Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Uusi kokemus; rantaongintakilpailujen toimitsijana!

Maanantai 30.8.2021 - -Esko Erkkilä-

IMG_28943.JPG

 

Eläkeliiton Liittokokouksen ja Kesäjuhlien oheistapahtumana oli 24.8.2021 mm. EL:n rantaongintakilpailut.

 

Olin kilpailuissa toimitsijana.

 

 

IMG_2908.JPG

 

Järjestimme kilpailut Näsijärven rannalla ja Näsinneula näkyi kilpailualueelle.

 

 

IMG_2904.JPG

 

Kilpailijat asettuivat antamiemme ohjeiden mukaisesti Näsijärven rannalle vähintään viiden metrin etäisyyksille toisistaan.

 

Kisa kesti neljä tuntia ja jokseenkin kaikki kilpailijat olivat onkimassa koko tuon ajan.

 

 

IMG_2896.JPG

 

Näsijärveltä puhalsi kova tuuli ja sen vuoksi ajoinkin peräkärryni kisakansliamme eteen tuulensuojaksi.

 

 

IMG_2906.JPG

 

Myös SPR:n ensiapuryhmä oli paikalla, mutta onneksi heidän palveluksiaan ei tarvittu.

 

 

IMG_2923.JPG

 

Palkintomitalit oli varattu kaikkien sarjojen kolmelle parhaalle ja…

 

 

IMG_29092.JPG

 

…parhaalle piirijoukkueelle oli varattuna joukkuekilpailun kiertopalkinto.

 

 

IMG_29402.JPG

 

Reijo Kauppila toimi palkintojenjakajana ja kovaäänisenä minulle lankesi kuuluttajan rooli.

 

****************

 

IMG_2930.JPG

 

 

IMG_2921.JPG

 

Rantaongintakilpailun ohella saimme seurata, kun Extreme Team Tampereen varjoliitäjät suorittivat lennätyksiä viereisen Santalahdenpuiston alueella!

 

****************

 

Mielenkiintoinen homma tuo rantaongintakilpailun toimitsijana toimiminen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eläkeliitto, rantaongintakilpailut, Santalahden satama, Näsijärvi, Näsinneula, Extreme Team Tampereen varjoliitäjät,

Eläkeliiton rantaonkijat käyttivät koko onginta-ajan saadakseen hyvän tuloksen

Keskiviikko 25.8.2021 - -Esko Erkkilä-

IMG_2933.JPG

 

Suomen suurimman eläkeläisjärjestön eli Eläkeliiton Liittokokous ja Kesäpäivät järjestettiin pienellä varaslähdöllä jo maanantaina 23.8.2021 ja varsinaiset kokoustapahtumat sekä kilpailut ajoittuivat pääosin eiliselle eli tiistaille 24.8.2021.

 

Pääjuhla on Tampere-talossa tänään eli keskiviikkona 25.8.2021.

 

**************************

 

IMG_2898.JPG

 

Me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen vapaaehtoiset talkoolaiset saimme eilen vastata Eläkeliiton rantaongintakilpailujen järjestämisestä.

 

Järjestimme kilpailut Santalahden alueella Näsijärven rannalla.

 

Osanottajia kisoissa oli yli 30 innokasta onkijaa eri puolilta Suomea.

 

 

IMG_2902.JPG

 

 

IMG_2903.JPG

 

Osanottajat onkivat viiden metrin välein ja sopu oli erinomainen.

 

 

IMG_2894.JPG

 

Sää oli kuiva, mutta tuulinen ja Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen lippu tykkäsi rivakasta tuulesta; taustalla Särkänniemessä sijaitseva Näsinneula!

 

 

IMG_2917.JPG

 

Tässä samainen lippu henkilöautoni taustapeilin kautta kuvattuna – kuvan oikeassa ylälaidassa näkyy hieman Pispalan haulitornin rakenteita eli kulttuuriympäristössä saimme ongintakilpailut järjestää!

*****************

 

Meillä ei ollut käytössämme äänentoistolaitteita, mutta kovaäänisenä minulle lankesi tehtäväksi kuuluttaa osanottajille kilpailun eri vaiheiden etenemisestä – toki kilpailuajan alkamisesta ja sen loppumisesta ”kuulutimme” autojemme äänimerkkitorvilla!

 

 

Saaliskuviin, palkintoihin sekä palkintojenjakoon palaan loppuviikon aikana!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Eläkeliitto, Eläkeliiton Liittokokous ja Kesäpäivät 2021, Eläkeliiton rantaongintakilpailut, Näsinneula, Pispalan haulitorni, Näsijärvi, Santalahti Tampereella, Tampere-talo,

Jo laivamatka Tampereen Laukontorilta Laukon kartanoon on elämys!

Maanantai 8.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Laukon omistaja ja kartanonrouva Liisa Lagerstam pystyi jo ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2016 luomaan Laukon Kartanosta todellisen elämystuotteen.

 

 

En osaa arvostaa nynneröitsijöitä ja kun tapasin Liisa Lagerstamin Pirkka-hallissa keväällä matkailumessuilla, tunsin heti että tuossa on osaaja, jolta tapahtuu.

 

 

Olen palkannut myyntihommiin satakunta henkilöä ja kartanonrouvan myyntitaidot ovat ylivertaiset – sen näin heti, kun sain olla hänen myyntityönsä kohteena!

 

 

Paras myynnin määritelmä mielestäni on tämä:

 

 

Saada ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla ja pitämään siitä!

 

 

Tämän Liisa Lagerstam taitaa!

 

 

 

 

Mutta asiaan:

 

 

 

Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki elämysmatkan Laukkoon 3.8.2016 ja elämysmatkamme ensimmäisen osio – laivamatka Hopealinjat Oy:n laivalla Tampereen Laukontorilta Laukkoon oli jo elämys.

 

 

 

laiva1.jpg

 

 

Hopealinjat Oy:n mainos Laukontorilla.

 

 

 

laiva2.jpg

 

 

Laukonsillan alituksen jälkeen edessä oli Pyhäjärvi.

 

 laiva3.jpg

 

 

Näsinneula…

 

 

 

laiva4.jpg

 

 

…ja Pyynikin näkötorni jäivät taakse.

 

 

 laiva5.jpg

 

 

Rajasalmen sillan alitus.

 

 

 

laiva6.jpg

 

 

Nokian kirkko ja Raision Elovena-myllty jäivät kulkusuunnassamme oikealle.

 

 

 

laiva7.jpg

 

 

Nokian satamasta saimme nelisenkymmentä uutta Laukkoon matkaajaa.

 

 

 

laiva8.jpg

 

 

Kamerani on muutama vuosi sitten todettu Canon-huoltajan toimesta romuksi, mutta sen tuomion jälkeen sillä on otettu tuhansia valokuvia ja ei tämäkään ihan onneton ole, kun etäisyyttä Näsinneulaan on sentään useita kilometrejä!

 

 

 

laiva9.jpg

 

 

Laukon kartanon navetta siiloineen näkyy jo.

 

 

 

laiva10.jpg

 

 

Rantautuminen Laukkoon…

 

 

 

laiva11.jpg

 

 

…ja tutustuminen Laukon kartanoon kartanonrouvan johdolla voi alkaa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laukko, Laukon kartano, Laukontori, Laukonsilta, Nokian kirkko, Elovena-mylly, Liisä Lagerstam, Näsinneula, Pyynikin näkötorni,

Tammerkosken rannalla

Maanantai 17.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin päivänä muutamana liikkeellä Tammerkosken itärannalla Hämeensillasta yläjuoksun suuntaan.

 

Tapani mukaan minulla oli kamera matkassa ja kun bussin lähtöön oli muutama minuutti aikaan, niin räpsyttelin muutaman kuvan.

 

 

 

tammerkoski1

 

 

Sain mahtumaan tähän kuvaan kolme perin tamperelaista elementtiä:

 

  • sähkölaitoksen kuohuva ohijuoksutus

  • Finlayson –kyltti

  • Näsinneula

 

Voi kun kuva olisi äänikuva, sillä niin rauhoittava ääni tulee keväisenä päivänä ohijuoksutuksesta!

 

 

virvatulet1

 

 

Aimo Tukiaisen vuonna 1971 pronssista veistämä Virvatulet –veistos sopii hyvin Tammerkosken itärannalle.

 

 

 

virvatulet2

 

 

Virvatulet-veistoksella ja sen paikalla on monivivahteinen historia, sillä sen taustalta on löydettävissä monia asioita, jotka aiheuttavat tamperelaisten keskuudessa yhä tänäänkin vilkasta keskustelua.
 
Taustalta voidaan löytää mm. Tampereen legendaarinen kaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindfors, marsalkka Mannerheim ja jopa kuvanveistäjä Kalervo Kallio liittyy niihin taustatarinoihin, joiden lopputuloksena Virvatulet-veistos nyt seisoo Tammerkosken itärannalla.

 

 

 

virvatulet3

 

 

Kun veistosta tarkastelee lähemmin huomaa, että veistoksen toinen nimi ”Suomalaisen sotilaan muistomerkki” tai sen kolmas nimi ” Tuntemattoman sotilaan muistomerkki” ovat perusteltuja.

 

 

 

Virvatulet-veistos on helppo löytää, sillä se sijaitsee Hämeensillasta hieman Tammerkosken yläjuoksun suuntaan ja kosken itärannalla.

 

Kannattaa poiketa katsomassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammerkoski, Tampere, Tampereen Sähkölaitos, Finlayson, Finlayson-kilpi, Näsinneula, Virvatulet-veistos, Suomalaisen sotilaan muistomerkki, Tuntemattoman sotilaan muistomerkki, Aimo Tukiainen, kuvanveistäjä Aimo Tukiainen, Kalervo Kallio, Erkki Lindfors,

Kuu haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen keskeisille nähtävyyksille

Keskiviikko 29.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Minulla on tapana pitää kamera mukanani, kun liikun kaupungilla tai muualla.

 

Olen tähän juttuun koonnut muutamia ottamiani kuvia, joissa kuu-ukko haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen nähtävyyksille:

 

 

 

kuuukko1

 

 

Marraskuun 16. päivänä, kun ajoin kohti kotia Pispalanvaltatiellä huomasin, että kuu-ukko oli tervehtimässä Näsinneulaa.
 
Kello osoitti 16.32.

 

 

 

Seuraavat kuvat ovatkin kuvattu peräkkäisinä iltoina Tampereen Keskustorilla.

 

Kyseessä on ”palaveririkas” ajanjakso, sillä osallistuin sillä viikolla kaikkiaan ainakin yhdeksään eri palaveriin ja kaikki palaverit olivat keskikaupungilla.

Ennen palavereita, niiden välillä ja osin palavereiden jälkeen oli mukava huomata kuu-ukon huomioineen Tampereen!

 

 

 

kuuukko2

 

 

Tässä maanantaina 13.1.2014 klo 16.41 kuvatussa kuvassa kuu haluaa olla Vanhan kirkon kellotapulin huipulla.

 

 

 

kuuukko3

 

 

Seuraavana päivänä eli tiistaina 14.1.2014 klo 16.55 kuu-ukko kipusi Tampereen Teatterin lipputangon nupiksi!

 

 

kuuukko4

 

 

Keskiviikkona eli 15.1.2014 klo 20.47 kuu-ukolla oli vuorossa halu asettautua Tampereen Keskustorilla seisovan komean joulukuusen latvatähdeksi.

 

 

kuuukko5

 

 

Torstaina 16.1.2014 klo 21.59 kuu halusi ensin poseerata Tampereen Keskustorilla sijaitsevan tehtailija Wilhelm von Nottbeckin lahjoittaman suihkukaivon päällä…

 

 

 

 

kuuukko6

 

 

 

…ja muutamaa minuuttia myöhemmin se möllötti Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehtaan savupiipun päällä!

 

 

Pilvettömät täysikuun ajat ovat valokuvaajalle hienoja hetkiä saada talteen niitä retkiä, joilla kuu-ukko kulloinkin haluaa kuljeskella!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Muistutan, että kuviani saa käyttää vapaasti – olen tietysti iloinen, jos niiden käytöstä kerrotaan minulle vaikkapa sähköpostilla tai puhelimella pirauttaen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Näsinneula, Vanha kirkko, Vanhan kirkon kellotapuli, Tampereen Teatteri, Keskustorin suihkukaivo, Wilhelm von Nottbeck, Tako, Takon kartonkitehdas, Metsä Board Tako,

Näsinneula ja ruhtinaanpoppeli

Perjantai 12.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Särkänniemessä sijaitseva Näsinneula tiedetään Suomen korkeimmaksi näköalatorniksi.

 

poppelinasinneula

 

Näsinneula on rakennettu vuosina 1970 -1971 siten, että sen avajaiset järjestettiin Vappuna 1971.

 

Harva tietää, että Suomen kookkain ruhtinaanpoppeli sijaitsee Särkänniemen vieressä sijaitsevan Näsinpuiston länsilaidalla.

 

poppelipoppeli1


En aivan saanut Näsinneulaa ja Suomen kookkainta ruhtinaanpoppelia samaan kuvaan, kun maaliskuussa olin tutustumassa Näsinpuistoon.

 

poppelipoppeli2

 

Ruhtinaanpoppelin tieteellinen nimi on;

Populus ’Rasumowskiana’

 

Suomen kookkaimman ruhtinaanpoppelin ympärysmitta puolen metrin korkeudelta on yli 6 metriä ja korkeutta sillä on n. 28 metriä. Näkee, että puu on aikoinaan vaurioitunut, mutta se ei ole vaurion seurauksena kuollut, vaan on jaksanut kehittää viisi tasapuolisesti kehittynyttä latvusta.


*************

 

Poppeli sinänsä on puu, jota kokemukseni mukaan kenenkään ei pidä istuttaa pihalleen.

 

Isäni aikoinaan teki sen virheen ja minä jatkoin virheen ”monistamista”, kun istutin yhden poppelintaimen mökilleni.

 

Poppeli on sitkeähenkinen ja laajentumishaluinen puu, sillä se pystyy muodostamaan uusia vesoja jopa rakennuksen toiselle puolelle. Juuret pääsevät tavallisen vajarakennuksen perustaksi valetun betonilaatan ali ja muodostavat terhakoita taimia vajarakennuksen vastakkaisella puolella. Kokemusta on!

 

Poppelin poistaminen vaatii kovan työn. Avainasemassa on päätaimen kauliminen eli kuoren poistaminen heti maanpinnan yläpuolelta. Vaikka kauliminen onnistuisikin, niin aikaa tuloksiin pääseminen vaatii vähintään kolme vuotta.

 

Nautitaan Näsinpuistossa olevasta Suomen suurimmasta ruhtinaanpoppelista, mutta en suosittele kenenkään istuttavan poppelia omalle tontilleen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Näsinneula, Särkänniemi, Näsinpuisto, ruhtinaanpoppeli, Populus Rasumowskiana, poppelin hävittäminen, kaulaaminen, kauliminen, Roundup,

Tavase Oy:n suunnittelemat yhden vuoden sadetusmäärät vastaavat normaalivuosien sademääränä 1.233 (tuhannenkahdensadankolmenkymmenenkolmen) vuoden sateita!

Tiistai 13.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen murheellisena pannut merkille, että keskeisten päättäjien käsityskyky ei vieläkään yllä tajuamaan tekopohjavesihanke Tavasen sadetussuunnitelmien mielettömyyttä.

 

Tavasen sadetusuunnitelmien ainoa todellinen julkisuuteen saatettu tieto perustuu 17.4.2003 kirjattuun Ympäristövaikutusten (YVA) arviointiin.

 

Tiedot sadetusmääristä on mainitussa pian kymmenen vuotta vanhassa YVA:ssa selvitetty sivulla 13 olevassa taulukossa 2.

 

 

tavasesade

 

Asiantuntijat ovat laskeneet taulukkoluvut havinnolliseen muotoon ja laskennan tulos on kerrottu kuvassa näkyvässä vesimäärien keskinäisessä vertailussa.


Kuvasta nähdään, että Tavasen suunnittelemat sadetukset ovat yli viisinkertaiset Tampereen Särkänniemessä sijaitsevan Näsinneulan korkeuteen verrattuna!

 

Tavase Oy:n suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät 863 metriä korkean vesipatsaan sadettamista Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemiin vuodessa.

 

Sadetusmäärät ovat yli 1.000 kertaiset seutukunnan normaaliin sademäärään verrattuna.

 

 

Kuka uskoo, että Suomen kauneimmat harjut kestäisivät tämän?

 

 

Lisää havainnollisuutta:

 

  • Tavasen suunnittelemat sadetukset merkitsevät, että normaalisadanta 1.233 vuodessa vastaisi Tavase Oy:n suunnittelemia yhden vuoden sadetuksia!

  • Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät, että saman vesimäärän kuljettamiseen tarvittaisiin 2.300 täysperävaunullisen säiliöauton kantavuutta joka päivä.

  • Yhden päivän sadetuksiin tarvittavasta vedestä muodostuisi säiliöautoilla 51 kilometriä pitkä jono.

  • Maastoon pitäisi purkaa 1,5 täysperävaunullisen säiliöauton lasti joka minuutti yötä päivää!

 

Pidän välttämättömänä, että Tampereen päättäjät vihdoinkin tutustuvat tekopohjavesiyhtiö Tavasen suunnitelmiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Tavasen kymmenen vuotta vanha YVA, Tavasen sadetukset ja Näsinneulan korkeus, tekopohjavesihanke Tavase, Tavase-aineisto,

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

pict1552.jpg

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

pict1557.jpg

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 


pict1560.jpg

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 


pict1564.jpg

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 


pict1565.jpg

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 


pict1568.jpg

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 


pict1573.jpg

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 


pict1576.jpg

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkkahalli, Rajasalmen silta, Elovena, Haulitorni, Näsinneula,

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen Kansi- ja Keskusareena -hankkeelle neljän miljoonan euron lisärahoituksen

Tiistai 14.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle ollaan suunnittelemassa Näsinneulan, Särkänniemen ja Tampere-talon veroista vetonaulaa eli Tampereen Kansi- ja Keskusareenaa.

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen perusteella 13.6.2011 pidetyssä kokouksessa,

että kaupunki osallistuu monitoimiareenan tontin rakennuskelpoiseksi saattamisen kustannuksiin aiemmin päätetyn 18,7 milj. euron (alv 0%) lisäksi 4,0 milj. eurolla (alv 0%).

Monipolvisessa keskustelussa esitettiin värikkäitäkin mielipiteitä, joten lopputuloksesta jouduttiin äänestämään. Kaupunginhallituksen esitys sai äänestyksessä 56 ääntä, Vasemmistoliiton ja SKP:n edustajat antoivat seitsemän vastustavaa ääntä, kolme valtuutettua äänesti tyhjää ja yksi valtuutettu oli poissa.

Mielestäni kaupunginvaltuuston päätös oli oikea ja se antaa mahdollisuuden saada Tampereelle uutta ilmettä tuova hieno kokonaisuus.

Keskustelussa kritisoitiin mm. aikoinaan Ikean Tampereelle tuloa mahdollistavaa päätöstä.

Mielestäni tämä kritiikki oli aiheellista, sillä Ikean Tampereelle tulemisen salliva päätös oli suuri virhe.

Ikean liikennejärjestelyihin Tampereen kaupungin sijoittama yli 30 miljoonaa euroa oli käsittämättömän suuri satsaus yksityisen yrityksen tukemisessa. Tampereen kaupungin Ikea-tuki merkitsee Tampereella yhtä veroäyriprosenttia, sillä yhden veroäyriprosentin korottaminen tuo Tampereen kaupungin kassaan 35 M€! Ikean rakennustöiden aikana lähialueelle aiheutetut vahingot ovat edelleen korvaamatta.

Missä ministeri Jan Vapaavuori luurasi, kun Ikean tulemisesta niukin naukin Tampereen puolelle päätettiin?

Ikean oikea paikka olisi ollut Lempäälässä tai Ylöjärvellä, sillä sen Tampereelle sijoittuminen on tuonut Tampereelle lukemattomia ongelmia.

Ikea-vetoinen Lahdesjärven alue on ongelma Tampereen keskustan kehittymiselle. Kaupan keskittyminen ”väärään paikkaan” on osoittautunut vakavaksi haasteeksi Tampereen keskustalle.

Ikean työllistämisvaikutuksia yliarvioitiin suunnittelu- ja päätösvaiheessa. Osa-aikaisten Ikea-työllistyminen merkitsee, että heille joudutaan ohjaamaan yhteiskunnan taloudellista tukea Ikean ”työllistämisen” lisäksi. Näin todettiin erään vasemmistolaisen kaupunginvaltuutetun puheenvuorossa - kerrankin saan olla samaa mieltä Vasemmistoliiton kanssa.

Toivon, että Tampereen kaupungin Ikea-päätöksistä on opittu ja vastaavia päätöksiä ei enää tehdä. Tampereen virhepäätöksestä pitäisi myös muiden kuntien ottaa opiksi.

Lisäksi vaadin, että Tampereen kaupunki noudattaa myös rakennustöiden aikaisten vahingonkorvausten osalta aikoinaan Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n kesken solmittua sopimusta.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansi ja keskusareena, Tampereen Kansi ja Keskusareena, Näsinneula, Tampere-talo, Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n Ikea-sopimus, Palokallion Omakotiyhdistys,