Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Käkisalmi rakennettiin aikoinaan paikkaan, jossa käen kuultiin keväällä ensimmäisenä kukkuvan

Perjantai 12.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen viime ja tänä kesänä päässyt Karjalan-matkoillani yöpymään Käkisalmessa.

 

 

 

kaki1.jpg

 

 

Molemmilla kerroilla olemme yöpyneet vuonna 1939 rakennetussa ja viipurilaisen arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa hotellissa, jonka alkuperäinen nimi oli hotelli Vuoksenhovi - …

 

 

 

kaki2.jpg

 

 

…hotellin nykyinen nimi on Korela.

 

 

 

kaki3.jpg

 

 

En ole aikaisemmin huomannutkaan, että Korelan jokaisen hotellikerroksen aulassa on rekvisiittana Tikkakoskella valmistettu…

 

 

 

kaki4.jpg

 

 

…Tikka-ompelukone.

Tikkakoski joutui yrityksenä neuvostoliittolaisomistukseen sodan jälkeen, sillä aikaisemmin sen omistuksessa oli merkittävä osuus saksalaisilla.

Ovatkohan Korelassa olevat ompelukoneet valmistettu Suomessa venäläisomisteisen yrityksen tehtaalla?

 

 

 

kaki5.jpg

 

 

Hotellin edessä sijaitseva aukio on nimeltään Leninin aukio ja itse Lenin seisookin aukion itälaidalla.

 

 

 

kaki6.jpg

 

 

Aukion länsilaidalla sijaitsee Konevitsan luostarille kuuluva ortodoksikirkko – harmillista, että en ole koskaan päässyt vierailemaan siellä sisällä.

 

 

 

kaki7.jpg

 

 

Ortodoksikirkon edessä Pietari Suuri katselee tiukasti Leniniä aukion toisella laidalla.

 

 

Pietari Suurella on tiukka ilme ja Leninillä palttoo auki – mitä lienevät ajatella?

 

 

 

kaki8.jpg

 

 

Leninin selän takana sijaitsevassa Keskuspuistossa on ”Poika ja pantteri” –patsas.

 

 

Oletan, että patsas on neuvostoaikainen, sillä sen kolhiintunut ulkonäkö viittaa siihen.

Neuvostoaikaiseen taiteeseen viittaa sekin, että mitä yhteyttä Käkisalmella ja pantterilla on? Ainakaan minä en keksi mitään yhteyttä.  Kertokaa, jos tiedätte!

 

 ***************

 

Käkisalmen evankelisluterilainen kirkko on sitä kohdanneen tulipalon jäljiltä rappeutumassa.

 

 

Se on sen verran sivussa, että en nyt käynyt sen luona.

 

 

Emme poikenneet tällä kerralla Käkisalmen linnassakaan, sillä sateinen sää ja kireä aikataulu estivät tutustumisen linnaan.

*************

 

 

Neuvostoliitto harjoitti Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheessa Käkisalmessa poltetun maan taktiikka, joten nykyään kaupungissa on vähän rakennuksia Suomen ajalta.

 

 

Puna-armeijan polttopartiot liikkuivat Käkisalmen kaduilla ja rikkoivat talojen ikkunat sekä heittivät sisään palavia soihtuja.

 

 

Neuvostoliitto väitti sotien jälkeen pitkään, että suomalaiset olisivat polttaneet Käkisalmen, mutta polttajia olivatkin neuvostoliittolaiset.

 

 

Monilla suomalaisilla merkkihenkilöillä on sukujuuret Käkisalmessa, joten se on yhä edelleen rakas kaupunki monille suomalaisille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Lenin aukio, Leninin aukio Käkisalmessa, Poika ja pantteri, Vuoksenhovi, Korela, arkkitehti Jalmari Lankinen, Tikkakoski, Tikka ompelukone, Venäjä2016, Kyröläismatka2016,

Elisenvaara 20.6.1944 - synkkä päivä Suomen sotahistoriassa

Lauantai 30.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kurkijoella sijaitseva Elisenvaaran asema ja sen joutuminen neuvostopommituksen kohteeksi 20.6.1944 on synkkä luku Suomen sotahistoriassa.

 

 

Elisenvaaran asema Käkisalmen ja Sortavalan välillä oli Suomen tärkeimpiä risteysasemia ennen Karjalan pakkoluovuttamista.

 

 

Käkisalmen ja Sortavalan lisäksi Elisenvaarasta ristesi radat myös Lappeenrantaan sekä Savonlinnaan.

 

 

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua oli Elisenvaaran asema tärkeä siviilien evakuointikuljetusten vuoksi, mutta tärkeä se oli sen vuoksi, että sitä kautta joukkoja voitiin keskittää Karjalan kannakselle, jonne puna-armeija kohdisti suurhyökkäyksensä painopisteen.

 

 

 

****************

 

 

Teimme heinäkuun 11. päivänä kyröläismatkallamme pienen poikkeaman Sortavala-Käkisälmi –tieltä – tai oikeammin Muurmansk-Pietari –tieltä  - ja poikkesimme läpiajona tutustumaan Elisenvaaran asemaan.

 

 

En ole aikaisemmin käynyt Elisenvaarassa, joten koin suurta mielenkiintoa nähdä niitä maisemia, joilla neuvostoliittolaiset Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana tuhosivat lukemattomia suomalaisia siviilejä.

 

 

 

vaara1.jpg

 

 

Kyltti ”Elisenvaara” houkuttaa suomalaismatkaajia poikkeamaan Jatkosodan aikaisten tapahtumien murheelliseen paikkakuntaan.

 

 

 

vaara2.jpg

 

 

Pidimme toki kahvitauon, ennen kuin lähdimme koukkaukselle Elisenvaaraan.

 

 

 

vaara3.jpg

 

 

Karjalassa riittää hienoja puroja, mutta…

 

 

 

vaara4.jpg

 

 

…riittää siellä myös suuria jättiputkiesiintymiä.

 

 

 

vaara5.jpg

 

 

Tässä surullisenkuuluisan Elisenvaaran aseman raiteita.

 

 

Elisenvaaran pommitukset olivat suurin suomalaisia siviiliuhreja vaatinut Neuvostoliiton sotatoimi Suomea vastaan.

 

 

Elisenvaaran pommituksissa kuolleiden määrää ei koskaan saada selville, mutta uhrien lukumäärä ylittää 150 uhria – uhreista 2/3 oli lapsia ja naisia.

 

 

Siviiliuhreista suurin osa oli kotoisin Räisälästä, sillä asemalla ollut juna oli juuri lähtemässä kuljettamaan räisäläläisiä turvaan koto-Suomeen.

 

 

Huhutaan, että Elisenvaaran asemapäällikkö olisi ollut kaiken takana ja pidätteli junien lähtöä, jotta neuvostopommittajat ehtivät tekemään tuhoaan.

 

 

Neuvostopommittajat iskivät kolmessa aallossa ja niiden suojana oli hävittäjiä.

 

 

Puna-armeijan pommittajat kylvivät Elisenvaaran asemalle 500 kilon suuruisia pommeja, mutta myös 2,5 kilon sirpalepommeja, joilla oli suuri tuhovaikutus siviileihin.

 

 

Hävittäjäkoneet täydensivät konekivääreillään pommittajien aikaansaaman tuhon, kun ne tulittivat pommituksista selvinneitä suomalaisia.

 

 

Elisenvaaran pommitusten tiedottaminen julkisuuteen jäi Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, sillä sotasensuuri esti asiasta kertomisen heti tapahtuman jälkeen ja Valvontakomission toiminta sekä suiden supussa pitäminen Neuvostoliiton hajoamiseen saakka oli valtiojohdon tahto.

 

 

 

vaara6.jpg

 

 
Rautatietä Käkisalmen suunnasta (vasemmalta) kohti Elisenvaaran asemaa.

 

 

 

****************

 

 

 

Ylen Elävässä arkistossa on nähtävissä mainio ohjelma Elisenvaaran pommituksista 20.6.1944.

 

Ohjelma löytyy, kun googlaa ”Elisenvaaran tragedia”.

 

 

Suosittelen katsomaan.

 

 

Elisenvaara lienee Venäjän rajavyöhykettä ja sen vuoksi emme uskaltaneet pysähtyä koukkauksemme aikana – toki missään emme tulosuunnassamme nähneet kieltomerkkejä.

 

 

 

vaara7.jpg

 

 

Koukkaus Elisenvaaran on tehty ja nyt nokka kohti Pietaria - todellisuudessa kohti Käkisalmea - sekä uusia seikkailuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elisenvaara, Kurkijoki, Elisenvaaran pommitus, Elisenvaaran pommitukset, Elisenvaaran asemapäällikkö, Neuvostopommitukset Elisenvaaran asemalle, Karjalan kannas, Valvontakomissio, Sotasensuuri, Jatkosota, kyröläismatka2016, venäjä2016, Elisenvaara 20.6.

Jaakkima-Lahdenpohjan kirkko olisi vielä pelastettavissa

Perjantai 29.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sortavalasta Käkisalmeen Laatokan rantaa ajettaessa matkan varrelle osuu Jaakkima-Lahdenpohjan kirkon rauniot.

 

 

 

raunio1.jpg

 

 

Kyseessä on todella rauniot, vaikka komea kirkko tuhoutui tulipalossa vasta 1977.

 

 

Kirkko on rakennettu vuonna 1850 ja sen suunnitteli C. L. Engel.

 

 

 

Muutamia 11.7.2016 ottamiani kuvia kirkon sisältä:

 

 

 

raunio2.jpg

 

 

 

raunio3.jpg

 

 

 

raunio4.jpg

 

 

 

raunio5.jpg

 

 

 

raunio6.jpg

 

 

 

raunio7.jpg

 

 

 

Kuten kuvistakin ilmenee, kirkko oli suuri ja sinne mahtui kerrallaan 3.000 sanankuulijaa.

 

 

 

raunio8.jpg

 

 

Suomalaiset ovat panostaneet kirkon kunnostukseen, sillä kiviseinien päällykset on pellitetty.

 

 

 

Tietääkseni yhteistyötä venäläisten kanssa kirkon kunnostamiseksi on yritetty, mutta huonolla menestyksellä.

 

 

 

***************

 

 

raunio9.jpg

 

 

Kirkkopihalle suomalaiset ovat pystyttäneet sankarivainajien muistomerkin, johon on koottu kirkkomaalta eri aikakausilta peräisin olevia kivipaasia.

 

 

Ylin ja toiseksi ylin kivipaasi ovat osa Vapaussodan muistomerkistä, joka paljastettiin vuonna 1925. Ne löytyivät, kun raja aukesi, muut osat olivat hävinneet. Muistomerkki pystyttettiin uudestaan arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnitelman mukaisesti 1993.

 

 

***************

 

 

Olen muutaman kerran päässyt matkoillani poikkeamaan Jaakkima-Lahdenpohjan kirkon raunioilla.  Teen sen mielelläni, mutta toisaalta raskain mielin, sillä komea kirkkorakennus on rapautumassa ja nopeat toimenpiteet sen pelastamiseksi olisivat tarpeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Jaakkima-Lahdenpohjan kirkko, Jaakkiman kirkko, Lahdenpohjan kirkko, sankarivainajien muistomerkki Jaakkiman kirkkopihassa, sankarivainajien muistomerkki Lahdenpohjan kirkon kirkkopihassa, C.L.Engel, kyröläismatka2016, Venäjä2016, Jaakkima, Lahdenpohja,

Kirkolliset kalleudet ehdittiin pelastamaan, mutta arkiset työkalut jäivät miehittäjälle

Maanantai 25.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomalaiset olivat kaukokatseisia ja aloittivat Valamon luostarin evakuoinnin jo 10.12.1939 ja viimeiset evakuoinnit tapahtuivat rauhateon jälkeen 19.3.1940.

 

 

Kirkollisia kalleuksia ehdittiin pelastamaan 27 junavaunullista ja ne päätyivät Uspenskin katedraaliin, Suomen ortodoksimuseoon Kuopioon ja pääosin Heinäveden Valamoon.

 

 

On luonnollista, että Valamossa olleet arkipäivän esineet ja työkalut eivät olleet ensisijaisesti pelastettavia ja niitä onkin nyt nähtävissä Valamon luostarin museossa Laatokalla.

 

 

 

valmuseo1.jpg

 

 

Museo sijaitsee laivarannassa ja näyttää, että se on vanhan kotieläinrakennuksen vintillä.

 

 

 

*****************

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara museossa olevasta esineistöstä – kaikki tarvekalut liittyvät luostarin jokapäiväiseen elämään ja ne ovat olleet munkkien käytössä siihen aikaan, kun luostari kuului Suomelle:

 

 

 

valmuseo2.jpg

 

 

Tuohikontteja, puuleilejä.

 

 

 

valmuseo3.jpg

 

 

Metsätyökaluja – tuttuja meillekin.

 

 

 

 

valmuseo4.jpg

 

 

Peltotyökaluja – ainakin osa on sellaisia, joita meillä oli käytössä vielä ainakin 1960-luvulla.

 

 

 

valmuseo5.jpg

 

 

Reki, hevosenkenkiä, kuolaimia – tuttuja nykypäivän suomalaisillekin.

 

 

 

valmuseo6.jpg

 

 

Komeat kiesit!

 

 

 

valmuseo7.jpg

 

 

Kalastus oli tärkeä elinkeino luostarissa – tässä kalastusvälineitä, joilla munkit pyydystivät kalaa Laatokalta.

 

 

 

valmuseo8.jpg

 

 

Läheisellä Mantsinsaarella vuonna 1915 syntynyt - nyt jo edesmennyt - anoppini oli pikkutyttönä töissä Valamon luostarin keittiöllä ja puutarhassa. Muistelen, että hänellä oli valokuva samanlaisista rattaista, joilla munkit toimittivat arkipäivän askareita luostarin alueella – kyllä valokuva varmaan on yhä edelleen tallessa, mutta en sitä nyt ”tähän hätään” löydä.

 

 

Jos ja kun käytte Valamon luostarissa Laatokalla, niin poiketkaapa luostarin museossa, sillä siellä on mielenkiintoista nähtävää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamo, Laatokan Valamo, Uspenskin katedraali, Suomen ortodoksimuseo, Heinäveden Valamo, Valamon luostarin museo, Valamon luostarin museo Laatokalla, Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Laatokan Valamosta Venäjän uusi hengellinen keskus?

Sunnuntai 24.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Tämän kirjoitukseni taustatiedot perustuvat omaan kokemukseeni Laatokan Valamossa 11.7.2016 ja Ylöjärven Uutisten päätoimittaja Matti Pulkkisen lehdessään 20.7.2016 julkaisemaan juttuun.

 

 

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Laatokan Valamossa samana päivänä kuin minä eli 11.7.2016. 

 

 

Emme toki nähneet Putinia, mutta hän vierailunsa kohta meidän jälkeemme näkyi mm. niissä turvatoimissa, joiden kohteeksi myös me jouduimme.

 

 

Presidentti Putinin isäntänä Valamossa toimi Moskovan ja koko Venäjän ortodoksikirkon johtaja, patriarkka Kirill.

 

 

 

 

putin-valamo2.jpg

 

 

Julkaisen tässä uudestaan Valamossa otetun kuvan patriarkka Kirill´stä ja presidentti Putinista, jonka julkaisin näillä sivuillani jo 22.7.2016.

 

 

 

Presidentti Putin ja patriarkka Kirill osallistuivat Valamossa luostarin perustajien pyhittäjien Sergein ja Hermannin muistojuhlaan.

 

 

Presidentti Putin ja patriarkka Kirill julistivat Valamon luostarin Venäjän hengelliseksi keskukseksi.

 

 

Valamon kohoaminen Venäjän ortodoksikirkon hengelliseksi keskukseksi merkitsee, että Troitse-Sergijevin luostari, Troitse-Sergijevin lavra eli Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavra Sergijev Posadissa 70 kilometriä Moskovasta koilliseen menettää johtavan asemansa.

 

 

Julkisuudessa olleet tiedot ovat epävirallisia ja nyt odotamme, että patriarkka Kirill vahvistaa asian.

 

 

Laatokan Valamon aseman vahvistuminen Venäjän ortodoksikirkossa on mielestäni nähtävä ensisijaisesti Venäjän ortodoksikirkon sisäisenä asiana, mutta on selvää, että presidentti Putin on vahvasti vaikuttamassa asiaan.

 

 

Laatokan Valamon luostarilla ja Heinäveden Valamon luostarille on hyvät sekä veljelliset suhteet.

 

 

Toivon, että Laatokan Valamon todennäköinen siirtyminen Venäjän ortodoksikirkon hengelliseksi keskukseksi edesauttaa myös Heinäveden Valamon kehittymistä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokan Valamosta Venäjän uusi hengellinen keskus?, Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo, patriarkka Kirill, presidentti Putin, Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Onko Heinäveden Valamo alkuperäisen Valamon jatkumo ja Laatokan Valamo sittenkin se Uusi-Valamo?

Lauantai 23.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Evankelisluterilaisen kirkon tapa-kristittynä otan itselleni suomalaiseen sananvapauteen viitaten oikeuden pohtia ortodoksikirkon asemaa Suomessa ja hieman myös Venäjällä.

 

 

Taustaa minulle näissä pohdinnoissa antaa se, että edesmennyt ja vuonna 1915 Mantsinsaarella syntynyt anoppini oli vuoteen 1970 saakka ortodoksi ja oli sitä todellisuudessa elämänsä loppuun saakka.

 

 

Olen tänä vuonna saanut käydä pyhiinvaellusmatkalla Heinäveden Valamossa ja viime viikolla sain vierailla Laatokan Valamossa – myös nämä vierailut antavat pontta yksityiselle pohdiskelulleni.

 

 

*****************

 

 

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena eli itsehallinnollisena kirkkokuntana Kontantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.

 

 

Jotta asia ei olisi yksiselitteinen, niin Suomessa toimii myös Venäjän ortodoksinen kirkko, joka käsittää seitsemän venäjänkielistä seurakuntaa, jotka toimivat suoraan Moskovan patriarkaatin eli Venäjän kirkon alaisuudessa ja erillään Suomen ortodoksikirkosta.

 

 

Suoraan Moskovan patriarkaatin alaisuudessa toimivat seurakunnat Helsingissä (Helsinki Hietaniemi, Helsinki Mellunmäki ja Helsinki Munkkiniemi), Porissa, Sastamalassa, Tampereella ja Turussa.

 

 

***************

 

 

Mitäkö pohdin?

 

 

Pohdin Heinäveden Valamon ja Laatokan Valamon rooleja.

 

 

Heinäveden Valamossa pidetään heidän luostariaan alkuperäisen Valamon luostarin jatkumona ja kieltämättä heillä on vahvat perusteet ajatuksenjuoksulleen.

 

 

Suomalaiset evakuoivat Laatokan Valamon luostarista 27 rautatievaunullista arvokasta kirkollista esineistöä Talvisodan loppuvaiheissa 1939 – 1940.

 

 

Esineistöstä osa päätyi Uspenskin katedraaliin Helsingissä, osa Suomen ortodoksiseen kirkkomuseoon Kuopiossa ja suurin osa Heinäveden Valamoon.

 

 

Minulle oli suuri yllätys viime viikolla, että miten vähän Laatokan Valamossa on kirkollisia kalleuksia!  Ne vähät kirkolliset esineet, joita siellä oli, ovat muutaman vuoden vanhoja kopioita alkuperäisistä esineistä.

 

 

Toisen maailmasodan jälkeen kului viisikymmentä vuotta, jona aikana Laatokan Valamossa ei ollut luostaritoimintaa.  Se on pitkä aika ja koko sen ajan Valamon munkit jatkoivat hengellistä kilvoitustaan Suomessa Heinävedellä. 

 

 

Onko siis pääteltävissä, että Vanha-Valamo onkin Uudessa-Valamossa Heinävedellä ja vastaavasti Laatokan Valamossa ollaankin Uudessa-Valamossa?

 

 

Pohdiskelee

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uusi-Valamo Laatokalla?, Uusi-Valamo, Vanha-Valamo Heinävedellä?, Vanha-Valamo, Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo. Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Presidentti Putinin kanssa samana päivänä Laatokan Valamossa

Perjantai 22.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Venäjän presidentti Vladimir Putin kävi Suomessa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön vieraana 1.7.2016; presidentit tapasivat Naantalin Kultarannassa.

 

 

Kansainvälinen lehdistö alkoi jo huolestumaan, kun Putinia ei nähty julkisuudessa muutamaan päivään hänen Suomen vierailunsa jälkeen.

 

 

Presidentti Putin astui julkisuuteen 11.7.2016, kun hän vieraili Laatokan Valamossa.

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtama 14. Kyröläismatka vieraili samana päivänä Valamossa. Olin mukana kenraalin johtamalla Kyröläismatkalla ja Putinin vierailu samaan kohteeseen vaikutti myös meidän matkaamme.

 

 

 

vladimir1.jpg

 

 

Turvatoimet Valamossa olivat tiukat ja niin tietysti pitääkin olla, kun on kyse valtionpäämiehen vierailusta.

 

 

 

vladimir2.jpg

 

 

Läpäisin turvatarkastuksen, mutta turvamies vaati, että laukaisen kamerani hänen nähtensä. Näin olisi varmuus myös siitä, että kamerani ei ole turvallisuusriski – tässä kuva, jonka otin turvamiehen määräyksestä.

 

 

 

vladimir3.jpg

 

 

Vapahtajan Kirkastumisen kirkkoon oli vaikea päästä, sillä koko ajan odotettiin, että Putin saapuisi paikalle.

 

 

Oppaamme neuvottelutaidon tuloksena pääsimme viimeisenä seurueena ennen Putinia kirkkoon, mutta koko ajan turvamiehet hoputtivat meitä ripeään etenemiseen.

 

 

 

vladimir4.jpg

 

 

Kirkon ulkopuolella vilisi uniformupukuisia…

 

 

 

vladimir5.jpg

 

 

…ja siviilipukuisia turvamiehiä varmistamassa, että mitään arvaamatonta ei pääse tapahtumaan.

 

 

****************

 

 

Jouduimme poistumaan Valamosta ennen presidentti Putinin saapumista, mutta presidentin vierailu oli merkittävä tapahtuma, sillä kun katselin illalla Käkisalmessa hotellihuoneessa Venäjän televisiota, Putinin vierailu Valamossa oli eräs pääuutinen.

 

 

 

putin-valamo.jpg

 

 

Tässä kuva Suomessa MTV:n nettisivuilta 12.7.2016 klo 08.43, jossa näytetään, kun presidentti Putin keskustelee Moskovan patriarkka Kirill´n kanssa sillä samalla paikalla, jossa me hetki ennen kuvan ottamista vierailimme.

 

 

 

Mitäkö tällä jutullani tahdon kertoa?

 

 

Tahdon muistuttaa meitä ”maailman pienenemisestä” eli jokainen meistä saattaa milloin tahansa olla läheltä seuraamassa sellaisia asioita, jotka kiinnostavat koko maailmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamo, Laatokan Valamo, presidentti Vladimir Putin, patriarkka Kirill. Presidentti Putinin vierailu Valamossa 11.7.2016, Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Valamon luostarilla on neljä kantosiipialusta kuljettamassa pyhiinvaeltajia saarelle

Torstai 21.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain 14. Kyröläismatkan osanottajana vierailla Laatokan Valamossa 11.7.2016.

 

 

Matkanjohtajana toimi edellisvuosien tapaan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki – kiitokset kenraalille!

 

*************

 

Kerron tässä jutussani kuvakertomuksen muodossa siitä, että miten Laatokan Valamoon kuljetaan.

 

 

 

 

vala1.jpg

 

 

Kuikka - tai mikä vesilintu lie ollut - oli hätään kärsimässä Sortavalan satamassa, kun meitä noutamaan tullut kantosiipialus lähestyi Sortavalan satamalaituria.

 

 

 

 

vala2.jpg

 

 

Kuikan hätä meni ohi, kun kantosiipialus vähensi vauhtiaan ja ”laskeutui alas”!

 

 

 

vala3.jpg

 

 

Vauhti oli melkoinen, kun kantosiipialus aloitti matkanteon kohti Valamoa.

 

 

 

vala4.jpg

 

 

Edessä oli tyyni Laatokka, jota kutsutaan ”seitsemän meren järveksi”.

 

 

 

vala5.jpg

 

 

Venäjällä on tapana paskoa seisaaltaan reiän päällä ja kun se ei ole meininki kantosiipialuksilla, niin oikeata paskomista pitää opastaa vessoissa.

 

 

 

vala6.jpg

 

 

Kantosiipialuksen välikannella on pieni tila, josta voi tuulen tuiverruksessa tutkailla ja nauttia vauhdikkaasta menosta – tässä näkymä eteenpäin kohti kantosiipialuksen ohjaamoa.

 

 

 

vala7.jpg

 

 

Kantosiipialuksessa on 124 istumapaikkaa ja tässä kuva keskiosan matkustamosta.

 

 

 

vala8.jpg

 

 

Kantosiipialuksen pohjakaavio.

 

 

 

vala9.jpg

 

 

Valamon satamassa liikkuu myös tavallisia laivoja ja muutenkin Valamon satamassa on vilkas liikenne.

 

 

 

vala10.jpg

 

 

Edellämme Sortavalasta Valamoon matkannut kantosiipialus ehti ennen meitä jo kääntymään satamassa.

 

 

 

vala11.jpg

 

 

Valamossa oli talvella tulipalo ja sen seurauksena satamaan on nyt vuokrattu kolmeksi vuodeksi asuntolaiva, jossa Valamossa työskentelevät siviilit saavat asua.

 

 

 

vala12.jpg

 

 

Valamon neljä kantosiipialusta kuljettavat turisteja ja pyhiinvaeltajia saarelle Sortavalasta, Käkisalmesta ja Pietarista – tässä yksi kantosiipialus saapumassa Valamon satamaan.

 

 

 

Olen tyytyväinen, että sain 14. Kyröläismatkan aikana tutustua Valamoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamo, Laatokan Valamo, Laatokan Valamo, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, kantosiipialukset Valamoon, Sortavala, Käkisalmi, Pietari,

Luostarin puutarhassa

Keskiviikko 20.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Termi ”Luostarin puutarhassa” tuo meille kaikille mieliin kukoistavan puutarhan, jossa kukat kukkivat, kukkien tuoksu on huumaava ja ahertavat nunnat tai munkit puurtavat työn touhussa.

 

 

Olen vuosien saatossa saanut vierailla useiden luostareiden puutarhassa ja mielikuva ei yleensä vastaa todellisuutta – toki poikkeuksiakin on.

 

 

Tverin luostari Volgan mutkassa, Petserin luostari Pihkovan alueella Venäjällä, Kuremäen nunnaluostari Virossa, Lintulan nunnaluostari Kivennavalla, Konevitsan luostari Laatokalla ja Valamon luostari Heinävedellä sekä Valamon luostari Laatokalla ovat olleet kohteina, kun olen tutustunut luostareihin.

 

 

Laatokalla sijaitsevaan Valamon luostariin pääsin tutustumaan 11.7.2016.

 

 

Nyt jo edesmennyt, vuonna 1915 syntynyt anoppini oli töissä Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa joskus 1930-luvua alussa.

 

 

Tiesin, että en varmaankaan pääse tutustumaan Valamon luostarin keittiöön ja sen vuoksi halusinkin tutustua luostarin puutarhaan.

 

 

Laatokan Valamon luostarin puutarha oli pettymys, sillä paria kasvihuonetta lukuun ottamatta kasvusto on päässyt villiintymään ja puutarhassa olevat villiintyneet kasvit saattavat olla peräisin Suomen ajoilta.

 

 

Seuraavassa muutama valokuva Laatokan Valamon luostarin puutarhasta:

 

 

 

 

valamo1.jpg

 

 

Luostarin puutarhaa pääsee katselemaan melkein lintuperspektiivistä, sillä puutarha sijaitsee sataman läheisyydessä ja tässä näkymä puutarhaan pääkirkon tasolta.

Kuvassa näkyy villiintyneen puutarhan keskellä kaksi kasvihuonetta lähes Laatokan rannalla.

 

 

Sitten muutamia kuvia siitä osasta, jolla turistit ja pyhiinvaeltajat pääsevät liikkumaan:

 

 

 

valamo2.jpg

 

 

 

valamo3.jpg

 

 

 

valamo4.jpg

 

 

 

valamo5.jpg

 

 

 

valamo6.jpg

 

 

 

valamo7.jpg

 

 

 

valamo8.jpg

 

 

 

valamo9.jpg

 

 

 

*************

 

 

 

 

valamo10.jpg

 

 

Tämä kasvoi sataman nurmikolla.

 

 

 ************

 

Näkemistäni luostarin puutarhoista ehdottomasti kukoistavin on Kuremäen nunnaluostarissa ja myös Tverin luostarin puutarha on hyvinhoidettu.

 

 

Tiedättehän, että Tverin luostarin johtajana on igumenia äiti Juliana eli suomalaissyntyinen Kirsi Ritoniemi.

 

 

Äiti Juliana on aikaansaapa johtaja ja hänen ansiotaan on paljolti se kukoistus, joka Tverin luostarissa vallitsee – myös puutarhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luostarin puutarhassa, Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo, Tverin luostari, Petserin luostari, Kuremäen luostari, Konevitsan luostari, Lintulan luostari Kivennavalla, Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Sodat eivät tuhonneet Sortavalaa

Tiistai 19.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomi menetti Talvi- ja Jatkosodassa Neuvostoliitolle kolme kaupunkia eli Sortavalan, Käsisalmen ja Viipurin sekä kaksi kauppalaa eli Lahdenpohjan ja Koiviston.

 

 

Näistä menetimme asein kokonaan ainoastaan Koiviston ja merkittävän osan Viipuria.

 

 

Sortavalaa, Käkisalmea ja Lahdenpohjaa sekä osaa Viipurista puna-armeija ei koskaan pystynyt asein valloittamaan.

 

 

Nyky-Sortavala on juuri tämän vuoksi aito tuulahdus Suomen 1930-luvulta, sillä sota ei ole sitä runnellut.

 

 

Suomi menetti kaikki mainitut kaupungit sekä kauppalat Talvisodan rauhansopimuksessa, joka solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 12.3.1940 – sopimus astui voimaan seuraavana päivänä eli 13.3.1940.

 

 

Suomen joukot vapauttivat Sortavalan 15.8.1941 ja vapauttaminen tapahtui ilman suuren tuhon aiheuttamista, joten kaupungin rakennukset säilyivät hyvin vaikka kaupungin valloittamisesta olikin kyse.

 

 

Jatkosodan välirauhansopimuksessa 15.9.1944 Sortavala menetettiin ”kynällä” Neuvostoliitolle ja tämän vahvistettiin Pariisin rauhassa 10.2.1947.

 

 

 ********************

 

 

Monet Sortavalan suomalaisista puutaloista ovat säilyneet hyvin nykypäivään saakka.

 

 

 

sorta1.jpg

 

 

Tässä eräs suomalaisajan puutalo, joka edustaa Sortavalan historiallista arkkitehtuuria.

 

 

Kuvasin talon, kun olin iltakävelyllä Sortavalassa 10.7.2016.

 

 

Sortavalan suomalaisajan arkkitehdeistä mainitsen kaksi; isä Johan Oskari Leander ja poika Oskar Johannes Leander.

 

 

Isä oli Sortavalan kaupunginvaltuuston jäsen ja suunnitteli Sortavalaan yli 70 uudisrakennusta.

 

Poika-Leander aloitti rakennusten suunnittelun jo 20-vuotiaana ja hän ehti kymmenen vuoden aikana suunnitella yli 120 uutta rakennusta Sortavalaan.

 

 

Huomaa tässäkin talossa sirot räystäslistat, päätykolmiot ja katto- sekä muiden rakenteiden sopusuhtaisuus.

 

 

*****************

 

 

Olen monesti ihmetellyt neuvostoaikana Sortavalan puutaloihin rakennettuja kaasulämmityssysteemejä.

 

 

 

sorta2.jpg

 

 

Talon päädyssä on lukkojen takana kaasusäiliöt…

 

 

 

sorta3.jpg

 

 

…ja niistä kaasu johdetaan pinta-asennuksena asennettujen kaasuputkien avulla talon huoneistoihin.

 

 

 

Monesti näkee, että kaasujohdossa on ollut vikaa ja rakennuksen seinällä on ollut tulipalo, sillä mustuneita ulkoseiniä näkee näissä taloissa.

 

 

 

****************

 

 

 

Sortavalan kaupunki-infra on monin paikoin jäänyt sille tasolle, jolla se oli suomalaisten jättäessä kaupungin.

 

 

 

sorta4.jpg

 

 

Tämä kuva on iltakävelyltäni 10.7.2016, kun olin palaamassa keskikaupungilta majapaikkaamme Piipun Pihaan.

Ajorata on kohtuullisessa kunnossa, mutta kävelytiellä kulkemisessa on taiteilemista!

 

 

Nyt ei satakieli laulanut, monesti olen näillä tienoilla kulkiessani saanut kuunnella hienoa satakielen laulua.

 

 

Kannustan lukijoitani Sortavalassa yöpyessänne tutustumaan kaupunkiin, jossa pääsee aidosti aistimaan 1930-luvun suomalaista kaupunkimiljöötä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sodat eivät tuhonneet Sortavalaa, Sortavala, Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Suomen Pankin talon sijainti Sortavalassa kertoo kaupungin taloudellisesta merkityksestä ennen sota-aikaa Suomessa

Maanantai 18.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Sortavalan Kolmikulman puistossa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta.

 

 

 

sortavala1.jpg

 

 

Runonlaulaja-patsaan takana Brahenkadulla sijaitsee yhä edelleen Suomen Pankin talo, jossa nykyään toimii Venäjän Keskuspankki.

 

 

Talon on suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg (1879 – 1944) ja se on rakennettu vuonna 1915.

 

 

Suurin osa arkkitehti Ullberg´n suunnittelemista rakennuksista jäi luovutettuun Karjalaan.

 

 

 

sortavala2.jpg

 

 

Suomen Pankin talon oikeanpuoleisessa porttipylväässä on yhä edelleen kirjaimet ”SP” eli Suomen Pankki…

 

 

 

sortavala3.jpg

 

 

…ja vasemmanpuoleisessa porttipylväässä on kirjaimet ”FB” eli Finlands Bank.

 

 

 

sortavala4.jpg

 

 

Suomen Pankin talon vieressä on sisäänkäynti talon sisäpihalle ja myös se on yhä nykyäänkin arvokkaan näköinen.

 

 

Porttikongin yläpuolella on kiveen hakattuna joko Ga tai 6a ja nyt pyydänkin lukijoitani kertomaan, että mitä ne merkitsevät!  Toivon, että ”tietäjiä” löytyy!

 

 

Suomen Pankin talo Sortavalassa on eräs niistä kohteista, joihin haluan aina Sortavalassa käydessäni tutustua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sortavala, Suomen Pankki, Suomen Pankin talo, Suomen Pankin talo Sortavalassa, SP eli Suomen Pankki, FB eli Finlands Bank, Finlands Bank, Uno Ullberg, Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita jäi luovutettuun Karjalaan

Sunnuntai 17.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Luovutettuun Karjalaan jäi paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita.

 

 

Onneksi Valamon luostarista ehdittiin evakuoimaan 27 junavaunullista keskeisiä ortodoksikirkon kirkollisia aarteita, jotka nyt ovat Kuopiossa Suomen ortodoksimuseossa ja Heinäveden Valamossa.

****************

 

 

Nyt kerron Sortavalassa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta, johon kävin taas jälleen kerran tutustumassa Sortavalan iltakävelylläni 10.7.2016 – iltakävelyni liittyi siihen Kyröläismatkaan, jonka saimme tehdä jo 14. kerran.

 

 

Onneksi kävin patsaalla iltakävelylläni, sillä seuraavana aamuna ajoimme pysähtymättä ohi tämän Sortavalan erään keskeisimmän kohteen.

 

 

 

sailo1.jpg

 

 

Runonlaulaja-patsas sijaitsee Sortavalan Kolmikulman puiston alueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisen puistoksi.

 

 

 

Patsaan on veistänyt Alpo Sailo ja se paljastettiin Sortavalan Laulujuhlien yhteydessä 29.6.1935.

 

 

Alpo Sailoa avusti veistostyössä hänen oppilaansa Nina Stünkel, josta myöhemmin tuli Alpo Sailon puoliso.

 

 

Alpo ja Nina Sailo (o.s. Stünkel) menivät naimisiin vuonna 1938 ja heille syntyi neljä lasta – myös Sailon ensimmäisestä avioliitosta laulajatar Helga Lindströmin kanssa Sailolla on neljä lasta.

 

 

Mainittakoon, että Sailon toisen avioliiton nuorin lapsi – Arpad Alpo – oli aikoinaan erään matkaseurueemme osanottajan opiskelutoveri.

 

 

Alpo Sailon taiteeseen pääsee helposti tutustumaan Suomessa Hesperian puistossa Helsingissä, jossa sijaitsee hänen tekemänsä Larin Paraskea esittävä patsas.

 

 

 

sailo2.jpg

 

 

Runonlaulaja-patsaan mallina Alpo Sailo on käyttänyt karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, johon hän oli aikoinaan tutustunut.

 

 

 

sailo3.jpg

 

 

Sailo on kuvannut runonlaulajan istumassa tuolilla, jossa on pehmikkeenä karhuntalja!

 

 

 

On lohdullista tietää, että Venäjän kulttuuriministeriö on luokitellut veistoksen suojeltavaksi kulttuuriperintökohteeksi.

 

 

 

Pyrin aina Sortavalassa käydessäni poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla, sillä se on jotain sellaista, jota emme nyky-Suomessa tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alpo Sailo, Nina Sailo, Nina Stünkel, Runonlaulaja, Runonlaulaja-patsas, Runonlaulaja-patsas Sortavalassa, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, Valamon luostari, Heinäveden Valamo, Larin Paraske-patsas Helsingissä, Larin Paraske-patsas,