Uusi kokemus; rantaongintakilpailujen toimitsijana!

Maanantai 30.8.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Eläkeliiton Liittokokouksen ja Kesäjuhlien oheistapahtumana oli 24.8.2021 mm. EL:n rantaongintakilpailut.

 

Olin kilpailuissa toimitsijana.

 

 

 

Järjestimme kilpailut Näsijärven rannalla ja Näsinneula näkyi kilpailualueelle.

 

 

 

Kilpailijat asettuivat antamiemme ohjeiden mukaisesti Näsijärven rannalle vähintään viiden metrin etäisyyksille toisistaan.

 

Kisa kesti neljä tuntia ja jokseenkin kaikki kilpailijat olivat onkimassa koko tuon ajan.

 

 

 

Näsijärveltä puhalsi kova tuuli ja sen vuoksi ajoinkin peräkärryni kisakansliamme eteen tuulensuojaksi.

 

 

 

Myös SPR:n ensiapuryhmä oli paikalla, mutta onneksi heidän palveluksiaan ei tarvittu.

 

 

 

Palkintomitalit oli varattu kaikkien sarjojen kolmelle parhaalle ja…

 

 

 

…parhaalle piirijoukkueelle oli varattuna joukkuekilpailun kiertopalkinto.

 

 

 

Reijo Kauppila toimi palkintojenjakajana ja kovaäänisenä minulle lankesi kuuluttajan rooli.

 

****************

 

 

 

 

Rantaongintakilpailun ohella saimme seurata, kun Extreme Team Tampereen varjoliitäjät suorittivat lennätyksiä viereisen Santalahdenpuiston alueella!

 

****************

 

Mielenkiintoinen homma tuo rantaongintakilpailun toimitsijana toimiminen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton rantaonkijat käyttivät koko onginta-ajan saadakseen hyvän tuloksen

Keskiviikko 25.8.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Suomen suurimman eläkeläisjärjestön eli Eläkeliiton Liittokokous ja Kesäpäivät järjestettiin pienellä varaslähdöllä jo maanantaina 23.8.2021 ja varsinaiset kokoustapahtumat sekä kilpailut ajoittuivat pääosin eiliselle eli tiistaille 24.8.2021.

 

Pääjuhla on Tampere-talossa tänään eli keskiviikkona 25.8.2021.

 

**************************

 

 

Me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen vapaaehtoiset talkoolaiset saimme eilen vastata Eläkeliiton rantaongintakilpailujen järjestämisestä.

 

Järjestimme kilpailut Santalahden alueella Näsijärven rannalla.

 

Osanottajia kisoissa oli yli 30 innokasta onkijaa eri puolilta Suomea.

 

 

 

 

 

Osanottajat onkivat viiden metrin välein ja sopu oli erinomainen.

 

 

 

Sää oli kuiva, mutta tuulinen ja Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen lippu tykkäsi rivakasta tuulesta; taustalla Särkänniemessä sijaitseva Näsinneula!

 

 

 

Tässä samainen lippu henkilöautoni taustapeilin kautta kuvattuna – kuvan oikeassa ylälaidassa näkyy hieman Pispalan haulitornin rakenteita eli kulttuuriympäristössä saimme ongintakilpailut järjestää!

*****************

 

Meillä ei ollut käytössämme äänentoistolaitteita, mutta kovaäänisenä minulle lankesi tehtäväksi kuuluttaa osanottajille kilpailun eri vaiheiden etenemisestä – toki kilpailuajan alkamisesta ja sen loppumisesta ”kuulutimme” autojemme äänimerkkitorvilla!

 

 

Saaliskuviin, palkintoihin sekä palkintojenjakoon palaan loppuviikon aikana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jo laivamatka Tampereen Laukontorilta Laukon kartanoon on elämys!

Maanantai 8.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Laukon omistaja ja kartanonrouva Liisa Lagerstam pystyi jo ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2016 luomaan Laukon Kartanosta todellisen elämystuotteen.

 

 

En osaa arvostaa nynneröitsijöitä ja kun tapasin Liisa Lagerstamin Pirkka-hallissa keväällä matkailumessuilla, tunsin heti että tuossa on osaaja, jolta tapahtuu.

 

 

Olen palkannut myyntihommiin satakunta henkilöä ja kartanonrouvan myyntitaidot ovat ylivertaiset – sen näin heti, kun sain olla hänen myyntityönsä kohteena!

 

 

Paras myynnin määritelmä mielestäni on tämä:

 

 

Saada ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla ja pitämään siitä!

 

 

Tämän Liisa Lagerstam taitaa!

 

 

 

 

Mutta asiaan:

 

 

 

Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki elämysmatkan Laukkoon 3.8.2016 ja elämysmatkamme ensimmäisen osio – laivamatka Hopealinjat Oy:n laivalla Tampereen Laukontorilta Laukkoon oli jo elämys.

 

 

 

 

 

Hopealinjat Oy:n mainos Laukontorilla.

 

 

 

 

 

Laukonsillan alituksen jälkeen edessä oli Pyhäjärvi.

 

 

 

 

Näsinneula…

 

 

 

 

 

…ja Pyynikin näkötorni jäivät taakse.

 

 

 

 

 

Rajasalmen sillan alitus.

 

 

 

 

 

Nokian kirkko ja Raision Elovena-myllty jäivät kulkusuunnassamme oikealle.

 

 

 

 

 

Nokian satamasta saimme nelisenkymmentä uutta Laukkoon matkaajaa.

 

 

 

 

 

Kamerani on muutama vuosi sitten todettu Canon-huoltajan toimesta romuksi, mutta sen tuomion jälkeen sillä on otettu tuhansia valokuvia ja ei tämäkään ihan onneton ole, kun etäisyyttä Näsinneulaan on sentään useita kilometrejä!

 

 

 

 

 

Laukon kartanon navetta siiloineen näkyy jo.

 

 

 

 

 

Rantautuminen Laukkoon…

 

 

 

 

 

…ja tutustuminen Laukon kartanoon kartanonrouvan johdolla voi alkaa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tammerkosken rannalla

Maanantai 17.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin päivänä muutamana liikkeellä Tammerkosken itärannalla Hämeensillasta yläjuoksun suuntaan.

 

Tapani mukaan minulla oli kamera matkassa ja kun bussin lähtöön oli muutama minuutti aikaan, niin räpsyttelin muutaman kuvan.

 

 

 

 

 

Sain mahtumaan tähän kuvaan kolme perin tamperelaista elementtiä:

 

• sähkölaitoksen kuohuva ohijuoksutus

• Finlayson –kyltti

• Näsinneula

 

Voi kun kuva olisi äänikuva, sillä niin rauhoittava ääni tulee keväisenä päivänä ohijuoksutuksesta!

 

 

 

 

Aimo Tukiaisen vuonna 1971 pronssista veistämä Virvatulet –veistos sopii hyvin Tammerkosken itärannalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun veistosta tarkastelee lähemmin huomaa, että veistoksen toinen nimi ”Suomalaisen sotilaan muistomerkki” tai sen kolmas nimi ” Tuntemattoman sotilaan muistomerkki” ovat perusteltuja.

 

 

 

Virvatulet-veistos on helppo löytää, sillä se sijaitsee Hämeensillasta hieman Tammerkosken yläjuoksun suuntaan ja kosken itärannalla.

 

Kannattaa poiketa katsomassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuu haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen keskeisille nähtävyyksille

Keskiviikko 29.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Minulla on tapana pitää kamera mukanani, kun liikun kaupungilla tai muualla.

 

Olen tähän juttuun koonnut muutamia ottamiani kuvia, joissa kuu-ukko haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen nähtävyyksille:

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavat kuvat ovatkin kuvattu peräkkäisinä iltoina Tampereen Keskustorilla.

 

Kyseessä on ”palaveririkas” ajanjakso, sillä osallistuin sillä viikolla kaikkiaan ainakin yhdeksään eri palaveriin ja kaikki palaverit olivat keskikaupungilla.

Ennen palavereita, niiden välillä ja osin palavereiden jälkeen oli mukava huomata kuu-ukon huomioineen Tampereen!

 

 

 

 

 

Tässä maanantaina 13.1.2014 klo 16.41 kuvatussa kuvassa kuu haluaa olla Vanhan kirkon kellotapulin huipulla.

 

 

 

 

 

Seuraavana päivänä eli tiistaina 14.1.2014 klo 16.55 kuu-ukko kipusi Tampereen Teatterin lipputangon nupiksi!

 

 

 

 

Keskiviikkona eli 15.1.2014 klo 20.47 kuu-ukolla oli vuorossa halu asettautua Tampereen Keskustorilla seisovan komean joulukuusen latvatähdeksi.

 

 

 

 

Torstaina 16.1.2014 klo 21.59 kuu halusi ensin poseerata Tampereen Keskustorilla sijaitsevan tehtailija Wilhelm von Nottbeckin lahjoittaman suihkukaivon päällä…

 

 

 

 

 

 

 

…ja muutamaa minuuttia myöhemmin se möllötti Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehtaan savupiipun päällä!

 

 

Pilvettömät täysikuun ajat ovat valokuvaajalle hienoja hetkiä saada talteen niitä retkiä, joilla kuu-ukko kulloinkin haluaa kuljeskella!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Muistutan, että kuviani saa käyttää vapaasti – olen tietysti iloinen, jos niiden käytöstä kerrotaan minulle vaikkapa sähköpostilla tai puhelimella pirauttaen!

Näsinneula ja ruhtinaanpoppeli

Perjantai 12.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Särkänniemessä sijaitseva Näsinneula tiedetään Suomen korkeimmaksi näköalatorniksi.

 

 

Näsinneula on rakennettu vuosina 1970 -1971 siten, että sen avajaiset järjestettiin Vappuna 1971.

 

Harva tietää, että Suomen kookkain ruhtinaanpoppeli sijaitsee Särkänniemen vieressä sijaitsevan Näsinpuiston länsilaidalla.

 

En aivan saanut Näsinneulaa ja Suomen kookkainta ruhtinaanpoppelia samaan kuvaan, kun maaliskuussa olin tutustumassa Näsinpuistoon.

 

 

Ruhtinaanpoppelin tieteellinen nimi on;

Populus ’Rasumowskiana’

 

Suomen kookkaimman ruhtinaanpoppelin ympärysmitta puolen metrin korkeudelta on yli 6 metriä ja korkeutta sillä on n. 28 metriä. Näkee, että puu on aikoinaan vaurioitunut, mutta se ei ole vaurion seurauksena kuollut, vaan on jaksanut kehittää viisi tasapuolisesti kehittynyttä latvusta.

*************

 

Poppeli sinänsä on puu, jota kokemukseni mukaan kenenkään ei pidä istuttaa pihalleen.

 

Isäni aikoinaan teki sen virheen ja minä jatkoin virheen ”monistamista”, kun istutin yhden poppelintaimen mökilleni.

 

Poppeli on sitkeähenkinen ja laajentumishaluinen puu, sillä se pystyy muodostamaan uusia vesoja jopa rakennuksen toiselle puolelle. Juuret pääsevät tavallisen vajarakennuksen perustaksi valetun betonilaatan ali ja muodostavat terhakoita taimia vajarakennuksen vastakkaisella puolella. Kokemusta on!

 

Poppelin poistaminen vaatii kovan työn. Avainasemassa on päätaimen kauliminen eli kuoren poistaminen heti maanpinnan yläpuolelta. Vaikka kauliminen onnistuisikin, niin aikaa tuloksiin pääseminen vaatii vähintään kolme vuotta.

 

Nautitaan Näsinpuistossa olevasta Suomen suurimmasta ruhtinaanpoppelista, mutta en suosittele kenenkään istuttavan poppelia omalle tontilleen!

 

-Esko Erkkilä-

Tavase Oy:n suunnittelemat yhden vuoden sadetusmäärät vastaavat normaalivuosien sademääränä 1.233 (tuhannenkahdensadankolmenkymmenenkolmen) vuoden sateita!

Tiistai 13.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen murheellisena pannut merkille, että keskeisten päättäjien käsityskyky ei vieläkään yllä tajuamaan tekopohjavesihanke Tavasen sadetussuunnitelmien mielettömyyttä.

 

Tavasen sadetusuunnitelmien ainoa todellinen julkisuuteen saatettu tieto perustuu 17.4.2003 kirjattuun Ympäristövaikutusten (YVA) arviointiin.

 

Tiedot sadetusmääristä on mainitussa pian kymmenen vuotta vanhassa YVA:ssa selvitetty sivulla 13 olevassa taulukossa 2.

 

 

 

Asiantuntijat ovat laskeneet taulukkoluvut havinnolliseen muotoon ja laskennan tulos on kerrottu kuvassa näkyvässä vesimäärien keskinäisessä vertailussa.

Kuvasta nähdään, että Tavasen suunnittelemat sadetukset ovat yli viisinkertaiset Tampereen Särkänniemessä sijaitsevan Näsinneulan korkeuteen verrattuna!

 

Tavase Oy:n suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät 863 metriä korkean vesipatsaan sadettamista Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemiin vuodessa.

 

Sadetusmäärät ovat yli 1.000 kertaiset seutukunnan normaaliin sademäärään verrattuna.

 

 

Kuka uskoo, että Suomen kauneimmat harjut kestäisivät tämän?

 

 

Lisää havainnollisuutta:

 

• Tavasen suunnittelemat sadetukset merkitsevät, että normaalisadanta 1.233 vuodessa vastaisi Tavase Oy:n suunnittelemia yhden vuoden sadetuksia!

• Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät, että saman vesimäärän kuljettamiseen tarvittaisiin 2.300 täysperävaunullisen säiliöauton kantavuutta joka päivä.

• Yhden päivän sadetuksiin tarvittavasta vedestä muodostuisi säiliöautoilla 51 kilometriä pitkä jono.

• Maastoon pitäisi purkaa 1,5 täysperävaunullisen säiliöauton lasti joka minuutti yötä päivää!

 

Pidän välttämättömänä, että Tampereen päättäjät vihdoinkin tutustuvat tekopohjavesiyhtiö Tavasen suunnitelmiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen Kansi- ja Keskusareena -hankkeelle neljän miljoonan euron lisärahoituksen

Tiistai 14.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle ollaan suunnittelemassa Näsinneulan, Särkänniemen ja Tampere-talon veroista vetonaulaa eli Tampereen Kansi- ja Keskusareenaa.

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen perusteella 13.6.2011 pidetyssä kokouksessa,

että kaupunki osallistuu monitoimiareenan tontin rakennuskelpoiseksi saattamisen kustannuksiin aiemmin päätetyn 18,7 milj. euron (alv 0%) lisäksi 4,0 milj. eurolla (alv 0%).

Monipolvisessa keskustelussa esitettiin värikkäitäkin mielipiteitä, joten lopputuloksesta jouduttiin äänestämään. Kaupunginhallituksen esitys sai äänestyksessä 56 ääntä, Vasemmistoliiton ja SKP:n edustajat antoivat seitsemän vastustavaa ääntä, kolme valtuutettua äänesti tyhjää ja yksi valtuutettu oli poissa.

Mielestäni kaupunginvaltuuston päätös oli oikea ja se antaa mahdollisuuden saada Tampereelle uutta ilmettä tuova hieno kokonaisuus.

Keskustelussa kritisoitiin mm. aikoinaan Ikean Tampereelle tuloa mahdollistavaa päätöstä.

Mielestäni tämä kritiikki oli aiheellista, sillä Ikean Tampereelle tulemisen salliva päätös oli suuri virhe.

Ikean liikennejärjestelyihin Tampereen kaupungin sijoittama yli 30 miljoonaa euroa oli käsittämättömän suuri satsaus yksityisen yrityksen tukemisessa. Tampereen kaupungin Ikea-tuki merkitsee Tampereella yhtä veroäyriprosenttia, sillä yhden veroäyriprosentin korottaminen tuo Tampereen kaupungin kassaan 35 M€! Ikean rakennustöiden aikana lähialueelle aiheutetut vahingot ovat edelleen korvaamatta.

Missä ministeri Jan Vapaavuori luurasi, kun Ikean tulemisesta niukin naukin Tampereen puolelle päätettiin?

Ikean oikea paikka olisi ollut Lempäälässä tai Ylöjärvellä, sillä sen Tampereelle sijoittuminen on tuonut Tampereelle lukemattomia ongelmia.

Ikea-vetoinen Lahdesjärven alue on ongelma Tampereen keskustan kehittymiselle. Kaupan keskittyminen ”väärään paikkaan” on osoittautunut vakavaksi haasteeksi Tampereen keskustalle.

Ikean työllistämisvaikutuksia yliarvioitiin suunnittelu- ja päätösvaiheessa. Osa-aikaisten Ikea-työllistyminen merkitsee, että heille joudutaan ohjaamaan yhteiskunnan taloudellista tukea Ikean ”työllistämisen” lisäksi. Näin todettiin erään vasemmistolaisen kaupunginvaltuutetun puheenvuorossa - kerrankin saan olla samaa mieltä Vasemmistoliiton kanssa.

Toivon, että Tampereen kaupungin Ikea-päätöksistä on opittu ja vastaavia päätöksiä ei enää tehdä. Tampereen virhepäätöksestä pitäisi myös muiden kuntien ottaa opiksi.

Lisäksi vaadin, että Tampereen kaupunki noudattaa myös rakennustöiden aikaisten vahingonkorvausten osalta aikoinaan Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n kesken solmittua sopimusta.

 

-Esko Erkkilä-