Parempi jäteastioiden äärellä, kuin yksityisteiden varsilla!

Keskiviikko 15.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Elämme vuodenaikaa, jolloin ihmiset siivoilevat nurkkiaan ja kuljettavat romujaan kaatopaikoille tai alueellisille jätepisteille.

 

Ajankohtainen krona-kriisi on nopeuttanut siivousvimman kehittymistä.

 

On jokakeväinen ongelmanpoikanen, että alueelliset jätepisteet suorastaan pursuavat asukkaiden niille tuomista rojuista.

 

******************

 

”Hyvänä” tai ainakin tyypillisenä esimerkkinä ylitsepursuavista jätepisteistä oli eilenkin Ylöjärven Takamaan koulun alueella sijaitseva jätepiste.

 

 

 

 

 

Maksan jätemaksua Tampereella sijaitsevan omakotitalomme jätekuljetuksista, Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevan vapaa-ajanasuntomme jätehuollosta sekä vielä synnyinkotini eli maatilanomaisen kiinteistön jätehuollosta.

 

Katson siis omaavani puheoikeutta kaupunkialueen ja haja-asutusalueen jätehuoltokysymyksiin.

 

Omakotitalomme jätehuolto pelittää erinomaisesti ja joka toinen viikko Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n suorittama jäteastiamme tyhjennys riittää meille oikein hyvin – maksukin on kohtuullinen.

 

Mökillä syntyvät jätteet viemme vajaan kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle jätepisteelle, jossa on kuusi jäteastiaa.  Kymmenkunta vuotta sitten paikalla oli vain kolme jäteastiaa ja ne olivat ”aina” täynnä.  Soitin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ja kerroin ongelman, joka ratkesikin siten, että saimme tuplamäärän jäteastioita – nyt homma pelittää hyvin.

 

 **********************

 

Sallin mielelläni tuon kuvissani näkyvän alueellisen jätepisteen tilanteen tilapäisenä ilmiönä ja ajattelen karmeana vaihtoehtona, että nuo ylipursuavat jätteet olisi kipattu lähiseudulla risteilevien yksityisteiden varsille.

 

Olen Viljakkalassa osakkaana neljälle yksityistielle ja niiden lisäksi Hämeenkyrön puolella yhdelle yksityistielle – Rouva on Kälviällä osakkaana kolmelle yksityistielle ja olisi suuri katastrofi, jos noiden ylipursuavien jätesäiliöiden jätteet olisi kipattu yksityisteiden varsille.

 

On siis pienempi paha, että alueelliset jätepisteet ovat hetkellisesti ylikuormitettuja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Pirkanmaan Voimia Oy:n hallitusta ei kiinnosta yrityksen tarjoamien ruokien kotimaisuusaste?

Torstai 12.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Voimia Oy on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteisesti omistama yritys, joka tarjoaa vuosittain 12 miljoonaa ateriaa mm. päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja ikäihmisten asumispalveluissa.  Sen lisäksi se huolehtii tilojen puhtaudesta ja viihtyisyydestä yli 400 kiinteistössä.

 

Sain eilen olla mukana tilaisuudessa, jossa Pirkanmaan Voimia Oy:n intomielinen edustaja kertoi työnantajansa toiminnasta.

 

Neljäkymmentä vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena esityksessä kummastutti se, että yrityksen edustaja ei sanallakaan viitannut siihen, että Pirkanmaan Voimia Oy arvostaisi tarjoamiensa ruuan ja elintarvikkeiden kotimaisuutta.

 

Otin asian esille ja sen jälkeen tuo intomielinen henkilö alkoi paasaamaan edustamansa yrityksen kotimaisuuden suosimisesta.

 

Miksi Pirkanmaan Voimia Oy:lle kotimaisuuden esilletuominen on niin vaikeaa?

 

Pirkanmaan Voimia Oy:n osakekannasta Tampereen kaupunki omistaa 80 % ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 20 %; sen hallituksen muodostavat puoluepoliitikot ja toisaalta ymmärrän, että heille ovat ne muhkeat vuosikorvaukset (2.500 euroa per vuosi) ja kunnolliset kokouspäivärahat (samat, jotka maksetaan Tampereen kaupunginhallituksen jäsenille) niin tärkeitä, että yrityksen tarjoamien ruoka-annosten kotimaisuusaste ei paljoakaan kiinnosta!

 

Valitettavaa, mutta ilmeisen totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Perhe on paras"

Perjantai 6.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Keskustan järjestämään some-koulutukseen Tampereella.

 

 

 

 

Koulutustilaisuudessa totesimme, että oheinen ”Perhe on paras” –nettijulkaisu on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja puhuttelevaisuudessaan onnistunut julkaisu!

 

 

 

 

Koulutuspaikkamme oli Tampereella Näsilinnankadulla sijaitseva Apilaksi kutsuttu Keskustan piiritoimisto.

 

 

 

 

Piiritoimiston seinillä on Pirkanmaan Keskustan taannoiseen 100-vuotisjuhlaan liittyviä julisteita eli perinteitä on!

 

 

Kouluttajanamme oli Keskustan poliittisen viestinnän suunnittelija Matias Ollila – Matias onnistui taas kerran oikein hyvin!

 

 

 

 

Facebook on yleisin some-kanava ja sen suurin seuraaja- ja käyttäjäryhmä ovat yli 65-vuotiaat ja toisena ikäryhmänä tulevat 35 – 44 –vuotiaat kansalaiset.

 

Twitter- ja Instagram – käyttäjät ovat huomattavasti nuorempia.

 

 

 

Palaan vielä tuohon tämän juttuni aloituskuvaan ja toistan, että siinä esitetty sanoma on saatu hyvin kansalaisten tietoisuuteen – yksinkertainen on tehokasta!

 

Voi kun aina muistaisi tuon totuuden!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmostie on Suomen ruokatie!

Lauantai 25.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä tiistaina 21.1.2020 järjestetyssä suuressa kutsuvieras- ja yleisötilaisuudessa juhlittiin ns. Hämeenkyrönväylän rakennustöiden aloittamista – olin mukana tilaisuudessa!

 

 

 

 

Pirkanmaan Ely-keskuksen johtaja Juha Sammallahti lanseerasi kolmostielle osuvan termin ja teeman eli

 

"Suomen ruokatie"

 

*****************

 

Runsaat neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuudessa työskennelleenä tunnen suomalaisen ruokamaailman hyvin ja pidän johtaja Juha Sammallahden lanseeraamaa teemaa erittäin onnistuneena.

 

Jokunen selittävä taustoitus:

 

 

• suomalaisen elintarvikekaupan kaikkien jakeluteiden keskusvarastot sijaitsevat eteläisessä Suomessa ja kolmostien kupeessa eli sen vuoksi valtaosa kauppaliikkeiden myymistä elintarvikkeista aloittavat logistisen ketjunsa lopuksi kauppatiensä kolmostietä pitkin

• kotimaisen lihanjalostusteollisuuden valtavirrat kulkevat Etelä-Pohjanmaalta (mm. Atria), Pohjanmaalta (mm. Snellman) ja Keski-Pohjanmaalta (mm. Pouttu) kolmostietä pitkin kaupparyhmien keskusvarastoille eli keskusvarastojen täydennykset lihanjalostusteollisuuden osalta kulkevat eteläänkin siis kolmostietä pitkin

• Suomen suurin yksittäinen viljankäyttäjä eli Alko Oyj:n Ilmajoella sijaitseva Koskenkorvan tehdasyksikkö tukeutuu raaka-ainehankinnassaan paljolti sen varaan, että ohraa kuljetetaan Koskenkorvalle kolmostietä pitkin

• Koskenkorvan tehtaalla syntyvät rehujakeet – kuivat ja märät – merkittävä niistä päätyy kolmostietä pitkin kotieläintilojen rehuiksi kolmostietä logistisena väylänä käyttäen

• Raision Nokialla sijaitseva myllylaitos eli Elovena-mylly hankkii toki raaka-aineitaan Pirkanmaalta ja Satakunnasta, mutta erityisesti heikkoina suurimokauravuosina Etelä-Pohjanmaa ja jopa Pohjois-Pohjanmaan viljalakeudet ovat varmoja suurimokaurantoimittaja-alueita eli taas tätäkin kautta kolmostien termi ”Suomen ruokatie” voimistuu!

• Suomi on jatkuvasti kauran osalta merkittävä vientimaa ja maailmalla on vahvistunut käsitys, että Vaasasta laivattu kaura on laadultaan erinomaista ja sen vuoksi Vaasasta on vuosien ja vuosikymmenten aikana muodostunut merkittävä kauran vientisatama – kolmostietähän vientikaura Vaasan satamaan kuljetetaan!

• volyymiltään pienemmistä elintarvikealan toimijoista eräs esimerkki on Jalasjärvellä teollista toimintaa harjoittava Juustoportti, jonka bisnekselle kolmostie on elinehto

• suomalaiselle maidonjalostusteollisuudelle kolmostie muodostaa raaka-ainehankinnassa runkoreitin

 

 

Kiitokset johtaja Juha Sammallahti kehittämästäsi kolmostietä kuvaavasta termistä

 

”Suomen ruokatie”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syntyvyyden aleneminen ja ikäihmisten osuuden kasvaminen ovat vakava uhka maamme taloudelle

Torstai 16.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen osallistua kahteenkin eri tilaisuuteen, jossa käsiteltiin kattavasti otsikkoaihetta eli maamme taloudellisia näkymiä kahden seuraavan vuosikymmenen tarkastelujaksolla.

 

 

Aamupäivällä osallistuin Kirjastotalo Metsossa Eläkeliiton Pirkanmaan piirin seminaariin, jonka aiheena oli

 

”Kohti ikäystävällistä Pirkanmaata”!

 

 

 

Olimme saaneet pääesiintyjäksemme Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtajan, kansanedustaja Sofia Vikmanin, joka pitikin meille oikein valaisevan ja tietoa täynnä olevan esityksen.

 

 

Tukeudun Vikmanin alustukseen ja nostan esille muutaman seikan, jotka vaikuttavat tulevina parina vuosikymmeninä Pirkanmaan maakunnan talouteen ja sitä kautta maakunnan tulevaisuuteen:

 

 

 

 

Lasten osuus Pirkanmaalla on nyt 60 lasta sataa työssäkävijää kohti.

 

Tilanne on kuitenkin kovaa vauhtia heikkenemässä, sillä ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua on 70 lasta sataa työssäkävijää kohti – tilanne menee näin vaikka syntyvyys laskeekin, mutta työssäkävijöiden määrä alenee hurjaa vauhtia.

 

Eläköityminen vauhdittuu, hoitotarve kasvaa ja ne yhdessä merkitsevät talouden kiristymistä.

 

 

 

 

Olen pikapuoliin ”osasyyllinen”, kun 75 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan Pirkanmaalla nykyisestä n. 50.000 henkilöstä kymmenen vuoden kuluttua tasolle 75.000 henkilöä ja siitä sitten vielä kymmenen vuotta eteenpäin jopa 85.000 henkilöön!

Kuka meitä hoitaa ja mistä ne rahat, jotka hoitoomme tarvitaan?

 

 

 

 

Vuoden 2018 osalta meillä on pilkuntarkkaa historiatietoa, miten Pirkanmaalla sote-nettokustannukset jakautuivat palvelukokonaisuuksittain ja ylivoimaisesti suurimman osan kokonaiskustannuksista muodostivat erikoissairaanhoidon kustannukset eli n. 40 %.

 

Kunnat ja kaupungit – etunenässä Tampere – ovat tämän vuoden budjetteja laatiessaan lähteneet erikoissairaanhoitokustannusten osalta rajun alibudjetoinnin tielle ja se merkitsee, että kuluvan vuoden taloudelliset tulosennusteet ovat jo nyt pelkkää haavetta vaan.

 

Toiseksi suurin kustannuserä olivat ikääntyneiden palvelut eli n. 20 % ja vasta kolmanneksi suurimpana olivat perusterveydenhoitokustannukset n. viidellätoista prosentillaan!

 

 

Tilanne on vakava ja ensi vuoden huhtikuussa valittavilla uusilla kuntapäättäjillä tulee olemaan haasteita.

 

**********************

 

Tampere on lähtenyt vastaamaan haasteisiin keventämällä hallintoaan ja sillä tiellä ainoa esimerkki on pienen virkahenkilöjoukon päättämä toisen vanhusasiamiehen toimen lopettaminen!

 

Kerroin asiasta Tampereen kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja ja Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikmanille eilen ja hän ei tiennyt asiasta mitään!

 

Tietojeni mukaan Tampereen kaupunginvaltuusto on vuonna 2011 päättänyt vanhusasiamiesten palkkaamisesta – nyt kuitenkin pieni virkamiesjoukko on sisäisessä palaverissaan päättänyt kävellä kaupunginvaltuuston päättämän asian yli!

 

Mielenkiintoista nähdä, että miten asia tulee kehittymään! Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä katson velvollisuudekseni pitää asiaa esillä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vasta vuoden viides päivä ja jo nyt tiedämme, että Tampereen kaupungin tulosennusteessa on tänä vuonna 13,8 miljoonan euron suuruinen alijäämä

Sunnuntai 5.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Sinikka Torkkola (Tampere) ja Keskustan kunnanvaltuutettu Tuukka Liuha (Lempäälä) julkaisivat yhdessä eilen Aamulehdessä yleisönosastokirjoituksen, jonka otsikkona oli…

 

 

 

…”Sairaanhoitopiirin valtuutetut peloteltiin unohtamaan lait”.

Kirjoitus sai jo eilen poikkeuksellisen laajan huomion ”Tampereen kuntapoliitiikka” –nettisivuilla ja hyvä niin, sillä kirjoituksessa paljastettiin  sellaisia suhmurointeja, jotka asukkaiden pitää tietää.

 

Oleellista Torkkolan ja Liukan mukaan suhmuroinnissa on ollut se, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston enemmistö taipui joulukuussa tekemään päätöksen, joka on ristiriidassa lain ja tosiasioihin perustuvan talousarvion laadinnan kanssa.

 

Tampereen osalta päätös merkinnee, että Tampereen tämän vuoden tulosennuste on jo nyt 13,8 miljoonaan euroa alijäämäinen!

 

Alimitoitetun talousarvion laadinta sotii alkeellisimpiakin toimintatapoja vastaan ja siihen on nyt Pirkanmaalla menty.

 

Onneksi kuitenkin terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoito on toteutettava potilaan lääketieteellisen tarpeen mukaisesti, joten Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien tulosennusteet tälle vuodelle tulevat ilmeisesti ylittymään.

 

Tietoisella alibudjetoinnilla on kuitenkin vaikutuksia potilaiden saamaan hoitoon, sillä paine kuntien virkamiesten taholta lääketieteellisiin päättäjiin on vaarassa kasvaa.

 

Tampereen osalta nyt julkisuuteen tullut erikoissairaanhoidon kustannusten ilmeinen alibudjetointi Tampereella on jatkoa niille virkahenkilöiden päätöksille, joilla ollaan lopettamassa toisen vanhusasiamiehen toimi – vanhukset ja sairaat saavat maksaa ratikkatouhut ja vanhan homehtuneen Tavara-aseman siirrosta aiheutuvat kustannukset!

 

-Esko Erkkilä-

Nyt järki käteen; Tampere ei voi yksin muodostaa sote-aluetta!

Lauantai 4.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Sote-kysymys ja sote-alueiden lukumäärä sekä aluejako ovat olleet jo useamman hallituksen toimenpidelistalla.

 

Helsingin alueelle perustettavat sote-alueet ovat irvikuva siitä, miten asiassa pitäisi edetä, sillä eihän esimerkiksi Vantaan-Keravan –alueet käsittävällä sote-alueella ole mitään mahdollisuuksia omata niitä leveämpiä hartioita, joita sote-ratkaisulla peremmiltään tavoitellaan.

 

Hampaaton nykyhallitus antoi kuitenkin periksi Helsingin kuvernööri Vapaavuorelle ja sutta on syntymässä.

 

Vapaavuoren hengenheimolaiset – toki demarit – ovat nyt esittäneet, että myös Tampereen pitäisi saada samanlainen erillisratkaisu kuin pääkaupunkiseudulle ollaan sorvaamassa!

 

 

 

 

Osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä se ajatus, jonka Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi eilen esitti Yle Pirkanmaan alueuutisissa, kun hän esitti Tampereella samanlaista sote-ratkaisua, jota nyt ollaan sorvaamassa pääkaupunkiseudulle.

 

 

Onneksi Loukaskorven ajatukset eivät tule saamaan Pirkanmaalla eikä sosiaali- ja terveysministeriössä kannatusta, sillä eilisten Yle-Pirkanmaan alueuutistenkin uutistenlukija aluksi totesi sosiaali- ja terveysministeriön linjanneen, että se ei lämpene Tampereen ja Turun toiveille omista sote-alueista.

 

On selvää, että Pirkanmaalle pitää saada koko maakunnan kokoinen sote-alue, sillä vain siten saamme Pirkanmaalle tarpeeksi leveät hartiat hoitamaan maakunnan sosiaali- ja terveysasiat!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskusta tuomitsee huumeveikkojen esitykset, että kannabiksen käytön rangaistavuudesta pitäisi luopua.

Tiistai 12.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kan­na­bik­sen käy­tös­tä tai hal­lus­sa­pi­dos­ta ei tule ran­gais­ta, vaa­ti­vat yh­des­sä de­ma­ri­nuo­ret, ko­koo­mus­nuo­ret, RKP-nuo­ret, va­sem­mis­to­nuo­ret ja vih­re­ät nuo­ret.

 

Nämä po­liit­ti­set nuo­ri­so­jär­jes­töt nä­ke­vät, et­tä ran­gais­tuk­sis­ta luo­pu­mi­nen pa­ran­tai­si käyt­tä­jien mah­dol­li­suut­ta saa­da hoi­toa sekä pois­tai­si lait­to­mien päih­tei­den käyt­töön liit­ty­vää stig­maa ja syr­jäy­ty­mis­ris­kiä.

 

Kes­kus­ta­nuo­ret ei kui­ten­kaan läm­pe­ne puo­lu­e­ra­jat ylit­tä­väl­le kan­na­no­tol­le.

Nuo­ri­so­jär­jes­tön uu­si pu­heen­joh­ta­ja Han­na Mark­ka­nen lin­jaa Twit­te­ris­sä, et­tä Kes­kus­ta­nuor­ten mie­les­tä huu­mei­den käy­tön kyn­nyk­sen on py­syt­tä­vä mah­dol­li­sim­man kor­ke­a­na.

 

– Hoi­to­jär­jes­tel­mä ja hoi­toon oh­jaus ei­vät toi­mi täl­lä­kään het­kel­lä. Mi­ten siis voi­sim­me sal­lia dek­ri­mi­na­li­soin­nin ja mah­dol­li­sen käy­tön li­sään­ty­mi­sen, Mark­ka­nen haas­taa huu­me­lain­sää­dän­nön muu­tos­ta puol­ta­via kol­le­go­jaan.

 

 

Aina joukossa – myös Keskustanuorissa – on yksi huumeiden käytön puolustaja ja valitettavasti tässä asiassa se on Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Joonas Soukkio, joka Aamulehdessä 7.11.2019 julkaistussa kirjoituksessaan esitti nykytilanteen olevan kestämätön ja vaati kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista.

 

 

Olen tyytyväinen, että Keskustan Pirkanmaan piirihallitus teki heti viime perjantaina eli 8.11.2019 päätöksen, jossa se totesi seuraavaa:

 

 

”Pirkanmaan Keskusta vaatii vahvaa panostusta nuorten huumeongelmien
ehkäisyyn kannabiksen viihdekäytön laillistamisen sijasta


Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Joonas Soukkio käynnisti kirjoituksellaan Aamulehdessä 7.11.2019 voimakkaan keskustelun huumeongelman suuruudesta ja nykytilanteen kestämättömyydestä.

Soukkion kirjoituksessa esiintyvät ongelmat nykytilanteessa ovat todellisia ja niihin pitää löytää ratkaisuja. Päihteiden käytön laaja-alainen ehkäisy erityisesti nuorten osalta on erittäin tärkeää
Keskustalle.

Erityisen ongelmallisena pidämme sitä ajatusta, että laittoman toiminnan rangaistavuus poistettaisiin. Tämä olisi täysin käsittämätön viesti lakien noudattamisen ja yleisen oikeusmoraalin kannalta. Se antaisi myös
väärän viestin nuorille siitä, että laittomien päihteiden käyttö ja kokeilu on ihan ok.

Keskustan puoluekokous ei hyväksy kannabiksen laillistamista Suomessa.

Pirkanmaan Keskusta on puoluekokouksen linjalla.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Seinäryijyt tuovat tunnelmaa

Perjantai 11.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan Längelmäen Tunkelon Ratsutilan tunnelmiin ja siellä 29.9.2019 viettämäämme Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin:
 
 
Tunkelon pirtissä on korkeutta viitisen metriä ja sen seinillä on useita seinäryijyjä – kas näin:
 
 
 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

******************

 
 
   
 

 
   
 

 
 
Artsi kertoi, että nykyisessä eduskunnassa on ainoastaan kaksi agrologia eli Antti Rantakangas ja hän!
 
 

******************

 
 
   
 

 
 
 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!

Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa.
 
 
Tuo luku ei kuitenkaan riitä Oriveden Längelmäellä sijaitsevan Tunkelon talon hirsirakennuksen päärakennuksen alkuperäisten ikkunoiden lukumääräksi, sillä Tunkelon päärakennuksessa on 54 ikkunaa!
 
 
Me Pirkanmaan Agrologit vierailimme Tunkelossa, kun juhlimme yhdistyksemme 80-vuotista taivalta 29.9.2019.
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
Varmaan jonain päivänä jatkan juttuani Tunkelosta, mutta jo nyt voin suositella Tunkeloa tutustumiskohteeksi ja samalla sen maittavan juhlapöydän nautiskeluun!

Yhdistykset!

Tehkääpä matka Tunkeloon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 

*******************

 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
   
 

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

 
 

 
 
 

******************

 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
   
 

 
 
 

****************

 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
   
 

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kännykkäaika teki yritysten konttoreissa olleet henkilöhakuvalot tarpeettomiksi!

Torstai 3.10.2019 - -Esko Erkkilä-

On yhä harveneva joukko yritysten pää- ja aluekonttoreissa palvelleita, jotka muistavat henkilöhakuvalot käytössä.

 

 

Henkilöhakuvalot oli asennettu konttoreiden eri huoneisiin ja niillä haettiin puhelimeen ”tärkeitä” henkilöitä.

 

 

Henkilöhakuvaloja näin viime viikolla, kun tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan museoon – siellä henkilöhakuvalojen vilkkuvat valot ovat vielä nähtävissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Henkilöhakuvalopatteriston” muodosti Serlachiuksella viiden valopisteen pystysuorassa ollut valoryhmä.

 

 

Aloitin työelämäni Raisio-osuuden koulutusjaksolla joulukuussa vuonna 1970 ja silloin näin henkilöhakujärjestelmän toiminnassa.

 

 

Raisiolla valopatteri käsitti muistaakseni vain neljä valopistettä, jotka oli asennettu 2 x 2 –asentoon.

 

 

Jokaisella henkilöllä oli hakujärjestelmässä oma henkilökohtainen ”vilkkumisjärjestys” ja sen nähtyään jokaisen kutsuttavan oli heti kiiruhdettava lähimpään puhelimeen ja soitettava puhelinkeskukselle, joka sitten ohjasi saapuvan puhelun kyseiseen puhelimeen!

 

 

 

Muistan, kun opastusjaksollani joulukuussa 1970 seurasin toimihenkilöruokalassa, kun valot alkoivat vilkkumaan, niin vilkkumisjärjestyksen omakseen tunnistava lopetti syömisen siihen paikkaan ja kiiruhti ruokalan vieressä sijaitsevaan puhelinkoppiin.

 

 

Oli silloin työmoraali korkealla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Isokenkäisten isoja, pieniä ja siroja kenkiä Juupajoella

Lauantai 7.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Juupajoki on pieni itsenäinen kunta koillis-Pirkanmaalla ja siellä sijaitsee Suomen ainoa kenkä- ja nahkamuseo eli Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo.

 

 

Sain tutustua tuohon mielenkiintoiseen museoon 12.8.2019, kun me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet retkeilimme ”Pitkin poikin Pirkanmaata" ja eräänä kohteenamme oli tuo museo.

 

 

 

 

Museo toimii jo vuonna 1894 perustetun nahkatehtaan alueella Juupajoen Korkeakoskella.

 

 

 

 

 

Tehtaalla sinällään on värikäs historia ja se kuului mm. Emil Aaltosen omistukseen vuodesta 1926 alkaen. Emil Aaltosen muotokuvaveistos on kunniapaikalla museossa. Pientä fiksausta veistos kaipailee.

 

 

 

 

 

Koskenjalan nahkatehtaalla on harvinaisen komea liikemerkki!

 

 ******************

 

 

Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo valitsee vuosittain merkittävien suomalaisten joukosta henkilön, jolta he pyytävät lahjoittamaan museon kokoelmiin oman kenkäparinsa.

 

 

 

Seuraavassa muutamia ”isokenkäisiä”, jotka ovat lahjoittaneet museon kokoelmiin kenkänsä:

 

 

 

 

 

Puhemies Riitta Uosukainen oli ensimmäinen, joka vuonna 1997 lahjoitti museolle kenkänsä.

 

 

 

 

 

Päivi ja Paavo Lipponen ovat lahjoittaneet kuvan vihkikengistään vuodelta 1998.

 

 

 

 

 

Tarja Halosen vaalikampanjakengät vuodelta 2001.

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäen kengät ovat museossa vuoden 2002 kenkinä.

 

 

 

 

 

Jutta Urpilaisen kengät vuodelta 2009.

 

 

 

 

 

Viime vuoden kengät on museolle lahjoittanut Aira Samulin.

 

 

 

 

 

 

Tämän vuoden kesäkuussa museolla paljastettiin vuoden 2019 kengät ja niiden omistajana on ollut Jorma Uotinen!

 

 

 

Kannattaa poiketa Juupajoella kenkä- ja nahkamuseossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirjojen paikka ei ole roskalavalla!

Tiistai 18.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Maksan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle jätemaksua kolmen kiinteistön osalta eli Tampereella omakotitalosta, Viljakkalan vapaa-ajanasunnosta ja vielä maatalousyhtymämme osalta.

 

 

Omakotitalon jätteet noudetaan tontilla oleva jätesäiliö parin viikon välein tyhjentäen, mutta ”mökkiroskat” vien matkani varrella sijaitsevien jätepisteiden säiliöihin.

 

 

Vein muutama päivä sitten mökkiroskia erään jätepisteen jätesäiliöön ja huomasin säiliössä paljon kirjoja.

 

 

Mielestäni kirjojen laittaminen jätesäiliöön on verrattavissa kirjojen polttamiseen kirjarovioilla ja kirjarovioiden roihuamisesta ei maailmanhistoriassa ole seurannut mitään hyvää.

 

 

Pelastin muutaman kirjan ja mukana oli kolme todellista helmeä.

 

 

 

 

 

 

Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä…

 

 

…on Talvisodassa Lapin ryhmän komentajana toimineen kenraali K. M. Walleniuksen kirja, joka kuvaa Walleniuksen omakohtaisia kokemuksia 1920-luvulta. K. M. Wallenius oli sotilasurallaan kiisteltykin persoona, mutta hänen kirjoittamiensa kirjojen luulisi kiinnostavan kaikkia.

 

 

Hämeenmaa 7 ja sen alaotsikkona Längelmäen elämää ja oloja…

 

 

…kertoo niistä tutkimuksista ja sisältää aikalaishaastatteluja Hämäläis-Osakunnan Kotiseutukerhon vuonna 1935 Längelmäellä tekemästä työstä.

 

Kerrassaan mielenkiintoisia juttuja minullekin, jolla ei ole sen kummempia siteitä Längelmäelle.

 

 

Kalevalan laulumailta…

 

 

…on I. K. Inhan paksu teos, jonka sisältö perustuu kirjailijan vuonna 1911 tekemään matkaan Karjalan laulumaille.

 

Olen monesti ajatellut, että tuo teos pitäisi saada ja nyt se on minulla!

 

 

Nykyään nettiaikana tulee aivan liian vähän luettua kirjoja, mutta noihin kolmeen tulen perehtymään.

 

 

 

Onkohan niin, että tuo kirjojen jättäminen jätesäiliöön perustuu siihen, että perikunnan jäsenet ovat siivonneet jonkun kulttuuria arvostaneen henkilön jäämistöä ja sen vuoksi kirjat olivat päätyneet roskikseen – harmillista sinänsä, mutta onni minulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minun vastuullani oli pudottaa heinät parvelta"

Tiistai 9.4.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

Lainaan tämän juttuni otsikoksi Maaseudun Tulevaisuudessa eilen ilmestyneessä lehdessä olevaa juttuotsikkoa, jossa kerrotaan Pirkanmaan vaalipiiristä valitun kansanedustaja Pertti Hakasen saavutuksista ja aikaansaannoksista – kyseessä on lähes kokosivuinen Pertti Hakasen 50-vuotishaastattelu.

 

 

Pertti Hakanen on saanut viiskymppiseen ikäänsä ehtineenä paljon aikaiseksi ja sen vuoksi suosittelen lämpimästi, että Pirkanmaalla numero 140 saa niin paljon ääniä, että Hakasen jatkokausi Arkadianmäelle pystytään turvaamaan.

 

 

Hakasen meriittilistalla on juuri niitä saavutuksia, joita me suomalaiset arvostamme eli suomalaisen ruuan arvostaminen ja sen tuotannon turvaaminen, maamme huoltovarmuudesta huolehtiminen sekä maatalouden alkutuottajien asemasta huolehtiminen.

 

 

Karjalan Liiton puheenjohtajana kansanedustaja Pertti Hakanen noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa, sillä Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan näin:

 

”Haluamme olla liitossa hyvin rehellisiä, aika Karjalan palauttamiselle on mennyt ohi. Se olisi ehkä ollut paikallaan 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Me tuemme Suomen ulkopolitiikan virallista linjaa.”

 

 

 

 

 

MTK:n johtokunnan jäsenenä kansanedustaja Pertti Hakasella on näköalapaikka suomalaisen alkutuottajan elämään – siitä kertoo jo tämän jutun otsikkokin.

 

***********

 

Kahdentoista vuoden pituinen jakso Porin Prikaatin opistoupseerina antaa Hakasen linjauksille maamme puolustuspolitiikasta vankan taustan.

 

 

Sotilasurastaan Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan mm. näin:

 

 

” Sain olla alokkaille välillä kasvattaja ja välillä psykologi, mutta ihmisyyden kautta siinäkin mennään.”  Ajatus sisältää vankan totuuden ja siinä kalpenevat monien kirjanoppineiden lausumat kliseet!

 

 

 

 

 

Kotimaisesta ruuasta kansanedustajamme toteaa, että hän ei ymmärrä vihervasemmiston lihaveroa, koska silloin kotimaisesta ja puhtaasta ruuasta tulisi vain eliitin vaihtoehto.

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen juhlistaa 50-vuotispäiviään Vexve Areenalla Sastamalassa ensi lauantaina eli 13. huhtikuuta – pyrin pääsemään paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Se on syyskokousten aikaa!

Sunnuntai 11.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Lokakuun loppu ja marraskuun alkupäivät ovat eri yhdistysten syyskokousaikaa ja tämäkään syksy ei tee tästä poikkeusta.

 

 

Omassa kalenterissani on tällä ja ensi viikolla neljän eri yhdistyksen syyskokoukset – eilen niistä oli ensimmäinen.

 

 

 

 

 

Arvostin, että tämänpäiväisessä syyskokouksessa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen tuli saapuessaan kättelemään minua, vaikka istuinkin toisella penkkirivillä.

 

 

Sen jälkeen hulluttelimme kuvaajan edessä hieman – siis minäkin, joka yleensä olen kuin suolapatsas!

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin eilisen syyskokouksen päätöksellä piirin puheenjohtajistoon tulivat puheenjohtaja Tuukka Liuhan lisäksi varapuheenjohtajiksi alkuaan köyliöläisen broiler-emotilan kasvatti ja nyt Vesilahdella asuva Aino-Riikka Simula  (vasemmalla) sekä virtolainen agrologi Heidi Tanhua, joka nykyisin toimii  Ruoveden kunnan kehityspäällikkönä.

 

 

Heidi on aikaisemmin toiminut mm. MTK-Pirkanmaan puheenjohtajana, joten hänellä on vankkaa kokemusta järjestöjohtajana.

 

 

Eilen oli hyvä alku ensi viikon syyskokousrumballe!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Päivä maalla" Viljakkalan Koivuniemessä!

Maanantai 13.8.2018 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa toteutti viime lauantaina eri puolilla Pirkanmaata ”Päivä maalla” –tilaisuuksia.

 

 

 

 

 

Aamupäivän aikana kävin vuokramieheni eli Ville Koivuniemen Hanhijärvenkulmalla isännöimällä kasvinviljelytilalla.

 

 

Oli mukava havaita, että kiinnostunutta yleisöä riitti!

 

 

 

 

 

Koivuniemen nuori-isäntä ja MTK-Viljakkalan johtokunnan jäsen Ville Koivuniemi oli tyytyväinen vierasjoukkoon.

 

 

 

 

 

Myös MTK-Viljakkalan puheenjohtaja Satu Kirmo ja Koivuniemen tilan hyvään vauhtiin saanut Jouko Koivuniemi olivat tyytyväisiä runsaaseen kävijämäärään.

 

 

 

*********************

 

 

 

Paikalla oli esittelyssä myös veteraanitraktoreita, joilla aikoinaan oli merkittävä osuus maataloutemme koneistumisessa ja tehokkuuden luomisessa – yhä ne kuitenkin pelaavat kitkattomasti!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

Vuokranantajana arvostan, että Ville viljelee myös meidän eli synnyinkotini peltoja voimallisesti. Olenkin sanonut, että jos Ville alkaa meidän pelloilla luomuilemaan, niin vuokrasopimus päättyy välittömästi. En halua saattaa isääni Oiva Erkkilää ja vaariani Jaakko Vihtori Välimäkeä haudoissaan siihen häpeään, että heidän raivaamillaan pelloilla luomuiltaisiin!

 

 

Tässä on Villen traktori kasvinsuojeluruiskuvarustuksessa!

 

 

 

********************

 

 

 

 

Koivuniemessä on komea viljankuivuri.

 

 

 

 

 

Ville oli edellispäivänä saanut tontilleen uuden leikkuupuimurin, mutta vanhakin oli vielä paikalla – kyseessä oli ollut vanhan koneen vaihtaminen uuteen, joten vasemmalla oleva ”vanha palvelija” noudetaan läpipäivinä sen uudelle omistajalle!

 

 

 

 

 

Koivuniemen nuoriemäntäkokelas hoiteli makkaratarjoilua ja maukkaita makkarat olivatkin!

 

 

 

 

 

Ville harrastaa tractorpulling´a ja tulee voittamaan taas tänä vuonna sarjansa tällä traktorilla, sillä…

 

 

 

 

 

…jäljellä on vain yksi kilpailu eli Kalajoella 18.8.2018.

 

 

 ****************

 

 

 

 

Nelikymmenvuotinen kokemukseni suomalaisen elintarviketeollisuuden eri tehtävissä merkitsee sitä, että eniten arvostan Koivuniemen tilan toimintaa Elovena-kaurahiutaleen raaka-aineen toimittajana.

 

 

 

 

 

”Ruokaa omasta maasta!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aikuisalkiolaiset talkoohommissa

Sunnuntai 15.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Järjestivät eilen Tampereen Tammelantorin tapahtumalavalla yleisötilaisuuden, jossa EU:n tulevaisuutta ruotivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) ja Henna Virkkunen (kok./EPP).

 

 

Ennen yleisötilaisuuden alkamista Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja ”Annelin ystävät Pirkanmaalla” -facebook-ryhmä järjestivät oheistilaisuuden, jossa kansalaisilla oli mahdollisuus tavata europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

Ideoimme tilaisuutemme yhdessä kunnallisneuvos Pirkko Vuolteen kanssa edellispäivänä, sillä puolueorganisaatiomme ei informoinut asiasta etukäteen mitenkään. No, eivätpä myös muiden puolueorganisaatiot olleet kertoneet paikallisille toimijoille, sillä vain Perussuomalaisilla oli vaatimaton osasto Tammelantorilla.

 

 

 

 

****************

 

 

  

 

 

 

Aikuisalkiolaiset talkoolaiset vasemmalta; Keskustan kunniajäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, kunnallisneuvos Pirkko Vuolle ja aktiivi Kirsti Silen - minä vain varjona kuvassa mukana!

 

 

 

 

 

Nyt mukana myös Anneli Jäätteenmäki sekä vasemmalta Risto Hieta, Kaisa Leppänen ja Annelista oikealle me "Aikuisalkiolaiset"!

 

 

 

 

 

Anneli toimi innokkaana kansalaisten tapaajana ja tarjoili kahvia sekä mehua!

 

 

 

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Anneli Jäätteenmäki ja myös minä.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi on Annelin pitkäaikainen tukija.

 

 

 

 

 

Kunnallisjärjestömme varapuheenjohtaja Joonas Soukkio saapui myös tilaisuuteemme.

 

 

 

 

 

Tammelantorin tapahtumalavalla järjestetyn tapahtuman järjestivät Aamulehti ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto. Tapahtuman juonsi Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen.

 

 

 

 

 

Lavalla EU:n tulevaisuutta ruotivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) ja Henna Virkkunen (kok./EPP).

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki loisti ja säteili paneelissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt maalaisjärki käyttöön!

Tiistai 29.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä siitä alkaen, kun minulta vuonna 2001 leikattiin eturauhassyöpä.

 

 

Kahdenkeskisiä tukihenkilötapaamisia minulle on kertynyt vain muutamia – sillä eiväthän miehet tukea tarvitse - , mutta erilaisissa tilaisuuksissa olen asian tiimoilta esiintynyt monesti.

 

 

Yritimme Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä muutama vuosi sitten aloittaa ”Arjen ystävät” –toimintaa, mutta huonolla menestyksellä. sillä asiakkaita ei riittänyt.

 

 

Nyt Pirkanmaan Syöpäyhdistys pyrkii aloittamaan Arjen ystävät –toiminnan uudestaan ja nyt ”työkaluna” on…

 

 

 

 

 

…www.huoleti.fi – portaali.

 

 

 

 

 

 

Olin eilen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä mukana koulutustilaisuudessa, jossa saimme opastusta www.huoleti.fi –palvelun toiminnasta.

 

 

Suhtaudun kriittisesti www.huoleti.fi –palvelun toimintaan, sillä elämänsä ehkä suurimmassa kriisitilanteessa syöpään sairastuneelle ei tule ensimmäiseksi mieleen etsiä apua matkapuhelimestaan tai tabletiltaan.

 

 

Peräänkuulutan Pirkanmaan Syöpäyhdistykseltä kokonaisvastuullista asennetta ja toimintaa siinä arvokkaassa työssä, jota se on tehnyt jo kauan syöpään sairastuneiden parhaaksi ja heidän kuntouttamisensa hyväksi.

 

 

Huoleti-kampanjoinnilla saattaa olla paikka joillakin terveyden- ja sairaanhoidon osa-alueilla, mutta syöpään sairastuneiden henkilöiden kuntoutuksessa sitä paikkaa on kokemukseni mukaan vaikea löytää!

 

 

Puhelinyhteydet, sähköpostit ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat mielestäni niitä ensisijaisia tapoja, joilla syövästä toipuvat ensisijaisesti tavoittelevat ”arjen vapaaehtoisia ystäviä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-