Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tamperelaiset ja Viljakkalan Nisunperältä olevat esiintyjät muodostivat eilen keskeisen rungon Eläkeliiton Pirkanmaan piirin Nuuttijuhlalle!

Tiistai 14.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Pirkanmaan piiri järjesti perinteisen Nuuttijuhlansa eilen…

 

 

IMG_6531.JPG

 

 

…Ikaalisten kylpylässä.

 

 

IMG_6545.JPG

 

Nuuttijuhlamme eräs kohokohta oli, kun tamperelainen lauluyhtye AmA esiintyi.

 

Laulutrion muodostavat Anja Möykkynen, Maire Salmi sekä Aino-Inkeri Lehtimäki.
 
Olen monesti saanut kuulla lauluyhtye AmA:aa, mutta nyt varsinkin heidän kolmanneksi esittämänsä kappale lumosi salintäyteisen eläkeliittolaisväen!

 

 

************************

 

 

Viljakkalan Nisunperältä kotoisin olevat taiteilijat osoittivat todellisen taitonsa, sillä…

 

 

IMG_6562.JPG

 

…naapurikylältäni oleva Markku Ylijoki osoitti taas kerran esiintymistaitonsa ja kun samalla kylällä asuva Viljakkalan seurakuntapiirin kanttori Heidi Olkinuora häntä säesti, olivat kaikki ainekset kohdallaan todelliseen taide-elämykseen. 

 

 

IMG_6547.JPG

 

Viljakkalan nisunperäläisten kokonaispanosta täydensivät Eläkeliiton Ylöjärven yhdistyksen tanssiryhmässä Arja ja Eero Mattila, jotka esiintyivät Nuuttijuhlan ohjelma-osuudessa!

 

 

IMG_6534.JPG

 

Viljakkalalaisten vahvaa panosta Eläkeliiton Pirkanmaan piirin Nuuttijuhlassa lisäsi se, että piirimme toiminnanjohtaja Elina Paukkunen, joka ansiokkaasti juonsi juhlamme, isä on syntyisin Viljakkalasta ja se, että hän on arvostamani ja nyt jo poisnukkuneen ostoasiamies Mauno Joensivun kummityttö! Monet puukaupat isäni teki aikoinaan Mauno Joensivun kanssa!

 

Kerrassaan hieno tilaisuus ja sen pitopaikka Ikaalisten kylpylä toi mieleeni monia mieluisia muistoja työelämäni ajalta – niistä kuitenkin ehkä eri yhteydessä ja myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ikaalisten kylpylä. Laulutrio AmA, Markku Ylijoki, Heidi Olkinuora, Arja Mattila, Eero Mattila, Viljakkala, Nisunperä, Viljakkalan Nisunperä,

Rehevä kesäkasvusto ja sateinen kesä ovat vähentäneet Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen haittoja Tampereen Ruskossa - Houkanojan saastuttaminen kuitenkin jatkuu

Perjantai 24.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen useaan otteeseen Aamulehden mielipidepalstoilla ja tietysti myös tällä saitilla tuonut esille niitä ongelmia, joita Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitos Tampereen Ruskon teollisuusalueella aiheuttaa.

 

Suoritin alueelle omakohtaisen ”auditoinnin” keskiviikkona 22.8.2012 ja totesin, että lupauksista huolimatta lähes entinen meno jatkuu.

 

Kesän kosteat olosuhteet ovat aiheuttaneet, että rehevä kasvusto sekä jätekasojen läpikastuminen ovat merkinneet, että jätteenkäsittelylaitoksen välittömään luontoympäristöön on lentänyt poikkeuksellisen vähän erilaista rojua Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitokselta.

 

Haju alueella ei ole kuitenkaan vähentynyt, joten vaatteet oli auditoinnin jälkeen laitettava pesukoneeseen.

 

 

toivonen1

 

Tauskontien jatkeen kohdalla olevan aidan takana sijaitsevat jätekasat ovat edelleen samankokoisia kuin vuosi sitten.

Jos kesä olisi ollut tavanomaisen kuiva, niin jätteenkäsittelylaitoksen ympäristö olisi kaikenmoisen ”lentokykyisen” rojun peitossa.

Käsitin, että Toivonen Yhtiöt Oy lupasi jossain vaiheessa julkisesti jätteenkäsittelyn siirtämistä hallitiloihin, mutta näin ei ole näköjään tapahtunut.

 

 

toivonen2

 

 

Jätteenkäsittelylaitoksen tontinviertä kulkeva Louheoja on jätteenkäsittelylaitoksen se osa, joka saattaa Houkanojan ja sitä kautta Vihinojan surkeaan kuntoon.

Tässä Louheojan viime metrit ennen sen yhtymistä Houkanojaan.

 

 

toivonen3

 

 

Louheoja kulkee jätteenkäsittelylaitoksen tontin reunalla ja yhä edelleen jätemateriaali on välittömässä kontaktissa Louheojassa kulkevan veden kanssa. Tilanne on ehkä hieman kohentunut kuluneen vuoden aikana, mutta muutosta tarvittaisiin edelleen kipeästi.

 

 

toivonen4

 

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n jätekentän vieritse kulkeva Louheoja yhtyy Houkanojaan ja sen jälkeen kävelytien siltarummun yläpuolella on verkko, jonka tarkoituksena on pysäyttää jäniksenraadon kokoiset ja sitä suuremmat roskat verkkoon.

Näin on tapahtunutkin, mutta haju on verkon tienoilla melkoinen.

Lukijani saavat olla tyytyväisiä, että kuvani eivät ole "hajukuvia"!!


Kysymykseni Tampereen päättäjille ja ympäristöasioiden piirissä puuhasteleville virkahenkilöilla:


Kuka on määrännyt, että Houkanojaan pitää asentaa verkko Toivonen Yhtiöt Oy:n Tauskontien toimipisteen alapuolelle?


Milloin verkon asentamisesta on päätetty ja kuka tai mikä Tampereen kaupungin toimielin on tehnyt päätöksen verkon asentamisesta?


Miksi se on määrätty?


Kuka tai mikä taho huolehtii verkon yläpuolelle jääneen roinan poistamisesta?


Minne poistettu roina viedään?


Kuka on maksanut verkon asentamisen ja kuka maksaa sen yläpuolelle kerääntyvän roinan poistamisen ja kuljettamisen edellisen kysymyksen vastauksen kertomaan paikkaa?

 

 

toivonen5

 

Jätteenkäsittelylaitoksen jälkeen Houkanoja jatkaa kulkuaan ja päätyy Vihinojaksi muuttuneena kohti Pyhäjärveä ja Kokemäenjoen kautta merelle.

 

 

"Auditointimatkani" oli hieman pelottavakin kokemus, vaikka pysyttelin koko ajan katualueella ja poissa Toivonen Yhtiöt Oy tontilta.

 

Tontilla kävellyt neljän miehen ryhmä seurasi verkkoaidan takana tapahtunutta etenemistäni tarkasti ja sitten lopuksi kaksi neonvärisiin haalareihin pukeutunutta työmiestä alkoi huudella minulle.

 

En kuullut huutamisen aihetta, mutta pelottavaa se oli.

 

Naapuritontilla kulkeville huutaminen kuvastaa, että yrityksellä eivät ole asiat kunnossa.

 

Jätteenkäsittelyalalla toimivan yrityksen, jos minkä, pitäisi aina huolehtia siitä, että yrityksen toiminta kestää päivänvalon.

 

Se merkitsee mielestäni sitä, että naapuritontin puolella tai kadulla kulkeville ei huudella.


Asiaton huutelu oman toiminta-alueen ulkopuolelle kuvastaa toiminnan olevan sellaista, että se ei kestä kriittistä tarkastelua.

 

Omaan keskustalaisen näkemyksen.


Siihen ei kuulu toimintojen sosialisointi, mutta ei myöskään kiiluvasilmäinen porvarillinen ajattelu.

 

Jätteenkäsittelyn osalta kannatan, että se on yhteiskunnalliset velvoitteet täyttävien (kunnallisten) yritysten hoidossa.

 

Nyt Tampereella ei kaikilta osin näin ole ja siihen toivon muutosta.

 

Meillä on hyvin johdettu ja hyvin hoidettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy.

 

Miksi me sallimme ympäristöä pilaavan yksityisen bisnesyrityksen jatkaa toimintaansa?


Vielä pieni muistelus:

On suuri onni, että Viljakkalan VIPU sai hoidettu asiat aikanaan siten, että Toivonen Yhtiöt ei saanut otetta Viljakkalan käytöstä poistettuun kaatopaikkaan.


Olen Vipun jäsen ja olen päivä päivältä ylpeämpi saavutuksestamme - "auditointimatkani" todisti sen taas kerran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivonen Yhtiöt Oy, Houkanoja, Houkanojan saastuttaminen, Houkanojan myrkkyskandaali, Vipu Viljakkala ry, Viljakkalan puolesta, Viljakkala, Vipu ry, Nisunperän kaatopaikka,

Kuparinen kahvipannu, silitysrauta, sokerijuurikkaan harvennuskuokka, maitopurkin tuohinen kaadinteline, matkalaukku ja kissaveistos olivat ostokseni Viljakkalan kirpputorisuunnistukselta

Sunnuntai 22.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan alueella toimiva ”Samassa veneessä yhdessä eteenpäin” –hanke järjesti Viljakkalan kirkonkylässä ja Mannin sekä Korpelankylän alueella kyläkirpparisuunnistuksen 20…22.7.2012.

 

Hankkeen rahoituksesta vastaa ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin” –yksikkö.

 

Kyläkirpparisuunnistuksen toteuttamisesta on kiittäminen Ylöjärven kaupungilla niitä henkilöitä, jotka ovat asian hyväksi tehneet työtä.  

 

Viljakkalassa vastaava kyläkirpparisuunnistus toteutettiin Karhen, Nisun ja Väinänperän alueilla jo 7.7.2012.

 

Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia niitä tahoja, jotka ovat edesauttaneet puuhahenkilöinä molempien kyläkirpparisuunnistusten toteuttamista.

 

Baltian matkani vuoksi en päässyt osallistumaan Karhen, Nisun ja Väinänperän tapahtumaan tänä vuonna, mutta viimevuotisen kokemukseni perusteella tiedän sen onnistuneen hyvin.

 

Viljakkalan kirkonkylän, Mannin ja Korpelankylän kirpputorisuunnistukseen osallistuin, mutta en toki käynyt kaikissa 24:ssa kohteessa.

 

Myyjätkin totesivat, että kaupankäynti ei tapahtumassa ole tärkeintä vaan ihmisiin tutustuminen ja tuttujen tapaaminen sekä uusien tuttavuuksien luominen. Olen vahvasti samaa mieltä!

 

 

kirppis1

 

Hankin kyläkirpparisuunnistukselta jutun otsikossa mainitut ja tässä kuvassa näkyvät tavarat.

 

Kuparinen kahvipannu oli kallein hankintani ja se maksoi 10,00 euroa.

 

Kyseessä on osa tamperelaista teollisuushistoriaa, sillä pannu on Tampereen Epilässä sijainneen EXO Oy:n valmistama.

 

Silitysrauta on aito hellalla kuumennettava pienikokoinen rauta, joka pääsee osaksi silitysrautakokoelmaamme. Se maksoi 5,00 euroa.

 

Sokerijuurikkaan harvennuskuokka palauttaa mieleeni maatalousopiskeluni varhaisvuodet, jolloin sain Hämeenkyrön Laitilassa opetella sokerijuurikkaan viljelyä. Kirpputorikohteen myyjät ihailivat ranneliikettäni kuokan käyttämisessä – ranneliike ei ole vuosien saatossa unohtunut! Harvennuskuokalla oli hintaa tasan euro! Ehkäpä harvennuskuokalle löytyy ensi vuonna käyttöä ryytimaallamme!

 

kirppis2

 

Matkalaukkuja meillä on enemmän kuin tarpeeksi, mutta tähän hyväkuntoiseen ”koppakuoriaiseen” liittyvä taustatarina sai aikaan ostopäätökseni. Myyjä on saanut matkalaukun palkinnoksi vuonna 1981 järjestetystä Osuuspankkien kansainvälisestä kuvaamataitokilpailusta. Hän halusi nyt kuitenkin luopua matkalaukusta nimellisestä puolentoista euron hinnasta ja minä ostin laukun. Ehkä sille jotain käyttöä löytyy!

 

Kissoja esittävä euron maksanut porsliinipatsas saa paikan mökkimme puuvessassa olevan kaapin hyllyltä muiden vastaavien pienoispatsaiden seurassa.

 

 

kirppis3

 

Maitopurkin tuohinen kaatoteline on naapurini Pentti Saarisen valmistama tuohityö. Tässä kuvassa Hämeenkyrön Sanomien toimittaja haastattelee kyläkirpputorisuunnistuksen merkeissä Pentti Saarista (oikealla).

Keskustelimme Pentin kanssa tuohitöistä ja on helppo todeta, että hänen valmistamansa tuohityöt ovat korkeatasoisia ja laadukkaita.

Mielelläni suosittelen Pentti Saarista esim. lahjaksi tarkoitettujen tuohitöiden valmistajaksi.

 

kirppis4

 

Kirpputorisuunnistukseni ensimmäinen kohde oli Kauniston talo Pikkupispalassa. Kauniston talon seinällä on kuva Voisaaresta joskus vuosikymmeniä sitten.

 

kirppis5

 

Tässä on nykypäivän näkymä Voisaaresta Kurjen sillalta eli kuvattuna samalta suunnalta kuin edelliskuvan näkymä. Rehevä kasvusto peittää entisen näkymän, mutta jotain tuttua on edelleen havaittavissa.

 

kirppis6

 

Viljakkalan entinen hammaslääkärintalo ei ollut kirpputorikohteena, mutta naapuritontilta katsellen se näyttää tältä nykyasussaan.

Tässä talossa olen istunut hammaslääkärin tuolilla ja käynyt myös lääkärin vastaanotolla sekä opiskellut talon autotallissa metallitöitä, kun Viljakkalan kansalaiskoulun metallitöiden käytännön harjoittelu suoritettiin täällä.

Onkohan talon nykyomistajalla tietoa, että kuinka monipuolisesti talon historia liittyy viljakkalalaisten elämään?

 

kirppis7

 

Hyvä vinkki henkilöauton kuomullisen peräkärryn hyödyntämiseen oli, kun tapasin makuulaverin sijoittamisen kuomulliseen peräkärryyn – on varmasti unohtumaton kokemus, kun sade ropisee makuupaikan yllä olevaan kuomuun!

Tämän idean minä vielä joskus sadesäällä toteutan!

 

kirppis8

 

Olen yhtä tyytyväinen Viljakkalan kirpputorisuunnistuksen antiin kuin tämä kissa, joka tyytyväisenä seurasi kirpputoriväen vaeltamista kirpputorisuunnistuksen rastilla.

 

Toivon, että ensi vuonna Viljakkalan kirpputorisuunnistuksen entiset rastit jatkavat ja erityisesti toivon uusien rastinpitäjien mukaantuloa tempaukseen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan kirpputorisuunnistus, Viljakkalan Manni, Viljakkalan Korpelankylä, Karhe, Viljakkalan Karhe, Nisunperä, Viljakkalan Nisunperä, Väinänperä, Viljakkalan Väinänperä, Pentti Saarinen, tuohityöt, EXO Oy, Hämeenkyrön Sanomat,