Suomen presidentit Peras Evindas Svinhufduras, Lauris Relanderis sekä Kiosto Kaljo saivat aikoinaan Liettuan korkeimman kunniamerkin

Maanantai 6.8.2018

Trakai oli 1300-luvulla Liettuan järjestyksessään toinen pääkaupunki ja nykyään kaupungin tärkein turistikohde on siellä saarelle rakennettu Trakain linna.

 

 

Tutustuin omatoimisesti Trakain linnan eri kammioihin taannoisella Kyröläismatkallamme ja eräässä kammiossa löysin myös Suomen historiaan liittyvän tärkeän asian eli Liettuan ensimmäisen itsenäisyytensä aikana naapurivaltioiden päämiehille myöntämät korkeat kunniamerkit.

 

 

Liettua itsenäistyi helmikuun 16. päivänä vuonna 1918 ja itsenäisyyttä jatkui aina kesäkuun 15. päivään vuonna 1940 saakka, jolloin Neuvostoliitto miehitti maan.

 

 

Neuvostomiehitystä kesti vuoden 1990 maaliskuun 11. päivään saakka, jolloin Liettua vapautui puna-armeijan miehityksestä ja siitä tuli taas itsenäinen valtio.

 

 

Liettuan neuvostomiehitystä kesti siis lähes viisikymmentä vuotta!

 

 

 

*********************

 

 

 

Ensimmäisen itsenäisyytensä aikana Liettua myönsi ulkomaisille johtajille tarkoitetun korkeimman kunniamerkkinsä Suomen presidenteistä Per Edvin Svinhufvudille, Lauri Kristian Relanderille sekä Kyösti Kalliolle.

 

 

Kaikki nämä kunniamerkit ovat yleisön nähtävissä Trakain linnan eräässä kammiossa:

 

 

 

 

 

 

Nämä kolme kunniamerkkiä ovat esillä tässä ”kunniamerkkikammiossa”!.

 

 

 

 

 

 

Per Edvin Svinhuvud on saanut tämän kunniamerkin vuonna 1930 kuten….

 

 

 

 

 

 

... selitystekstistä ilmenee.

 

 

 

 

 

Lauri Kristian Relander on saanut olla tämän kunnian kohteena jo vuonna 1924.

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1936 Kyösti Kallio sai vastaanottaa Liettuan korkeimman kunniamerkin, joka silloin myönnettiin ulkomaisille valtionpäämiehille.

 

 

 

Kannattaa poiketa Trakain linnassa ja siinä kammiossa, jossa ovat esillä Liettuan ensimmäisen itsenäisyytensä aikana naapurivaltioiden päämiehille myöntämät kunniamerkit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kurkijoki - suomalaisen maatalousopetuksen kehto

Perjantai 17.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetuista pitäjistä pidetään maatalousvaltaisimpana Sakkolaa.

 

Näin ehkä sikatalouden osalta onkin, mutta Kurkijoki on ehdottomasti se pitäjä, joka on suomalaisen maatalousopetuksen kehto.

 

 

Kurkijoen maamiesopisto on opistotasoisen maatalousopetuksen aloittaja Suomessa.

 

 

Olen saanut poiketa Kurkijoella kerran aikaisemminkin ja nyt toinen poikkeamiseni tapahtui kyröläismatkan aikana 1.7.2015.

Presidentti Lauri Kristian Relander sekä Veikko Hakulinen ovat syntyneet Kurkijoella.

 

 

 

 

 

 

Tulimme Kurkijoelle Käkisalmen suunnalta ja ensimmäisessä kuvassa on Kurkijoen nimiviitta (vai onko?).

 

 

 

 

 

 

Hylätty huoltoasema.

 

 

 

 

 

 

Maatalousmaisemaa…

 

 

 

 

 

 

…Kurkijoelle…

 

 

 

 

 

 

…Käkisalmen suunnalta tultaessa.

 

 

 

 

 

 

Takana suomalaistalo ja edessä nykyisäntien rakennuksia.

 

 

 

 

 

 

Näkymää Käkisalmesta päin Kurkijoelle tultaessa.

 

 

 

 

 

 

Tällä paikalla sijaitsi Kurkijoen puukirkko ennen sen tuhonnutta tulipaloa.

 

 

Googlaa ”Kurkijoen kirkko” ja kuvittele se tälle paikalle - tulee surullinen olo.

 

 

 

 

 

 

Näkymää joen yli…

 

 

 

 

 

 

…Kurkijoen kirkon paikalta (onko kyseessä Kurkijoen kansanopiston rakennukset?).

 

 

 

 

 

 

Sankarihautausmaan muistokivi.

 

 

 

 

 

 

Kurkijokelaista maisemaa Kurkijoelta kohti Sortavalaa.

 

 

 

Maatalousmiehenä tunnen suurta surua Kurkijoen nykykohtalosta!

 

 

-Esko Erkkilä-