Elisenvaara 20.6.1944 - synkkä päivä Suomen sotahistoriassa

Lauantai 30.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kurkijoella sijaitseva Elisenvaaran asema ja sen joutuminen neuvostopommituksen kohteeksi 20.6.1944 on synkkä luku Suomen sotahistoriassa.

 

 

Elisenvaaran asema Käkisalmen ja Sortavalan välillä oli Suomen tärkeimpiä risteysasemia ennen Karjalan pakkoluovuttamista.

 

 

Käkisalmen ja Sortavalan lisäksi Elisenvaarasta ristesi radat myös Lappeenrantaan sekä Savonlinnaan.

 

 

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua oli Elisenvaaran asema tärkeä siviilien evakuointikuljetusten vuoksi, mutta tärkeä se oli sen vuoksi, että sitä kautta joukkoja voitiin keskittää Karjalan kannakselle, jonne puna-armeija kohdisti suurhyökkäyksensä painopisteen.

 

 

 

****************

 

 

Teimme heinäkuun 11. päivänä kyröläismatkallamme pienen poikkeaman Sortavala-Käkisälmi –tieltä – tai oikeammin Muurmansk-Pietari –tieltä  - ja poikkesimme läpiajona tutustumaan Elisenvaaran asemaan.

 

 

En ole aikaisemmin käynyt Elisenvaarassa, joten koin suurta mielenkiintoa nähdä niitä maisemia, joilla neuvostoliittolaiset Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana tuhosivat lukemattomia suomalaisia siviilejä.

 

 

 

 

 

Kyltti ”Elisenvaara” houkuttaa suomalaismatkaajia poikkeamaan Jatkosodan aikaisten tapahtumien murheelliseen paikkakuntaan.

 

 

 

 

 

Pidimme toki kahvitauon, ennen kuin lähdimme koukkaukselle Elisenvaaraan.

 

 

 

 

 

Karjalassa riittää hienoja puroja, mutta…

 

 

 

 

 

…riittää siellä myös suuria jättiputkiesiintymiä.

 

 

 

 

 

Tässä surullisenkuuluisan Elisenvaaran aseman raiteita.

 

 

Elisenvaaran pommitukset olivat suurin suomalaisia siviiliuhreja vaatinut Neuvostoliiton sotatoimi Suomea vastaan.

 

 

Elisenvaaran pommituksissa kuolleiden määrää ei koskaan saada selville, mutta uhrien lukumäärä ylittää 150 uhria – uhreista 2/3 oli lapsia ja naisia.

 

 

Siviiliuhreista suurin osa oli kotoisin Räisälästä, sillä asemalla ollut juna oli juuri lähtemässä kuljettamaan räisäläläisiä turvaan koto-Suomeen.

 

 

Huhutaan, että Elisenvaaran asemapäällikkö olisi ollut kaiken takana ja pidätteli junien lähtöä, jotta neuvostopommittajat ehtivät tekemään tuhoaan.

 

 

Neuvostopommittajat iskivät kolmessa aallossa ja niiden suojana oli hävittäjiä.

 

 

Puna-armeijan pommittajat kylvivät Elisenvaaran asemalle 500 kilon suuruisia pommeja, mutta myös 2,5 kilon sirpalepommeja, joilla oli suuri tuhovaikutus siviileihin.

 

 

Hävittäjäkoneet täydensivät konekivääreillään pommittajien aikaansaaman tuhon, kun ne tulittivat pommituksista selvinneitä suomalaisia.

 

 

Elisenvaaran pommitusten tiedottaminen julkisuuteen jäi Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, sillä sotasensuuri esti asiasta kertomisen heti tapahtuman jälkeen ja Valvontakomission toiminta sekä suiden supussa pitäminen Neuvostoliiton hajoamiseen saakka oli valtiojohdon tahto.

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

Ylen Elävässä arkistossa on nähtävissä mainio ohjelma Elisenvaaran pommituksista 20.6.1944.

 

Ohjelma löytyy, kun googlaa ”Elisenvaaran tragedia”.

 

 

Suosittelen katsomaan.

 

 

Elisenvaara lienee Venäjän rajavyöhykettä ja sen vuoksi emme uskaltaneet pysähtyä koukkauksemme aikana – toki missään emme tulosuunnassamme nähneet kieltomerkkejä.

 

 

 

 

 

Koukkaus Elisenvaaran on tehty ja nyt nokka kohti Pietaria - todellisuudessa kohti Käkisalmea - sekä uusia seikkailuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kurkijoki - suomalaisen maatalousopetuksen kehto

Perjantai 17.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetuista pitäjistä pidetään maatalousvaltaisimpana Sakkolaa.

 

Näin ehkä sikatalouden osalta onkin, mutta Kurkijoki on ehdottomasti se pitäjä, joka on suomalaisen maatalousopetuksen kehto.

 

 

Kurkijoen maamiesopisto on opistotasoisen maatalousopetuksen aloittaja Suomessa.

 

 

Olen saanut poiketa Kurkijoella kerran aikaisemminkin ja nyt toinen poikkeamiseni tapahtui kyröläismatkan aikana 1.7.2015.

Presidentti Lauri Kristian Relander sekä Veikko Hakulinen ovat syntyneet Kurkijoella.

 

 

 

 

 

 

Tulimme Kurkijoelle Käkisalmen suunnalta ja ensimmäisessä kuvassa on Kurkijoen nimiviitta (vai onko?).

 

 

 

 

 

 

Hylätty huoltoasema.

 

 

 

 

 

 

Maatalousmaisemaa…

 

 

 

 

 

 

…Kurkijoelle…

 

 

 

 

 

 

…Käkisalmen suunnalta tultaessa.

 

 

 

 

 

 

Takana suomalaistalo ja edessä nykyisäntien rakennuksia.

 

 

 

 

 

 

Näkymää Käkisalmesta päin Kurkijoelle tultaessa.

 

 

 

 

 

 

Tällä paikalla sijaitsi Kurkijoen puukirkko ennen sen tuhonnutta tulipaloa.

 

 

Googlaa ”Kurkijoen kirkko” ja kuvittele se tälle paikalle - tulee surullinen olo.

 

 

 

 

 

 

Näkymää joen yli…

 

 

 

 

 

 

…Kurkijoen kirkon paikalta (onko kyseessä Kurkijoen kansanopiston rakennukset?).

 

 

 

 

 

 

Sankarihautausmaan muistokivi.

 

 

 

 

 

 

Kurkijokelaista maisemaa Kurkijoelta kohti Sortavalaa.

 

 

 

Maatalousmiehenä tunnen suurta surua Kurkijoen nykykohtalosta!

 

 

-Esko Erkkilä-