Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

"Kotimaani ompi Suomi"

Maanantai 24.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme viimeinen kohde Venäjän puolella oli Ihantalan taistelujen muistomerkki.

 

 

Tali-Ihantalan taistelut ovat Suomen sotahistorian kunniakkainta osuutta, sillä niiden voitollisuus merkitsi, että säilytimme itsenäisyytemme.

 

 

 

 

iha6.jpg

 

 

Suomalaiset pystyttivät Ihantalan taistelumaaston keskelle muistomerkin vuonna 1999.

 

 

Sanotaan, että Taisto Tähkämaan rooli muistomerkin pystyttämisessä on ollut keskeinen.

 

Agrologi ja vuodesta 1991 alkaen maanviljelysneuvos Tähkämaa oli puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983.

 

Taisto Tähkämaa lienee nykyään ainoita, jotka ovat osallistuneet Ihantalan taisteluihin vuonna 1944.

 

 

 

 

iha7.jpg

 

 

On perin harmillista, että Ihantalan muistomerkin välittömään läheisyyteen on nyt alettu rakentamaan tyypillistä venäläisasumusta!

Suomen mahdollisuudet rajoittaa asutuksen laajentamista suomalaisittain näin tärkeään taistelumaastoon ovat kuitenkin hyvin rajalliset.

 

 

 

 

iha8.jpg

 

 

Olen ylpeä, että matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki valitsi minut (vasemmalla) yhdeksi kyröläismatkaajien joukosta laskemaan kukkalaitteemme Ihantalan muistomerkille.

 

 

 

 

iha9.jpg

 

 

Ryhmityimme yhteiskuvaan muistomerkin eteen ja…

 

 

 

 

iha10.jpg

 

 

…lauloimme laulutaitoisten jäsentemme johdolla

 

 

 

”Kotimaani ompi Suomi”

 

 

 

 

iha11.jpg

 

 

1. Kotimaani ompi Suomi,

Suomi, armas synnyinmaa.

Siellä valkolatva tuomi

ahon laitaa reunustaa,

siellä valkolatva tuomi

ahon laitaa reunustaa. 

 

2. Siellä ensi kerran kuulin

lintuin laulun lehdossa.

Siellä äiti hymyhuulin

tuuditti mua kehdossa,

siellä äiti hymyhuulin

tuuditti mua kehdossa.

 

3. Siellä myöskin ensi kerran

lempi syttyi sydämiin.

Liekö ollut tahto Herran,

kun se päättyi kyyneliin?

Liekö ollut tahto Herran,

kun se päättyi kyyneliin?

 

4. Siellä synnyin, sinne mieli

palaa mailta maailman.

Taaton maa ja maammon kieli,

kuinka teitä rakastan!

Taaton maa ja maammon kieli,

kuinka teitä rakastan!

 

 

********************

 

 

Kirjoitussarjani Äänisen ja Laatokan ympärikierrosta alkaa loppumaan. Muutama matkaan liittyvä aihe saattaa vielä olla käsittelemättä, mutta katsotaan, onko vielä aihetta palata tähän aihepiiriin.

 

 

Kiitän Teitä monisatalukuisat lukijani, jotka olette seuranneet matkaani Euroopan kahden suurimman järven ympäri.

 

 

Täytyypä lähteä uusille ulkomaanmatkoille hankkimaan lisää juttuaineksia, mutta ennen sitä kuitenkin muita juttuaiheita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Kotimaani ompi Suomi", Ihantala, Ihantalan muistomerkki, venäjä2015,

Ihantalan seurakunnan hautausmaa sijaitsee Ihantalan taistelujen muistomerkin takamaastossa

Sunnuntai 23.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt moniaita kertoja Ihantalan kirkon raunioilla, Ihantalan sankarihautausmaalla sekä Ihantalan taistelujen muistomerkillä ja kun sen lisäksi olen tutustunut Pyöräkankaan maastoon, luulin tietäväni kaiken Ihantalan maisemista – toki kenraali Vihman tarkkaa kaatumispaikkaa Ihantalassa en tunne.

 

Erehdyin, sillä vasta kyröläismatkallamme tutustuin Ihantalan seurakunnan hautausmaahan.

 

 

 

iha1.jpg

 

 

Ihantalan taistelujen muistomerkki on tuttu monille suomalaisille ja sen on tärkeä paikka meille kaikille, sillä Ihantalan voitokkaat taistelut merkitsivät, että Suomi säilyi itsenäisenä Jatkosodan jälkeen.

 

 

 

iha2.jpg

 

 

Ihantalan taistelujen muistokiven takamaastossa runsaan sadan metrin etäisyydellä sijaitsee toinen muistokivi, johon hakatussa tekstissä todetaan sillä paikalla sijainneen Ihantalan seurakunnan hautausmaa vuosina 1925 – 1944.

 

 

Tunnustan, että havainto Ihantalan seurakunnan siviilihautausmaan sijainnista oli minulle uutta tietoa. Olen aiemmin luullut, että Ihantalan seurakunnan hautausmaa on sijainnut lähellä Ihantalan kirkkoa, kuten sijaitsee Ihantalan sankarihautausmaa.

 

 

 

iha3.jpg

 

 

Ihantalan seurakunnan hautausmaalla vallitsee nykyään syvä rauha ja ne männyt, jotka nyt humisevat hautojen yllä, ovat kasvaneet vuoden 1944 taistelujen jälkeen.

 

 

 

iha4.jpg

 

 

Hautausmaalla on vielä havaittavissa hautakivien aluskiviä, mutta varsinaiset hautakivet nykyisännät ovat siirtäneet muualle.

 

 

 

 

iha5.jpg

 

 

Ihantalalaiset ovat merkinneet vanhoihin hautausmaakarttoihin nojautuen hautausmaalle merkkikiviä, joiden avulla Ihantalan hautausmaalle haudattujen omaiset pystyvät nykyäänkin paikantamaan omaistensa hautapaikat.

 

 

 

Kiitokset sille seurueemme naishenkilölle, joka johdatteli minut tälle pyhälle paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ihantala, Ihanatalan seurakunta, Ihantalan kirkko, Ihantalan sankarihautausmaa, Ihantalan seurakunta, Ihantalan seurakunnan hautausmaa, Pyöräkangas, venäjä2015,

Pikaisellakin Viipurin-käynnillä pitää käydä Kauppahallissa

Lauantai 22.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella kyröläismatkallamme Äänisen ja Laatokan ympäri pysähdyksemme Viipurissa kesti ainoastaan vajaan tunnin.

 

 

 

 vii1.jpg

 

 

Vajaa tunti Viipurissa riittää ainoastaan pikaiseen käyntiin Viipurin Kauppahallissa ja näin myös teimme.

 

 

 

 

vii2.jpg

 

 

Tapaan Viipurin Kauppahallissa käydessäni ostaa valkosipuleita tältä azerbanilaiselta kauppamieheltä, joka osaa auttavasti suomea.

 

 

 

 

vii3.jpg

 

 

Azerbanilaismiehen valkosipulit olivat nytkin sellaisia, että tein kaupat kymmenestä valkosipulista – sain yhdennentoista kaupan päälle.

 

 

Osa Viljakkalan Majajärvellä nyt korjuuta odottavista valkosipuleistani ovat peräisin niistä sipuleista, jotka vuosi sitten ostin samaiselta kauppamieheltä – hyvin ovat azerbanilaiset valkosipulit taipuneet talvivalkosipulien viljelymenetelmään!

 

 

 

 

vii4.jpg

 

 

Monenlaista hedelmää samaisella kauppiaalla oli taas kerran tarjolla.

 

 

 

vii5.jpg

 

 

Eräs myyjä oli keskittänyt kaiken myyntitarmonsa tätä herraa esittelevien t-paitojen myyntiin.

 

Myyjä melkein kiukustui, kun hänen tuotteensa eivät tehneet suomalaisille kauppaansa!

 

***************

 

Luin jostain, että…

 

 

 

 

vii6.jpg

 

 

…tämä vanha mummo, joka seisoo Kauppahallin oven vieressä, on jonkinlainen houkutuslintu, jolle annetut almut nahkatakkimiehet käyvät keräämässä tietyin väliajoin pois parempaan talteen.

 

 

En antanut mummulle almujani!

 

 ****************

 

Viipurin Kauppatori on siistiytynyt, mutta erilaista rihkamaa – ja ehkä joillekin tarpeellistakin tavaraa – myyvät mummot ovat erittäin agressiivisia myyntityössään.

 

 

 

 

vii7.jpg

 

 

 

 

vii8.jpg

 

 ********

 

 

vii10.jpg

 

 

Pyöreä torni on kuitenkin paikallaan ja se on tärkeintä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Viipurin Kauppatori, Viipurin Kauppahalli, Pyöreä torni, Viipurin Pyöreä torni, venäjä2015,

Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat valitsi kyröläismatkan viimeisen yöpymispaikan yrityslogon perusteella?

Perjantai 21.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme toteuttajana 30.6 – 4.7.2015 oli Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat.

 

 

 

 

 

VL1.jpg

 

 

Yrityksen bussien kylkeen maalatussa kuviossa on kuvattu viisi lentävää joutsenta.

 

 

Liekö ollut sattuma vaiko vankka tarkoitus, kun matkamme viimeisimmän majapaikan – Hotelli Repinskaja Repinossa – pihassa on komea veistos, jossa myös on viisi uljasta joutsenta kuvattu lennossa!

 

 

Tässä muutama otos hotellin edessä olevasta joutsenveistoksesta:

 

 

 

 

VL2.jpg

 

 

 

 

VL21.jpg

 

 

 

 

VL3.jpg

 

 

No, enhän minä tosissani, mutta sainpahan pienen aasinsillan kautta esitellä Hotelli Repinskajan edessä olevan hienon taideteoksen!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, Vihdin Liikenne Oy, Repino, Hotelli Repinskaja, Hotelli Repinskaja Repino, venäjä2015,

On hienoa, että Rakkauden haudalle on nyt saatu Maria Vsevolodna Kartavtsevaa ja Willy-nallekarhua kuvaavat veistokset

Keskiviikko 19.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Vammelsuussa sijaitsevalle Rakkauden haudalle liittyy kiehtova tarina.

 

 

Olen aiemminkin käynyt Rakkauden haudalla, mutta pääsin käymään siellä taas kyröläismatkallamme 4.7.2015.

 

 

Luonnonkauniilla paikalla Vammelsuussa sijainnut Rakkauden hauta ja sen äärellä oleva ortodoksikirkko olivat kolmekymmentäluvulla Karjalan Kannaksen suosituimpia matkailukohteita.

 

 

Talvi- ja jatkosodassa kumpikin tuhoutuivat.

 

 

 

 

rak1.jpg

 

 

Nyt Rakkauden haudalle kuljetaan näiden porttien läpi.

 

 

 

 

rak2.jpg

 

 

Rakkauden haudalle on pystytetty ortodoksiristi, jota sillä paikalla ei ennen ole ollut.

 

 

 

 

rak3.jpg

 

 

Kirkosta on vain jäänteitä jäljellä.

 

 

 

**************

 

Tässä vaiheessa lienee paikallaan lyhyesti kertoa Rakkauden haudan tarina:

 

 

Valtioneuvos Eugene Epafroditsh Kartavtsev ja puolisollaan Maria Vsevolodna Kartavtsevalla oli Kannaksella komea datsha, Villa Marijoki. Tilan läpi virtasi Vammeljoki.

 

Valtioneuvos rakasti vaimoaan suuresti, mutta heidän suhdettaan varjosti vaimon sairastama syöpä.

 

Maria kuoli, mutta sairastamisvaiheessaan hän tukeutui pieneen plyysiseen nallekarhuun – Willyyn – jonka antamaan tukeen Maria luotti sairautensa loppuhetkinä.

 

Maria haudattiin suuren luonnonkiven helmaan datsalla ja valtioneuvos rakennutti datsalle pienen ortodoksikirkon sekä teetti kuvanveistäjä Lisheviltä Mariaa ja Willy-nallea kuvaavat pronssipatsaat luonnonkivien päälle.

 

 

**************

 

 

 

 

rak4.jpg

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki esittelee tässä luonnonkiveä, jonka helmaan tarinan mukaan Maria on haudattuna.

 

 

Venäläiset ovat ”sitten viime näkemän” tuoneet kivelle Mariaa esittävän patsaan ja läheiselle kivelle Willy-nallekarhua esittävän patsaan.

 

 

Kuvassa näkyy se alkuperäisteksti, jonka valtioneuvos hakkautti kiveen.

 

 

 

 

rak5.jpg

 

 

En ole nähnyt alkuperäiskuvia Mariasta, mutta on helppo uskoa, että nykyinen veistos muistuttaa alkuperäistä valtioneuvoksen  kuvanveistäjä Lishevillä teettämää veistosta.

 

 

 

 

rak6.jpg

 

 

Marian surullinen ilme on saatu hyvin esille tässä kopioveistoksessa!

 

 

 

On annettava suuri tunnustus niille venäläisille, jotka viime vuosina ovat panostaneet Rakkauden haudan entisöintiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rakkauden hauta, Rakkauden hauta Vammelsuu, Vammelsuu, Valtioneuvos Eugene Epafroditsh Kartavtsev , Maria Vsevolodna Kartavtseva, Villa Merijoki, venäjä2015,

Kahdetkin hääjuhlallisuudet Hotelli Repinskajassa

Tiistai 18.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme kyröläismatkamme viimeisen yön…

 

 

 

 

rep1.jpg

 

 
…kolossimaisessa Hotelli Repinskajassa Repimossa heinäkuun 3. päivänä.

 

 

 

 

Hotelli oli suuresta koostaan huolimatta melko viihtyisä ja illan aikana viihtyisyyttä lisäsi, että hotellissa vietettiin kaksia häitä.

 

 

 

 

rep2.jpg

 

 

Näköetäisyydellä tyrskyävän Suomenlahden toisella rannalla sijaitseva Kronstadt lisäsi paikan juhlavuutta.

 

 

 

 

rep31.jpg

 

 

Hotellin sisätiloissa järjestetyt häät olivat päättymäisillään, kun pääsimme kuokkavieraiksi häihin.

Huomaathan hienot "vyöt" tuoleissa!

 

 

 

 

rep4.jpg

 

 

Olen monissa asioissa rohkea ja sain kuokkavieraana kerätyksi näin hienon annoksen tarjoiluista!

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

rep5.jpg

 

 

Rannalle rakennetussa telttakatoksessa vietettyjen häiden ”juhlaportti” oli pystytetty Suomenlahden rantahietikolle.

 

 

 

 

rep6.jpg

 

 

Morsiuspari käyskenteli juhlavieraiden joukossa kuten Suomessakin on tapana.

 

 

 

 

 

rep7.jpg

 

 

 

Illan edetessä morsian joutui kuljeksimaan yksikseen – sama kohtalo taitaa usein olla suomalaismorsiamillakin!

 

 

 

 

rep8.jpg

 

 

Toki jossain vaiheessa illan edetessä ”rantamorsiuspari” palasi hotelliin yhdessä bestmanin ja kaason kanssa – sviitti varmaan odotti!

 

 

 

 

*****************

 

 

 

Ja kuu möllötti Suomenlahden yllä!

 

 

 

 

rep9.jpg

 

 

 

 

rep.jpg

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hotelli Repinskaja, Repino, venäläiset häät, venäjä2015,

Vanha Laatokka - nykyään kylä, mutta ennen Venäjän ensimmäinen pääkaupunki ja vilkas kauppapaikka

Maanantai 17.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkallamme heinäkuun 3. päivänä päivän viimeinen kohde oli vuonna 762 perustettu Vanha Laatokka eli Staraja Ladoga.

 

 

Pohjois-Venäjällä oli viikinkiajan alussa useita kaupunkivaltioita. Yksi merkittävimmistä oli vähän toistakymmentä kilometriä Olhavan suulta sisämaahan päin sijainnut Staraja Ladoga eli Vanha Laatokka.

 

 

Kaupungin paikalta on löydetty merkkejä suomensukuisesta, slaavilaisesta ja skandinaavisesta asutuksesta jo ennen läheisen Novgorodin perustamista. Arkeologisten kaivausten perusteella Vanhan Laatokan iäksi on voitu määrittää n. 1250 vuotta.

 

 

 

*****************

 

 

 

Näimme bussin ikkunasta Vanhan Laatokan linnoituksia,…

 

 

 

 

lad111.jpg

 

 

 

 

lad2.jpg

 

 

…mutta varsinaisesti tutustuimme kylässä olevaan kirkkoon.

 

 

Kirkko on osa museokokonaisuutta, jonka tarkoituksena on paikkakunnan historian ja muistomerkkien suojelu.

 

 

 

Tässä kuvia kirkosta:

 

 

 

 

lad3.jpg

 

 

 

 

lad4.jpg

 

 

 

 

lad5.jpg

 

 

 

 

lad6.jpg

 

 

 

 

lad7.jpg

 

 

 

 

lad8.jpg

 

 

 

 

lad9.jpg

 

 

 

******************

 

 

 

 

Turistikohde kun on kyseessä, monenlaista tavaraa oli tarjolla:

 

 

 

 

lad10.jpg

 

 

 

 

lad11.jpg

 

 

 

 

***************

 

 

 

Ja sitten jatkoimme Olhavajoen jokivartta matkaamme eteenpäin!

 

 

 

 

lad12.jpg

 

 

 

 

lad13.jpg

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanha Laatokka, Straja Ladoga, Olhavajoki, venäjä2015,

Kirov oli liian suosittu neuvostojohtaja

Sunnuntai 16.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitossa ja Venäjällä matkanneet tietävät, että siellä on lukuisia aukioita, puistoja ja muita paikkoja, jotka on nimetty Sergei Kirovin muistoa kunnioittaen. Kirovin patsaita lienee ympäri Venäjänmaan.

 

 

 

 

kirov1.jpg

 

 

Eräs Kirovin patsaista sijaitsee Syvärillä, aivan siinä paikassa, jonne Syvärillä käyvät turistit poikkeavat.

 

 

Näimme taannoisella kyröläismatkallamme Kirovin patsaan Syvärillä.

 

 

 

 

kirov2.jpg

 

 

Sergei Kirov syntyi vuonna 1886 ja hänet murhattiin Leningradissa vuonna 1934.

 

 

Sergei Kirov oli suosittu neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja hänen suosionsa koitui hänelle turmioksi, sillä diktaattori Josef Stalin ei katsellut hyvällä Kirovin kansansuosiota.

 

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai 292.

 

 

Joulukuun 1. päivänä 1934 Leonid Nikolajev ampui Kirovin ja monet epäilevät, että näin tapahtui suoraan Stalinin käskystä. Kirovin ampuminen käynnisti Stalinin puhdistukset ja johti monien johtavien bolševikkien pidätyksiin ja teloituksiin.

 

 

Stalinin puhdistukset saavuttivat huippunsa 1937 – 1938 ja ne merkitsivät mm. sitä, että Neuvostoliiton Suomea vastaan aloittama Talvisota ainakin osittain epäonnistui Neuvostoliiton näkökulmasta, sillä paras upseeriaines oli likvidoitu Stalinin puhdistuksissa.

 

 

 

 

 

kirov3.jpg

 

 

 

Stalin oli taitava strategi ja hän korotti Kirovin tämän kuoleman jälkeen arvoon arvaamattomaan.

 

 

Lukuisat Kirovin mukaan nimetyt aukiot, kadut, teatterit ja muut keskeiset paikat ovat osa sitä operaatiota, joilla Stalin ”hyvitti” neuvostokansaa suosiosta, jota Kirov elinaikanaan nautti.

 

 

Paras poliittinen kilpailija on kuollut kilpailija!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirov, Sergei Kirov, Josef Stalin, Kirovin patsas Syvärillä, venäjä2015,

Syväri - merkittävä paikka Suomen sotahistoriassa

Lauantai 15.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Syväri on joki, joka laskee Euroopan toiseksi suurimmasta järvestä Äänisestä Euroopan suurimpaan järveen Laatokkaan.

 

Syvärillä on pituutta 224 kilometriä ja sen jokiniska sijaitsee 28 metriä korkeammalla kuin Syvärin jokisuisto.

 

 

Suomalaiset ylittivät Syvärin hyökkäysvaiheessa 1941 ja palasivat takaisin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vuoksi 1944.

 

 

Syväriin liittyvät nimet Lotinanpelto ja Syvärin voimalaitos ovat osa Suomen sotahistoriaa.

 

 

 

 

syv1.jpg

 

 

Tutustuimme Syvärin yläjuoksulla Syvärin voimalaitoksen maisemiin kyröläismatkallamme 3.7.2015.

 

 

Olimme siis Äänisen eteläisimmällä rannalla.

 

 

Tämä maisema on pysynyt jokseenkin samana yli 70 vuotta, sillä samalta Syvärin voimalaitos näyttää niissä valokuvissa, jotka on otettu 1941 – 1944.

(Valitan, että kuvaajana en ole tässä kuvassa käyttänyt "vatupassia")

 

 

 

 

syv2.jpg

 

 

Kosketin Syvärin jokiniskan vettä ja tunsi olevani niillä paikoilla, joilla Suomen itsenäisyydestä käytiin kiivaita taisteluja kesäkuun 27. päivänä 1944, jolloin Neuvostoliiton suurhyökkäys Syvärillä alkoi.

Kuvassa olen sillä puolella Syväriä, josta alkoi niiden sotilaiden uintimatka, jotka uiden pääsivät perääntymisvaiheessa Suomen puolelle.

 

 

 

 

syv3.jpg

 

 

Pietarista Laatokan, Syvärin ja Äänisen kautta Petroskoihin ja siitä edelleen kulkevat risteilylaivat ovat tavallinen näkymä Syvärillä – niin myös tällä kerralla.

Tämä laiva on matkalla kohti Petroskoita.

 

 

 

 

 

syv4.jpg

 

 

Eräät risteilylaivat pysähtyvät Syvärillä ja niiden matkustajien palvelemiseksi Syvärillä on mm. tsasouna.

 

 

 

 

syv5.jpg

 

 
Tsasounassa on kaikki ortodoksiseen hiljentymiseen tarvittavat puitteet.

 

 

 

 

syva6.jpg

 

 

Olen käynyt muutaman kerran Syvärin rannalla ja aina siellä on käsitöitä tai luonnontuotteita kaupittelevia paikkakuntalaisia.

 

Nyt tarjolla oli ainoastaan sieniä, herukoita, vadelmia…

 

 

 

 

syv7.jpg

 

 

…ja metsämansikoita.

 

 **************

 

Monesti joku porukasta on aina uinut Syvärissä, mutta nyt olimme kaikki niin arkajalkoja, että kukaan ei uskaltautunut Syvärin aaltoihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syväri, Syvärin voimalaitos, hyökkäys Syvärin yli, Lotinanpelto, perääntyminen Syvärin yli, ristelyalukset Syvärillä, venäjä2015,

Venäläisessä kyläkaupassa hinnat ovat meidän mittapuumme mukaan edulliset

Perjantai 14.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Vytegrasta eteenpäin kohti Syväriä ja meillä oli välillä taas kerran mahdollista poiketa aitoon venäläiseen kyläkauppaan.

 

 

 

 

kau1.jpg

 

 

Tässä kyläkaupassa poikkesivat ainoastaan matkanjohtajamme ja kuljettajamme , mutta heikoin tuloksin, sillä täältä he eivät saaneet riittävästi seuraavan eväskahvipaikkamme pullia.

Asiallinen kauppatalo kuitenkin!

 

 

 

 

kau2.jpg

 

 

Seuraavassa kylässä oli kaksikin kauppaa ja tästä kaupasta johtajamme saivat hankittua seuraavalla pysähdyspaikalla tarjottavat tarjoilutarvikkeet.

 

 

 

 

kau3.jpg

 

 

Minä menin viereiseen pienempään kauppaan, jossa valikoima oli aivan kelvollinen.

 

 

 

 

kau4.jpg

 

 

Karamelleja oli aivan suomalaisten Prismojen valikoimiin verrattava tuotevalikoima ja karamellien kilohinnat olivat tasolla 143 – 313 ruplaa/kilo. 

On muistettava, että yhdellä eurolla saa 60 ruplaa.

 

 

 

 

kau5.jpg

 

 

Olut on venäläisessä kyläkaupassa edullista, sillä puolen litran tölkki esimerkiksi parasta ja vahvinta venäläistä olutta eli Baltica 9 –merkkiä maksoi 55 ruplaa. Hinta merkitsi euroissa siis hieman alle euron!

 

 

 

*****************

 

 

 

Olen suorittanut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Hygieniapassin ja luonnollisesti minua kiinnosti, että miten hygienia-asiat oli venäläiskylässä hoidettu.

 

 

 

kau6.jpg

 

 

Ilahduin, että kauppojen takamaastossa oli ”Toalet”, jotta maalikylälle tulijoiden ei tarvinnut kuseskella tai tehdä isompaa hätäänsä minne tahansa.

 

 

 

 

kau7.jpg

 

 

Naisten ja miesten puolet oli asianmukaisesti eriytetty.

 

 

 

 

kau8.jpg

 

 

Ainakin miesten puoleinen paskomisreikä oli siedettävässä kunnossa ja kun pyyhkimiseen tarkoitettuja heinäkorsiakin oli varattu riittävästi, niin kylän yleiset hygieniakysymykset saivat minulta täyden hyväksynnän.

 

 

 

 

kau9.jpg

 

 

Ja matkamme jatkui kohti eväskahvipaikkaa hienoissa maisemissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: venäjä2015, venäläinen kyläkauppa, kohti Syväriä,

Ihailtavaa, miten venäläismummot osaavat hyödyntää mökkitonttiensa viimeisimmänkin neliömetrin!

Torstai 13.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Vytegran jälkeen kyröläismatkamme eteni Äänisen etelärantaa kohti Vanhaa Laatokkaa, mutta onneksi poikkesimme erääseen venäläiskylään.

 

 

Ajoimme bussimme kylän laidalle ja tutustuimme joen rannalla sijaitseviin taloihin ja niiden viljelyksiin jokirantakujaa kävellen.

 

 

ven1.jpg

 

 

Kylä jää tässä kuvassa joen vasemmalle puolelle.

 

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia kävelyreittimme varrelta:

 

 

 

 

ven2.jpg

 

 

Haloista saatava energia on Äänisen maisemissa arvossaan!

 

 

 

 

ven3.jpg

 

 

Tässä kylässä traktori oli jotain muuta kuin se kaikille tuttu venäläinen traktori, joka aina on väriltään sininen.

 

 

 

 

ven4.jpg

 

 

Venäläisittäin on varsinainen ökytalo, jos kulkuväylän suunnalle talossa on kuusi ikkunaa rinnakkain - ja toisessa kerroksessa!

 

 

 

 

ven5.jpg

 

 

Tässä venäläiskylässä perunanvarret olivat heinäkuun alussa kehittyneet paljon paremmiksi, kuin…

 

 

 

 

ven6.jpg

 

 

…meillä samaan aikaan.

 

 

 

 

ven7.jpg

 

 

Ruskoliljat eli keisarinkruunut aiheuttivat minun mielessäni jopa pientä kademieltä!

 

 

 

******************

 

 

Vielä muutama kuva venäläismummujen kaali- ja sipuliviljelyksistä:

 

 

 

 

ven8.jpg

 

 

 

 

ven9.jpg

 

 

 

 

ven10.jpg

 

 

 

 

ven11.jpg

 

 

 

 

ven12.jpg

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

ven13.jpg

 

 

Tämän mummun sipulikasvustot olivat erityisen komeat.

 

Kehuin mummulle hänen hienosti kasvavia kasvustojaan – yhteistä kieltä ei löytynyt, mutta kaikesta näki, että mummu piti sanoistani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: venäläiskylä, Vytegra, Vanha Laatokka, Ääninen, venäjä2015,

B440-sukellusvene on Vytegran merkittävin nähtävyys

Keskiviikko 12.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Jatkoimme heinäkuun 3. päivän aamulla kyröläismatkaamme, kun lähdimme Hotelli Vytegrasta.

 

 

 

 

vy1.jpg

 

 

Matka ensimmäiseen kohteeseemme oli lyhyt, sillä Vytegran merkittävin nähtävyys, B440-sukellusvene, sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä hotellilta.

 

 

 

vy2.jpg

 

 

Sukellusvene on museoitu vuonna 2005.

 

 

Sukellusveneen kaikkiin tiloihin, tekniikkaan ja varustukseen pääsee tutustumaan ja lisäksi voi kurkistaa, millainen oli aluksen keittiö tai miehistön hytti. Myös miehistöstä ja aluksen historiasta löytyy museossa paljon tietoa.

 

 

Valitettavasti tutustumisemme jäi vain ”päällekatseluun”, sillä sukellusveneen sisätiloihin emme ehtineet tutustumaan.

 

 

vy3.jpg

 

 

Tämä sukellusvene on osallistunut Kuuban kriisin operaatioihin vuonna 1962.

 

 

 

 

vy4.jpg

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki piti pienen sotilasstrategisen katsauksen B440-sukellusveneen äärellä ja totesi olevan ymmärrettävää se venäläisten huoli, jonka Baltian maiden itsenäistyminen aiheutti Venäjälle.

 

 

Neuvostoliitto oli tottunut tukeutumaan Itämerellä Baltian maissa sijaitseviin meritukikohtiin, jotka Venäjä Baltian maiden uudelleen itsenäistyessä menetti.

 

 

 

********************

 

 

Opimme taas kerran, että pätevä opas pystyy muutamalla lauseella pelkistämään isojakin asioita tavallisen kuulijan käsityskyvyn piiriin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: B440-sukellusvene, B440-sukellusvene Vytegrassa, Vytegra, venäjä2015,

Vytegra - venäläinen pikkukaupunki 15 kilometriä Äänisestä etelään

Tiistai 11.8.2015 - -Esko Erkkilä-

vyt1.jpg

 

 

Kyröläismatkaajien Äänisen ja Laatokan kiertomatka ehti heinäkuun 2. päivänä 2015 Vytegran pikkukaupunkiin.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki hoiti tarvittavat kirjautumiset 435 kilometrin mittaisen päiväajomatkan jälkeen Hotelli Vytegran vastaanottotiskillä ilta-kahdeksan aikoihin.

 

 

Seurasin illan aikana, kun kuvassa näkyvä vastaanottovirkailija kirjasi kuulakärkikynällä jokaisen kyröläismatkaajan passitiedot ristiruutuvihkoon hyvin tarkasti.

 

 

Suomessa on byrokratiatalkoisiin paljon aihetta, mutta tänä osoitti taas kerran, että itäisessä naapurimaassamme turhaa byrokratiaa on paljon enemmän kuin meillä. On jokseenkin varmaa, että mitään todellista käyttöä ei Venäjälläkään ole henkilökohtaisen viisumin saaneiden ulkomaalaisten passitietojen kirjaamisessa pikkukaupungin hotellissa siniseen ristiruutuvihkoon!

 

 ***************

 

 

Hyvin nukutun yön jälkeen tein aamulla pienen kävelylenkin Vytegrassa ja tässä pieni kuvaotos lenkiltäni.

 

 

 

 

vyt2.jpg

 

 

Koivupölleillä voi kukkapenkin rajata – ainakin Vytegrassa!

Ovat koivupöllit paljon parempi ratkaisu kuin autonrenkaat - suorastaan vihaan, kun autonrenkaita käytetään kukkapenkkien reunuksina!

 

 

 

 

vyt3.jpg

 

 

Vytegrasta on Pietariin matkaa 430 kilometriä.

 

 

 

 

vyt4.jpg

 

 

Vytegran sanotaan olevan vilkas satamakaupunki ja näiden näkymien perusteella niin myös on!

 

 

 

 

vyt5.jpg

 

 

Venäjän vallankumouksen 50-vuotispäivänä paljastetun muistomerkin ympäristö on päässyt hieman rupsahtamaan, mutta toki Vladimir Iljits Lenin´n tutut piirteet ovat edelleenkin ”kova sana” Vytegrassa.

 

 

 

 

vyt6.jpg

 

 

Vytegrajoen rannalla sijaitsee pseudovenäläiseen tyyliin rakennettu Herran temppeliin tuomisen kirkko (1869–1873).

 

 

Yritin saada ovea auki, mutta ilmeisesti edellisestä aukaisusta oli kulunut jo vuosia ja ovet saattavat pysyä kiinni vielä vuosikausia.

 

 

 

 

vyt7.jpg

 

 

Paluumatkalla tapasin sillanpielestä alas johtavat leveät portaat – pitkästä ruohikosta saattoi päätellä, että nämä portaat eivät johtaneet mihinkään!

 

 

 

 

vyt8.jpg

 

 

Aamulenkin jälkeen oli aamupalan aika. Se oli niukka, mutta…

 

 

 

 

vyt9.jpg

 

 

…ravitseva, sillä voisilmäkaurapuuron ja jogurtin lisäksi siihen kuului kahvin tai teen ohella pieni lämmin voileipä.

 

************

 

Seurasimme aamulla vytegralaisten töihinmenoa ja se näytti olevan todellista, sillä sataman suuntaan kulkevia henkilöautoja oli aamukahdeksan aikaan runsaasti liikenteessä.

 

 

 

Monta kokemusta rikkaampana lähdimme seuraavaan kohteeseen ja matka sinne ei ollutkaan pitkä, mutta siitä ehkä jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vytegra, Herran temppeliin tuomisen kirkko, Lenin, venäjä2015

Saminon kylässä sijaitsee eräs lukemattomista Pyhän Eliaan kirkoista

Sunnuntai 9.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikalta Puutoisista kohti Vytegran kaupunkia.

 

 

Saavuimme Vologdan oblastin alueella sijaitsevaan Saminon kylään.

 

 

 

 

Kylässä sijaitsee Pyhän Eliaan puinen kirkko – rakennettu 1692 – 1702. 

 

 

Maailmassa on lukemattomia kirkkoja, jotka on nimetty Pyhän Eliaan kirkoiksi ja Venäjällä Äänisen itäpuolella Saminon kylässä on yksi sellainen.

 

 

 

sami1.jpg

 

 

 

 

sami2.jpg

 

 

 

 

sami3.jpg

 

 

 

Kirkko ei ole avoinna, mutta tällaisenakin se on nähtävyys.

 

 

 

 

sami4.jpg

 

 

Kirkon vierellä sijainneet rakennukset ovat päässeet rapistumaan siihen kuntoon, että niitä ei mikään enää pelasta.

 

 

 

 

**********************

 

 

 

 

sami5.jpg

 

 

Kirkon vierellä kulkee rauhallista menoaan joki…

 

 

 

 

 

sami6.jpg

 

 

…ja sen yli johtaa kyläsilta,…

 

 

 

 

sami7.jpg

 

 

…joka ei luonnollisesti ole tarkoitettu raskaalle liikenteelle.

 

 

 

 

sami8.jpg

 

 

Kirkon vastarannalla sijaitsee hyvinhoidetulta vaikuttava venäläistalo.

 

 

 

Suorastaan idyllistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyhän Eliaan kirkko, Pyhän Eliaan kirkko Samino, Samino Pyhän Eliaan kirkko, Samino, Vologdan oblasti, Puutoinen, Vytegra, venäjä2015,

Eräs Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Puutoisista Vytegraan päin

Lauantai 8.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin aikaisemmin, Venäjällä on useita Stalinin puhdistuksiin vuosina 1937 – 1938 liittyviä teloitus- ja hautapaikkoja.

 

 

Kerroin myös, että olen käynyt monilla niistä, jotka sijaitsevat Äänisen ja Laatokan lähistöllä.

 

 

Kyröläismatkallamme kesä...heinäkuun vaihteessa kävimme yhdellä teloitus- ja hautapaikalla, jolla en ole aikaisemmin käynyt.

 

 

 

 

puut1.jpg

 

 

Tämä teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Puutoisista hieman Vytegraan päin kulkusuunnassa vasemmalla puolella.

 

 

Kävelymatkaa maantieltä on satakunta metriä.

 

 

Tässä oppaamme ja matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki kertoo meille muistomerkistä.

 

 

 

 

puut2.jpg

 

 

Tein tällä kohdalla puutteelliset muistiinpanot ja kun en osaa venäjää, niin en pysty kertomaan, että mitä muistokivessä sanotaan. Toivon, että venäjää taitavat lukijani suomentavat muistokivessä olevan tekstin.

 

 

 

 

puut3.jpg

 

 

Maasto muistokiven takana on sellaista, että sinne Stalinin vainojen uhreja on todennäköisesti haudattuna.

 

 

 

 

puut4.jpg

 

 

Tässä on hieman laajempi kuva paikasta.

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

puut5.jpg

 

Poistuimme paikalta autolle ja vastaamme tuli supisuomalainen traktori + metsäkärry –yhdistelmä!

 

 

 

 

puut6.jpg

 

 

Farmi Forest  oli metsäkärryn merkki eli kyseessä on Iisalmessa toimivan tehtaan tuote…

 

 

 

 

puut7.jpg

 

 

…ja vetopelinä oli Valtra!

 

 

 

Harmittelen nyt jälkeenpäin, että miksi en ryhtynyt kuljettajan kanssa juttusille ja siten selvittänyt, että oliko kyseessä suomalainen yrittäjä!

 

 

 

No, ainakin pelit ja vehkeet olivat suomalaisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalinin uhrit, Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikka, Stalinein uhrien teloitus- ja hautapaikka Puutoisissa, Puutoinen, Vytegra, venäjä2015, Valtra, Farmi Forest Oy,

Venäjän teillä voi tulla vastaan vaikkapa helikopterikuljetus!

Perjantai 7.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Pidän Venäjästä, sillä siellä saattaa tulla vastaan vaikka millaisia tilanteita.

 

 

Äänisen ja Laatokan kiertäneellä kyröläismatkallamme ruokailimme 3.7.2015 Puutoisten kaupungissa.

 

 

Puutoinen on mielenkiintoinen n. 16.000 asukkaan kaupunki, jonne 1930-luvulla muutti Amerikasta ja Suomesta tulleita punaisia suomalaisia.

 

 

Mikä lienee ollut Puutoisiin muuttaneiden suomalaisten ja amerikkalaisten kohtalo Stalinin puhdistuksissa 1937 – 1938?

*******************

 

 

Söimme Puutoisissa maukkaan päivällisen Ujut-hotellissa.

 

 

 

 

puu1.jpg

 

 

 

 

puu2.jpg

 

 

 

Hotelli Ujut sijaitsee kaksikerroksisessa tiilitalossa ja sen valtteina sanotaan olevan hiljainen, rauhallinen sekä kotoinen ilmapiiri.

Suosittelen Äänisen kiertäjille ruokailua Ujut-hotellissa - emme yöpyneet siellä, joten kokemusta hotelliasumisesta Ujut-hotellissa ei ole.

******************

 

 

 

Samaan aikaan meidän kanssamme oli ruokailemassa rekkakaravaanin kuljettajat, jotka kuljettivat helikopteria uuteen asemapaikkaan.

 

 

 

 

puu3.jpg

 

 

 

 

puu4.jpg

 

 

 

 

puu5.jpg

 

 

 

 

puu6.jpg

 

 

 

 

puu7.jpg

 

 

 

************************

 

 

 

 

puu8.jpg

 

 

Puutoisten klopit ovat samanlaisia kuin Suomessa – polkupyörät jätetään minne sattuu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutoinen, Ujut-hotelli, Ujut-hotelli Puutoinen, venäjä2015,

Suomessa lehmät aitauksessa ja ihmiset "vapaana" - Venäjällä tämäkin asia on toisin!

Keskiviikko 5.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Olemme Suomessa tottuneet, että lehmät pidetään aitauksessa ja ihmiset liikkuvat kotipihoillaan ”vapaana”.

 

 

Venäjän karjalaiskylissä Äänisen, Laatokan ja Vienan-Karjalan maisemissa asia on toisin – asuinrakennusten lähiympäristö, perunamaat ja yleensäkin puutarhamaat on aidattu ja kylän lehmät käyskentelevät kylänraitilla vapaina.

 

 

Paikka taisi olla Avdeeson kylä Kupetskoje-järven rannalla, jossa saimme taannoisella kyröläismatkallamme tutustua ”irtolehmiin”.

 

 

 

 

lehmat1.jpg

 

 

Kylän kadut – eivät taida kaikkien mielestä olla katuja – kasvavat rehevää ruohoa ja sitä on lehmien mukava nautiskella.

 

 

 

 

lehmat2.jpg

 

 

Lehmät olivat hyväkuntoisia, mutta tuskin sentään yltävät kymppitonniluokkaan eli maitotuotokseen 10.000 kiloa vuodessa.

 

 

 

 

lehmat3.jpg

 

 

Tämän lehmän rakennepisteet olisivat suomalaisessa arvostelussa aivan kohdallaan.

 

 

 

 

lehmat4.jpg

 

 

On selvää, että kotieläintalouden parissa neljäkymmentä vuotta toimineena piti minunkin tehdä lähempää tuttavuutta Avdeeson kylän lehmien kanssa.

 

 

 

 

lehmat5.jpg

 

 

Lyhyen tuttavuuden jälkeen jätimme hyvästit Avdeeson lehmille ja jatkoimme matkaamme seuraaviin seikkailuihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: venäläiset kylät, venäläiset lehmät kymppitonnarit, lehmien kymppitonnarit, Avdeeso, Avdeeson kylä, Avdeeson lehmät, Ääninen, venäjä2015,

Onko taskulaskin syrjäyttämässä helmitaulun venäläiskaupassa?

Tiistai 4.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Poikkeaminen venäläiskaupassa on aina elämys – näin erityisesti syrjäisissä venäläiskylissä.

 

 

Poikkesimme kyröläismatkallamme muutamia kertoja pieniin venäläiskauppoihin ja koimme aikakoneella paluun viisikymmentä – kuusikymmentä vuotta ajassa taaksepäin – suorastaan romanttista.

 

 

 

 

tsu1.jpg

 

 

Tsulmoisissa poikkeamiskohteemme oli tyypillinen venäläinen kyläkauppa.

 

 

Kyläkaupassa oli laaja valikoima alkoholijuomia ja riittävästi lihaa sekä lihajalosteita, rinkeleitä suurempaan nälkään ja monenlaista jokapäiväisessä elossa tarvittavaa työkalua.

 

 

 

tsu2.jpg

 

 

Ostin 160 ruplaa eli hieman vajaat kolme euroa maksaneen puutarhakuokan ja olin tyytyväinen, että kotijoukot arvostivat tuliaistani.

 

 

 

 

tsu3.jpg

 

 
Helmitaulu – jonka käyttäminen on minulle täyttä hepreaa – on edelleen venäläiskaupassa tärkein laskukone. Huolestuttavaa perinteen kannalta on, että taskulaskimet ovat syrjäyttämässä helmitaulun!

 

 

 

 

tsu4.jpg

 

 

Matkamme ei jatkunut kaupalta sillan yli eteenpäin, vaikka silta tuntuikin kiehtovalta kokemukselta.

 

 

 stu111.jpg

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki kertoi aina ihmettelevänsä, että kuljettajamme Raivo ei suostu ajamaan sillan yli,…

 

 

 

 

tsu6.jpg

 

 

…mutta tarkempi tutkiminen osoittikin, että Raivon päätös oli aivan oikea!

No, kenraali kertoi juttujaan ihan leikispäiten!

 

 

 

 

tsu7.jpg

 

 

Eipä tästä ollut linja-autolla ylimenemistä!

 

 

 

********************

 

 

 

tsu5.jpg

 

 

Puhelinyhteydet kuitenkin pelaavat, vaikka kopin juurella kasvavasta pitkästä ruohosta voi päätellä, että puhelinkopilla ei ainakaan tänä kesänä ole ollut käyttöä.

 

 

 

 

tsu9.jpg

 

 

Toinen perivenäläinen ilmiö ovat palaneet talot.

 

 

Pahat kielet kertovat, että jos joku kyläläisistä saa elämänsä hyville jengoille, niin kohta tulipalo lopettaa hyvinvoinnin.

 

 

Saattaa olla vain pahaa puhetta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tsulmuinen, venäläinen kauppa, helmitaulu, venäjä2015, Ääninen,

Mielenkiintoisia venäläiskyliä Äänisen itäpuolella

Maanantai 3.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Poventsasta Äänisen itäpuolta kohti etelää ja kohtasimme matkallamme paljon metsää, mutta myös mielenkiintoisia karjalaiskyliä.

 

 

Ohitimme Haapaselän kylän, jonne asti suomalaiset joukot Jatkosodassa hyökkäsivät.

 

 

Seuraava kohteemme oli Tsolmuisen kylä, mutta ennen sinne pääsyämme tässä muutamia kuvia venäläisasutuksesta Äänisen itäpuolella.

 

 

 

ts1.jpg

 

 

 

 

ts2.jpg

 

 

 

 

ts3.jpg

 

 

 

 

ts4.jpg

 

 

 

 

ts5.jpg

 

 

 

 

ts6.jpg

 

 

 

 

ts7.jpg

 

 

 

 

ts8.jpg

 

 

 

 

Näemme, että oma tupa ja perunamaa on teemana Äänisen itäpuolella!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ääninen, Poventsa, venäjä2015, Tsolmuinen, Haapaselkä, Haapaselän kylä, suomalaisten eteneminen Jatkosodassa,

Suomalaisten hyökkäys pysähtyi vuonna 1941 Mannerheimin käskystä Poventsaan

Sunnuntai 2.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Poventsan kanava oli kyröläismatkamme pohjoisin kohde, kun kesä…heinäkuun vaihteessa kiersimme Äänisen ja Laatokan.

 

 

Poventsan kanavalla on suomalaisittain vahva sotilaspoliittinen merkitys, sillä hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 Mannerheim käski pysäyttää hyökkäyksemme Poventsaan.

 

 

Suomalaiset valloittivat Poventsan joulukuun 8. päivänä 1941.

 

 

Ääniseltä lähtevä ja Poventsaan päättyvä kanava on 227 kilometriä pitkä, josta kaivettua kanavaa 48 km, padottua jokea 97 km, säännösteltyä järveä 80 km ja sulkuja 19.

 

 

Kanavasta käytetään yleisesti nimeä Stalinin kanava, vaikka sen virallinen nimi Stalinin kuoleman jälkeen on ollutkin Vienanmeren – Itämeren kanava.

 

 

Vienanmeren kanava erottaa Fennoskandinavian niemimaan muusta Euraasian mantereesta.

 

 

Stalinin kanava on osa laivareittiä Pietarista Vienanmerelle ja se lyhentää matkaa 4.000 kilometriä verrattuna siihen, että matkaa tehtäisiin Suomenlahden, Itämeren, Pohjanlahden ja Norja kiertäen.

 

 

Kanava rakennettiin 20 kuukaudessa vuosina 1931 – 1933 vankityövoimalla ja sanotaan, että jokaiselle kanavametrille on haudattuna yksi vanki – on siis totta, että kanava on tehty luiden päälle!

 

 

********************

 

 

Olen käynyt Poventsan kanavalla muutaman kerran ja aina sen näkemisessä on tietty hohtonsa.

 

 

Hohto saattaa liittyä siihen, että kanavan kuvaaminen on virallisesti kielletty, mutta esim. netissä on lukematon määrä kuvia Poventsan kanavasta.

 

 

Tässä muutamia lisää:

 

 

 

 

pov1.jpg

 

 

 

 

pov2.jpg

 

 

 

 

pov3.jpg

 

 

 

 

pov4.jpg

 

 

 

 

pov5.jpg

 

 

 

 

pov6.jpg

 

 

 

 

pov7.jpg

 

 

 

 

 

En tiedä Poventsan kanavan eli Stalinin kanavan nykyistä taloudellista merkitystä, mutta en ole milloinkaan nähnyt, että Poventsan kanavassa olisi sulutettavana laivoja.

 

 

Kanava tehtiin aikoinaan kiireellä matalaksi ja se ilmeisesti rajoittaa nykypäivänä kanavan tehokasta käyttöä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poventsa, Poventsan kanava, Stalinin kanava, Vienanmeren - Itämeren kanava, luiden päälle, kanava luiden päällä, luiden päällä, venäjä2015, vienanmeren kanava, ,

Vanhemmat kirjoitukset »