Puuston vuotuinen kasvu on tehokas tapa sitoa hiiltä

Maanantai 3.1.2022 - -Esko Erkkilä-

Nykyaika on mennyt melkoiseksi vouhkaamiseksi ihmisten hiilijalanjäljen tiimoilta.

 

Sitran mukaan suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on n. 10 tonnia CO2e/asukas/vuosi (CO2e = hiilidioksidiekvivalentti).

 

Kymmenen tonnin suuruinen hiilijalanjälki tuntuu lukuna suurelta, mutta se asettuu oikeaan mittakaavaan, jos kyse on pienenkin metsälön metsänomistajasta.

 

 

 

Metsäkeskuksella on Pirkanmaalla menossa ”Metsien hiilinielu kasvuun Pirkanmaalla” –hanke ja pyysin heiltä arvion Maatalousyhtymämme metsien puustoon sitoutuneen hiilen määrästä.

 

Kuvassa on kotipalstan puuston hiilivaraston arviointi ja siitä selviää, että vaatimattomalla 7,4 hehtaarin alalla vuotuinen kasvu sitoo hiiltä yhteensä 25 tonnia eli hiilidioksidiksi laskettuna 91 tonnia CO2e!

 

Maatalousyhtymämme ydinpiirissä on 9 henkilöä ja saatesanoissa hankkeen vetäjä toteaakin sattuvasti, että jo tuon palstan kasvu kompensoi ne hiilipäästöt, ”jotka noin 9 suomalaista tuottaa vuodessa”.

 

Kuvassa näkyvän kotipalstan puuston hiilivarasto on 777 tonnia!

 

Maatalousyhtymällämme on tuon kotipalstan lisäksi 2,9 hehtaarin suuruinen perämetsäkappale ja kun kolmella pojalla yhdessä sekä Rouvalla erikseen on omistuksessaan metsää, niin eipä tarvitse hiilivouhkaajien edessä kärvistellä!

 

Pitää vielä erikseen mainita, että tuon kotipalstan hiilisidonnat kattavat 28 auton käytöstä syntyvät hiilipäästöt!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aikoinaan pääministerinä epäonnistunut Jyrki Katainen mähläilee nyt Sitran yliasiamiehenä!

Perjantai 13.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Jyrki Katainen on kilpailevien puolueiden kannalta ”mies paikallaan”, sillä hänen lausuntonsa tekevät vahvaa hallaa Kansalliselle Kokoomukselle.

 

Viimeisin Kataisen mähläily on se, kun hän ilmoitti vastustavansa metsien avohakkuita.

 

Kataisen kanta avohakkuista luopumiseen yhdistetään Eduskunnan alaisena toimivaan Sitraan ja lausunto on sinällään vastuuton.

 

Omaan metsäomistajana kokemusta avohakkuista ja kokemukseni mukaan se on oleellinen osa metsänhoitoa.

 

**********************

 

Viittaisin yllä siihen, että Jyrki Kataisen lausunto on vahva rasite Kokoomukselle ja sen vuoksi onkin ymmärrettävää, että Sitran hallintoneuvoston kokoomuslainen jäsen Anne-Mari Virolainen tyrmää Kataisen puheet ja toteaa, että yliasiamiehen puheet eivät edusta Sitran kantaa.

 

Merkittävää on myös se, kun entinen Suomen sahat ry:n kokoomuslainen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta on ilmoittanut Kokoomuksen puoluetoimistolle näin:

 

 

"En siis kehtaa tunnustaa lähipiirilleni, että kuulun samaan arvoyhteisöön Jyrki Kataisen kanssa. Siksi pyydän, että poistatte minut jäsenluettelostanne!" 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuslainen Jyrki Katainen on suuri uhka suomalaiselle huoltovarmuudellemme ja sitä kautta koko maamme itsnäisyydellemme!

Maanantai 29.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Jyrki ”katastrofi-Katainen” huseerasi maamme pääministerinä 2011 – 2014 ja Sitran yliasiamiehenä hän on puuhastellut tämän vuoden alusta alkaen.

 

 

Kataisen aikaansaannokset ovat olleet suuri uhka maamme huoltovarmuudelle ja sen myötä koko maamme itsenäisyydelle.

 

********************

 

Pääministerinä Kataisen johdolla silloinen hallitus päätti, että maamme elintarvikeviljojen varmuusvarastot puolitetaan – hallituksessa äänettömänä maa- ja metsätalousministerinä toimi kokoomuksen Jari Koskinen.

Rukiin vuotuinen tarve on n. 95 miljoonaa kiloa eli katastrofi-Kataisen johdolla ruista myytiin maailman turuille lähes 50 miljoonaa kiloa.

***************

 

Vehnän vuotuinen tarpeemme liikkuu tasolla lähes 400 miljoonaa kiloa ja siitä leipävehnän osuus n. puolet eli leipävehnänkin osalta katastrofi-Kataisen maamme huoltovarmuudesta kuppaama määrä oli n. satakunta miljoonaa kiloa.

 

 

Ja eikä siinä kaikki…

 

 

…sillä nyt katastrofi-Kataisen luotsaama Sitra on linjannut, että kotimaisesta turpeesta on energianlähteenä luovuttava niin pian kuin mahdollista!

 

 

Käsittämättömiä ja vastuuttomia toimenpiteitä, joita vain kokoomuslainen katastrofi-Katainen voi esittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko Suomessa

Lauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:

 

 

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

 

Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”

 

 

Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.

 

 

Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.

 

 

Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:

 

 

• tekonivelsairaala Coxan perustaminen

 

• Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jossa tehdään yli 3 500 tekonivelleikkausta vuosittain

 

• Tays Sydänsairaalan perustaminen

 

• Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä

 

• Tampereella toimivan Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen

 

• Kauppakeskus Eloon Ylöjärvellä kesäkuussa 2009 avatun Suomen ensimmäisen terveyskioskin perustaminen

 

• Tays:n yhtiöittämisen tukeminen

 

• Tays:n Sydänsairaalan johdolla tapahtuvan sydänsairauksien synnyinpolkujen tutkimisen tukeminen

 

• Tampereen Tesomalla toteutettavan terveyspalvelujen allianssimallin kehittäminen

 

 

• valtakunnallisen SOTE-valinnanvapausmallin kokeilun tukeminen Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla sekä Ylä-Savossa

 

 

Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kova data vauhdittaa kehittämistä - teknologiasta kaikki irti!

Perjantai 15.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Sitran ja Tampereen kaupungin järjestämään seminaariin, jonka otsikkona oli

 

”Vaikuttavilla palveluilla hyvinvointia ikäihmisille”

 

 

Seminaari järjestettiin Tampere-talossa ja osallistuin seminaariin kahdessakin ”persoonassa” eli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä.

 

 

 

          

 

 

Sain seminaarissa uutta tietoa ja tänään kerron suunnittelupäällikkö Jarkko Lumion pitämän esityksen annista.

 

 

Sukulaismiehen esityksen aihe on mainittu tämän jutun otsikossa.

 

 

Lumio valotti asiaa kahdelta kantilta; pintaraapaisu teknisiin sovellutuksiin ja toisaalta paneutuminen asioiden taloudellisiin vaikutuksiin.

 

 

Minut tuntien ei ole varmaankaan suuri yllätys, kun ensiksi kerron ikäihmisten sairaanhoidon taloudellisista vaikutuksista.

 

 

Tampereella on 40.000 yli 65-vuotiasta ikäihmistä ja monet meistä joudumme vuoden aikana turvautumaan sairaalahoitoon.

 

 

Sairaalahoidon keskihinta on 400 €/vuorokausi ja jos kaikkien 40.000 ikäihmisen sairaalajaksoja pystyttäisiin lyhentämään vuodessa keskimäärin yhdellä vuorokaudella, kertyisi siitä kaupungille ja veronmaksajille säästöä 16 miljoonaa euroa.

 

 

Tampereella yksi vero%-yksikkö merkitsee 30 – 35 miljoonaa euroa eli saatava säästö merkitsisi puolen vero%-yksikön säästöä!

 

 

Laskelma on teoreettinen, mutta se osoittaa, miten tärkeää olisi huolehtia ikääntyneen väestön kunnosta, jotta hallitsemattomilta sairaalakäynneiltä vältyttäisiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Meneekö kuntajohtajien kaikki aika leikkausten suunnitteluun ja niiden toimeenpanemiseen?

Sunnuntai 12.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain varttuneen seniorin roolissa osallistua syyskuun viimeisenä päivänä Sitran ja Tampereen kaupungin järjestämään kutsuseminaariin, jonka punaisena lankana oli perehtyä yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksiin erityisesti senioriväestön vinkkelistä.

 

Päivän ohjelmassa oli useita hyviä esityksiä ja tässä jutussani keskityn sen esityksen antiin, jonka piti Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen.

 

 

 

 

 

Kunnanjohtaja Oskari Auvisen alustuksen aihe oli;

 

"Palvelurakennemuutos ja talous – selviääkö kunta kunnialla?"

 

 

Lainaan Auvisen esityksestä eräitä hänen esittämiään näkemyksiä:

 

• tee avauksia, joiden vaikutukset hyvinkin kaukana

• tee verkostoitumissuunnitelmat

• luo ja ylläpidä innovoinnin kulttuuria

• rakenna talousorientoituneita menetelmiä, tuotteista ja kilpailuta

• kehitä aitoa asiakaslähtöisyyttä

• panosta viestintään

• henkilöstö pitää saada mukaan

 

Kunnanjohtaja Auvisen näkemykset ovat mielestäni terveen bisnesmaailman peruspäätelmiä ja sen vuoksi oli luottavaista nähdä, että nykyajan kuntajohtajat eivät enää ole pelkkiä hallintobyrokraatteja.

 

 

”Kohti huomista” –osio Auvisen alustuksessa toi esille pari seikkaa, joiden pitäisi olla selviöitä kuntajohtamisessa:

 

 

• suuruuden ekonomia ei ratkaise

  • tähän Auvisen mielipiteeseen on helppo yhtyä ja todeta, että suur-Tampereesta luopuminen oli oikea päätös – nyt Tampereen seudulla säilyy kuntien välillä terve kilpailu ja ei olla koko seudulla vajoamassa siihen taloudelliseen kurjuuteen, joka Tampereelle on leimaa-antavaa

 

• ratkaisut on haettava rakentavasti ja yhteistyössä

  • myös tähän on helppo yhtyä ja muistuttaa, että Tampereen pitää nöyrtyä antamaan tasa-arvoinen asema sen naapurikunnille

 

Yksi asia jäi minua vaivaamaan, kun kuuntelin kunnanjohtaja Oskari Auvisen alustusta:

 

Meneekö kuntajohtajien kaikki aika nykyisin leikkausten suunnitteluun sekä niiden toteuttamiseen ja jääkö heille lainkaan aikaa kehittää kuntaansa hankkimalla sinne uusia yrityksiä ja suunnitella muutenkin kunnan elinkeinopolitiikkaa pitkäjänteisesti?

 

Myönnän, että Auvisen alustuksen otsikko saattoi rajata kehittämistoimenpiteet pois tästä alustuksesta, mutta siitä huolimatta kaipasin muutamaa sanaa niistä toimenpiteistä, joilla Kangasalan kuntaa kehitetään!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Saarioinen Oy suunnannäyttäjänä elintarviketeollisuudelle ja toivottavasti koko talouselämälle

Torstai 14.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Työelämäpalkinnon rahasto on sosiaali- ja terveysministerin sekä Suomen itsenäisyyden juhlarasto Sitran yhdessä perustama palkintorahasto.

 

Rahasto myönsi Työelämä 2010 -palkinnon Ruoka-Saarioinen Oy:lle sekä Teknologiateollisuus ry:lle ja Metallityöväen liitto ry:lle yhdessä.

 

Ruoka-Saarioinen Oy:n saama palkinto on merkittävä.

 

Saarioisten Sahalahden kevensi yli 55-vuotiaiden työtaakkaa ja sen saama tunnustus on hyvin ajankohtainen, sillä yhteiskunnassa käydään parhaillaan vilkasta keskustelua työurien pidentämisestä.

 

Senioriohjelma aloitettiin Saarioisten Sahalahden tehtaalla v. 2004.

 

Ruoka-Saarioisilla on mm. kevennetty yli 55-vuotiaiden työtä hänen halutessaan ilman, että ansiotaso laskee. Jos henkilöllä on terveydellisiä tai muita erityissyitä, pyritään järjestelemään muuta kuin kolmivuorotyötä.

 

Halutessaan henkilöllä on mahdollisuus pysyä samassa tehtävässä ja hänen ei tarvitse olla mukana ns. työnkierrossa.

 

Sittemmin senioriohjelma on levinnyt muuallekin Saarioinen-konsernissa.

 

Ruoka-Saarioisten malli on todettu rohkaisevaksi esimerkiksi koko elintarvikealalla.

 

Elintarvikealan työehtosopimuksessa on päätetty lähteä toteuttamaan koko elintarvikealalla vastaavaa ikäohjelmaa. Elintarvikealan sopimuksissa ikäohjelman piiriin pääsee jo 50-vuotiaana.

 

Neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuudessa työskennelleenä koen Saarioisten kokeilusta syntyneen kattavan toiminnan positiivisena.

 

Toivon, että elintarviketeollisuuden lisäksi samanlaista ikäohjelmaa alettaisiin toteuttaa myös muun teollisuuden sekä kaupan piirissä.

 

-Esko Erkkilä-