Stora Enso lopettaa Impilahden sahan!

Lauantai 5.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Metsäyhtiö Stora Enso keskeyttää kaiken tuotannon ja myynnin Venäjällä vastalauseena diktaattori Putinin hyökkäykselle Ukrainaan.

 

Eräs lopetettavista laitoksista on Impilahdella sijaitseva sahalaitos, jonka ohi olen monesti kulkenut matkoillani pakkoluovutettuun Karjalaan.

 

Saha sijaitsee Impilahdella sen tien varrella, joka alkaa Sortavalasta Petroskoihin kulkevalta tieltä ja tienviittana on venäjäksi kirjoitettuna ”Impilahti”.

 

Tie kulkee syvässä kanjonissa kulkevan radan yli ja sahalaitos sijaitsee kulkusuunnassa oikealla.

 

Kanjoni on hyvin syvä ja se on mm. alueen hirville surmanloukku – paikkakuntalaiset käyvät usein tarkistamassa tilanteen, että onko taas saatavissa helppo hirvipaisti.

 

Sotiemme aikana suomalaiset käyttivät Impilahden kanjonia tykkijunien suojapaikkana.

 

********************

 

Stora Enson Impilahden saha on perustettu vuonna 2002 ja se tuottaa 160.000 kuutiometriä sahatavaraa, 10.000 kuutiometriä puujalosteita sekä 25 miljoonaa kiloa pellettejä – saha työllistää n. 150 henkilöä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäteollisuus on yhä vankemmin Suomen taloudellinen selkäranka

Torstai 28.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikaa, jolloin yritykset julkistavat kolmannen vuosikvartaalin tulostietonsa vuodelta 2021.

 

Perehdyin Q3/2021 tulostietoihin muutaman yrityksen osalta ja tässä joitain huomioita:

 

UPM

 

• liikevaihto 2523 miljoonaa euroa (Q3/2020 vastaavasti 2028 milj. euroa)

• operatiivinen liikevoitto 424 M€ (Q3/2020 vastaavasti 215 M€)

 

Stora Enso

 

• liikevaihto 2577 M€ (Q3/2020 vastaavasti 2079 M€)

• operatiivinen liikevoitto 410 M€ (Q3/2020 vastaavasti 175 M€)

 

Metsä Group

 

• liikevaihto 1515 M€ (Q3/2020 vastaavasti 1245 M€)

• liikevoitto 273 M€ (Q3/2020 vastaavasti 116 M€)

 

Vahvoja tuloksia ja vahvoja tulosparannuksia!

 

 

Otan vielä vertailukohdaksi elintarviketeollisuuden ”lippulaivan” eli

 

Atria

 

• liikevaihto 388 M€

• liikevoitto 19,7 M€

Atrian liikevaihto Q3/2021 oli siis pienempi kuin UPM:n tai Stora Enson liikevoitto!

 

Elintarvikeyrityksistä HK Scan julkistaa Q3/2021 tuloksensa vasta 4.11.2021 ja Raisio Oyj edellispäivänä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pahnanpohjimmaisesta aktiiviseksi Suomeen investoijaksi

Perjantai 12.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilen mieluisia uutisia, kun Metsäliitto eli Metsä Group kertoi, että se investoi Kemiin 1,6 miljardia euroa maksavan biotuotetehtaan.

 

Metsäliitto onkin nykyään ainoa Suomeen investoiva metsäalan yritys, sillä vuonna 2017 käynnistynyt Äänekosken biotuotetehdas on edellinen metsäteollisuuden Suomeen sijoittunut tehdasinvestointi.

 

Metsäliitto on suomalaisten metsänomistajien omistama yritys ja taitaapa myös perhekunnallamme olla jokunen tuon yrityksen osake.

 

Suomeen mahtuu vallan hyvin tämäkin uusi tehdasyksikkö, sillä Suomessa metsäteollisuus käytti vuonna 2018 raakapuuta kaikkiaan 74 miljoonaa kuutiota ja metsien kasvu oli samana vuonna 107 miljoonaa kuutiometriä.

 

Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Suomen metsissä on puuta yhteensä 2,4 miljardia kuutiometriä.

*************************

Muistan ajan, jolloin Metsäliitto oli Suomen metsätalousyritysten pahnanpohjimmainen ja erityisesti yrityksen koon sekä taloudellisen tilanteen osalta.

Metsäliitolla on kuitenkin ollut selkeä strategia ja sillä on ollut hyvä ”johtajaonni”, sillä nyt tilanne on tyystin toinen – mutta sulkevat Suomessa sijaitseviaan tuotantolaitoksiaan, mutta Metsäliitto porskuttaa.

**********************

On selvää, että Kemin biotuotetehtaan rakennustyöt tulevat viivästymään, sillä siitä tulevat huolehtimaan erilaiset viherterroristijärjestöt kuten WWF, Greenpeace, Luonto-Liitto, Vihreät ja niiden yksittäiset aisankannattajat.

Onneksi kaikkien puolueiden poliittiset päättäjät ilmaisivat eilen ilonsa ja myötäsukaisuutensa hankkeen julkistamisesta.

-Esko Erkkilä-

UPM ja Stora Enso elävät luottamushenkilöidensä palkkioissa edelleen suuruutensa aikaa

Maanantai 9.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on keskusteltu valtionyhtiöiden Neste Oil´n ja Fortumin hallitusten puheenjohtajille suunnitelluista palkkionkorotuksista.

 

 

Neste Oilin nimitystoimikunta esitti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio nousisi 66 000 eurosta 84 000 euroon ja Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta puolestaan esitti, että yhtiön hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 75 000 eurosta 90 000 euroon.

 

 

Ministeri Sirpa Paatero on nyt aivan oikein torppaamassa suunnitellut palkkionkorotukset.

 

 

Jos tarkastellaan yrityksiä kokonaisuutena, niin metsäteollisuuden hallitusten puheenjohtajat – erityisesti UPM sekä Stora Enso – painivat aivan omassa sarjassaan

 

 

UPM:n hallituksen puheenjohtajalle Björn Walhroosille maksetaan nyt 175.000 euron vuosipalkkiota ja Stora Enson hallituksen puheenjohtaja Gunnar Brock´lle lähes saman verran eli 170.000 euroa. Mainittakoon, että Metsä Group´n hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta kuittaa luottamustoimestaan 76.500 euroa.

 

 

Hallitusten puheenjohtajat saavat sen palkkion, jonka yhtiökokous päättää, joten siinä ei ole nokan koputtamista.

 

 

Tuntuu kuitenkin siltä, että metsäteollisuus elää hallitusten puheenjohtajapalkkioissa vielä sitä aikaa, jolloin se kylpi rahassa.

 

 

Haluan verrata metsäteollisuusyritysten hallitusten puheenjohtajien palkkioita minulle läheisten elintarviketeollisuusyritysten hallitusten palkkioihin.

 

 

Atrian hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 75.300 euroa, Raision 60.000 euroa, HK Scan´n 53.200 euroa ja Apetit´n 39.060 euroa.

 

 

Annan arvoa elintarvikeyritysten päätöksille, että siellä hallitusjäsenten palkkiot ovat kohtuullisia, mutta metsäteollisuudessa ei tässäkään asiassa ole vielä palattu todellisuuteen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.

Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.

Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.

 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-