Kilpailuviraston päätös nostaa maidon kuluttajahintaa jopa 30 %

Perjantai 11.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdistyivät 1.1.2013 alkaen uudeksi virastoksi, jonka nimeksi tuli Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).

 

Kilpailuvirasto ehti viimeisinä töinään tehdä suomalaiselle kuluttajalle todellisen karhunpalveluksen, kun se 20.12.2012 julkisuuteen saattamallaan päätöksellä esittää Markkinaoikeudelle, että Valio Oy:lle määrättäisiin 70 miljoonan euron seuraamusmaksu määräävän aseman väärinkäytöstä perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoilla.

 

Kansalaisilla on ollut harhaluulona, että Kilpailuvirasto ja sen toiminta takaavat Suomessa mm. elintarvikkeille kuluttajaystävälliset hinnat.

 

Kilpailuviraston viime hetkillään tekemä päätös osoittaa kuitenkin tyystin toista, sillä viraston käsittämätön toiminta on kohottamassa kulutusmaidon hintaa n. 30 %.

 

Kilpailuvirasto tulkitsi, että markkinajohtaja Valio olisi syyllistynyt ns. saalistushinnoitteluun, kun se on vastannut tuontimaitojen hintatasoon.

 

Nyt Kilpailuviraston tulkinnat pakottavat Valion toteuttamaan maidon merkittävän hinnannousun. Kyse on maitolaadusta riippuen 30 – jopa 35 %:n suuruisesta hinnankorotuksesta.

 

Kilpailuvirasto oli itsenäisenä virastona toimiessaan viranomainen, joten Valion on noudatettava hinnankorotuksessa selkeää viranomaismääräystä.

 

Myös muut maitoalan toimijat ovat seuraamassa Valion helmikuun alussa toteuttamaa hinnankorotusta.

 

On selvää, että lähes kolmanneksen suuruinen hinnankorotus merkitsee, että maidonkulutus tulee vähenemään.

 

Maidonkulutuksen vähenemistä vauhdittaa hallituksen päätös, jolla elintarvikkeiden arvonlisävero kohosi 14 prosenttiin.

 

Kilpailuviraston vaatima maidon hinnankorotus merkitsee varmasti myös ravitsemuksellisten näkökohtien laiminlyöntiä. Pelkään, että erityisesti koulujen ja laitosten ruokatarjonnassa maidon osuus tulee supistumaan.

 

********

 

Muistelen, että kilpailu- ja kuluttaja-asiat kuuluvat hallituksessa työministeri Lauri Ihalaisen vastuulle.

 

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) muodostamisesta kertoneessa lehdistötiedotteessa todettiin mm. näin:

 

Uuden viraston tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat käyttäytyvät vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut.

 

Näen, että yritysten vastuullista toimintaa on viranomaismääräysten noudattaminen – kuten Valio Oy nyt tekee - , mutta myös se, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) huomioisi kuluttajien edut.

 

*************

 

Kuluttajaviraston itsenäisen elämänsä viime hetkillä tekemässä päätöksessä saattaa olla ripaus myös pyrkyripolitiikkaa, sillä uudelle Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) haetaan parhaillaan pääjohtajaa sekä kahta ylijohtajaa.

 

Pääjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet (aakkosjärjestyksessä lueteltuina):

 

• Aminoff Jalo
• Jokinen Juhani
• Lindberg Rainer
• Sulavuori Yrjö
• Virtanen Martti

 

Heidän lisäkseen yksi henkilö ei halua nimeään julkisuuteen.

 

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ylijohtajaksi on tarjolla mm. entisessä Kilpailuvirastossa toimineita henkilöitä.

 

************

 

Toivon ministeri Lauri Ihalaisen puuttuvan nyt jo lopetetun Kilpailuviraston viime hetken päätökseen ja palauttavan kansalaisten uskon kilpailuviranomaisten toimintaan.

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän suunnittelema laatikkoleikki toisi "mustat-tuotteet" vihannestiskeille

Sunnuntai 30.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuluttajat ja kotimaiset vihannestentuottajat ovat ottaneet kummastellen vastaan S-ryhmän hankkeen, jossa kaikki S-kauppojen valikoimissa olevat vihannekset olisivat myymälöissä esillä yhtenäisissä mustissa laatikoissa.

 

S-ryhmän hanke olisi uusi askel ”Private label” –tuotteiden eli merkittömien tuotteiden suuntaan.

 

Merkittömät tuotteet ovat lähes aina laadultaan heikkoja kopiota laadukkaista merkkituotteista. Ne ovat toki muutaman sentin halvempia kuin merkkituotteet, mutta vanha ja paikkansapitävä totuus kuuluu näin:

 

”Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa”

 

On selvää, että S-ryhmä lisää suunnitelmansa toteuttamisen kustannukset kotimaisten vihannesten tuottajilla ja sitä kautta kuluttajille.

 

Suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että tuottajalla, jolla ”on munat oikeaoppisesti useassa korissa”, joutuisi pakkaamaan S-ryhmän myyntiin menevät vihannekset eri laatikoihin, kuin muille päivittäistavarakaupan jakeluteille myymänsä vihannekset!

 

Mustien vihanneslaatikoiden ilmestyminen Sokoksiin, Prismoihin, S-marketteihin ja muihin S-ryhmän myymälöihin olisi esiaskel siihen suuntaan, että mustissa laatikoissa pian myytäisiin kotimaisten vihannesten ohella myös tuontivihanneksia.

 

Haluavatko kuluttajat ostaa mauttomia ja torjunta-aineilla kyllästettyjä tuontivihanneksia samanlaisista mustista laatikoista kuin maukkaita ja aromirikkaita kotimaisia vihanneksia?

 

Kauppapuutarhaliitto on tehnyt SOK:n suunnitelmista tutkintapyynnön Kilpailuvirastolle.

 

Kauppapuutarhaliitto pyytää Kilpailuvirastoa selvittämään, että käyttääkö S-ryhmä väärin määräävää markkina-asemaansa, kun se vaatii vihannesviljelijöitä siirtymään mustien kuljetus- ja myyntilaatikoiden käyttöön.

 

Kauppapuutarhaliitto näkee aivan oikein, että siirtyminen mustien laatikoiden käyttämiseen häivyttäisi tuotteiden alkuperän.

 

Facebookiin on perustettu ”Ei mustaa vihanneslaatikkoa” –sivu. Kannattaa käydä kurkkaamassa ja esittää hankkeesta myös oma mielipide!   

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa useilla kilpailun kannalta kyseenalaisilla tavoilla

Torstai 28.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Käsittelen vasta nyt asiaa, joka Kilpailuviraston selvityksen perusteella julkistettiin jo tammikuun 10. päivänä tänä vuonna.

 

Kyse on Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskevasta selvityksestä. Selvityksen nimi on:

 

Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin?

 

Selvityksen suorittajina sekä vastuuhenkilöinä olivat Kilpailuviraston erikoistutkijat Tom Björkroth, Heli Frosterus ja Aija Palo sekä tutkija Milla Kajova.

 

Selvitysraportti keskittyy melko suppealle alueelle päivittäistavarakaupan toiminnassa, mutta asiantuntijoille oli tutkimattakin selvää, että juuri niillä alueilla päivittäistavarakaupan toiminta on härskeintä.

 

Selvityksen piiriin kuuluivat päivittäistavarakaupalle tuotteitaan toimittavat liha-, leipomo-, mylly- ja lemmikkieläinruokateollisuus.

Kommentoin muutamaa selvityksessä esilleotettua asiakokonaisuutta:

 

Hyllymaksuista ml. markkinointirahat selvitys toteaa, että vastikkeettoman markkinointirahan osuus Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla on huomattava.

 

Tämä voi nostaa tuotteiden hintatasoa, sillä tavarantoimittajat joutuvat luonnollisesti siirtämään markkinointikustannukset hintoihin.

 

Selvityksessä todetaan, että riskinsiirtoa kaupalta teollisuudelle esiintyy monella eri tapaa.

 

Takaisinostovaatimukset ovat ylivoimaisesti yleisin riskinsiirron muoto. Leipomo- ja lemmikkieläinruokateollisuuden aloilla takaisinostovaatimusten osuus oli jopa 75 prosenttia – kauppa ei siis ota mitään riskiä hankkimiensa tuotteiden vanhenemisesta, vaan riski on sälytetty teollisuudelle! Uskomatonta!

 

Olen eri yhteyksissä tälläkin saitilla jatkuvasti puuttunut kaupan omien merkkien (mm. Rainbow ja Pirkka) eli private label-tuotteiden turmiollisuuteen.

 

Kaupan omat merkit ovat merkkituotteiden heikkolaatuisempia kopioita.

 

Kilpailuviraston selvitys tukee mielipidettäni, sillä selvityksen mukaan privat label –tuotteiden kautta kauppa hallinnoi kaikkien tuotteiden valikoimaa, hinnoittelua ja esillelaittoa. Lisäksi kauppa saa PL-tuotteiden avulla sellaista tietoa tuotteiden kulurakenteesta, että teollisuuden ja kaupan roolit sekoittuvat epäterveesti.

 

Selvityksessä puututaan myös siihen, että toimivan kilpailun esteitä riittää yhä myös perusolosuhteissa. Näitä ovat mm. kaavoitus sekä kaupan ja kauppakeskusten oheispalvelujen sijoittuminen.

 

On selvää, että Alkon ja pankkiautomaattien sijoittuminen eri kauppakeskuksiin luo varjon tasapuolisille kilpailuasetelmille.

 

Moni on ihmetellyt, että Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä ei ole Alkon myymälää, mutta kulkuväylistä syrjässä sijaitsevan S-Marketin vieressä se on! Osuuskauppaväki on osannut olla oikeaan aikaan välilöissä vaikutusvaltaisten päättäjien kanssa!

 

Kilpailuviraston selvityksen yhteenvedossa todetaan, että päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien välillä ilmiöiden monimuotoisuus ja sijoittuminen ”harmaalle alueelle” luovat selvän tarpeen jatkotoimenpiteille.

 

Kuluttajana odotan Kilpailuviraston jatkotoimenpiteitä!

 

-Esko Erkkilä- 

PS. Selvitys on 138 –sivuinen ja se löytyy Kilpailuviraston www.kilpailuvirasto.fi –nettisivuilta. Kannattaa tutustua myös selvityksen julkistamistilaisuuden kalvoesitykseen.

Selvityksen voi tilata maksutta sähköpostiosoitteesta;

tiedotus@kilpailuvirasto.fi.

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.

Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.

Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.

 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-