Jo kymmenellä ruokalajilla saa aikaiseksi mainion jouluaterian!

Torstai 28.12.2023 - -Esko Erkkilä-

Sain kuluneen joulunajan aikana nauttia kaikkiaan neljässä eri paikassa jouluaterian.

 

Sen taas kerran opin, että ylenpalttinen ruokalajien määrä ei välttämättä tuo parasta makunautintoa.

 

**********

 

Paras jouluateriani oli Viljakkalan Haverissa Kultacasinolla, jossa MTK Viljakkalan vuosikokouksen jälkeen saimme nauttia pöydän antimista.

 

Toki jouluaterian hinnastohintakin oli 32 euroa, mutta oli se sen väärttikin!

 

 

******************

 

Keskustan Pirkanmaan piiri tarjosi piiritoimistolla ennen joulua jouluaterian, jossa kymmenkunnalla ruokalajilla saimme kunnon makunautinnon.

 

 

Joulupöydässä oli kinkun lisäksi neljää eri laatikkoa – perunalaatikko, maksalaatikko, porkkanalaatikko ja lanttulaatikko. Kaikki laatikot olivat Saarioinen Oy:n valmistamia ja todella herkullisia.

 

Leipäjuusto, rosolli sekä mallasleipä ja Keiju-margariini täydensivät jouluaterian!

 

Joulupöydän hintaa en tiedä, mutta tarjolla olleet ruuat antoivat sananmukaisesti hyvän maun suuhun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen oli synkkä päivä pirkanmaalaiselle elintarviketeollisuudelle!

Lauantai 19.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalainen ja jopa koko suomalainen elintarviketeollisuus koki eilen kovia, kun Saarioinen Oy:n Sahalahdella sijaitseva ja nykyisin Atria Oyj:n omistaman siipikarjanlihanjalostustehtaan toiminta on tullut tiensä päähän.

 

Lopputulos oli ennakoitavissa, kun Atria aikoinaan osti Saarioisten broilerlihanjalostuksen, mutta aina tuollainen ratkaisu tekee kipeää.

 

Saarioinen onnistui luomaan Sahalahdelle ja erityisesti Sahalahden Pakkalankylään tiiviin broilerlihantuotantoon keskittyneen kyläyhteisön – toki broilertiloja on laajemmaltikin kuin Pakkalassa.

 

Sain aikoinaan olla vastuuhenkilönä, kun työnantajani Rehuraisio Oy toimi rehuntoimittajana Saarioinen Oy:n sopimustuottajille.

************************

 

Saarioinen Oy:llä oli tiukka ote sopimustuottajiinsa, mutta sopivasti luovimalla saimme rehuntoimittajana olla yhteydessä myös suoraan tuottajiin.

 

Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n välisen yhteistyön kruununa oli aikoinaan Jyväbroiler-tuotemerkin luominen, jossa Saarioinen tarvitsi luotettavan ja pitkämielisenkin rehutoimittajan.

 

Jyväbroiler oli ensimmäinen broilertuote, jonka ruokinnassa raaka-aineina olivat ainoastaan kasvisperäiset raaka-aineet. Olimme siis aikaamme edellä.

 

Jyväbroilerin kehitystyössä saattui ongelmiakin, sillä jokunen broilerparttia  jouduttiin epäonnistuneen ruokinnan vuoksi toimittamaan Honkajoki Oy:lle.

 

Sinänsä arvostan Atrian toimintaa lihanjalostusyrityksenä, mutta surullinen olen Sahalahden tehdasyksikön lopettamisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n kehittämä tuote

Torstai 16.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Jyväbroiler on Suomen tunnetuin broilertuote ja tunnen tasan tarkkaan sen kehitysvaiheet, sillä olin keskeisessä roolissa tuon tuotteen kehittämisessä.

 

Saarioinen Oy oli aikoinaan kaukokatseinen, kun halusi kehittää broilertuotteen, jonka tuottamisessa ei olisi lainkaan käytetty eläinperäistä valkuaista.

 

Yhteistyökumppanikseen tuossa projektissa Saarioinen Oy:n alkutuotantojohtaja Touko Koivisto ja johtaja Toivo Jauhiainen valitsivat tärkeimmän rehutoimittajansa Rehuraisio Oy:n – Touko ja Toivo ovat jo poistuneet joukostamme.

 

Rehuraisio Oy:n kehitysjohtaja Jouko Tiitola vastasi haasteeseen ja useiden ongelmien voittamisen jälkeenkin pääsimme tavoitteeseemme eli broileriin, jonka kasvattamiseen on käytetty ainoastaan kasvisperäisin raaka-aineita.

 

En omaa ruokintaopillista tietämystä, mutta sain Rehuraisio Oy;n aluepäällikkönä läheltä seurata ja jopa johtaa sitä toimintaa, jota Saarioinen Oy, sen sopimuskasvattajat sekä Rehuraisio Oy harjoittivat Jyväbroilerin kehittämisessä.

 

Kelpaa siinä nyt Atrian ja Hans Välimäen  tehdä työtä Jyväbroilerin hyväksi, jota he eivät ole päivääkään tehneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jyväbroilerin kehittäminen tapahtui Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n yhteistyönä

Sunnuntai 3.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Taisipa olla vuosi 2013, kun Atria osti Saarioinen Oy:n lihanhankinnan ja teurastuksen – harmi sinänsä, sillä kaupan jälkeen Suomeen jäi vain kaksi lihataloa, joilla on kotimaista broilertuotantoa.

 

Kaupan ehtona kerrottaa Atrian puolelta olleen se, että Atria saa Jyväbroiler-tuotteet.

**********************

 

Saarioinen Oy jää historianlehdille yrityksenä, joka toi broilerkasvatuksen Suomeen.

 

Broilerlihan kulutuksen kasvamisessa suuri merkitys on ollut Jyväbroiler-tuotebrändillä.

 

*******************

 

Sain 1980-luvuilla läheltä seurata Jyväbroiler- tuotemerkin kehittämistä.

 

Siihen aikaan kaikkien lihanjalostajien broilerit kasvatettiin eläinperäiseen valkuaiseen perustuvalla ruokinnalla, sillä kalajauho ja lihaperäiset raaka-aineet muodostivat perustan broilerrehuille.

 

Saarioinen Oy oli kaukokatseinen ja heillä virisi ajatus kasviperäiseen valkuaiseen perustuvista broilerrehuista.

 

Ajatuksen isänä varmaankin oli Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja teollisuusneuvos Pentti Avotie, joka sai vuorineuvoksen arvonimen vuonna 1994 ja tekniikan kunniatohtoriksi Avotie vihittiin 1997.

 

Avotie johti yritystään osaavien alaistensa kautta ja esimerkiksi minäkään en milloinkaan tavannut Avotietä henkilökohtaisesti vaikka sainkin tehdä tiivistä yhteistyötä Saarioinen Oy:n kanssa monia vuosia.

 

 

*******************

 

 

Jyväbroilerin kehitystyössä oli keskeinen rooli Saarioinen Oy:n alkutuotannon kehitysjohtaja agrologi Touko Koivistolla ja tuotantoagronomi Toivo Jauhiaisella – molemmat osaajat ovat jo siirtyneet autuaammille maille.

 

 

Saarioinen tarvitsi kehitystyölleen aisaparin ja oli luonnollista, että he valitsivat siihen tehtävään Rehuraisio Oy:n.

 

 

Rehuraision ruokinta-asiantuntijana toimi kehitysjohtaja Jouko Tiitola ja hyvin toimikin, sillä valmista tuli.

 

 

Matkalla toki oli haasteita, sillä eläinperäisen proteiinin korvaaminen kasvisperäisellä ei olekaan helppo juttu!

 

 

Kertaan, että Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n yhdessä kehittelemä tuote ja kunnia sen aikaansaamisesta kuuluu Touko Koivistolle, Toivo Jauhiaiselle sekä Jouko Tiitolalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n kehittämä tuote, joka nyt on tuotenimenä Atrian hallussa

Perjantai 7.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Hieman harmittaa, mutta toisaalta tunnen ylpeyttä, kun Atria nykyisin mainostaa Jyväbroiler-tuotteitaan näin:

 

”Jyväbroiler-tuotteet ovat parasta ja laadukkainta suomalaista broileria. Niiden virheettömän herkullinen maku on valikoitujen suomalaisten maatilojen tinkimättömän ammattitaidon, erinomaisten kasvuolosuhteiden ja ensiluokkaisen ravinnon ansiota.”

 

***************

Tunnen Jyväbroiler-tuotteen kehityskaaren alusta alkaen, sillä sain olla tiiviisti mukana tuon hienon tuotemerkin luomisessa.

 

Todettakoon heti selväksi, että Atrialla ei ole mitään osuutta Jyväbroiler-tuotemerkin kehittämisessä, sillä työnantajani Rehuraisio Oy ja Saarioinen Oy kehittivät tuon tuotteen ja tuotemerkin.

 

Kyse ei ollut pelkästään tuotemerkistä, vaan kyse oli aivan uudenlaisesta tavasta tuottaa broilerlihaa.

 

Taustalla oli Saarioinen Oy:n teollisuusneuvos, myöhemmin vuorineuvos Pentti Avotien näkemys, että broilereiden kasvatuksessa pitää siirtyä kala- ja lihajauhoperusteisista ruokintamuodoista kasviperäiseen valkuaiseen perustuvaan ruokintaan.

 

Avotie antoi tehtävän kahdelle alaiselleen eli Touko Koivistolle ja Toivo Jauhiaiselle, jotka välittömästi kääntyivät Rehuraisio Oy:n puoleen ja siellä Jouko Tiitolan pakeille.

 

Sain läheltä seurata tilanteen kehittymistä ja tulosta alkoi syntymään, vaikka matkalla oli paljon vaikeuksia.

 

Yhteistyötilanne ei läheskään kaikilta osin ollut Rehuraision vinkkelistä helppo, sillä Saarioisten miehet käyttivät koko ajan mm. hinnoittelustamme termiä ”Raisiolla on suojeluhinnat”!

 

Jokunen broilereiden kasvatuserä jouduttiin jopa tuhoamaan, sillä rehuresepteissä oli alussa paljonkin kehittämisen tarvetta.

 

Kasvatustulokset alkoivat kuitenkin kehittymään oikeaan suuntaan ja siinä Raision Jouko Tiitolalla oli keskeinen rooli.

 

Saimme ruokintareseptin kuntoon ja pelkästään kasvivalkuaisen käyttämiseen perustuva broilertuotanto Saarioinen Oy:n sopimuskasvattamoilla saattoi alkaa.

 

Rehumyynnistä vastanneena harmitti, että rehukilpailijamme kopioivat välittömästi rehuseostemme tuoteselosteet ja alkoivat ilman minkäänlaista koetoimintaa valmistamaan täsmälleen samanlaisia rehuja kuin me.

 

Aikanaan Saarioinen Oy luopui broilertuotannostaan ja myi tuon teollisuudenalansa Atrialle ja nyt Atria kirkkain silmin antaa kuluttajille sen kuvan, että he ovat luoneet Jyväbroiler-tuotemerkin,…

 

 

….mutta totuus on kuitenkin tyystin toinen!

 

 

Jyväbroiler on eräs suomalaisen elintarviketeollisuuden tähtituote ja toivon, että tämä kirjoitukseni sen luomisesta pääsee aikakirjoihin suurilla kirjaimilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jyväbroilerin kehittäminen oli vaativa ja aikaavievä projekti

Maanantai 11.2.2019 - -Esko Erkkilä-

”Jyväbroiler – kevyesti parasta” –slougan kaikui juuri äsken televisiomainoksesta, kun aloin kirjoittamaan tätä juttuani.

 

 

Voin vahvalla rintaäänellä vakuuttaa, että olen yksi niistä puolestatusinasta elintarvikealan osaajista, jotka ovat olleet mukana kehittämässä Jyväbroiler-tuotemerkkiä.

 

 

Jyväbroiler-tuotemerkki on yritysjärjestelyiden seurauksena nykyisin Atrian tuotevalikoimassa, mutta Atrialla ei ole pienintäkään roolia Jyväbroilerin kehittämisessä.

 

 

Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n idea, johon se valitsi yhteistyökumppanikseen Rehuraisio Oy:n.

 

 

Ennenaikaan broilereiden ruokinnassa käytettiin rehuseoksia, joiden koostumuksessa mm. kalajauholla ja jopa lihaluurehujauholla oli merkittävä rooli.

 

 

Saarioinen Oy:n toimitusjohtajana 1969 – 1989 toiminut teollisuusneuvos Pentti Avotie ”näki kauas” ja eräs hänen visioistaan oli se, että broilertuotannossa pitää luopua kalajauhon ja lihaluurehujauhon käyttämisestä.

 

 

Visionsa toteuttamisessa Avotie valitsi yrityskumppanikseen Rehuraisio Oy:n eli yrityksen, jonka palkkalistoilla sain toimia päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

 

Prosessi kasvisraaka-aineisiin pitäytyvien broilerrehuseosten kehittämiseksi oli haasteellinen ja kun oli tiedossa Saarioinen Oy:n tiukka politiikka rehuseoskustannuksen pitämisestä kilpailukykyisenä, niin haasteita riitti.

 

 

Saarioinen Oy:n puolelta operatiivisessa tuotekehityksessä olivat ratkaisevassa asemassa alkutuotantojohtaja Touko Koivisto ja broilertuotannosta vastannut Toivo Jauhiainen – molemmat jo nyt rajan taakse siirtyneitä.  Agrologi-veli Touko kannusti monesti tokaisullaan, että ”Raisiolla on suojeluhinnat”!

 

 

Raision puolelta ehdoton ykkösvaikuttaja oli kehitysjohtaja Jouko Tiitola, jonka ansiosta meillä nyt on Jyväbroiler.

 

 

Seurasin Jyväbroilerin kehitystyötä mahdollisimman läheltä ja vastuualueeni oli oikean hintatason löytyminen.

 

 

Hoidin asiaa Saarioinen Oy:n ostojohtaja Ismo Sinisalon kanssa ja tunsimme yritystemme hinnoittelupolitiikan niin tarkasti, että emme koskaan menneet älyttömyyksiin, sillä annoimme aina teollisuusneuvos Avotien ja Raision vuorineuvoksen Matti Salmisen hioa viimeiset kymmenykset ja kilohinnan sadasosat neuvosten päätettäviksi.

 

 

Haluan tällä kirjoituksellani selventää Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n keskeisen roolin Jyväbroiler-tuotemerkin luomisessa.

 

 

Atria toimii nykyään Jyväbroiler-tuotemerkin omistajana, mutta mitään roolia sillä ei ole ollut sen luomisessa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suojeluhinnat

Lauantai 26.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Lukijani tietävät kokemuksesta, että käsittelen näillä sivuillani päivittäin ties mitä asioita, mutta kun lukijoita näyttää riittävän, jatkan valitsemallani linjalla.

 

 

Tänään aiheenani on Suomen erään johtavan broilertuotteen eli Jyväbroiler-brändin luominen.

 

 

Sain olla aitiopaikalla, kun Jyväbroiler-tuote luotiin ja tuotiin Suomen elintarvikemarkkinoille Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n yhteistyön tuloksena.

 

 

Suomessa markkinoidut broilertuotteet olivat aikaisemmin jalostettu broilereista, jotka olivat kasvatettu kalajauhoa ja lihaluurehujauhoa sisältävillä rehuseoksilla.

 

 

Saarioinen Oy:n päättäjät oivalsivat, että kuluttajat arvostaisivat enemmän sellaisia broilertuotteita, joissa broilereiden kasvattamiseen olisi käytetty ainoastaan kasvisperäisiä raaka-aineita.

 

 

Nelikymmenvuotinen työnantajani Rehuraisio Oy otti haasteen vastaan ja aloimme yhdessä kehittämään sellaisia broilerrehuseoksia, joissa raaka-aineena ei ollut kalajauhoa eikä lihaluurehujauhoa.

 

 

Työ ei ollut helppo, sillä broilereiden kasvuun tarvittavat aminohapot ja muut ”tarveaineet” piti kerätä kasviskunnasta peräisin olevista raaka-aineista.

 

 

Yrityksemme asiansa osaavan tuotekehityshenkilöstön toimesta homma onnistui ja saimme aikaiseksi jotain ennenkuulumatonta.

 

 

Kasvisperäisten rehuseosten suunnittelu ja valmistaminen oli kallista ja asiakkaamme eli Saarioinen Oy arvosti työtämme, mutta pyrki hinnanalennuksiin käyttämällä tämän jutun otsikossa mainittua argumenttia eli puhumalla suojeluhinnoista, joilla tarjosimme Jyväbroiler-tuotteen valmistamiseen soveltuvia rehuseoksia.

 

 

Suojeluhinnoista puhuminen on normaalia hyvissä yhteistyöväleissä olevien yritysten välisissä hintaneuvotteluissa käytettävää kieltä, joten se ei aiheuttanut meille tavarantoimittajana sen suurempia traumoja.

 

 

On hienoa, että yhdessä Saarioinen Oy:n kanssa kehittämämme Jyväbroiler-tuote ja brändi elää ja kukoistaan nykyisin Atria Oyj:n tuotemerkkinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuoko sianlihan uusi laatumerkintä uuden elementin sianlihan tuotantotapojen arvostukseen?

Torstai 9.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme viime päivinä saaneet nähdä lehdissä ilmoituksia, joiden otsikkona todetaan näin:

 

”Kohta sinä voit valita millaista possua kaupasta ostat”

 

Kyseessä on Lihateollisuusyhdistys ry:n vetämä hanke, jonka tavoitteena on saada grillikauden kynnyksellä eli 1.5.2014 kaupoissa myytäviin lihatuotteisiin merkintä sianlihantuotannossa käytetyistä alkutuotantotavoista.

 

Lihateollisuusyhdistykseen kuuluvat isot lihatalot eli Atria ja HK sekä yksityistä lihanjalostusteollisuutta edustava Lihakeskusliitto ry. Lihakeskusliiton suurimmat jäsenet ovat Snellman sekä Saarioinen. Näiden lisäksi Lihateollisuusyhdistys ry:n hallituksessa ovat edustettuina Elintarviketeollisuusliitto ry ja siellä istuu myös professori Eero Puolanne Helsingin Yliopistolta.

 

Kampanjan tavoitteena on, että kuluttajan ei jatkossa tarvitse miettiä vastuullisuutta kovin yksityiskohtaisesti. Kun hän valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että tietyt edellytykset täyttyvät: esimerkiksi lääkkeiden käyttö on minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3–4 kertaa vuodessa.

 

Laatuluokituksessa ”Perustaso tuonti” merkitsee, että tiedetään teurastusmaa, eräkohtainen jäljitettävyys on kunnossa ja hormoneja ei ole kasvatuksessa käytetty.

 

Seuraava taso on ”Perustaso kotimainen” ja silloin em. seikkojen lisäksi tiedetään, että sioilta ei ole leikattu saparoita ja että sioilla on ollut enemmän kasvutilaa.

 

”Laatuvastuu” –luokka on korkein ja siinä on useita kohtia enemmän kuin kotimaisessa perustasossa. Laatuvastuu-luokka kuuluu kansallisen laatujärjestelmän piiriin.

 

 

**********

 

 

Nyt julkistettu sianlihan merkintäjärjestelmä on kannatettava.

 

Näen, että nyt saadaan kuluttajien tietoisuuteen mm. se, että kotimainen possu saa säilyttää saparonsa ja sitä ei leikata pois, kuten useimmissa sikatalousmaissa on tapana. Suomessa sianlihatuotannon olosuhteet ovat sellaiset, että kasvavilta sioilta ei tarvitse leikata saparoita.

 

 

 

************

Odotan mielenkiinnolla, että kuinka päivittäistavarakaupan jättiläiset S- sekä K-ryhmät suhtautuvat hankkeeseen.

 

Pientä orastavaa pilkahdusta parempaan suuntaan olen ollut havaitsevinani, sillä kaupan lihamainonnassa on viime aikoina entistä useammin näkynyt läimäkki, joka kertoo lihan olevan kotimaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarioinen Oy:n ja Atria Oyj:n solmima esisopimus teurastamotoimintojen järkeistämisestä on vahva askel eteenpäin kotimaisen elintarviketeollisuuden turvaamisessa

Lauantai 13.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Saarioinen Oy ja Atria Oyj ilmoittivat torstaina 11.7.2013, että ne ovat solmineet esisopimuksen Saarioinen Oy:n teurastamo- ja lihanleikkuutoimintojen myymisestä Atria Oyj:lle.

 

Tunnen molemmat yritykset ja olen työurani aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä molempien kanssa.

 

Olen iloinen nyt solmitusta esisopimuksesta ja uskon sen toteuttamisen turvaavan omalta osaltaan kotimaisen lihanjalostuksen tulevaisuuden.

 

Tiedän oman kokemukseni perusteella, että molemmat yritykset ovat tehokkuudessa huippuluokkaa ja sen vuoksi tervehdinkin nyt julkistettua esisopimusta jatkumona sille, että kaksi keskeistä lihanjalostusyritystä "lyö hynttyyt yhteen”.

 

Tunnen tiettyä haikeutta, sillä kauppaan kuluu myös Jyväbroiler-tuotemerkki.

 

Olen Saarioinen Oy:n yhteistyökumppanin roolissa saanut olla mukana kehittämässä Jyväbroileria.

 

Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n markkinointiväen ja viimekädessä teollisuusneuvos Pentti Avotien päätös, mutta sen käytännön toteuttaminen oli Saarioinen Oy:n puolelta nyt jo edesmenneen johtaja Touko Koiviston sekä Toivo Jauhiaisen vastuulla.

 

Työnantajani Rehuraisio Oy otti haasteen vastaan ja ryhdyimme yhdessä kehittämään yksinomaan kasvisperäisiin raaka-aineisiin pohjautuvan broilerrehun kehittämistä.

 

Arvata saattaa, että uuden kehittämisessä oli haasteita, mutta pystyimme yhdessä luomaan sellaiset broilerrehut, joiden raaka-aineena olivat ja yhä edelleen ovat ainoastaan kasvisperäiset raaka-aineet;

Jyväbroiler oli syntynyt!

 

Muut broilerteurastamot ja rehutehdaskilpailijamme seurasivat luonnollisesti edelläkävijää, mutta Jyväbroilerin voittokulku osoittaa, että edelläkävijän hankkima etumatka säilyy.

 

Uskon, että Atria Oyj:n ja Saarioinen Oy:n nyt julkistama yhteistyökuvio auttaa omalta osaltaan suomalaisen lihanjalostussektorin kannattavuutta.

 

Toivottelen yhteistyölle mitä parhainta menestystä ja toivon, että Atrialla riittää kanttia säilyttää Jyväbroiler-tuotemerkki markkinoilla ja tehdä edelleen työtä sen hyväksi!

 

********

 

En malta olla vertailematta Atria Oyj:n ja Saarioinen Oy:n nyt alkavaa yhteiseloa ja kuntien yhdistymisiä.

 

Oletan, että nyt tapahtuva yritysjärjestely merkitsee huomattavia henkilöstömuutoksia, sillä yritykset tapaavat näillä järjestelyillä etsiä kustannustehokkuutta ja kohenevaa kannattavaisuutta.

 

Kuntamaailmassa asia on täysin toinen, sillä siellä viiden vuoden koskemattomuusaika henkilöstöön merkitsee turhien henkilöstömäärien säilyttämistä, vaikka työt loppuvatkin monilta ihmisiltä.

 

********

                     

On selvää, että työllisyydestä on kannettava huolta, mutta sen ei pidä tapahtua turhia vakansseja säilyttäen.

 

Milloin kuntamaailma osaa ottaa oppia yrityselämästä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko minun aika luopua Lidl-boikotistani?

Keskiviikko 29.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Saksalainen Lidl -ketju avasi ensimmäiset myymälänsä Suomessa elokuussa 2002.

 

En rehvastele, kun totean, että avasin ensimmäisen kerran Lidl-myymälän oven Suomessa vasta toissapäivänä eli 27.5.2013.

 

Lidl hyljeksi Suomessa markkina-avauksessaan suomalaisia elintarvikkeita niin tiukasti, että en ole aikaisemmin katsonut tarpeelliseksi avata suomalaisen Lidl–myymälän ovea.

 

En nytkään avannut Lidl-myymälän ovea tavallisena kuluttajana, vaan erään yhdistyksen edustajana, sillä tarvitsimme tiettyjä elintarvikkeita yhdistyksemme puffetti-myyntiin.

 

Totesin omin silmin, että Lidl-myymälässä on otettu ”lusikka kauniiseen käteen” ja myynnissä on nyt myös suomalaisia elintarvikkeita.

 

Kotimaiset vihannekset ja peruna ovat saaneet mukavasti myyntitilaa Lidl´ssä. Myös maidot ovat pääosin suomalaisia, sillä porilainen Satamaito ja suonenjokinen Maitomaa ovat päässeet tavarantoimittajiksi Lidl´lle.

 

Kotimaisista isoista lihanjalostusyrityksistä Atria, HK ja Saarioinen näyttävät olevan saksalaisketjun Suomen myymälöiden tavarantoimittajina. Hyvä niin!

 

Oli mieluisaa nähdä, että myös Valio on Lidl´n tavarantoimittaja. Raision Bungelle myymä margariinitehdas on myös saanut Keiju-tuotteilleen tilaa Lidl´n hyllyillä.

 

Lidl`n pullistelut suomalaisia tuotteita kohtaan näyttävät lientyneen kymmenen vuotta sitten nähdystä.

 

**********

 

Olen joitakin kertoja poikennut ostoksilla Lidl-myymälöissä, mutta en aikaisemmin kuitenkaan koskaan Suomessa. Puolassa, Baltian maissa ja Saksassa kyllä olen käynyt Lidl:ssä, mutta en Suomessa.

 

Mietin, että pitääkö minun päästää Lidl henkilökohtaisesta ostoboikotistani? Antaako Lidl nyt riittävän arvostuksen suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotteille?

 

Lopputulema pähkäilystäni taitaa olla se, että aika ei ole vielä kypsä Lidl´n asiakkaaksi ryhtymiselleni.

Lidl´n kymmenen vuotta sitten harjoittama suomalaisten elintarvikkeiden hyljeksiminen ei ole mielestäni vielä haihtunut!

 

-Esko Erkkilä-

Saarioisten Jyväskylän teurastamon töppäilyjen pysyminen salassa kymmenen vuotta loi varjon Eviran valvontatyön onnistumiselle

Tiistai 4.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (aikaisemmin Kasvitautien Tarkastuskeskus eli KTTK)  kanssa läheisessä yhteistyössä lähes viitisentoista vuotta.

 

Opin tuntemaan Eviran tarkkana, mutta rehellisenä ja oikeudenmukaisena viranomaisena, joka huolehtii kansallisesta ruoka- ja rehuturvallisuudesta tinkimättömästi sekä aukottomasti. Sen vuoksi olikin suuri yllätys, kun Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon tapahtumat ovat nyt osoittaneet, että Eviran valvontatyössä on puutteita.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamolla on BSE-riskiainesta sekoitettu suruttomasti turkisrehu-alan yrityksille toimitettuun teurasjakeeseen jo kymmenen vuoden ajan!

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonta on pettänyt pahasti. Tapausta ei tee hyväksyttäväksi Eviran todistelut, että toiminnasta ei ole aiheutunut vaaraa elintarvike- tai rehuturvallisuudelle.

 

Ihmetystä herättää, että miten Evira voi puolustella laki- ja säädösmääräysten vastaista toimintaa?

 

Onko jatkossa maan tapa, että myös BSE-riskiainesta voidaan sekoittaa turkisrehujen raaka-aineeksi toimitettavaan rehujakeeseen?

 

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Saarioinen Oy sai Jyväskylän teurastamon BSE-riskiaineksen sekoittamisella ansiotonta kilpailuetua lihatuotemarkkinoilla ja myös teurasjaemarkkinat vinoutuivat

Maanantai 3.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen aidosti pahoillani, että arvostamani Saarioinen Oy joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa Jyväskylän teurastamonsa avainhenkilöiden töppäyksistä.

 

Totean, että arvostan sitä suoraselkäisyyttä, jota Saarioinen Oy:n nykyjohto pyrkii noudattamaan sotkun selvittelyissä.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon johto on lyhytnäköisyydessään aiheuttanut yritykselle korvaamatonta vahinkoa.

 

Muutama pointti toteamukseni tueksi:

 1.      Saarioinen Oy on saanut lihajalostemarkkinoilla merkittävää kilpailuetua esim. HK:ta, Atriaa ja Snellmania vastaan, kun se on jättänyt lajittelematta BSE-aineksen teurasjakeestaan.

 2.      Saarioinen Oy:n teurasjae-asiakkaat eli turkisalan yritykset ovat saaneet sopimustenvastaista tuotetta. Tämä on merkinnyt, että Saarioinen Oy on voinut hinta/laatu-suhteen vinoutumisen vuoksia ylihinnoitella teurasjakeensa, joten asiakkaat ovat saamansa epäkurantin tuotteen vuoksi kärsineet tapauksen johdosta mittavia summia.

 3.      Oletan, että Jyväskylän teurastamon johto on ollut koko ajan tietoinen tapauksesta, sillä johdon olisi pitänyt tietää, että Honkajoki Oy:n ja/tai Findest Protein Oy:n laskujen puuttuminen merkitsee vilunkipelin harjoittamisesta. Kahdensadantuhannen euron suuruisen laskutuksen puuttuminen vuosittain on varmasti ollut teurastamojohdon tiedossa.

 4.      Saarioinen Oy:n toimitusjohtajan toteamus, että teurasjakeen käsittelijänä toiminut alihankintayritys ei olisi hyötynyt epärehellisestä toiminnasta, ei pidä paikkaansa. Alihankintayritys on hyötynyt vilungista merkittävästi, sille se ei ole lajitellut teurasjaetta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erilliset astiat ja BSE-aineksen kuljetuskustannukset ovat jääneet joko alihankkijan tai Saarioinen Oy:n kustannuksista pois, joten hyöty on ollut merkittävä.

 

Saarioinen Oy ei voi paeta vastuutaan alihankintayrityksen töppäilyihin vetoamalla. Yrityksellä on toiminnastaan täysi vastuu vaikka se kuinka olisi ulkoistanut tuotantoprosessejaan.

 

Nyt asiasta seuraa muutama kysymys:

 1.      Miten Saarioinen Oy aikoo korvata teurasjae-asiakkailleen kymmenen vuotta jatkuneen epäkelvon tuotteen toimittamisen?

 Turkisrehualan yritysten omistuksessa on kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutoksia, joten kysymys on varsin laaja.

 2.      Miten perusteettoman kilpailuedun saavuttaminen korvataan Saarioinen Oy:n kilpailijoille?

 3.      Voiko Saarioinen Oy:n toimintaan luottaa sen elintarviketuotannossa, kun sen teurastamotoiminnassa on ilmennyt perustavaa laatua olevia puutteita?

 

Toivon, että Saarioinen Oy:n pystyy ”puhdistamaan pöytänsä”, jotta kuluttajien luottamus yrityksen toimintaan palautuisi.

 

-Esko Erkkilä-

Onko suomalainen elintarviketeollisuus heräämässä koomastaan?

Keskiviikko 10.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Ilahduin viime viikolla, kun pirkanmaalaisessa marketissa minua lähestyttiin kuluttajatutkimuksen merkeissä.

 

Kyse oli kotimaisen tutkimuslaitoksen saamasta toimeksiannosta, jossa kuluttajalla annettiin tutkittavaksi uudentyyppinen elintarvikenäyte.

 

Tutkimus on ilmeisen hyvin suunniteltu, sillä kaikki sen elementit viittaavat siihen.

 

Sain näytteen ja valitsin vastaustavakseni netin.

 

Toimimme ohjeissa mainitulla tavalla ja yllätyimme näytteen erinomaisuudesta.

 

Kuluttajatutkimuksessa oleva elintarvikenäyte tuo elävästi mieleen keski-eurooppalaiset ruokailutottumukset. ”Impivaaralaisuus” oli kaukana tutkittavasta elintarvikenäytteestä. Hyvä niin, sillä meillä on aika päästä nauttimaan myös kotimaisten elintarvikeyritysten voimalla eurooppalaisia trendejä. Se on kotimaisen elintarvikeketjun alkutuottajankin kannalta välttämättömyys ja elinehto.

 

Tutkimus on luottamuksellinen, joten en voi enkä halua paljastaa asiasta enempää.

 

Pidän välttämättömänä, että valiot, raisiot, hk:t, atriat, saarioiset ja monet muut kotimaiset elintarvikeyritykset pääsevät pois kapaloistaan sekä pystyvät kehittämään sellaisia elintarviketuotteita, joihin suomalaiset ovat tutustuneet ulkomailla matkustaessaan.

 

Se on mainittujen yritysten elinehto tai muuten vasarat paukkuvat ja joudumme entistä enemmän tuontielintarvikkeiden varaan.

 

Hyvä tässä tapauksessa, että kotimainen marketketju oli suonut mahdollisuuden tutkimuslaitokselle tilaisuuden tavoittaa liiketiloissaan juuri ne kuluttajat, jotka toimivat uusien ideoiden sanansaattajina ja potentiaalisina kuluttajina!

 

-Esko Erkkilä-

Sitä saa mitä tilaa

Lauantai 30.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Torstaina 28.04.2011 varmistui, että S-ryhmän Prismat sekä isot S-marketit ovat kolmen viikon ajan myyneet Tanskassa valmistettua salmonellapitoista hampurilaispihviä.

Rajat vuotavat epäkelpoa ruokaa ja maan johtava päivittäistavaraketju myy sitä silmät ummessa.

Tapauksen tekee ”normaaliksi” se, että kyseessä on S-ryhmän ”Pirkka-tuote” eli Rainbow-nimellä myytävä merkitön tuote.

HK:n, Atrian, Snellmanin, Saarioisten ja muiden kotimaisten lihanjalostajien merkkituotteet ovat kuluttajalla myös reklamaatiotapauksissa turvallisia, sillä niiden alkuperä on helppo jäljittää. Ulkomailta hankittujen elintarvikkeiden alkuperän selvittäminen on ”tuuleen huutamista”.

Merkittömillä tuotteilla, joihin päivittäistavarakauppa on niiden antaman hyvän myyntipalkkion vuoksi ihastunut, ei ole todellisuudessa samanlaista kuluttajansuojaa kuin merkkituotteilla.

S-ryhmän puolustukseksi on mainittava, että se markkinoi merkittömiä tuotteitaan vierasperäisellä kattonimellä ”Rainbow”, mutta K-ryhmällä vastaava kattonimi on suomalaiselta kuulostava ”Pirkka”.

Tässä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tapauksesta mm. minun sähköpostiini toimittama viesti. Karua luettavaa:

 

Salmonellaa pakastetussa hampurilaispihvissä

Inex Partners Oy vetää myynnistä Rainbow Hampurilaispihvejä omavalvontatutkimuksissa todetun salmonellan vuoksi. Tuote on pakattu 400 gramman pakkaukseen, jossa on kahdeksan 50 gramman pihviä. Pihvit ovat raakalihavalmisteita. Takaisinveto koskee tuotteita, joiden parasta ennen -päiväykset ovat 14.3.2012, 21.3.2012 ja 22.3.2012. Tuotteen alkuperämaa on Tanska.

Takaisinvedettävä tuote on ollut myynnissä noin kolmen viikon ajan koko Suomen alueella S-ryhmän Prismoissa sekä isoissa S-marketeissa. Kuluttajien kysymyksiin vastaa Inex Kuluttajaneuvonta arkisin 9 -13 puh. 010 76 87 322 tai rainbow.xtra@sok.fi. Kuluttajia pyydetään hävittämään tuote sekajätteenä avaamatta pakkausta. Ostos hyvitetään parasta ennen -päiväystä ja eräkoodia vastaan.

Evirassa asiaa hoitaa ylitarkastaja Annika Pihlajasaari, annika.pihlajasaari evira.fi, p. 020 77 24271.

 

Tiedotteessa kiinnittää huomiota se, että kuluttajille vastaavaksi tahoksi on laitettu S-ryhmän tavarahankinnat suorittava Inex Partners Oy. Se muka toimii myös takaisinvedon suorittajana. Tällä menettelyllä S-ryhmän Prismat sekä isot S-marketit yrittävät pujahtaa vastuusta kuin koira veräjästä.

Inex Partners Oy ei ole myynyt kuluttajille salmonellapitoista ruokaa vaan niin ovat tehneet Prismat sekä isot S-marketit. Miksi syylliset eivät halua kantaa vastuutaan?

Ruokaa kunnioittamaan oppineena kauhistelen tiedotteen määräystä, jossa todetaan, että tuote pitää hävittää avaamattomana sekajätteeseen.

Näin toki on turvallisuusmielessä meneteltävä, mutta mielestäni olisi ollut oikein saada palauttaa salmonellainen ruoka Prismaan tai siihen isoon S-markettiin, josta se on ostettu.

Näin olisi toteutunut vanha totuus eli…

… ”Sitä saa mitä tilaa!” tai oikeammin ”Se palautetaan, joka on epäkelpona myyty”!

Keskusta piti vaalitaistelun aikana esillä kotimaisia elintarvikkeita ja lähiruokaa. Pirkanmaan vaalipiirin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat järjestivät asian tiimoilta monia tilaisuuksia mm. Sentterissä.

Keskustalaisten sanoma kuului kaupparyhmissä ja ehkä kuluttajienkin mielissä kuuroille korville. Nyt S-ryhmä ja sen asiakkaat maksavat S-ryhmän kuuroudesta kovaa hintaa.

 

-Esko Erkkilä-

Jyväbroiler ja Rypsipossu

Perjantai 7.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin tasan neljäkymmentä vuotta rehuteollisuusyrityksen - Rehuraisio Oy:n - palveluksessa. Kokemusta agribisneksestä kertyi puoli vuotta pidempään, sillä aloitin työurani maatalouskaupan palveluksessa.

Rehuteollisuus on elintarviketeollisuuteen kuuluva toimiala, jonka yritykset jalostavat raaka-aineita valmiiksi rehutuotteiksi yli 100.000 tonnia kuukaudessa. Työnantajani osuus kokonaisvolyymistä oli ja on edelleenkin n. 40 %.

Vaikka rehuteollisuus on bulk-toimintaa, voi alan johtava yritys luoda myös merkittäviä innovaatioita. Voin perustellusti todeta, että työnantajani toimi niin.

Jyväbroiler

Sain olla tiiviisti mukana, kun asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme Saarioinen Oy toi markkinoille Jyväbroiler-tuotemerkin.

Tuotemerkki syntyi vuonna 1991, kun Saarioinen siirtyi sopimustuottajiensa broilerkasvatuksessa kasvisrehuun ensimmäisenä Suomessa. Tänäänkin Jyväbroiler ruokitaan puhtaasti kasvisrehulla. 

 

Kotimaista Jyväbroileria tuotetaan yhteensä kahdellatoista vastuullisuuteen sitoutuneilla tilalla.

(Tiedot on tarkistettu Saarioinen Oy:n nettisivuilta 22.12.2010)

 

Rypsipossu…

…on uusin innovaatio, jonka Rehuraisio Oy:n yhteistyökumppani HK Ruokatalo lanseesari markkinoille syksyn aikana. 

Rypsipossu on tärkeä askel tulevaisuuden sianlihantuotannossa.

Rypsipossun rasva on muutettu ravitsemussuositusten mukaiseksi uudella ruokintakonseptilla, jossa kasviöljyn laadulla ja annostusmenetelmällä on keskeinen rooli. Kovan rasvan osuus on näin saatu laskemaan alle vaaditun kolmasosan lihan kokonaisrasvan määrästä. Samalla ihmiselle välttämättömien omega 3 -rasvahappojen määrä on saatu porsaanlihassa kasvamaan 3,5-kertaiseksi.

Vehmaan Maataloustuottajat luovuttavat perinteisesti Tasavallan Presidentille joulukinkun. Tänä jouluna kinkku oli rypsipossun kinkku.

Voin olla ylpeä, että sain olla vuosikaudet mukana kehittämässä kahta merkittävää kotimaiseen tuotantoon perustuvaa ruokabrändiä.

Jyväbroiler ja Rypsipossu ovat esimerkkejä siitä, että kotimainen elintarviketeollisuus pystyy kehittämään kuluttajien haluamia uusia tuotteita.

Huolestuneena, mutta toisaalta tyydytyksellä luin Helsingin Sanomista joulukuun 22. päivänä, että:

”Valiota, Raisiota ja panimoalaa lukuun ottamatta (elintarvikealan) yrityksissä tehdään äärimmäisen vähän prosessien kehitystä.”

Huolestuneena sen vuoksi, että elintarvikealalla kehitystyötä tehdään vähän, mutta tyydytyksellä siksi, että työnantajani mainitaan yrityksenä, joka panostaa elintarvikkeiden kehitystyöhön!

 

-Esko Erkkilä- 

Saarioinen Oy suunnannäyttäjänä elintarviketeollisuudelle ja toivottavasti koko talouselämälle

Torstai 14.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Työelämäpalkinnon rahasto on sosiaali- ja terveysministerin sekä Suomen itsenäisyyden juhlarasto Sitran yhdessä perustama palkintorahasto.

 

Rahasto myönsi Työelämä 2010 -palkinnon Ruoka-Saarioinen Oy:lle sekä Teknologiateollisuus ry:lle ja Metallityöväen liitto ry:lle yhdessä.

 

Ruoka-Saarioinen Oy:n saama palkinto on merkittävä.

 

Saarioisten Sahalahden kevensi yli 55-vuotiaiden työtaakkaa ja sen saama tunnustus on hyvin ajankohtainen, sillä yhteiskunnassa käydään parhaillaan vilkasta keskustelua työurien pidentämisestä.

 

Senioriohjelma aloitettiin Saarioisten Sahalahden tehtaalla v. 2004.

 

Ruoka-Saarioisilla on mm. kevennetty yli 55-vuotiaiden työtä hänen halutessaan ilman, että ansiotaso laskee. Jos henkilöllä on terveydellisiä tai muita erityissyitä, pyritään järjestelemään muuta kuin kolmivuorotyötä.

 

Halutessaan henkilöllä on mahdollisuus pysyä samassa tehtävässä ja hänen ei tarvitse olla mukana ns. työnkierrossa.

 

Sittemmin senioriohjelma on levinnyt muuallekin Saarioinen-konsernissa.

 

Ruoka-Saarioisten malli on todettu rohkaisevaksi esimerkiksi koko elintarvikealalla.

 

Elintarvikealan työehtosopimuksessa on päätetty lähteä toteuttamaan koko elintarvikealalla vastaavaa ikäohjelmaa. Elintarvikealan sopimuksissa ikäohjelman piiriin pääsee jo 50-vuotiaana.

 

Neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuudessa työskennelleenä koen Saarioisten kokeilusta syntyneen kattavan toiminnan positiivisena.

 

Toivon, että elintarviketeollisuuden lisäksi samanlaista ikäohjelmaa alettaisiin toteuttaa myös muun teollisuuden sekä kaupan piirissä.

 

-Esko Erkkilä-