 

 

lehtikuusi2

 

 

Lehtikuusitaimikkoon kasvaa hyvin helposti koivuja ja ne on pidettävä kurissa, jotta koivut eivät vahingoita lehtikuusia.

 

 

lehtikuusi3

 

 

Lehtikuusitaimikon vihollisia ovat hirvet, mutta meidän lehtikuusikkomme ovat taimikkovaiheessa säästyneet hirvivahingoilta. Nyt hirvet eivät enää pysty olemaan uhkana.

 

 

 

Miksi päädyimme istuttamaan lehtikuusia?

 

 

Lehtikuusikkomme ovat pieniä, sillä niihin on istutettu ainoastaan vajaat parituhatta lehtikuusentainta.

 

Pähkäilimme, että lähivuosikymmeninä tullaan ympäristösyistä kieltämään kaikkinaiset puutavaran lahonsuojausmenetelmät ja kun lehtikuusi on lahonkestävä puulaji, niin päädyimme istuttamaan lehtikuusta.

 

Tiesimme lehtikuusentaimien herkullisuuden hirville, mutta emme antaneet sen vaikuttaa puulajivalintaamme.

Kun nyt tutkailee lehtikuuseen liittyviä käyttötarkoituksia, on mukava havaita, että sillä näyttäisi olevan monipuolista kysyntää.

 

 

Kokemuksemme lehtikuusenviljelystä ovat ensimmäisen viidentoista vuoden kokemuksella positiiviset ja uskallan suositella lehtikuusen valitsemista istutettavaksi puulajiksi muillekin.

 

Lehtikuusimetsistämme ei ole tarkoitus luoda mitään ”Välimäen lehtikuusikkoa”, mutta kieltämättä lehtikuusimetsikkö on ulkonäöltään hieman erikoinen!  Merkkituote siis!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lehtikuusi, Raivolan lehtikuusikko, Pietari Suuri, Pietari I Suuri, lehtikuusikon viholliset, lehtikuusikon hirvivahingot, hirvivahingot,

Vanhemmat kirjoitukset »