Onko lehtikuusen lahonkestävyys myytti?

Sunnuntai 16.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Olin keskeinen päättäjä, kun puoliksi omistamani maatalousyhtymän metsäpalstalle parisenkymmentä vuotta sitten istutettiin runsaan hehtaarin suuruiselle avohakkuualueelle lehtikuusta.

 

 

Avohakkuu tehtiin metsähoidollisena päätehakkuuna.

 

 

Tiedossani oli, että lehtikuusi on lahonkestävyytensä osalta kyllästettyyn puuhun verrattava puumateriaali

 

 

Tiesin päätöstä tehdessämme, että lehtikuusitaimikko on hirvien suurta herkkua ja sen osalta olin omalta osaltani ottamassa riskin.

 

 

Nyt kahdenkymmenen vuoden jälkeen tiedän, että hirvet ja hirvivahingot eivät ole riski lehtikuusimetsikölle, sillä ainuttakaan hirvien vahingoittamaa tainta en ole palstallamme tavannut.

 

 

Jos nyt katsoo eri lähteistä lehtikuuden lahonkestävyyttä, saa ristiriitaisia tietoja.

 

 

Osa tiedoista kertoo, että lehtikuusi on lahonkestävyydeltään jopa heikompi kuin tavalliset puulajimme, mutta osa tiedonjakajista pitäytyy siinä, että lehtikuusi on mainio puulaji lahonkestävyyden suhteen.

 

 

Toistan, että puulajivalinnassamme keskeisenä kriteerinä aikoinaan oli se, että kyllästetyn puun käyttäminen rakennusmateriaalina tullaan kieltämään.

 

 

Pitäydyn aikanaan tekemässäni päätöksessä ja en peru päätöstäni.

 

 

En tavoittele samaa kuin aikoinaan teki Pietari Suuri, joka määräsi Raivolaan istutettavaksi lehtikuusimetsikön, jonka puut sitten aikoinaan olisivat tulleet Venäjän purjevenesotalaivaston mastopuiksi.

 

 

Tavoittelen, että jälkeeni tulevat saisivat aikoinaan hyvän hinnan niistä lehtikuusista, jotka joskus tulevat myymään!

 

 

 

 

 

 

 

 

Näissä kuvissa lehtikuusimetsikköä ensiharvennuksen jälkeen.

 

 

Mukana on luontaisesti tullutta koivikkoa ja se on pidettävä kurissa, jotta se ei pääse haittaamaan lehtikuusia.

 

 

 

Uskon vakaasti, että lehtikuusen arvostus puutavarana tulee tulevaisuudessa kasvamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Edith Södergran ja Totti-kissa

Lauantai 24.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Edith Södergran on kansainvälisesti tunnetuin runoilijamme.

 

 

Södergran kirjoitti ruotsiksi ja hänen runojaan on käännetty ainakin kuudelletoista kielelle.

 

 

Hän syntyi 1892 Pietarissa ja kuoli 31-vuotiaana Kivennavan Raivolassa vuonna 1923.

 

 

On aina melkoinen juhlahetki, kun pääsee käymään Edith Södergranin hautamuistomerkillä Raivolassa. Olen saanut poiketa siellä monesti ja viimeisimmän kerran viime kesänä, kun olimme ns. Kenraalin matkalla Karjalan kannaksella.

 

 

 

 

 

 

 

Se här är evighetens strand,

här brusar strömmen förbi,

och döden spelar i buskarna

sin samma entoniga melodi.

 

 

En ole mikään ruotsinkielen taitaja, mutta ymmärrän toki Södergranin sanoman.

 

 

 

 

 

Arvostan nuorena kuolleen Edith Södergranin tuotantoa.

 

 

 

 

 

Edith Södergranin hautamuistomerkin vierellä on patsas hänen rakkaasta Totti-kissastaan.

 

 

 

 

 

Totti-kissaa esittävä patsas sai minut viime kesäkin silittelemään kissojen taivaaseen lähes sata vuotta sitten siirtyneen Totin turkkia!

 

 

Edith Södergraniin ja Totti-kissaan tutustuminen ovat suomalaiseen kulttuuriin perehtymistä parhaimmillaan – näin vaikka Södergran kirjoittikin runonsa ruotsiksi.

 

 

 

Suosittelen, että Karjalan kannaksella matkaillessanne poikkeatte Raivolassa Edith Södergranin hautamuistomerkillä ja Totti-kissan patsaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko lehtikuusimetsän istuttaminen panostamista tulevaisuuteen?

Sunnuntai 5.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari Suuri oli Venäjän hallitsijana 1682 – 1725, aluksi tsaarina ja myöhemmin keisarina.

 

Pietari Suuren eräs aikaansaannoksista oli, että hän loi Venäjälle sotakykyisen laivaston.

 

Keisarina Pietari Suuri oli kaukokatseinen, sillä hänen päätöksellään Raivolaan istutettiin lehtikuusimetsä. Lehtikuusimetsän tarkoituksena oli kasvattaa säänkestävää puutavaraa laivanrakennuksen tarpeisiin.

 

Olen käynyt Raivolan lehtikuusimetsässä, jossa jopa 50 metrin korkeuteen yltävät lehtikuuset kasvavat.

 

Pietari Suuren kaukokatseisuus ei kaikesta huolimatta yltänyt tarpeeksi pitkälle, sillä teräs syrjäytti puun laivanrakennuksen tarveaineena.

 

 

*************

 

 

Emme poikieni kanssa tavoitelleet Pietari Suuren kaukokatseisuutta, kun viitisentoista vuotta sitten päätimme istuttaa maillemme pariinkin kohtaan lehtikuusimetsikön. Istutimme lehtikuuset pienehköille alueille, joilla jouduimme metsänhoidollisista syistä tekemään kuusikon päätehakkuun.

 

 

 

 

 

Lehtikuuset ovat viidessätoista vuodessa kasvaneet hyvin. On annettava tunnustus muille maatalousyhtymämme omistajille, sillä lehtikuusitaimikon hoitotöistä on huolehdittu.

 

 

 

 

 

Lehtikuusitaimikkoon kasvaa hyvin helposti koivuja ja ne on pidettävä kurissa, jotta koivut eivät vahingoita lehtikuusia.

 

 

 

 

Lehtikuusitaimikon vihollisia ovat hirvet, mutta meidän lehtikuusikkomme ovat taimikkovaiheessa säästyneet hirvivahingoilta. Nyt hirvet eivät enää pysty olemaan uhkana.

 

 

 

Miksi päädyimme istuttamaan lehtikuusia?

 

 

Lehtikuusikkomme ovat pieniä, sillä niihin on istutettu ainoastaan vajaat parituhatta lehtikuusentainta.

 

Pähkäilimme, että lähivuosikymmeninä tullaan ympäristösyistä kieltämään kaikkinaiset puutavaran lahonsuojausmenetelmät ja kun lehtikuusi on lahonkestävä puulaji, niin päädyimme istuttamaan lehtikuusta.

 

Tiesimme lehtikuusentaimien herkullisuuden hirville, mutta emme antaneet sen vaikuttaa puulajivalintaamme.

Kun nyt tutkailee lehtikuuseen liittyviä käyttötarkoituksia, on mukava havaita, että sillä näyttäisi olevan monipuolista kysyntää.

 

 

Kokemuksemme lehtikuusenviljelystä ovat ensimmäisen viidentoista vuoden kokemuksella positiiviset ja uskallan suositella lehtikuusen valitsemista istutettavaksi puulajiksi muillekin.

 

Lehtikuusimetsistämme ei ole tarkoitus luoda mitään ”Välimäen lehtikuusikkoa”, mutta kieltämättä lehtikuusimetsikkö on ulkonäöltään hieman erikoinen!  Merkkituote siis!

 

 

-Esko Erkkilä-