Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

On kiitoksen paikka päättäjille, jos kunnan/kaupungin talous on kunnossa!

Sunnuntai 25.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Kansantaloudessa, kuntataloudessa, yhdistyksissä, yrityksissä ja kaikkialla muuallakin on ensiarvoista, että talous on kunnossa.

 

 

Usein tämä unohdetaan ja eletään ”kuin viimeistä päivää”.

 

 

Pidän tapanani, että niissä yhdistyksissä, joissa toimin puheenjohtajana, kokousten ensimmäisenä kohtana on katsaus ”virman” taloustilanteeseen ja mahdolliset päätökset tilanteen korjaamiseksi.

 

 

Opin tuon menettelytavan työelämässä ja pidän siitä kiinni myös yhdistyselämäsä.

 

 

Suorastaan kauhistelen Tampereen kaupungin taloustilannetta, sillä ensi vuodenkin talousarvio päätyy tulokseltaan yli 30 miljoonaa euroa tappiolle!

 

 

Kun kokemuksesta tiedämme Tampereen tavan hoitaa talousasioitaan, niin todellinen tappiotaso tulee tuplaantumaan eli vuoden kuluttua ihmettelemme 50 – 60 miljoonan suuruista tappiota!

 

 

Tampere joutuu ensi vuonna käyttämään tappiotasonsa alentamiseksi keinoja, joilla tappiotasoa pienennetään ja eräs näistä keinoista on vakituisten asuintojen kiinteistöverojen korottaminen.

 

 

Omistan Rouvan kanssa Tampereella omakotitalon, jonka verotusarvo on 81.000 euroa.

 

 

Tänä vuonna maksoimme siitä kiinteistöveroa 0.55 % eli 445,50 euroa.

 

Ratikkarahapulassaan kiemurteleva Tampere nostaa ensi vuonna kiinteistöveron 0,65 prosenttiin ja se merkitsee, että kiinteistöveromme on ensi vuonna 526,50 euroa eli nousua on 81,00 euroa.

 

 

Ylöjärvellä kiinteistövero on nyt 0,48 % ja kaupungin hyvinhoidetun talouden ansiosta se laskee ensi vuonna 0,45 prosenttiin.

 

 

Jos omistaisimme samanlaisen omakotitalon Ylöjärvelle, olisi kiinteistöveromme 364,50 euroa eli saisimme Tampereeseen verrattuna etua 162,00 euroa!

 

 

Kannattaa asua sellaisessa kunnassa, jonka talous on kunnossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiinteistövero, kiinteistövero Tampereella, kiinteistövero Ylöjärvellä, Tampereen ratikka,

Kiinteistöveron suuruus kertoo oleellisen kunnan/kaupungin taloustilanteesta

Perjantai 26.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin kunnat ja kaupungit esittelevät kuntalaisille ja päättäjilleen vuoden 2019 talousarvioita.

 

 

Kuntien/kaupunkien talousarviot tulevat päättäjien päätettäviksi marraskuussa, kun kunnanvaltuustot/kaupunginvaltuustot kokoontuvat talousarviokokouksiinsa.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviokokous on 19.11.2018 ja Ylöjärvellä vastaava kaupunginvaltuuston kokous on 5.11.2018.

 

 

Talousarviokokouksissa päätetään mm. kiinteistöveroista vuonna 2019.

 

 

Tampereen osalta ennakkotiedoissa todetaan näin:

 

 

  • Kiinteistöveroa nostetaan 10-12 miljoonalla, tarkemmin kohteet määritellään budjettiesityksessä

 

Ylöjärven talousarvioehdotuksessa todetaan puolestaan näin:

 

  • Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa lasketaan, muut kiinteistöverot ennallaan: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,48 > 0,45, muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,00

 

 

On naapurikaupunkien taloudenpidossa eroja!

 

 

No, Ylöjärvellä ei ole ratikkaa taloudellisena rasitteenaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiinteistövero, kiinteistövero Tampereella, kiinteistövero Ylöjärvellä, Tampereen ratikka,

Epävirallinen menettelymme virallistettiin

Tiistai 10.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampere on ajanut itsensä ratikkarotkoon ja se merkitsee mm. sitä, että yksityisautoilijoilla ei käytännössä ole mahdollisuutta ajaa keskikaupungille hoitamaan asioitaan.

 

 

Perhekuntamme, joka asuu Palokalliolla, on pyrkinyt kompensoimaan Tampereen keskustan katastrofaalista tilannetta sillä, että olemme jättäneet oman automme Koivistonkylän Prisman paikoitusalueella ja jatkaneet matkaamme siitä busseilla keskustaan.

 

 

 

****************

 

 

 Nyt menettelymme on virallistettu, sillä Koivistonkylän Prisman paikoitusalueelta on varattu meidänkaltaisille liityntäparkkiruutuja, jotta voimme virallisesti jättää henkilöautomme sinne ja jatkaa matkaamme järistyksen kourissa olevaan Tampereen keskustaan!

 

 

On annettava tunnustus niille Tampereen joukkoliikenteestä vastaaville virkamiehille, jotka ovat hankkineet hyvät opasteet, jotta henkilöautolla Tampereen keskustaan pyrkivät kansalaiset löytävät Koivistonkylän Prisman liityntäparkkialueen.

 

Omaan kokemusta Vaasan, Hämeenkyrön ja Ylöjärven suunnasta Tampereelle saapuvien ohjauksesta Koivistonkylän Prisman parkkipaikalle ja kiitän siitä virkahenkilöitä.

 

 

Muutama kuva havainnollistaa kiitokseni aiheen.

 

 

 IMG_1425.JPG

 

 

Ensimmäiset opasteet ovat VT3:lla hyvissä ajoin ennen erkaantumista VT3:lta.

 

 

 IMG_1430.JPG

 

 

Ensimmäisen opasteen jälkeen on useita opasteita, jotta pohjoisen suunnasta saapuvat osaavat ajaa Koivistonkylän Prisman parkkipaikalle.

 

 

 

IMG_1431.JPG

 

 

Koivistonkylän Prisman paikoitusalueelta on varattuna 34 parkkiruutua niille, jotka haluavat jättää henkilöautonsa sinne ja jatkaa matkaansa busseilla Tampereen ruuhkaiseen ja pomminpudotusta muistuttavaan keskustaan.

 

 

Koivistonkylän Prisman parkkialueen lisäksi Tampereella on liityntäparkkeja Niihaman liityntäparkkialueella (70 autopaikkaa) ja Turtolan Citymarketin parkkialueella 36:lle henkilöautolle.

 

 

Liityntäparkkialueiden muodostaminen kertoo Tampereen kaupungin virkamiesten ja päättäjien epäonnistumisen siinä lupauksessaan, että kaikilla kulkumuodoilla pitää päästä Tampereen keskustaan.

 

 

 

Kiitän kuitenkin niitä Tampereen virkahenkilöitä ja luottamushenkilöpäättäjiä, jotka ovat kerrankin tehneet järkevän päätöksen niiden parhaaksi, jotka ovat kotoaan lähteneet omalla autolla ja tavoittelevat Tampereen keskustaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liityntäparkit, liityntäparkit Tampere, Niihamen liityntäparkki, Turtolan Citymarketin liityntäparkki, Koivistonkylän liityntäparkki, ratikkarotko, Tampereen keskustan ratikkarotko, Tampereen ratikkarotko,

Raporttini makettimatkasta

Tiistai 17.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto kokousti eilen ja esitin kokouksessa pääkohdat siitä raportistani, jonka laadin makettimatkalle osallistumisestani.

Julkaisen raporttini myös tässä:

**************************

Esko Erkkilä                                                                                      RAPORTTI

Vanhusneuvosto                                                                                 16.04.2018

 

 

MAKETTIMATKA OULUUN

 

 

Taustaa       

 

Tampereen Raitiotie Oy järjesti kevään aikana kuusi käyttäjätutkimusmatkaa Ouluun, jossa matkalaiset tutustuivat makettiin eli Tampereen ratikan puiseen malliin sekä antoivat palautetta ratikan suunnittelijoille.

 

Tampereen Vanhusneuvostolta pyydettiin ”keppeätä ikäihmistä” viidennelle makettimatkalle 10.4.2018.

 

Ilmoittauduin halukkaaksi ja osallistuin mainittuna päivänä edestakaiselle kokopäivämatkalle Ouluun.

 

Makettiin tutustuminen tapahtui Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä, jonka teollisuushallissa makettia rakennetaan.

 

Matka tehtiin junalla siten, että lähdimme klo 8.00 kohti Oulua ja palasimme Tampereelle klo 21.58.  Tampereen kaupunki tarjosi menomatkalla ”junalounaan” ja ennen paluumatkaa Toripolliisissa päivällisen.

 

 

Osanottajat 

 

Matkalla oli kymmenhenkinen seurue; kolme virkahenkilöä, kolme jo edellisellä matkalla mukanaollutta ja neljä meitä ensikertalaisia.

 

Seuraavana päivänä eli 11.4.2018 Raitiotieallianssi toteutti kuudennen makettimatkan ja sen osanottajina olivat 15 arvottua osanottajaa – heidän kanssaan yhtä aikaa makettiin oli tutustumassa media ja saimmekin heti seuraavana päivänä kuulla mm. radiosta sekä lehdistä lukea kuudennen makettimatkan osanottajien kokemuksia.

 

Me emme valitettavasti saaneet valokuvata makettia, sillä järjestäjät halusivat suoda medialle ”ensipäivän oikeuden” valokuviin.

 

 

Maketti ja siihen tutustuminen

 

Maketti on ”kakkosnelosesta” ja vanerista rakennettu luonnollisen kokoinen ratikkavaunu, jossa istuminen, seisominen ja liikkuminen vastaa todellista tilannetta. Maketti ei liiku, joten liikkeen aiheuttamaa vaikutusta ei pystynyt arvioimaan.

 

Tutustumisemme pääisäntänä toimi Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen, joka on aloittanut kalustopäällikkönä 1.11.2017.

 

 

Huttusen lisäksi isäntinä oli neljä muuta henkilöä, jotka osallistuvat ratikkavaunujen suunnitteluun.

 

 

Kokemuksia, näkemyksiä ja parannusehdotuksia

 

Vaikka ryhmämme oli jo viides makettiin tutustunut tamperelaisryhmä, niin paljon ilmeni vielä parannettavaa.

 

Varsinkin me ensikertalaiset esitimme runsaasti parannusehdotuksia ja toivon, että ratikan suunnittelijat ”ottivat onkeensa”!

 

Järjestäjät olivat hankkineet käyttöömme pyörätuoleja, lastenvaunuja, rollaattoreita, erikokoisia matkalaukkuja, reppuja, täynnä tavaraa olevia muovikasseja sekä yhden polkupyörän, joka oli valmiina sillä paikalla, jolla kenties polkupyöriä tullaan kuljettamaan.

 

Ongelmia ja ratkaisuehdotuksia:

 

  • matkalippujen leimauslaitteet olivat minun ja koko ryhmämme mielestä hankalasti ja kauas sijoitettuja ja esitimme niiden määrällistä lisäämistä sekä uusia sijoituspaikkoja; niiden nyt suunniteltu sijoittelu tietää melkoista heikennystä Tampereen bussikaluston nykytilanteeseen verrattuna

 

  • ratikan pyörien kohdalle on raakasuunnitelmassa melkoinen kohouma ratikan lattiassa ja myös sen kohdan esitimme saatavan tasaiseksi

 

  • seuraavasta pysäkistä kertova valotaulu oli aivan liian pienellä fontilla ja halusimme, että tekstin fonttikokoa suurennetaan

 

  • seuraavan pysäkin kertominen kuulutuksella ja valotaululla on ulkomailla ainakin metroissa tavanomaista ja sitä toivoimme myös Tampereen ratikalle; asia on tärkeä ikääntyneille ja vammaisille, jotta he voisivat valmistautua ajoissa ratikasta poistumiseen – myös ulko- ja kotimaisille matkaajille se olisi välttämätön

 

  • kaiteiden puuttuminen ja niiden epäsopiva sijoittelu olivat ryhmämme keskeinen huolenaihe. Heräsi kysymys, että eivätkö suunnitteluinsinöörit ole matkustaneet VR:n kaksikerroksissa rautatievaunuissa ja ovatko he lainkaan tutustuneet ulkomaisiin metrojuniin ja raitiotievaunuihin!  Kaiteiden puuttuminen on erityisesti senioriväestön osalta vakava kysymys ja myös erilaiset sairaudet, vammat sekä muut liikuntaesteet merkitsevät kunnollisten kaiteiden tarvetta ratikassa.

Iso käyttäjäpoliittinen kysymys on, että voivatko matkustajat kuljettaa polkupyöriä ratikassa. Ulkomailla se on sallittua ainakin leveissä metrovaunuissa, mutta voidaanko se sallia Tampereella kapeissa ratikoissa.

 

Makettiauditoinnin aikana tuli selväksi, että jo kahden tai kolmen polkupyörän sijoittaminen ratikkavaunuun hankaloittavat vaunukansan, rollaattorikansan sekä pyörätuoliväen matkustamista ja sen vuoksi polkupyörien kuljettamiseen ratikassa pitää suhtautua kriittisesti.

 

Tampereella rakennettu kattava polkupyöräverkosto toimii hyvin ja jos sen lisäksi ratikassa olisi mahdollista kuljettaa polkupyöriä, se merkitsisi tuplatukea pyöräilijöille.

 

Lemmikkieläinten kuljettaminen ratikassa, kuten kaikissakin joukkoliikennevälineissä, on ongelmallista. Mielestäni lemmikkieläimiä saa kuljettaa vain tietyissä osin ratikkaa, sillä koirat ja kissat ovat monelle henkilölle kauhistus niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi.

 

Ongelmakohtien merkitseminen

 

Parituntisen auditointihetkemme lopuksi suunnittelijat jakoivat meille tarralappuja ja pyysivät kirjoittamaan niihin havaitsemiamme puutteita ja kiinnittämään tarralaput niihin paikkoihin maketin sisällä, joita parannusehdotuksemme koski.

 

 

Vierailumme päättyessä maketti oli ”koristeltu” lukemattomin tarralapuin ja se kai oli suunnittelijoiden suunnitelmakin, jotta he käyntimme jälkeen saattoivat paneutua havaitsemiemme epäkohtien korjaamiseen.

 

Media käsitteli oman makettimatkansa jälkeen ratikkaa silkkihansikkain

 

Makettiryhmämme käynnin jälkeen seuraavana päivänä media tutustui makettiin.

 

Huolestuttavaa oli se myönteisyys, joka median kautta välittyi kansalaisille.

 

Kun ratikka tulee tuplaamaan Tampereella joukkoliikenteen vuositappion, on ratikan kehittämiseen paneuduttava täysillä.

 

Havaitsemamme puutteet ja ongelmat ovat niin merkittäviä, että ne pitää poistaa.

 

Maketti marraskuussa Tampereelle

 

Meille luvattiin, että luonnollisen kokoinen ratikka - joko puinen maketti tai metallirunkoinen versio – saapuu Tampereelle marraskuun aikana ja silloin kaikilla tamperelaisilla on mahdollisuus siihen tutustua.

 

Toivottavasti ratikan lopullisessa suunnittelussa huomioimaan ne ongelmat, joita tamperelaiset silloin havaitsevat.

 

Kiitokset

 

Kiitokset Vanhusneuvostolle, Tampereen kaupungille, Tampereen Raitiotie Oy:lle sekä Raitiotieallianssille, että sain ratikkakriittisyydestäni huolimatta osallistua makettimatkalle Ouluun!

 

Ratikasta pitäisi pystyä luomaan liikenneväline kaikille tamperelaisille ja eräinä erityisryhminä pitää pystyä huolehtimaan vammaisten, liikuntaesteisten sekä ikääntyneen väestön liikkumistarpeista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

***********************

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maketti eli ratikan puinen malli, makettimatka, Transtech Oy, Tampereen ratikka, Ratikka tuplaa Tampereella joukkoliikenteen vuositappion, Ratikka tulee kalliiksi,

"Veet Tammerkoskessa kiitävät ain, sillalla kuohuja kuunnella sain"

Torstai 5.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tammerkoski-humpan on säveltänyt viulisti ja orkesterinjohtaja Lauri Lindgren 1920-luvun alkupuolella.

 

Humppa on Lindegrenin tunnetuin sävellys ja sen levytti ensimmäisenä Kaarlo Kytö jo vuonna 1931.

 

 

Tammerkoski-humpan ovat myöhemmin levyttäneet mm. Eino Grön, Teijo Joutsela, Rauli Badding Somerjoki ja Pate Mustajärvi.

 

 

 

******************

 

 

 

Tänään ja jo viime tiistaista lähtien ”veet eivät kiidä” Tammerkoskessa, sillä ratikkatöiden vuoksi Hämeensilta rakennetaan käytännössä uudestaan ja näiden töiden vuoksi Tammerkoski joutuu olemaan tyhjänä kolme päivää.

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta on kuin hävityksen jäljiltä, mutta eilen rohkaisin mieleni ja kävin Tampereen raiskatussa keskustassa ja erään palaverin vuoksi jouduin ylittämään myös Hämeensillan.

 

 

Tässä muutamia valokuvia matkani varrelta:

 

 

 

IMG_8039.JPG

 

 

Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan tilapäinen puurakenteinen silta jalankulkijoille sekä kevyelle liikenteelle ja sen peruspilarit olivat jo eilen paikoillaan.

 

 

 

IMG_8040.JPG

 

 
Työmiehet ja kaivinkoneet työskentelivät eilen kuivuneen Tammerkosken pohjalla.

 

 

 

IMG_8044.JPG

 

 

Näkymä Hämeensillalta pohjoiseen eli Hotelli Tammerin ja Sähkölaitoksen suuntaan.

 

 

 

IMG_8057.JPG

 

 

Ilman vettä oleva kansallismaiseman Tammerkoski Satakunnansillalta pohjoisen suuntaan on lohduton näky.

 

 

 

IMG_8060.JPG

 

 

Konsulinsaaressa sijaitseva Kultakutri-veistos pääsi tälle paikalleen Satakunnansillan kupeeseen 29.9.2016.  Onneksi jo huomenna Kultakutri saa vettä ympärilleen!

 

 

 

IMG_8063.JPG

 

 

Sähkölaitos Satakunnansillalta katseltuna.

 

 

Vasemmalla näkyvistä Sähkölaitoksen välpistä löydettiin naishenkilön ruumis, kun Tammerkoski kuivatettiin.

 

 

Vainajan henkilöllisyys on selvinnyt ja tapaukseen ei uskota liittyvän rikosta.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Veet Tammerkoskessa kiitävät ain, Tammerkosken kuivaaminen 2018, Lauri Lindgren, Kaarlo Kytö, Eino Grön, Rauli Badding Somerjoki, Pate Mustajärvi, Teijo Joutsela, Kultakutri-veistos, Konsulinsaari, Satakunnansilta, Hämeensilta, Tampereen ratikka,

Tampereen naapurikunnista kuuluu hyväksyvää hyrinää!

Keskiviikko 9.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti viime maanantaina eli 7.11.2016, että Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Tampereen kannalta järjetön päätös merkitsi, että heti päätöksen jälkeen Tampereen naapurikunnista kuului hyväksyvää hyrinää, sillä Tampereen päätös merkitsee lukuisten yritysten siirtymistä Tampereelta pois ja luonnollisin valinta yrityksille ovat Pirkkala, Nokia, Kangasala sekä Ylöjärvi.

 

 

Ratikkapäätös on lopullinen niitti sille, että Tampere on vajonnut syvälle kriisikunnaksi.

 

 

Tampereella nuorisotyöttömyys on jo nyt yli 25 % ja ratikkapäätös merkitsee, että yritysinvestoinnit karkaavat entistä nopeampaan tahtiin naapurikuntiin – onnittelut Pirkkalalle, Nokialle, Kangasalle sekä Ylöjärvelle.

 

 

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Tampereen veroprosentiksi muodostuu 7,45 – luuleeko joku, että sillä pystytään hoitamaan kunnollinen palvelutaso lapsille, nuorille, koululaisille, vanhuksille, eläkeläisille, vammaisille, erityisryhmiin kuuluville ja yleensäkin Tampereen kaupunkilaisille?

 

 

Ratikkapäätös, päätöksen rahoitus ja päätöksen jälkikrapula ovat karua koettavaa tamperelaisille.

 

 

Muutan hieman souganiani:

 

 

Ratikkarahoilla olisi saatu ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle!

 

 

 

Toisen slouganini pidän voimassa:

 

 

Miljardihanke se on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratikka, Tampereen ratikka, Ratikka on miljardihanke, Tampereen taloustilanne, Kriisikunta Tampere, Ratikkarahoilla olisi saatu ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle, Tampereen kehyskunnat, kehyskunnat, Tampereen seutukunta,

"Ratikkafanaatikot ovat luoneet hyvin ahdistavan ilmapiirin, jossa ei järjelliselle kritiikille ole mahdollisuutta."

Maanantai 7.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään kohtalonpäivä, kun kaupunginvaltuusto päättää, että rakennetaanko Tampereelle ratikka vai ei.

 

 

Rakentamispäätös merkitsisi, että Tampere ajautuisi entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen ja tästä tulisivat vuosikymmenet kärsimään lapset, koululaiset, nuoret, eläkeläiset, vanhukset, erityisryhmiin kuuluvat, syrjäytymisvaarassa olevat ja pohjimmiltaan kaikki tamperelaiset, sillä asumuskustannukset kohoaisivat, työpaikat katoaisivat naapurikuntiin ja elämä kaaoksen keskellä monta vuotta kestävän ratikkarakentamisen aikana olisi liki mahdotonta.

 

Kaikki tamperelaiset joutuisivat miljardihankkeen maksumiehiksi, mutta vain harvat voisivat hetkellisesti nauttia ratikan tuomasta onnesta, mutta hekin vasta vuosien kuluttua.

 

 

 

 

 

Puhun tänään ”suulla suuremmalla”, kun kopioin tähän Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalon jyrisevän puheen, jonka sain sähköpostitse eilen:

 

 

 

**************************

 

 

”Puheenjohtaja!

Ensinnäkin on sanottava, että tämän kaupungin keskusteluilmapiiri on kuin USA:n presidentin vaaleissa. Jos uskallat olla huolissasi veronmaksajien rahoista ja olla kriittinen tällaista jättisuurta hanketta kohtaan kuten ratikka on, voit olla varma, että sinut henkilökohtaisesti haukutaan sekä mediassa että somessa. Ratikkafanaatikot ovat luoneet hyvin ahdistavan ilmapiirin, jossa ei järjelliselle kritiikille ole mahdollisuutta.

Siitä huolimatta, vielä kerran, haluan varoittaa valtuutettuja ratikan todennäköisesti jättimäisiksi kasvavista kustannuksista. Espoon metron jäljet pelottavat.

Me emme voi veronmaksajien rahoja noin vain heitellä hankkeeseen, jonka hyödyt ovat arvailujen varassa.

On sanottu, että ratikkaan sijoitettu euro tuo 2 takaisin ikään kuin sillä olisi jotain todellisuuspohjaa. Missään tätä ei ole pystytty vakuuttavasti paperilla osoittamaan. Esimerkiksi laskennalliset kiinteistöjen arvonnousut menevät suurimmalta osin jonkun muun kuin kaupungin taskuun. Ratikan tuomat hyödyt ovat oletuksiin perustuvia. Tonttimaan hinnannousu on spekulatiivista, ei todellista taloudellista kasvua. Maankäytön tehostumiseen ratikan vaikutus on väitetty olevan toistasataa miljoonaa. Se on yltiöoptimistinen toive.

Maan myyntituloja kaupunki saisi myös, jos rakentaminen hajautetaan koko kaupungin alueelle eikä vaan pienelle kaistaleelle. Nyt rakentamisen muualla kaupungissa vähenee, kun kaikki keskitetään ratikkareitille. Sitä paitsi taloja voidaan rakentaa vaikkapa BRT-bussireittien varaan. Jos ratikka on niin suuri rahasampo kuin nyt ratikkafanit väittävät, perustetaan ratikkaosakeyhtiö ja sijoittakaa omat rahanne siihen. Näin ne yli 80 prosenttia tamperelaisista, jotka eivät ratikasta hyödy, voisivat säästää verorahojaan tärkeämpiin kaupungin tehtäviin kuten lapsiin ja vanhusten hoivaan. Vaikka kyseessä onkin lainaraha ratikan suhteen, on sekin tulevien sukupolvien maksettava takaisin – ja pysyykö korkotaso ikuisesti näin alhaisena?

Kiinteistötalouden hyödyiksi on ratikan arvioitu tuottavan 128 miljoonaa. Maan arvo nousee joka tapauksessa kasvavassa kaupungissa, jopa liikaakin asunnon ostajan kannalta.

Ratikan lipputulojen ja matkustajien kasvuodotukset ovat utopiaa. Matkustajia tulee kuulemma olemaan ratikkareitillä tulevina vuosikymmeninä jopa 150 000 matkustajaa vuorokaudessa. Nykyään vastaavilla reiteillä kulkee korkeintaan 14 000 matkustajaa per vuorokausi. Kunnon vastausta emme ole saaneet siitä, kannattaako ratikka itse itsensä ja milloin matkalipuilla. Todennäköisesti me veronmaksajat sponsoroimme pitkään kalliin ratikan kuluja.

Yleensä tämän maan monissa kiinteistöjen jalostushankkeissa tulot ovat menneet suurelta osin jonkun muun kuin kaupungin taskuun. Tässä mielessä ratikan tuomat hyödyt ovat tavalliselle kuntalaiselle osin laskennallisia. Mutta esim. vero-%:n nousu on ihan todellinen uhka!

Entäs sitten paljon mainostettu ratikan esteettömyys? Ratikka vie vain harvat ovelta ovelle päinvastoin kuin bussit. Ongelma, kun vaihdetaan bussista ratikkaan, vaikeuksia koituu liikuntarajoitteisille, esim. ikäihmisille, jotka ovat joukkoliikenteen varassa. Heille jokainen siirtymävaihe (esim. kauppakassien, kävelykepin, rollaattorin kanssa) on hankala ja aiheuttaa vaaratilanteita.

Kuten vihreä Kynnys ry:n tj Kalle Könkkölä on todennut: ” Kun liikkeelle lähdetään julkisella liikenteellä harvemmin, se tuntuu kerta kerralta hankalammalta ja pelottavammalta. Ihminen jää useammin kotiin ja vähitellen hänen toimintakykynsä alenee.” Tuleeko ratikka heikentämään Tampereen joukkoliikenteen esteettömyyttä? Ja tuleeko tämän seurauksena taksien käyttö lisääntymään ja siihen liittyvät KELAN matkakulut? Invalidiliitto
pitäisi saada selvittämään Tampereen joukkoliikennekokonaisuuden esteettömyyttä. Mitä tulee BRT-busseihin, niihin voidaan laiturit rakentaa ihan yhtä esteettömästi kuin ratikoihinkin. Mutta onko ylimääräinen rehaaminen liikennevälineestä toiseen itse asiassa esteettömyyttä vaikeuttava asia?

Ratikan rakentaminen tulee kestämään vuosia. Kadut ovat auki myös pitkiä aikoja. Kadun varsien kauppiaat tulevat kokemaan katastrofin, kun asiakkaat eivät pääse kulkemaan. Yritykset tulevat muuttamaan pois. Työpaikkoja ja verotuloja menetetään. Pitäisikö ratikka-kaupungin ottaa vastuu myös tästä ja korvata yrittäjille vahingot? Näin ovat yrittäjät kysyneet.

Vaihtoehtoja ratikalle on. Noin 200 kaupungissa ympäri maailmaa on Bus rapid transit-systeemi, siis pikabusseja ja niille rakennetut reitit, jotka maksavat noin neljänneksen raitioteistä. Malmössä ulospäin ratikalta näyttävät bussit kulkevat biokaasulla. Tarastenjärveltähän kaasua saisi meidänkin BRT-busseihin. On totta, että Malmössä suunnitellaan myös raitioliikennettä, mutta se ei ole perinteinen ratikka, vaan pilareiden varassa katutason yläpuolella kulkeva juna. Näin kadut jäävät monipuolisen bussi- ja autoliikenteen käyttöön eikä ratikka estä muuta liikennettä kuten Tampereella on suunniteltu, ihan tahallisesti. Monoreilejähän on maailmalla moniakin, mm. lentoasemilla ja kaupungeissa. Seattlen kaupungin monoreilin joskus testasinkin.

Myös sähköbussit kehittyvät. Van Hool on rakentanut huippumoderneja sähköbusseja, joita ei enää ajojohdon vaurio pysäytä. Ne voivat ajaa 10 km täysin vapaasti. 24 metriä pitkät 2-nivelbussit kulkevat ilman mitään muutoksia katuihin. Näissä busseissa on tilaa 180 matkustajalle. Että kyllä vaihtoehtojakin on.

Mutta näyttää siltä, että ratikka on saavuttanut joidenkin päättäjien keskuudessa lähes uskonnolliset mittasuhteet. Vetoankin monien tamperelaisten puolesta, että otetaan lisäaikaa ja oikeasti puolueeton selvitys, miten kaupungin joukkoliikennettä kehitetään. Jos taas äänestätte ratikan läpi, me kriittiset kaadumme saappaat jalassa. Katsotaan sitten, kuinka kallis lasku lopulta veronmaksajille on tulossa. Ja suostuuko joku maan hallitus vielä raottamaan kukkaroa lisärahalle ratikkaan? Ainakin nykyisessä eduskunnassa mielipide on useimmilla ministereillä ja kansanedustajilla, ei senttiäkään lisää Tampereen ratikalle. Tulemme seuraamaan tilannetta.”

 

 

****************************

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Ratikkafanaatikot, Tampereen ratikka, kansanedustaja Mikko Alatalo, Invalidiliitto ry, Invalidiliitto,

Voivatko Tampereen päättäjät olla noin "pihalla" joukkoliikenneasioista?

Tiistai 25.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monin muiden kanssa eilistä Tampereen kaupunginvaltuuston ratikkakeskustelua – seurasin keskustelua netin kautta.

 

 

Oli ilahduttavaa, että useat kokoomuslaiset sekä demarit olivat selkeästi ratikkaa vastaan.

 

 

Tässä muutamia puheenvuoroja:

 

 

  • Kuolinisku keskustalle (Anne Liimola, SDP)

 

  • Merkillinen hanke, SDP:n valtuustoryhmä ei ole yksimielinen ratikan puolesta, lobbaus on edelleen käynnissä (Anneli Kivistö SDP)

 

  • On syytä ottaa vakavasti kuntalaisten huoli, että miten kuntatalous kestää tämän (Jukka Gustafsson). Näin vaikka Gustafsson lopulta puolustikin ratikkaa.

 

  • Pelottaa, että Tampereen veroprosentti jatkossa on vain 7,75 % (johtaja Juha Yli-Rajala). Yrjö Schafeitel korjasi luvun myöhemmin tasolle 7,45 %!

 

  • Kyse on todella rahasta (Aila Dunder-Järvinen SDP)

 

  • Aikalisää tarvitaan, sillä ratikka on vanhettunutta tekniikkaa (Jari Heinonen SKP)

 

  • Kuinka paljon kaupunki menettää, jos ratikkaa ei toteuteta? (Ilkka Sasi Kokoomus)

 

  • Mitä tehdään, jos päätöksestä valitetaan? (Ilkka Sasi Kokoomus)

 

  • Maan hinta nousee ilman, että mitään tehdään (Seppo Salminen SDP)

 

  • Tampereen vetovoimaisuutta ei pidetä yllä ratikalla (Seppo Salminen SDP)

 

  • 10,5 + 1,7 milj. euroa menetetään, jos ratikkaa ei nyt toteuteta (Mikko Nurminen)

 

  • Saadaanko vielä riippumaton taho mukaan arvioimaan? (Peter Löfberg RKP)

 

  • Onko naapurikuntien kanssa keskusteltu? (Peter Löfberg RKP)

 

  • Meneekö hankintalain mukaan? (Peter Löfberg RKP)

 

  • Haluan nähdä allianssisopimuksen! (Peter Löfberg RKP)

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratikka, Tampereen ratikka, Tampereen ratikkakeskustelu,

Vai ettäkö ihan pomo!

Perjantai 21.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut aavistus ja jonkinmoinen tietokin, että median edustajat seuraavat näitä nettisivujani.

 

 

Totean tässä taas kerran, että se sopii minulle. Jos tekstini kelpaa todellisten juttujen aiheeksi, niin siitä vaan – ei tarvitse kertoa edes lähdettä.  Sama pätee nettisivuilleni lisäämieni kuvieni kanssa.

 

 

Toki lähteen saa kertoa, mutta en sitä suinkaan vaadi!

 

 

Tamperelainen otti eilisestä jutustani kopin ja julkaisi ainakin nettisivuillaan jutustani katkelmia – jälleen kerran ”Siitä vaan!”.

 

 

Saa nähdä, että kantaako sama juttu printtiversioon.

 

 

Tässä Tamperelainen-lehden eilen nettisivuillaan julkaisema uutinen:

*****************

 

 

20.10.2016 - 09.50

"Miten päättäjät kehtaavatkin" – Keskustapomolta jyrähdys ratikkahankkeelle

Tuleeko ratikka vai ei? Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajalla on kysymykseen suorasukainen vastaus.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Esko Erkkilä ottaa kantaa ratikkahankkeeseen blogissaan. Erkkilä näkee hankkeen toteutuessaan katastrofaalisena kuntatalouden näkökulmasta.

– On selvää, eritotenkin, jos Tampereen kaupunginvaltuusto päättää ratikan rakentamisesta, että Tampereen kaupungin taloustilanne tulee olemaan katastrofaalinen seuraavat kymmenet vuodet! Miten nykypäättäjät kehtaavatkin asettaa tuleville sukupolville sellaisen rasitteen, jota ratikan rakentaminen merkitsisi, Erkkilä ärähtää blogissaan.

– Infran luottamushenkilönäkin katson tamperelaisten parasta ja en sille alttarille pysty laittamaan sitä, että Infran tulos olisi riippuvainen ratikasta, mies jatkaa.

 

 

*******************

 

 

Olen nyt harrastanut blogikirjoittamista kuutisen vuotta joka päivä.

 

 

Aluksi minulla oli lukijoita päivässä muutama kymmenen, mutta nyt on tavanomaista, että tekstejäni lukee päivittäin 800 – 1200 eri henkilöä.

 

 

Tunnen tiettyä velvollisuutta lukijoitani kohtaan, jotka heti vuorokauden vaihduttua ryntäävät katsomaan, että mistä asiasta Esko Erkkilä tänään kirjoittaa.

 

 

Usein päivän jutun kirjoittaminen jää vuorokauden viimeisille minuuteille – mm. tätä juttuani kirjoitan, kun kello on 23.55 torstai-iltana.

 

 

Ehkä kuitenkin ehdin tallentamaan tämän juttuni torstain puolella, jotta lukijoillani on tuoretta luettavaa heti puolenyön jälkeen!

 

 

Hyvää yötä tai oikeammin hyvää varhaisaamua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustapomo, Keskustapomo Esko Erkkilä, miten päättäjät kehtaavatkin, ratikka, Tampereen ratikka, Tampereen ratikka tuhoaa kaupungin talouden,

Ovatko Tampereen ratikkasuunnitelmiin järkevästi suhtautuvat taantumuksellisia?

Lauantai 15.10.2016 - -

Sain toissapäivänä eli torstaina 13.10.2016 osallistua kutsuttuna vieraana mielenkiintoiseen tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Tampereelle suunniteltua ratikkaa ja sen vaihtoehtoisratkaisuja.

 

 

Tilaisuuden olivat järjestäneet…

 

 

 

ratikka1.jpg

 

 

…kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti…

 

 

 

ratikka2.jpg

 

 

…sekä Tampereen Sitoutumattomien kaupunginvaltuutettu Lasse ”Oka” Oksanen.

 

 

 

Molemmat kaupunginvaltuutetut ovat tehneet arvokasta työtä, jotta Tampere säästyisi kaikilta niiltä ongelmilta, joita ratikka Tampereelle merkitsisi.

 

 

Järkiratikkalaisena tarkastelen asiaa ensisijaisesti taloudelliselta kannalta ja totean, että kriisikunnan kriteerit täyttävän Tampereen resurssien kannalta ratikka olisi ehdottomasti se, joka veisi loputkin Tampereen mahdollisuudet terveeseen taloustilanteeseen.

 

 

Ratikkauskovaiset puhuivat aikaisemmin 250 miljoonasta eurosta, mutta toki nyt ovat suostuneet kertomaan ratikan kustannuksiksi 283 miljoonaa euroa.

 

 

Pelkillä ratikkaraiteilla ei kuitenkaan vielä pystytä liikennöimään vaan tarvitaan paljon muuta.

 

 

 

ratikka3.jpg

 

 

Tällä slaidilla on pientä esimakua niistä kustannuksista, jotka ratikkauskovaiset aktiivisesti pyrkivät unohtamaan.

 

 

Slaidilla esitetyt kustannukset ovat alakanttiin, mutta jo näin esitettyinä ne yltävät tasolle 250 miljoonaa euroa!

 

 

Puoli miljardia on siis se minimisumma, josta nyt todellisuudessa keskustellaan.  Kun puolen miljardin kustannusarvio muunnetaan ”Tampereen kertoimella” todellisiksi kustannuksiksi, puhutaan oikeutetusti miljardi-investoinnista.

 

 

Ratikkauskovaisilta on ilmeisesti täysin unohtunut, että sote-ratkaisun jälkeen Tampereella kansalaisten vero-% tulee olemaan tasoa 7,5 % - revi siitä sitten ratikkakustannukset!

 

 

Mikko Leppälahden ja Lasse Oksasen järjestämässä tilaisuudessa oli mukana kaksi ratikkauskovaista ja toinen heistä – äänekkäämpi ja tahdittomampi – kutsui meitä järkevästi ratikkaan suhtautuvia taantumukselliseksi. 

Samainen henkilö kuvasi meitä järkevästi ratikkaan suhtautuvia, että ”käytöksemme kuuluu siihen taudinkuvaan”, jolla ratikkaa on myös muualla vastustettu!

 

 

Vielä se, että toissapäiväisessäkin tilaisuudessa aivan liian paljon keskusteltiin ratikan ja sen vaihtoehtoisratkaisujen teknisistä yksityiskohdista eli esimerkiksi siitä, että miten paljon ihmisiä mahtuu ratikkaan tai sen korvaaviin liikennevälineisiin.

 

 

Keskustelun ajautumisen harhateille ymmärtää – mutta ei voi hyväksyä – sillä harhateille johdattelijat olivat teknisen koulutuksen saaneita insinöörejä ja muita tekniikan ihmelapsia, joilla ei ole pienintäkään tajua taloudellisista lainalaisuuksista.

 

 

Eräs illan aikana sanoiksi puettu totuus oli se, että ratikan käyttäjät tulevat olemaan niitä, joita yhteiskunta jo muutenkin joutuu tukemaan.  Hyvin sanottu ja kaikkien tiedossa ollut asia, mutta eräs järkevästi ratikkaan suhtautuva uskalsi sanoa totuuden.

 

 

Toteutuessaan ratikka olisi lopullinen kuolinisku Tampereen taloudelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

12 kommenttia . Avainsanat: Ratikka, Tampereen ratikka, Ratikka on miljardihanke, Tampereen taloustilanne, Kriisikunta Tampere,

Kolme kovaa K-kirjaimella alkavaa tahoa pelastavat Tampereen ratikalta

Perjantai 7.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskusta,

Kummola

 

ja

 

Kuntavaalit,…

 

 

…nämä kolme kovaa, jotka pystyvät pelastamaan Tampereen ratikalta!

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johdonmukainen linja tamperelaisten parhaaksi on saanut ja saa yhä edelleen vaikutusvaltaisia sekä järkeviä ihmisiä puolelleen Tampereen ratikka-asiassa.

 

 

Pääkonsuli Kalervo Kummolan mielipidekirjoitus avasi padot julkisessa keskustelussa järkevien vaihtoehtojen puolesta.

 

 

Kummola ehdotti aikalisän ottamista ratikka-asiassa ja se näyttää nyt myös toteutuvan, sillä Tampereen kaupunginhallitus laittoi koko ratikka-asian pöydälle 26.9.2016 pitämässään maratonkokouksessa.

 

 

Kummola esitti mahdolliselle ratikkalinjaukselle uutta linjausta ja kannatan lämpimästi Kummolan ajatusta, jos ratikka joskus Tampereelle olisi mahdollista rakentaa.

 

 

Oleellista Kummolan ehdotuksessa oli se, että ratikasta päättäminen siirrettäisiin 9.4.2017 valittavalle uudelle kaupunginvaltuustolle – tässä on todellista järkeä, sillä tamperelaiset saisivat kevään kuntavaaleissa valita päättäjiksi ne, jotka ovat toteuttamassa kuntalaisten tahtoa.

 

 

Näin päästäänkin siihen viimeiseen K-kirjaimeen eli Kuntavaalit 2017!

 

 

Kuntavaaleista 9.4.2017 pitää antaa muodostua todelliset ratikkavaalit, sillä on väärin, jos vanha ja eri vaaliteemojen mukaan valittu kaupunginvaltuusto päättäisi tulevien vuosien miljardihankkeesta eli ratikasta!

 

 

Toistan kolme ratikka-asian ratkaisevaa tekijää:

 

 

Keskusta, Kummola ja Kuntavaalit!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Kummola, Kalervo Kummola, pääkonsuli Kalrvo Kummola, Kuntavaalit, Kuntavaalit 9.4.2017, Kuntavaalit 2017, Kuntavaalit 2017 Tampereella, Kuntavaalit ovat ratikkavaalit, Ratikkavaalit, Tampereen ratikkavaalit

Vasta maalissa jaetaan palkinnot

Keskiviikko 7.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikka-aktivistit ovat meuhkanneet ratikan erinomaisuutta jo vuosikausia.

 

 

Ratikka-aktivistien naamat alkavat olla vakavia, sillä mm. toissapäivänä julkistetut tiedot eivät lupaa hyvää ratikalle.

 

 

Ratikkaintoilijat saivat kylmää vettä niskaansa, kun heidän aiemmin toitottavansa 250 miljoonaa euroa muuttui 283 miljoonaksi euroksi eli ”kantasumma” nousi yhdessä tömäyksessä pitkälti yli 10 %.

 

 

Kun uuteen kantasummaan lisätään vaunuhankinnan kustannusarvio ja ratikan vaatimien infra-uudistusten kustannusarviot, ollaankin jo 450 miljoonassa eurossa.

 

 

Neljäsataaviisikymmentä miljoonaa euroa on tyystin toista kuin ratikka-aktiivien markkinoima 250 miljoonaa euroa!

 

 

Seurasin eilen ns. toisella silmällä facebookissa käytyä ratikkakeskustelua ja siellä oli ratikkauskovaisilla vahva sordiino päällä viesteissään.

 

 

Muistutan tässäkin yhteydessä laajaa lukijajoukkoani yhdestä tärkeästä seikasta:

 

 

Tampereella kaikkien vähääkään suurempien hankkeiden todellinen toteutunut kustannus on vähintään kaksinkertaistunut budjettiin verrattuna ja kun ratikan ns. virallinen kustannusarvio nyt on 450 miljoonaa euroa, niin puhumme todella miljardiluokan hukkainvestoinnista!

 

 

  • vanhan tavara-aseman siirron ensimmäinen kustannusarvio oli 700.000 euroa ja nyt puhumme 3,2 miljoonasta eurosta eli alkuperäinen kustannusarvio on Tampereen tapaan viisinkertaistumassa!

 

On perin ymmärrettävää, että Tampereen ratikkauskovaiset ovat toissapäiväisen kustannusarviojulkistuksen jälkeen allapäin ja pahoillamielin!

 

 

Saavat ollakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen ratikka, Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle,

Henkeä ahdisti ja kädet vapisivat!

Keskiviikko 31.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Kanttarellit ovat hienoimpia sieniä joita tunnen – vain mustatorvisieni ajaa sen edelle ”arvokkuudessa”.

 

 

 

kantar.jpg

 

 

Osuin viime viikonvaihteessa paikalle, jossa kanttarelleja oli ”vaikka kuinka ja paljon”.

 

 

Henkeä ahdisti ja kädet vapisivat, kun kävin sieniä keräämään, sillä en ole milloinkaan osunut vastaavalle paikalle.

 

 

Olin varannut mukaani sieniveitsen ja muovisangon, mutta muovisanko tuli täyteen ja sieniä vaan riitti ja riitti.

 

 

Ihmeellistä oli, että löytöpaikka oli vain vajaat satakunta metriä mökiltämme!

 

 

Hirvikärpäsiä ei ollut ja riisuin t-paidan päältäni ja siitä tehtyyn truuttiin sain mahtumaan loput sienet.

 

 

Alueen ”sadonkorjuun” jälkeen suunnistin suorinta tietä mökille ja en vilkuillut sivuilleni, jotta en olisi löytänyt uutta samanlaista esiintymää. No, ehkä jo huomisin teen uuden etsintäretken, että josko kuitenkin…

 

 

Nämä ovat niitä elämyksiä, joita metsässä kulkiessa kokee – ei huoleta ratikka eikä vanha tavara-asema eikä delfiinit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kantarelli, sienisato 2016, Tampereen ratikka, Tampereen vanha tavara-asema, Tampereen delfiinit,

Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja sai yksimielisen luottamuksen

Sunnuntai 14.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunta antoi 11.8.2016 pitämässämme kokouksessa yksimielisen luottamuksen valtuustoryhmämme puheenjohtaja Matti Järviselle, kun tämä allekirjoitti yhdessä eräiden muiden valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa vetoomuksen, jossa pyydetään valtiovaltaa vetämään tukensa pois Tampereen ratikkahankkeelta.

 

 

Vetoomuksen muut allekirjoittajat olivat:

 

  • Tampereen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Yrjö Schafeitel (sitoutumaton)
  • Lasse Oksanen (Tampereen Puolesta)
  • Lassi Kaleva (Perussuomalaiset)
  • Aarne Raevaara (ryhmä Reavaara)
  • Jari Heinonen (SKP)

 

 

Allekirjoittajat osoittivat vetoomuksensa valtioneuvostolle, valtiovarainministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle sekä budjetin valmistelijoille.

 

******************

 

Vetoomus kuuluu näin:

VETOOMUS VALTIONEUVOSTOLLE, VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE / BUDJETIN VALMISTELIJOILLE

 

RAITIOTIE JOHTAA TAMPEREEN TALOUDELLISEEN AHDINKOON. ME ALLEKIRJOITTANEET PYYDÄMME POISTAMAAN RAITIOTIEMÄÄRÄRAHAN 71 MILJ. EUROA BUDJETTIRIIHESSÄ.

Tampereen valtakoalitio (KOK, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto) on pormestari Anna-Kaisa Ikosen (KOK) johdolla suorittanut tehokasta lobbausta raitiotien puolesta. Perusteluina on käytetty mm. massiivista asuntorakentamista, jonka raitiotie mahdollistaa.

Valtiolle on annettu virheellisiä tietoa hankkeeseen liittyen. Massiivinen asuntorakentaminen voi toteutua hyvin myös kumipyöräliikenteeseen ja jatkossa esimerkiksi lähijunaliikenteeseen tukeutuvilla ratkaisuilla.

Lähtöoletus seutukunnalle vuosittain muuttavista asukkaista, 4 100 asukasta vuodessa, on ylioptimistinen, eikä se välttämättä tule toteutumaan. Ja vaikka toteutuisikin, on joukkoliikenne mahdollista järjestää Tampereella ilman raitiotietä.

Raitiotie ei ole seudullinen hanke. Tampereenkin asukkaista se palvelee vain noin 15 % aiheuttaen samalla vanhuksille ja liikuntarajoitteisille haasteellisia vaihtoja bussista ratikkaan ja ratikasta bussiin. Matkustajamääräennusteet 46 000 päivittäistä nousua ei tule toteutumaan. Nykyiset käyttäjämäärät raitiotiereiteillä ovat 8 000-14 000 vuodenajasta riippuen.

Saamiemme tietojen mukaan raitiotiehanke pohjautuu Kokoomuksen ja Vihreiden sopimukseen, jossa Kokoomus sai tunnelin ja Vihreät raitiotien. Näin valtiokin on sidottu mukaan yhteiskunnan varojen väärinkäyttöön ja koplaukseen.

Tampereella toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisten 5 vuoden osalta miinuksella 451 miljoonaa euroa. Emme halua että Tampereesta tulee jatkossa kriisikunta. Raitiotiehankkeen budjetti 250 miljoonaa, lisättynä vaunuhankinnalla sekä ylimääräisillä raitiotien vaatimilla mittavilla infrakustannuksilla, tulee rasittamaan Tampereen jo ennestäänkin huonoa taloutta 300-500 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa investointien tulorahoitusprosentin ennuste on 20,7 % eli huomattavasti alle suositusten. Tampere on ajautumassa kriisikunnaksi valtion suosiollisella avustuksella.

Myös valtiontalouden tila on haastava. Molemmat säästävät, jos raitiotieraha 71 miljoonaa euroa pyyhitään yli budjettiriihessä kokonaan, ei edes jälkirahoitusmallia.

Päätöksenteossa tulemme esittämään raitiotien toteutuksen lykkäystä 10 vuodella, että ehdimme tekemään pakolliset muut suuret investoinnit ensin, esim. jäteveden puhdistamo, kustannusarvio 360 miljoonaa euroa, matkakeskus, kansi-areena ym.

Me allekirjoittaneet tamperelaisten edustajat pyydämme poistamaan budjettiriihessä Tampereen raitiotiehankkeen määrärahan 71 miljoonaa euroa.

 

Tampereella 9.8.2016

 

Kunnioittavasti,

 

Yrjö Schafeitel, Tampereen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, sitoutumaton

Lassi Kaleva, valtuustoryhmän puheenjohtaja (PS)

Matti Järvinen, valtuustoryhmän puheenjohtaja (Kesk.)

Jari Heinonen, valtuustoryhmän puheenjohtaja (SKP)

Lasse Oksanen, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Tampereen Puolesta (TaPu)

Aarne Raevaara, valtuustoryhmän puheenjohtaja (Raevaaran valtuustoryhmä)

 

 

Tunnen henkilökohtaisesti kaikki vetoomuksen allekirjoittajat, arvostan heitä ja toivon, että heidän vetoomuksensa toteutuu!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vetoomus valtion tuen poistamisesta Tampereen ratikkahankkeelta,

Miksi näköispressua ei käytetä?

Lauantai 14.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja sen toimittaja Aki Taponen ovat viime päivinä tarttuneet Tampereella ajankohtaiseen ongelmaan, joka toki on luonteenomaista ongelmissa rypevälle Tampereen kaupungille.

 

 

Tampere rypee taloudellisissa ongelmissa jo ties monettako vuotta, kun kaupungin päättäjiltä puuttuu taito ja ilmeisesti halukin puuttua maamme toiseksi suurimman kaupungin talousongelmiin.

 

 

Mutta nyt siihen ongelmaan, johon Aamulehti ja eritysesti sen toimittaja Aki Taponen ovat puuttuneet.

 

 

 

 

pressu1.jpg

 

 

Kyse on Tampereen Raatihuoneen ulkoasun korjaamisesta, joka työ on peitetty surkealla pressulla.

 

 

Raatihuoneen ulkoasun korjaaminen sinänsä on paikallaan, mutta ihmeellistä on, että korjaustyöt suojataan repaleisella pressulla, kun tiedämme kaupungin varastolla lojuvan Raatihuoneen koko julkisivun peittävän suojapressun!

 

 

Aikoinaan hankitun näköispressun asentaminen työmaan suojaksi olisi maksanut ehkä kymppitonnin, mutta kun rahaa ei kuulemma tähän hommaan ole!

 

 

Syksyllä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tuodaan ratikkahanke, jonka todellisena hintalappuna tulee olemaan 600 miljoonaa euroa – silloin Tampereen vihreät ja muut valtakoalition osapuolet eivät ole köyhiä eivätkä kipeitä!

 

 

Vaadin kahta asiaa;

 

 

  • Tampereen kaupunki hankkikoot Raatihuoneen suojaksi sen näköispressun, joka lojuu jossain kaupungin varastolla
  • ratikkahanke vedettäköön pois  ja esitän, että:

Ratikkarahoilla rahoitetaan tamperelaisille ilmainen joukkoliikenne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne, Tampereen ratikka, Raatihuoneen pressu,

Hämeensillan remontointia on aikaistettava 20 vuodella, jos ratikka tulee ja tämä taas kohottaisi ratikkakustannusta miljoonilla!

Lauantai 26.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkauskovaiset jankuttavat edelleen, että ratikkahanke maksaisi vain 250 miljoonaa euroa.

 

 

He unohtavat tai eivätkö edes tiedä, että julkisuudessa tarjoiltuun 250 miljoonaan sisältyy ainoastaan vain raiteiden vaatimat rakennekerrokset, kiskot ja ajolangat.

 

 

Muistan pari vuotta sitten kuvan, jossa kaksi ratikkauskovaista istui hangessa ja olivat matkustavinaan ratikalla – hangessa istuminen on hyydyttänyt terveen ajattelukyvyn.

 

 

***************

 

 

Meillä ”järkiratikkalaisilla” on ollut koko ajan tiedossa, että Hämeensilta on remontoitava, jos kaupunkiin halutaan ratikka. Näin on tehtävä, sillä Hämeensillan kantokyky kun ei riitä kahdelle ratikalle ja niin kai joskus tulisi tapahtumaan, jos ratikka Tampereelle tulisi.

 

 

Kiitokset ”Tamperelainen” –lehdelle, joka toi asian esille jutussaan 23.3.2016.

 

 

Jutussa todetaan, että Hämeensillan remontti ei suinkaan olisi ainoa operaatio, joka Hämeenkadulla pitäisi tehdä, jos ratikka rakennettaisiin.

 

 

Ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen toteaa Tamperelaisen uutisen mukaan, että Hämeensilta on vain yksi esimerkki kohdista, jossa kaupunki joutuu pohtimaan uusitaanko koko katu samaan aikaan ratikkatöiden kanssa.

 

 

Pelkkä Hämeensillan remontti maksaisi nykyisen kustannusarvion mukaan n. 4 miljoonaa euroa, mutta kun käytetään Tampereen hommista tuttua Tampereen kerrointa eli x 2, niin ollaan luvussa 8 – 10 miljoonaa euroa.

 

 

Olen julkisuudessa käyttänyt Tampereen ratikan kustannusarviona 500 – 600 miljoonaa euroa, mutta kun nyt näihin melkein päivittäin ilmeneviin uusiin kustannustekijöihin paneutuu, Tampereen ratikkakustannus alkaa hipomaan miljardia eli 1.000 miljoonaa euroa.

 

 

Summalla saisimme Tampereelle ilmaisen joukkoliikenteen ainakin kahdeksikymmeneksi vuodeksi eli toteamukseni…

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne

 

 

…on täyttä totta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen ratikka, ratikkauskovaiset, Hämeensillan ratikkaremontti. ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne,

Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee!

Torstai 11.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi ratikkaa koskevan mielipidekirjoitukseni tiistaina 9.2.2016.

 

 

Julkaisin sen eilen omilla fb-sivuillani sekä myös näillä nettisivuillani – se julkaistiin myös Tampereen Keskustan fb-sivuilla.

 

 

Eräs fb-kaveristani jakoi sen myös ”Ratikka Tampereelle” –fb-sivuille ja siitäkös elämä nousi. 

 

 

Hyvä että jakoi ja hyvä, että älämölö nousi, sillä nyt saatiin kunnon aihe täysin tarpeettomasta Tampereen ratikasta.

 

 

******************

 

 

Syyllistyn nyt hieman epäasialliseen juttuun, kun muistelen jonkun parkettien partaveitsen kertoneen, että hän kysyy aina tanssiin hakemaltaan naiselta, että mennäänkö heti huoneeseeni ja tehdään temput.

 

Parkettien partaveitsi jatkoi, että kyllä tulee korvilla, mutta on hän saanut naidakin!

 

 

Ratikkajutustani saamani palautteen pohjalta totean, että paljon on tullut ratikkauskovaisilta moitteita, mutta vielä enemmän olen saanut tunnustusta kirjoituksestani!

 

 

*****************

 

 

Uskon, että  mielipidekirjoitukseni tuloksena monet ratikkaan kriittisesti suhtautuvat uskaltavat nyt tulla mielipiteineen julkisuuteen ja saamme torpattua täysin turhan hankkeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne, Tampereen ratikka,

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne Tampereelle!

Keskiviikko 10.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi eilen ”Lukijalta” –palstallaan mielipidekirjoitukseni, jossa esitän, että ratikkaan suunnitelluilla rahoilla järjestettäisiin ilmainen joukkoliikenne Tampereelle.

 

 

Mielipidekirjoitukseni kuului näin:

 

********************

 

Ratikkarahoilla mahdollistettaisiin ilmainen joukkoliikenne

Tampereen joukkoliikenteen tulostavoite vuodelle 2015 oli tappiollinen noin 12 miljoonaa euroa.

Viime vuoden toimintamenoiksi ennustettiin 55 miljoonaa ja toimintatuloiksi 43 miljoonaa eli ainoastaan 78,2 prosenttia toimintamenoista saatiin katettua joukkoliikenteen tuloilla.

Vuoden 2016 "tappiotavoite" on sama eli tarkalleen 11,997 miljoonaa euroa joten tarkoitus on jatkaa samalla tappiotasolla.

Kahdentoista miljoonan euron tappio on suuri summa, mutta se ei riitä edes suolarahoiksi, jos Tampereelle rakennetaan ratikka.

Tiedämme, että ratikkaratkaisun kustannukset ovat vähintään 400 miljoonaa euroa, mutta todennäköisesti 600 miljoonaa euroa, kun huomioidaan ratikan rakennuskustannukset, kaluston hankintakustannukset sekä kaupunki-infraan tarvittavat muutokset. Tämä merkitsee, että on perusteltua harkita muita vaihtoehtoja.

Koska ratikkarahoja ei tipu taivaasta, vaan jokainen euro on tamperelaisten maksettava, on ilmaiseen joukkoliikenteeseen siirtyminen Tampereen nykyisellä kalustoratkaisulla yhtä edullinen kuin ratikkaan panostaminen.

Neljänsadan miljoonan euron kustannus merkitsee ilman korkokustannuksia kymmenen vuoden ajalla vuosittain tasaerin 40 miljoonaa euroa ja 600 miljoonan euron suuruinen ratikkapanostus 15 vuoden "kuoletuksella" samaista 40 miljoonan euron rasitusta tamperelaisille veronmaksajille.

Tampereen joukkoliikenteen toimintamenojen ennakoidaan vuonna 2016 olevan 56,3 miljoonaa.

Kun nykyiseen 12 miljoonan suuruiseen joukkoliikenteen tappioon lisätään ratikan aiheuttama vuotuinen kustannus eli 40 miljoonaa, päästää lukuun 52 miljoonaa euroa.

Toimintoja tehostamalla ja bussikaluston kaavaillulla ulkoistamisen kasvattamisella saadaan kurottua tuo 4 miljoonan euron vuotuinen ero umpeen.

Yksinkertainen laskelma osoittaa, että ratikkapanostuksella on Tampereella mahdollista taata ilmainen joukkoliikenne jopa vuoteen 2031 saakka.

Tekninen kehitys on niin nopeaa, että 2030-luvulla voidaan joukkoliikenteessä toteuttaa uudempia ratkaisuja kuin ratikka.

Vähintä, mitä Tampereen päättäjät nyt voivat tehdä, on siirtää ratikkapäätös 9.huhtikuuta 2017 valittavan kaupunginvaltuuston päätettäväksi, jotta tamperelaiset saisivat aidosti päättää, että halutaanko Tampereelle ratikka vaiko ilmainen joukkoliikenne.

Esko Erkkilä

Tampere

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen ratikka, Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne Tampereelle, Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne,

Eräät tamperelaiset kunnallispoliitikot ovat nyt ällikällä löytyjä!

Tiistai 3.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Menestyvän kunnallispoliitikon ominaisuuksiin kuuluu tulevaisuuden ennakointi – pitää osata räksyttää asioista, jotka aikanaan toteutuvat, mutta on huolehdittava siitä, että räksytettävä seikka toteutuu vasta vaalien jälkeen.

 

 

Tampereen Särkänniemi Oy veti maton alta monelta tunnetulta räksyttäjältä, kun sen hallitus päätti sulkea delfinaarion ”etuajassa”.

 

 

Tampereen Särkänniemi Oy toimitti julkisuuteen 27.10.2015 tiedotteen, jossa se toteaa mm. näin:

 

 

”Tampereen Särkänniemi Oy:n hallitus on päättänyt, että yhtiö lopettaa delfinaarioliiketoiminnan ja sulkee delfinaarion. Nyt delfinaariossa keskitytään eläinten siirtoon liittyviin valmisteluihin, eikä näytöksiä enää pidetä. 

Delfinaariosta tehdyt selvitykset osoittavat, että liiketoiminta on ollut jo pitkään kannattamatonta, ja kulurakenne on kestämätön. Vaikka asiakastyytyväisyys on yhä korkea, päätös on välttämätön, jotta huvipuiston toimintaa ja aluetta voidaan kehittää.”

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n hallituksen päätös oli kylmä suihku niille tamperelaisille kunnallispoliitikoille, jotka perustivat vuoden 2017 kuntavaalikampanjansa sille, että he vaativat delfinaarion sulkemista.

 

Osaan aavistella sitä tuskaa, joka nyt vallitsee näyttävästi delfinaarion sulkemista vaatineiden kunnallispoliitikkojen korvien välissä ja heidän tukiryhmissään.

 

 

Nyt heidän on kiireesti löydettävä asioita, joita pitää näkyvästi alkaa vastustamaan, kun vaalikampanjan syömähammas menetettiin n. puolitoista vuotta ennen seuraavia kuntavaaleja.

 

 

Delfinaarion sulkeminen ”etuajassa” on hyvä asia tamperelaisille, sillä jotkut delfinaarion sulkemista vaatineet ovat viime päivinä siirtyneet epäilemään ratikan toteutumista.

 

 

Kiitokset Tampereen Särkänniemi Oy:n hallitukselle, joka ripeällä päätöksenteollaan on saanut ”uusia vereksiä voimia” vastustamaan Tampereen ratikkaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Särkänniemi Oy, Tampereen Särkänniemi Oy:n hallitus, delfinaarion sulkeminen, Tampereen ratikka,

Metsäteollisuuskonserni Metsä Group´n jätti-investointisuunnitelma Äänekoskelle antaa aihetta syiden ja seurausten pohdinnoille

Perjantai 25.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Perhekunnallamme on hallussaan parillakin taholla pieni osuus Metsäliitto Osuuskunnasta.

 

Metsä Fibre on osa Metsä Groupia ja sen omistavat emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board (24,9 %) ja Itochu (24,9 %).


Metsä Fibre on Metsä Groupin ydinliiketoimintoja yhdessä Metsä Boardin, Metsä Tissuen, Metsä Woodin sekä Metsäliitto Puunhankinnan kanssa.

 

Metsä Fibre on viime päivinä saanut runsaasti positiivista palstatilaa, kun se ilmoitti suunnittelevansa Äänekoskelle Suomen kaikkien aikojen suurinta metsäinvestointia.

 

Äänekosken suunnitelmat merkitsevät todellisen monitoimisen tehdasyksikön rakentamista Äänekoskelle – kustannusarvio on 1,1 miljardia eli 1.100 miljoonaa euroa!

 

Metsäliitto on nyt julkistetun suunnitelman perusteella nousemassa metsäteollisuutemme ehkä valovoimaisemmaksi tekijäksi.

 

Tunnustan olleeni ”epäilevä-Tuomas”, kun pankkimies Kari Jordan nimitettiin Metsäliiton toimitusjohtajaksi 1.1.2005 ja pääjohtajaksi 1.1.2006 – viimeistään nyt Jordanin näytöt osoittavat, että olin väärässä!

 

Äänekosken tehdassuunnitelmat antavat aiheen monenlaiselle pohdiskelulle.

 

Heittelen joitain ajatuksia – huomaa, että ajatusteni perässä on kysymysmerkki:

 

  • alkaako talouselämässämme olla piristymisen merkkejä, kun Kataisen – Urpilaisen hallitus alkaa olla kolmen vuoden kivisen tiensä jälkeen painumassa ”unhon yöhön”?

  • talouselämän virkistyminen on osaltaan mielialoista riippuvainen ja kun nyt poliittinen tulevaisuus nykyhallituksen luovuttaessa alkaa näyttää valoisammalta, myös teollisuus uskaltaa ottaa etunojaa tulevaisuuteen?

  • teollisuus uskoo, että nykyisen hallituksen aikaansaama epävarmuus on poistumassa ja vuoden kuluttua eduskuntavaalien jälkeen siirrytään vahvan kasvun sekä tulevaisuudenuskoisuuden vaiheeseen?

 

Sitten jokunen ajatus niistä seikoista, joita tarvitaan Äänekosken jätti-investoinnin kunniakkaaseen toteuttamiseen:

 

  • maakuntien tieverkoston kunnostamiseen ja vuosien aikana syntyneen korjausvelan paikkaamiseen on saatava lisää panostuksia, sillä Äänekosken tehdasinvestointi tarvitsee kunnollisen tieverkoston; erityistä huomiota pitää kiinnittää alemman tieverkoston kunnostamiseen

  • metsänhoitotoimenpiteiden kehittämiseen on panostettava, vaikka suunniteltu jätti-investointi voidaankin toteuttaa valtakunnallisesti kestävän hakkuusuunnitelman puitteissa

  • nyt ei saa syyllistyä nurkkakuntalaisuuteen, vaan kaikkien on nähtävä positiivisena seikkana Metsäliiton panostukset Keski-Suomeen

 *********

Haluan erityisesti ottaa kantaa maamme ja maakuntiemme alemman asteen tieverkoston kehittämiseen ja todeta, että valtiovallan pitäisi nyt satsata sille suunnalle ja jättää haihattelut vaikkapa Tampereen ratikan tukemisesta hamaan tulevaisuuteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsäliitto, Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Group, Metsä Fibre, Metsä Fibren jätti-investointi Äänekoskelle, Kari Jordan, vuorineuvos Kari Jordan, alemman tieverkoston kehittäminen, Tampereen ratikka,

Vanhemmat kirjoitukset »