UPM ja Stora Enso elävät luottamushenkilöidensä palkkioissa edelleen suuruutensa aikaa

Maanantai 9.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on keskusteltu valtionyhtiöiden Neste Oil´n ja Fortumin hallitusten puheenjohtajille suunnitelluista palkkionkorotuksista.

 

 

Neste Oilin nimitystoimikunta esitti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio nousisi 66 000 eurosta 84 000 euroon ja Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta puolestaan esitti, että yhtiön hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 75 000 eurosta 90 000 euroon.

 

 

Ministeri Sirpa Paatero on nyt aivan oikein torppaamassa suunnitellut palkkionkorotukset.

 

 

Jos tarkastellaan yrityksiä kokonaisuutena, niin metsäteollisuuden hallitusten puheenjohtajat – erityisesti UPM sekä Stora Enso – painivat aivan omassa sarjassaan

 

 

UPM:n hallituksen puheenjohtajalle Björn Walhroosille maksetaan nyt 175.000 euron vuosipalkkiota ja Stora Enson hallituksen puheenjohtaja Gunnar Brock´lle lähes saman verran eli 170.000 euroa. Mainittakoon, että Metsä Group´n hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta kuittaa luottamustoimestaan 76.500 euroa.

 

 

Hallitusten puheenjohtajat saavat sen palkkion, jonka yhtiökokous päättää, joten siinä ei ole nokan koputtamista.

 

 

Tuntuu kuitenkin siltä, että metsäteollisuus elää hallitusten puheenjohtajapalkkioissa vielä sitä aikaa, jolloin se kylpi rahassa.

 

 

Haluan verrata metsäteollisuusyritysten hallitusten puheenjohtajien palkkioita minulle läheisten elintarviketeollisuusyritysten hallitusten palkkioihin.

 

 

Atrian hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 75.300 euroa, Raision 60.000 euroa, HK Scan´n 53.200 euroa ja Apetit´n 39.060 euroa.

 

 

Annan arvoa elintarvikeyritysten päätöksille, että siellä hallitusjäsenten palkkiot ovat kohtuullisia, mutta metsäteollisuudessa ei tässäkään asiassa ole vielä palattu todellisuuteen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ole hyväksi, että polttoainekauppa keskittyy nykyistä vauhtia SOK:n omistamalle ABC-ketjulle

Keskiviikko 28.11.2012 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmän omistama ABC-ketju on vallannut vauhdilla markkinaosuutta tavallisille autoilijoille suunnatussa polttoainekaupassa.

 

Öljyalan Keskusliiton virallisten markkinaosuustilastojen mukaan ABC-ketjun osuus bensiinikaupasta oli viime vuonna 29 %. Toisena bensiinikaupassa oli Neste Oil 27 %:n osuudella.

 

ST1 ja ST1 Energy (Shell) hallitsivat bensiinikaupasta yhteensä 23 %:n markkinaosuutta ja Teboil puolestaan 18 %. SEO oli jakeluketjuista pienin, sillä sen osuus oli 3 %.

 

Dieselöljyssä markkinaosuustilanne oli toinen, sillä suuruusjärjestys ja markkinaosuudet olivat seuraavat:

 

• Neste Oil 39,1 %
• Teboil 27,2 %
• ST1 ja ST1 Energy yhteensä 19,7 %
• ABC 12,1 %
• SEO 1,8 %

 

Vaikka olosuhteiden pakosta olenkin S-ryhmän asiakas myös polttoainekaupassa, näen ABC-ketjun yhä voimistuvan aseman uhkaavan polttoainemarkkinoiden toimivuutta.

 

ABC-ketju on S-ryhmän omistajuuteensa ja sitä kautta laajan hallintohenkilökenttänsä avulla pystynyt nopeassa tahdissa haalimaan maan parhaat kauppapaikat jakeluasemilleen.

 

Kun maan parhaisiin kauppapaikkoihin yhdistetään se hyvä tuloskehitys, joka S-ryhmällä on ollut päivittäistavarakaupan monopolistisen asemansa avulla, on taloudellisia voimavaroja ollut mahdollista kohdistaa polttoainekaupan kehittämiseen.

 

Tampereella ABC-ketjun uusin markkinavaltaus on tulossa, sillä Koivistonkylän Prisman nykyiselle paikoitusalueelle ollaan suunnittelemassa polttoaineiden jakelupistettä.

Kyseessä on ns. Taatalan polttonesteen jakeluasemaa koskeva asemakaavamuutos ja siihen liittyvä rakennushanke, jolla saamme uuden polttonesteiden jakeluaseman Lempääläntien ja Ekankulman risteykseen.

Kuvassa suunniteltu jakeluaseman paikka. Jakeluasemaa suunnitellaan hieman Prisman valomainospylväästä vasemmalle.

 

Peräänkuulutan toimenpiteitä, joilla ehkäistäisiin jonkin jakelutien pääseminen määräävään markkina-asemaan. Nyt olemme kulkemassa polttoainekaupassa kohti S-ryhmän hallitsemaa määräävää markkina-asemaa. Toivon, että S-ryhmän hallintoon valitut luottamushenkilöt tuntevat vastuunsa ja ohjaavat toimivan johdon toimenpiteitä.

Kokoomuslaiset, demarit, vasemmistoliittolaiset ja keskustalaiset luottamushenkilöt ovat paljon vartijoina, jotta S-ryhmää ei päästetä monopolistiseen asemaan polttoainemarkkinoilla.

 

Odotan mielenkiinnolla Öljyalan Keskusliiton markkinaosuustilastoja päättyvältä vuodelta, mutta pelkään viime vuosien markkinaosuuskehityksen jatkuneen myös vuonna 2012.

 

-Esko Erkkilä-

Polttoaineiden hinnat Liettuassa ja Latviassa ovat keskenään jokseenkin samalla tasolla ja n. 20 % halvemmat kuin Suomessa

Perjantai 10.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen Baltian-matkamme antoi hyvän mahdollisuuden vertailla polttoaineiden hintoja Suomen ja Baltian maiden kesken.

 

Vertailua helpotti teknisesti se, että Neste Oil toimii samanlaisella konseptilla kaikissa näissä maissa, joten ”pylväshinnat” oli helppo havaita ja vertailla.

 

Harmillista se, että en saanut Virossa kameranlinssiini yhtään Neste Oil´n hintapylvästä, joten tämä vertailuni koskee ainoastaan Suomea, Liettuaa ja Latviaa. Neste Oil on näkyvästi mukana myös Viron polttoainebisneksessä, mutta kamerani ei ollut kuvausvalmiina oikealla hetkellä!

 

Käytän tässä vertailussa valuuttakertoimena niitä kertoimia, joilla sain ennen matkaamme Liettuan litejä ja Latvian lateja Tampereen Seudun Osuuspankista.

 

Ostin 50 eurolla Liettuan litejä ja sain niitä 170. Täsmälleen saman summan sain Latvian lateja, kun vaihdoin 250 euroa lateiksi.

 

 

 

Tässä esimerkkinä ovat Suomen hinnat. Kuva on Ylöjärven Kauppakeskus Elon Neste Oil´n asemalta kotiintulomme jälkeisenä päivänä.

 

 

 

Liettuassa hinnat olivat nämä.

 

 

 

 

 

Latvian Liepajan Neste Oil myi polttoaineita näillä hinnoilla

 

 

Pieni valuuttakorjattu yhteenveto lienee paikallaan (hinnat euroina/litra):

 

Bensiini 95

 

Suomi           1,689

Liettua          1,379

Latvia           1,363

 

 

Bensiini 98

 

Suomi           1,739

Liettua          1,394

Latvia           1,407

 

 

Diesel

 

Suomi           1,539

Liettua          1,291

Latvia           1,289

 

 

Liettuan ja Latvian polttoainehinnat ovat parisenkymmentä prosenttia halvemmat kuin Suomessa.

 

On kuitenkin muistettava, että molemmissa vertailumaissa keskimääräinen kuukausiansio jää alle tuhannen euron per kuukausi.

 

Baltian halvemmat hinnat selittävät sen, että Baltian maissa liikennöivät turistibussit tankkaavat heti Baltiaan päästyään ja tankkaavat siellä myös ennen paluutaan Suomeen.

 

 

-Esko Erkkilä-