Syksyinen luonto on värikylläistä aikaa!

Maanantai 10.10.2022 - -Esko Erkkilä-

Syksy on vuodenajoista alakuloista aikaa, sillä onhan keväinen ja kesäinen aika kaukana. 

 

 

Toisaalta syksy on luonnossa värikylläistä aikaa, sillä värien iloittelu on nyt valloillaan.

 

 

 

Koivikko on nyt parhaimmillaan ja…

 

 

 

…myös lehtikuuset ovat värikkäimmillään!

 

 

Värikylläinen syksy menee nopeasti ohitse, joten nyt kannattaa nauttia näistä syksyisistä hetkistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on kunnollinen laituri!

Keskiviikko 28.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Viime kesän saavutuksista eräs merkittävimmistä saavutuksista oli se, kun saimme mökkimaailmaan rakennettua kunnollisen laiturin.

 

Osuuteni rakennustöissä oli perin vaatimaton, mutta toki kannustin, kun lähinnä esikoisemme hoiti homman.

 

Tutkailimme erilaisia kelluvia laituriratkaisuja, mutta onneksi emme lähteneet sille linjalle.

 

En nyt enää löydä kuvia vanhasta laiturista, mutta niin onkin parempi, sillä se ei ollut enää moneen vuoteen kunniaksi omistajalleen.

 

******************

 

 

 

Mökkijärvemme Viljakkalan Majajärvi on lettorantainen järvi, mutta meidän rantaan on aikoinaan VR:n kaivaman ojan avulla muodostunut komea hiekkapatti ja sen kohdalla laiturimme sijaitsee.

 

 

Tässä jatkossa ilman selityksiä olevia kuvia laiturirakentamisen edistymisestä, mutta sen verran selitystä, että veteen upotettavat paalut kaadettiin omasta lehtikuusimetsästä, kuorittiin ja iskettiin pohjaliejuun kovaan maahan saakka!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kelpaa siellä nyt tepastella!

 

 

Kustannuspuolesta sen verran, että rautakaupasta ostettu kelluva laituri olisi maksanut suuruusluokkaa 1.400 euroa ja nyt tarvikkeet maksoivat alle tonnin; toki lehtikuusipaalut tulivat omasta metsästä.

 

 

Olen tyytyväinen ratkaisuumme ja kiitokset kaikille pojillemme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtikuusi on luonnon oma kestopuu ja syksyn loppuruskan aikana maiseman todellinen kaunistus!

Maanantai 21.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Teimme vajaat kaksikymmentä vuotta sitten päätehakkuun yli-ikäiseksi päässeessä kuusivaltaisessa sekametsässä.
 
 
Päätehakkuun jälkeen oli pohdittava, että miten uudistamme hakkuualan ja pohdintojemme tuloksena päätimme istuttaa alueelle lehtikuusta.
 
 
Pohdiskelimme, että millaiseksi puunkäytön osalta maailma muuttuu seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana.
 
 
Otaksuimme, että monenlaisessa rakentamisessa tuona aikana luovutaan puumateriaalin kyllästämisestä ja silloin lehtikuusella on paikkansa, sillä Siperian lehtikuusen sisältämät uuteaineet (hartsit, pihka ja mineraalit) tekevät siitä luontaisesti lahonkestävää.
 
 
Tiesimme puulajivalintaa tehdessämme, että lehtikuusi on taimenvaiheessa hirvien suurta herkkua, mutta siitäkin huolimatta päädyimme lehtikuuseen.
 
 
Lehtikuusimetsämme on säästynyt hirvivahingoilta ja nyt puut ovatkin jo niin suuria, että hirvivahingoista ei enää ole pelkoa.
 
 
Lehtikuusimetsikömme hyödyntämiseen kuluu aikaa vielä vähintään 20 vuotta ja todennäköisesti 30 vuotta, mutta olemme ”bonuksena” saaneet näin syksyisin todellisen maisemakaunistuksen, kun lehtikuusen neulaset loistavat keltaisenaan!
 
 
 

Tässä pari valokuvaa lehtikuusimetsiköstämme jokunen päivä sitten kuvattuna:

 
 
   
 
   
 
 

**************

 
 

Varasin talousmetsäämme istutettavista lehtikuusentaimista viitisentoista istutettavaksi mökkimaailmaamme ja tässä pari kuvaa myös mökiltämme:

 
 
   
 
   
 
 

**************

 
 

 
 

Olen tyytyväinen puulajivalintaamme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko lehtikuusen lahonkestävyys myytti?

Sunnuntai 16.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Olin keskeinen päättäjä, kun puoliksi omistamani maatalousyhtymän metsäpalstalle parisenkymmentä vuotta sitten istutettiin runsaan hehtaarin suuruiselle avohakkuualueelle lehtikuusta.

 

 

Avohakkuu tehtiin metsähoidollisena päätehakkuuna.

 

 

Tiedossani oli, että lehtikuusi on lahonkestävyytensä osalta kyllästettyyn puuhun verrattava puumateriaali

 

 

Tiesin päätöstä tehdessämme, että lehtikuusitaimikko on hirvien suurta herkkua ja sen osalta olin omalta osaltani ottamassa riskin.

 

 

Nyt kahdenkymmenen vuoden jälkeen tiedän, että hirvet ja hirvivahingot eivät ole riski lehtikuusimetsikölle, sillä ainuttakaan hirvien vahingoittamaa tainta en ole palstallamme tavannut.

 

 

Jos nyt katsoo eri lähteistä lehtikuuden lahonkestävyyttä, saa ristiriitaisia tietoja.

 

 

Osa tiedoista kertoo, että lehtikuusi on lahonkestävyydeltään jopa heikompi kuin tavalliset puulajimme, mutta osa tiedonjakajista pitäytyy siinä, että lehtikuusi on mainio puulaji lahonkestävyyden suhteen.

 

 

Toistan, että puulajivalinnassamme keskeisenä kriteerinä aikoinaan oli se, että kyllästetyn puun käyttäminen rakennusmateriaalina tullaan kieltämään.

 

 

Pitäydyn aikanaan tekemässäni päätöksessä ja en peru päätöstäni.

 

 

En tavoittele samaa kuin aikoinaan teki Pietari Suuri, joka määräsi Raivolaan istutettavaksi lehtikuusimetsikön, jonka puut sitten aikoinaan olisivat tulleet Venäjän purjevenesotalaivaston mastopuiksi.

 

 

Tavoittelen, että jälkeeni tulevat saisivat aikoinaan hyvän hinnan niistä lehtikuusista, jotka joskus tulevat myymään!

 

 

 

 

 

 

 

 

Näissä kuvissa lehtikuusimetsikköä ensiharvennuksen jälkeen.

 

 

Mukana on luontaisesti tullutta koivikkoa ja se on pidettävä kurissa, jotta se ei pääse haittaamaan lehtikuusia.

 

 

 

Uskon vakaasti, että lehtikuusen arvostus puutavarana tulee tulevaisuudessa kasvamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko lehtikuusimetsän istuttaminen panostamista tulevaisuuteen?

Sunnuntai 5.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari Suuri oli Venäjän hallitsijana 1682 – 1725, aluksi tsaarina ja myöhemmin keisarina.

 

Pietari Suuren eräs aikaansaannoksista oli, että hän loi Venäjälle sotakykyisen laivaston.

 

Keisarina Pietari Suuri oli kaukokatseinen, sillä hänen päätöksellään Raivolaan istutettiin lehtikuusimetsä. Lehtikuusimetsän tarkoituksena oli kasvattaa säänkestävää puutavaraa laivanrakennuksen tarpeisiin.

 

Olen käynyt Raivolan lehtikuusimetsässä, jossa jopa 50 metrin korkeuteen yltävät lehtikuuset kasvavat.

 

Pietari Suuren kaukokatseisuus ei kaikesta huolimatta yltänyt tarpeeksi pitkälle, sillä teräs syrjäytti puun laivanrakennuksen tarveaineena.

 

 

*************

 

 

Emme poikieni kanssa tavoitelleet Pietari Suuren kaukokatseisuutta, kun viitisentoista vuotta sitten päätimme istuttaa maillemme pariinkin kohtaan lehtikuusimetsikön. Istutimme lehtikuuset pienehköille alueille, joilla jouduimme metsänhoidollisista syistä tekemään kuusikon päätehakkuun.

 

 

 

 

 

Lehtikuuset ovat viidessätoista vuodessa kasvaneet hyvin. On annettava tunnustus muille maatalousyhtymämme omistajille, sillä lehtikuusitaimikon hoitotöistä on huolehdittu.

 

 

 

 

 

Lehtikuusitaimikkoon kasvaa hyvin helposti koivuja ja ne on pidettävä kurissa, jotta koivut eivät vahingoita lehtikuusia.

 

 

 

 

Lehtikuusitaimikon vihollisia ovat hirvet, mutta meidän lehtikuusikkomme ovat taimikkovaiheessa säästyneet hirvivahingoilta. Nyt hirvet eivät enää pysty olemaan uhkana.

 

 

 

Miksi päädyimme istuttamaan lehtikuusia?

 

 

Lehtikuusikkomme ovat pieniä, sillä niihin on istutettu ainoastaan vajaat parituhatta lehtikuusentainta.

 

Pähkäilimme, että lähivuosikymmeninä tullaan ympäristösyistä kieltämään kaikkinaiset puutavaran lahonsuojausmenetelmät ja kun lehtikuusi on lahonkestävä puulaji, niin päädyimme istuttamaan lehtikuusta.

 

Tiesimme lehtikuusentaimien herkullisuuden hirville, mutta emme antaneet sen vaikuttaa puulajivalintaamme.

Kun nyt tutkailee lehtikuuseen liittyviä käyttötarkoituksia, on mukava havaita, että sillä näyttäisi olevan monipuolista kysyntää.

 

 

Kokemuksemme lehtikuusenviljelystä ovat ensimmäisen viidentoista vuoden kokemuksella positiiviset ja uskallan suositella lehtikuusen valitsemista istutettavaksi puulajiksi muillekin.

 

Lehtikuusimetsistämme ei ole tarkoitus luoda mitään ”Välimäen lehtikuusikkoa”, mutta kieltämättä lehtikuusimetsikkö on ulkonäöltään hieman erikoinen!  Merkkituote siis!

 

 

-Esko Erkkilä-