Aloitevaliokunnan jäsenyys Keskustan puoluekokouksessa - mielenkiintoinen kokemus

Sunnuntai 10.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Puoluekokousaloitteet ovat tärkeässä roolissa, kun linjataan Keskustan poliittisia tavoitteita.

 

 

Kesäkuussa järjestetylle puoluekokoukselle jätettiin 248 puoluekokousaloitetta.

 

 

 

Puoluekokouksen valitsemana aloitevaliokunnan jäsenenä sain olla läpikahlaamassa aloitteista 211, sillä puolueen järjestötoimintaan liittyvät 37 aloitetta käsitteli järjestövaliokunta.

 

 

 

 

 

Aloitevaliokunnan puheenjohtajaksi valitsimme Keskustaopiskelijoiden Anniina Sippolan (toinen oikealta) ja valiokuntamme sihteereinä toimivat Elina Das Bhowmik, Ilkka Miettinen sekä oikealla kuvassa oleva Timo Portaankorva.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan piirin toisena edustajana aloitevaliokunnassa toimi Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi.

Kolmantena pirkanmaalaisena aloitevaliokunnan kokoukseen osallistui kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 

 

Puoluehallitus oli valmistellut vastaukset kaikkiin aloitteisiin ja se oli pohjaesityksenä, kun aloitevaliokunta käsitteli vastausesitykset.

 

 

Hyväksyimme aloitevaliokunnassa valtaosan puoluehallituksen vastausesityksistä, mutta melkoiseen osaan puoluehallituksen esityksistä teimme muutoksia.

 

 

Aloitevaliokunnan hyväksymät esitykset menivät seuraavana aamuna eli 12.6.2016 ”suureen saliin” hyväksyttäviksi.

 

 

 

 

 

Valiokuntamme puheenjohtaja Anniina Sippola esitteli puoluekokoukselle niiden aloitteiden vastaukset, joihin olimme edellisillan yli kolmituntisen kokouksemme aikana tehneet muutoksia puoluehallituksen vastausesityksiin.

 

 

Aloitevaliokunnan esittämiin vastauksiin käytettiin muutama yksittäinen puheenvuoro, mutta lopulta kaikki ehdottamamme vastaukset hyväksyttiin ja nyt ne muodostavat sen linjan, jota Keskusta aloitteissa esitetyissä asioissa noudattaa.

 

 

Kaikki aloitteet ja niihin puoluekokouksen antamat vastaukset löytyvät Keskustan verkkosivuilta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaipiaisten asema sekä Sippolan Enäjärven kylä olivat tärkeitä paikkoja Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Talvisotataipaleella

Sunnuntai 14.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi marraskuun 30. päivänä 1939, mutta Suomen neuvokkaan valtiojohdon ansiosta maamme onnistui valmistautumaan Neuvostoliiton hyökkäykseen.

 

Tuo neuvokas menettely oli YH eli Ylimääräiset harjoitukset. YH oli luonteeltaan kertausharjoitukset ja poliittisesti siten ”miedompi” menettely kuin LKP eli Liikekannallepano.

 

YH aloitettiin lokakuussa 1939 ja sen ansiosta Suomi pystyi ainakin jossain määrin kohtamaan valmistautuneena Neuvostoliiton aloittaman hyökkäyksen.

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten komppaniat perustettiin omissa pitäjissä, mutta varsinaisen joukko-osaston eli JR 17:n perustaminen tapahtui Tampereen Yhteiskoululla ja Lyseolla 20.10.1939.

 

Joukko-osasto siirtyi junakuljetuksella Kaipiaisten asemalle, jonne se saapui seuraavana päivänä eli 21.10.1939.

 

Kaipiainen on minulle hyvinkin tuttu paikka, sillä 40 vuotta minulle leipää tarjonnut työnantajani perusti sinne 1970-luvulla nykyaikaisen rehutehtaan. Häpeä tunnustaa, että en ole koskaan poikennut Kaipiaisten asemalla, mutta Kaipiaisissa sijaitsevalla Rehuraisio Oy:n rehutehtaalla sitäkin useammin.

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miehet eivät jääneet Kaipiaisiin, vaan jatkoivat matkaansa marssien kymmenkunta kilometriä Sippolan kirkonkylän ja Haminan suuntaan Enäjärvelle.

 

Enäjärvi, kuten Kaipiaisten asemakin kuuluivat tuolloin Sippolan pitäjään.

 

Sippola ja Anjala muodostivat 1975 Anjalankosken kauppalan, josta tuli Anjalankosken kaupunki vuonna 1977.

 

Kuntauudistukset jatkuivat ja Anjalankoski muodosti yhdessä Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken sekä Valkealan kanssa Kouvolan kaupungin vuonna 2009. Tämä merkitsee, että Kaipiaisten asema ja Enäjärven kylä kuuluvat nykyään Kouvolan kaupunkiin.

 

 

 

Pysähdyimme taannoisella Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten läheisten sotahistoriamatkamme paluumatkalla Enäjärvellä.

 

Tulimme Enäjärvelle Haminan suunnasta tietä, joka on tullut minulle hyvinkin tutuksi työurani aikana.

 

 

 

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Talvisotaan valmistava leirikoulutus tapahtui näillä männikkökankailla hieman Enärveltä Haminan suuntaan siten, että joukko siirtyi varsinaiselle sotatoimialueelle eli Viipurin Tienhaaraan Itsenäisyyspäivänä 6.12.1939.

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Enäjärvi-vaihe kesti n. 1 ½ kuukautta ja sinä aikana Neuvostoliitto ehti aloittamaan Talvisodan.

 

 

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on tavannut tarjota shampanjat matkalaisille aina matkan alkupuoliskolla, mutta nyt hän halusi juhlistaan matkamme loppuvaihetta niin, että shampanjat tarjottiin meille vasta Enäjärvellä.

 

 

 

 

Hyvistä yrityksistäni huolimatta en onnistunut kuvaamaan shampanjapullon korkin lentämistä!

 

 

 

 

 

Keskustelen tässä kenraali Lehtimäen kanssa ja lausun hänelle kiitoksia hienosta matkasta!

 

 

Arvostan, että matkamme aikana pääsin tutustumaan isäni sotapolun alkamiseen Kaipiaisissa ja Enäjärvellä.

 

Isäni sotapolku kesti koko Talvisodan sekä Jatkosodan ja niiden lisäksi hän oli mukana vielä Lapinsodassa, kun kenraali Hersalon joukot valtasivat ”laivakoukkauksen” tuloksena Tornion.

 

Olemme paljon velkaa näille sotasankareille!

 

 

-Esko Erkkilä-