Mansikkamaan laajennus omien taimien rönsyistä on nyt ajankohtaistaMaanantai 29.8.2011 - -Esko Erkkilä- Elokuun viimeiset päivät ja syyskuun alkupuolisko ovat aikaa, jolloin mansikkamaan laajennus omien mansikantaimien rönsyistä on ajankohtaista puuhaa.
Saimme elokuun aikana uudistettua mansikkamaatamme runsaan sadan taimen verran. Kyse taitaa olla laajennuksesta, sillä emme ainakaan vielä ole poistamassa vanhoja mansikkarivejämme.
Muutama kuva kertoo ehkä parhaiten, että mitä saimme aikaiseksi kuluneen viikon aikana. En suinkaan väitä, että teimme kaikki oikein, mutta tämä on meidän tapamme lisätä mansikka-alaamme omilla rönsyillä:
Erillinen lisäalamme sijaitsee lähellä järvenrantaa ja laajennusala oli kooltaan hieman runsas 50 neliömetriä. Alan merkitseminen oli tarkkaa puuhaa, sillä tarkistimme neliönmuotoisen alan ristiinmittauksella!
Mansikkamaan perustamiseen kannattaa panostaa, sillä hyvin perustettu mansikkamaa voi tuottaa satoa jopa kymmenkunta vuotta.
Traktoriäestys ei riitä, vaan muokkaus on tehtävä puutarhajyrsimellä.
Kalkitus on tärkeä toimenpide ja myös peruslannoituksesta on huolehdittava. Löysimme ”talon nurkista” vanhaa, mutta hyvin säilynyttä lannoitetta, jonka typpipitoisuus oli ehkä hieman liian korkea optimaaliselle mansikkamaan lannoitteelle. Kyseessä oli todellinen ”antiikkilannoite”, sillä sen valmistaja Typpi Oy fuusioitiin Rikkahappo Oy:n kanssa jo vuonna 1971! Lannoite oli kuitenkin täysin moitteetonta ja olen varma, että se antaa potkua mansikallemme sopivasti!
Mansikkapenkkien pohjalle tapaamme asentaa kasteluputken, sillä hyvän sadon tuottamiseen mansikka tarvitsee riittävästi kosteutta.
Kasteluputkena toimii muoviputki, johon on n. neljänkymmenen sentin välein sahattu moottorisahalla viilto, josta vesi pääsee pitämään mansikkapenkissä oikean kosteuden. On luonnollista, että maaston pitää sopivasti laskea kohti järveä, jotta putkeen penkin yläosassa johdettu vesi imeytyy tasaisesti koko mansikkapenkin pituudelta.
Käytimme mansikkamuovina edellisvuosilta jäänyttä säilörehumuovia, mutta myös nykyaikaisia heikkoja mansikkamuoveja oli käytettävä. Kolmeen penkkiin kokeilimme ”nurkista löytynyttä” puuvillakangasta – saa nähdä, että miten se vuosien aikana toimii?
Mansikkapenkkien välit ”välijyrättiin” ruokamullan tasaamisen jälkeen.
Mansikkamaan loppusilaus tehtiin hiekan lisäämisellä käytäville ja sen jälkeen suoritetulla ”loppujyräyksellä”.
Mansikkamaa on valmis taimien istuttamiseen.
Rönsyjä ei kannata ottaa vanhoista taimista. Rönsylisäämisessä on parasta käyttää ainoastaan kahta lähimpänä emotainta muodostunutta rönsytainta.
Käytämme taimivälinä 45 senttiä. Kannattaa sahata sen pituinen mittakeppi, jotta taimet saadaan oikealle etäisyydelle toisistaan. Puukko on oikea välinen tehdä ”ristipisto” mansikkamuoviin tai mansikkakankaaseen.
Juuri valmistunut mansikkamaa on sen näköinen, kuin se olisi syntynyt helposti. Näin ei kuitenkaan ole, vaan oikein perustettu mansikkamaa vaatii lukemattomia työvaiheita! Onneksi se tuottaa hienoja marjoja jopa kymmenkunta vuotta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mansikkamaan perustaminen, rönsylisäys, |
Perussuomalaisten Heikki Luodon esitys ei perustamperelaista innostaKeskiviikko 5.1.2011 - -Esko Erkkilä- Kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto (persu) valitti Aamulehden blogissa 16.12.2010 klo 20.00, että Tampereen kaupungin nettisivuilla kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien esityslistat sekä pöytäkirjat eivät avaudu riittävän nopeasti. Luoto esitti blogikirjoituksessaan aihion valtuustoaloitteeksi, jonka hän suunnittelee jättävänsä. En voi varauksettomasti yhtyä Luodon mielipiteeseen ja kommentoinkin välittömästi hänen nettikirjoitustaan näin: ------------------------ Etsin päivällä useiden lautakuntien ja johtokuntien esityslistoilta sekä pöytäkirjoista kaupunkilaista kiinnostavia asioita.
Linkkasin pöytäkirjoja myös henkilöille, joita ko. pöytäkirjassa kerrotut päätökset koskettivat.
Kaikki pelasi mutkattomasti.
Luin Luodon blogikirjoituksen ja kokeilin useiden lautakuntien sekä johtokuntien pöytäkirjojen avaamista. Tutustuin myös kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen pöytäkirjoihin sekä esityslistoihin.
Nyt asiakirjat avautuivat niin nopeasti, että hiiren liikuttelu hiirimatolla oli ainoa rajoite asiakirjojen nopealle avautumiselle.
Oletan, että ongelmat esityslistojen ja pöytäkirjojen avautumisen takkuilussa johtuvat käyttäjän puutteellisista tietoliikenneyhteyksistä.
En halua olla kehityksen esteenä, mutta kaupunkilaisena ja veronmaksajana en voi kannattaa Luodon esitystä.
Tietoliikennejärjestelmien muuttaminen on iso ja kallis operaatio. Kokemuksesta tiedän, että muutosvaihe sisältää suuria käytännön ongelmia.
Erilaiset konsultit ja "asiantuntijat" luonnollisesti hurraavat Luodon esitykselle, mutta tavallista perustamperelaista se ei innosta.
---------------
Taidatkos sen selvemmin sanoa! -Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Heikki Luoto, Aamulehden blogit, perussuomalaiset, perustamperelaiset, |
ECO2-hanke oli valinnut mielipidekyselynsä vastausvaihtoehdoiksi vain tarkoitukseensa sopivia vaihtoehtojaMaanantai 1.11.2010 - -Esko Erkkilä- Tampereen "ECO2 Ekotehokas Tampere 2020" oli mukana Pirkkahallissa Energia 10- messuilla 26…28.10.2010. ECO2 toteutti osastollaan mielipidetiedustelun, jonka kaikki vastausvaihtoehdot oli tiukasti rajattu näytteilleasettajalle mieleisiksi. Kysymys kuului: Mikä on paras tapa vähentää kasvihuonepäästöjä Tampereella? Vastausvaihtoehtoina olivat mahdollisia: A) Autoton keskusta ja pyöräilyn ja kävelyn edistäminen B) Ratikkalinjaston nopeutettu rakentaminen C) Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja laajenemisen estäminen D) Vain passiivienergiatalotasoista uudisrakentamista E) Turpeen korvaaminen uusiutuvalla energialla F) Hajautetun aurinko- ja tuulienergian tuotannon tukeminen Toki viimeisenä vastausvaihtoehtona oli; G) Joku muu, mikä? Koska ECO2-hankkeessa on kyse tamperelaisten veronmaksajien rahoittamasta hankkeesta, oli luonnollista, että vastasin kysymyksiin. Yhtä luonnollista oli, että pidin kohtaa G oikeana. Täsmensin vastaustani muutamalla esimerkillä: 1) Seutuyhteistyön kehittäminen 2) Hajarakentamiseen kannustaminen 3) Etätyöhön kannustaminen Pidän valitettavana, että vastausvaihtoehdot olivat perin asenteellisia. Tuli elävästi mieleen vanha kysymys: "Joko olette lopettaneet vaimonne pahoinpitelyn?" Toivon, että tulevaisuudessa löydän aikaa ja tilaa tarkemmin perustella omia näkemyksiäni asiassa. Aivan tärkeimmällä sijalla perustelujeni kertominen ei toki ole, sillä Tampereella ja Pirkanmaalla on paljon tärkeämpiäkin asioita, joita pitäisi käsitellä. -Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Energia 10 -messut, Pirkkahalli, ECO2, Tampere, autoton keskusta, kaupunkirakenteen tiivistäminen, seutuyhteistyö, etätyö, kaupunkirakenteen hajauttaminen, ratikkalinjojen perustaminen, tuulienergia, aurinkoenergia, turpeen korvaaminen muilla, |