29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
"Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. En missään muualla?Lauantai 8.9.2018 - -Esko Erkkilä- Tämän päiväisen juttuni otsikossa oleva toteamus on latvialaisen näyttelijän ja kirjailijan Evald Walterin yhteenveto maallisesta vaelluksestaan.
”Tapasin” Evald Walterin, toki vain vahanukkena, paroni von von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun alussa, kun matkasimme Baltiassa Kyröläismatkamme merkeissä.
Evald Walters sai elää pitkän elämän, sillä hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli satavuotiaana vuonna 1994.
Walters oli mm. Latvian tiedeakatemian kunniajäsen.
Latvian tiedeakatemia toimii Riikassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa eli yhdessä niistä jokseenkin samanlaisilla piirustuksilla tehdyissä pilvenpiirtäjissä, joista seitsemän sijaitsee Moskovassa, yksi Varsovassa sekä yksi Riikassa.
Olen matkoillani saanut vierailla Varsovassa ”Stalinin hampaassa”!
Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin halusi rakentaa ”Stalinin hampaaksi” kutsuttuja korkeita rakennuksia vastapainoksi USA:ssa rakennetuille pilvenpiirtäjille.
********************
Evald Walters on tuntematon valtaosalle suomalaisia, mutta Latviassa hänen toimintaansa osataan arvostaa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. LIettua, Vilna, Baltia2018, Kyröläismatka2018, Evald Walters, Stalinin hammas Riika, Stalinin hammas, Latvian tiedeakatemian kunniajäsen, Latvian tiedeakatemia, |
Lidossa lähtee nälkä!Perjantai 17.8.2018 - -Esko Erkkilä- Taisi olla jo kolmas kerta, kun heinäkuun alussa sain Kyröläismatkallamme ruokailla Riikassa Lidossa, tarkemmin sanottuna Lido Atputas Centrs`ssä.
Tässä saavumme Lidoon.
Lido on latvialainen ravintolaketju, jonka omistaa Gunars Kirsons.
Lidon päämarkkina-alue on Riika, mutta kymmenkunta vuotta sitten se avasi ensimmäisen ravintolansa Viroon.
Lidon toiminta perustuu siihen, että asiakkaat saavat kerätä tarjolla olevasta runsaasta valikoimasta tarjottimilleen ruokia ja maksu tapahtuu kassalla painon perusteella.
Pieni kuvakertomus Lidon ruoka-annostarjonnasta:
****************
Kylläisinä lähdimme Lidosta…
…ja siinähän se taas eli Stalinin hammas!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lido, Lido Riika, Lido Atputas Centrs, Stalinin hammas, Riika, Kyröläismatka2018, Baltia2018, |
Riikassa Radio- ja televisiotorni sekä "Stalin hammas" näkyvät kauas ja molemmista näkee kauas!Sunnuntai 12.8.2018 - -Esko Erkkilä- Liettuan pääkaupungista Vilnasta Latvian pääkaupunkiin Riikaan kun tullaan, bussin ikkunoista näkyvät kaksi Riikan korkeaa rakennusta eli Radio- ja televisiotorni sekä ”Stalinin hammas”.
Radio- ja televisiotorni sijaitsee Daugavajoen eli Väinänjoen Zakusala-saarella ja on korkeudeltaan 368,5 metriä.
Torni on Euroopan kolmanneksi korkein rakennus, sillä sitä korkeampia ovat vain Moskovan Ostankinon ja Kiovan televisiotornit.
Torni rakennettiin vuosina 1979 – 1986 ja tavoitteena silloin oli, että rakennus kestäisi 250-vuotta.
Mainittakoon, että Näsinneulan korkeus on 168 metriä!
En ole milloinkaan käynyt Riikan Radio- ja televisiotornissa vaikka tietojen mukaan siellä on hieno näköalatasanne – tarttis joskus käydä!
Pian Radio- ja televisiotornin jälkeen bussin ikkunasta voi nähdä Stalinin hampaan eli Latvian tiedeakatemian rakennuksen.
Rakennus rakennettiin vuosina 1951 – 1961 ja nykyään se tunnetaan yksinomaan näköalatornina.
Vuosina 1947 – 1953 Josef Stalin rakennutti jokseenkin samanlaisia rakennuksia Moskovaan seitsemän kappaletta ja niiden tarkoituksena oli osoittaa muulle maailmalle, että myös Moskovassa on pilvenpiirtäjiä.
Stalin ”lahjoitti” samanlaiset rakennukset myös Riikaan sekä Puolan pääkaupunkiin Varsovaan.
En ole käynyt Riikan Stalinin hampaassa, mutta olen aikoinaan tutustunut Varsovassa Stalinin hampaaseen ja laatinut käynnistä pitkähkön ja monilla valokuvilla varustetun blogikirjoituksen.
Blogikirjoitukseni löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Stalinin hammas”.
Saavuimme Riikaan siis etelästä ja näimme Radio- ja televisiotornin sekä Stalinin hampaan – nyt pääsimme syömään Lidoon, mutta siitä myöhemmin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Riikan Radio- ja televisiotorni, Daugavajoki, Väinänjoki, Stalinin hammas Riikassa, Latvian tiedeakatemian rakennus, Kyröläismatka2018, Baltia2018, |
Puolassa syntyneen ja kahdesti Nobel-palkinnon saaneen Marie Curien kipsipatsas on Varsovan Teknillisessä museossaKeskiviikko 14.5.2014 - -Esko Erkkilä- Tutustuin taannoisella Puolan matkallamme Varsovan Kulttuuritalossa eli Stalinin hampaassa sijaitsevaan teollisuuden ja teknologian museoon.
Museossa on professori Mariana Konieczenegon kipsiveistos kaksinkertaisesta nobelistista Maria Sklodowska-Curie´sta eli Marie Curie´sta.
Marie Curie (1867 – 1934) oli puolalaissyntyinen, mutta Ranskaan muutettuaan teki elämäntyönsä siellä.
Curie sai fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1903 ja kemian Nobel-palkinnon vuonna 1911; Curie on edelleenkin ainoa nainen, joka on kahdesti palkittu Nobel-palkinnolla.
************Curien kipsipatsas on sivuosassa museossa, sillä museossa esitellään Puolan saavutuksia teollisuuden ja teknologian saralla.
****************
Tekniikan amatöörinä museosta jäi mieleen se, että puolalainen tekniikka on ”karkeatekoista” ja se ilmenee jo sisäänkäynnin vierellä sijaitsevista laitteista.
Museossa on esillä entisaikojen autoja T-mallin Fordista…
…aina Polski Fiat 508 ”Junak” malliin saakka!
Museon ”Talous” –osastolla oli mielenkiintoista nähdä pyykinpesukoneiden ja mankeleiden historiaa.
Nykypäivän suomalaistalouksissa tuttu Miele-merkki omaa näköjään pitkät perinteet!
Oli yllätys, että 1960-luvulla Puolassa on valmistettu monia televisiomalleja. Unimor-tehdas on sijainnut Gdanskissa.
Se puolestaan ei ollut yllätys, että Puolan kaivosteollisuutta esiteltiin museossa varsin laajasti.
Puolastahan se kivihiili paljolti tulee, jonka kautta Suomen hallitus noudattaa ”hiilenmustaa energiapolitiikkaa”!
Erään näyttelysalin permannolla oli suurehko koululuokka kuuntelemassa asiantuntijan esitystä menneistä ajoista. Kannatettava idea myös Suomeen!
*****************
Varsovassa käydessä kannattaa poiketa myös Teknillisessä museossa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Marie Curie, Maria Sklodowska-Curie, Mariana Konieczenego, fysiikan Nobel 1903, kemian Nobel 1911, Polski Fiat 508 Junak, T-Ford, Stalinin hammas Varsova, Kulttuuritalo Varsova, Miele, Unimor, hiilenmusta energiapolitiikka, Puola 2014, |
Varsovassa sijaitseva Stalin hammas on Josef Stalinin "lahja" Puolan kansalleMaanantai 12.5.2014 - -Esko Erkkilä- Yleissivistyksessäni on suuri aukko, sillä en ole milloinkaan käynyt Moskovassa.
Sen vuoksi joudun tukeutumaan nettitietoon kun kerron, että Moskovassa on useita Stalinin hampaaksi kutsuttuja rakennuksia.
Olen omin silmin nähnyt, että Riikassa on Stalinin hammas ja sain omakohtaisesti taannoisella Puolan matkallamme tutustua Varsovassa sijaitsevaan Stalinin hampaaseen.
Stalinin hammas on pilvenpiirtäjä, joita Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin rakennutti Moskovaan sekä ainakin Latvian pääkaupunkiin Riikaan ja Puolan pääkaupunkiin Varsovaan.
Moskovassa kerrotaan olevan seitsemän Stalinin hammasta ja ne on rakennettu vuosina 1947 – 1953.
Kaikki Stalin hampaat on rakennettu jokseenkin samojen piirustusten mukaan, sillä ainakin Riikan sekä Varsovan rakennuskolossit muistuttavat tosiaan.
Asuimme Puolan matkallamme yhden yön Varsovassa sijaitsevan Stalinin hampaan lähellä ja kiersin massiivisen rakennuksen 5.4.2014 kahteenkin kertaan ympäri – laskeskelin, että kävelykierrokselleni kertyi mittaa seitsemisensataa metriä.
Puolalaiset kutsuvat Neuvostoliitolta ”lahjaksi saamaansa” rakennusta nykyään häveliäästi Kulttuuritaloksi.
Talon alkuperäinen nimi oli Josef Stalinin Kulttuuri- ja tiedepalatsi.
Iltavalaistuksessa Stalinin hammas on komea rakennus.
Varsovan Stalinin hampaan rakentaminen aloitettiin 3.500 neuvostoliittolaisen rakennustyöläisen voimin vuonna 1952 ja se valmistui vuonna 1955.
Rakennuksessa on paljon erilaisia kulttuuriin liittyviä toimintoja – pieni kuvakimara niistä:
**************
Stalinin hampaassa pääsee hissillä 33. kerrokseen ja maksoin 18,00 euroa maksavan hissilipun, jotta pääsin huimaavan korkealle Varsovan kattojen yläpuolelle.
Seurasin kypsään ikään varttuneiden hissiemäntien toimintaa ja totesin sen melko yksitoikkoiseksi; alhaalla piti painaa 33. kerroksen nappia ja ylhäällä vastaavasti ensimmäisen kerroksen nappia!
Rakennuksen 33. kerroksessa on tornin ympäri kiertävä tasanne, josta on hienot näköalat ympäri Varsovaa.
Hotellimme sisäänkäynti sijaitsi kuvan keskellä sijaitsevan tornitalon vasemmalla laidalla.
Tämä kuva on otettu Stalinin hampaan 33. kerroksen kerrostasanteella kameran normaaliasetuksilla…
…ja tämä kuva on puolestaan samasta paikasta kohti hotellimme sisäänkäyntiä kauko-objektiiviasetuksilla.
Korkealla olin!
************
Josef Stalin halusi sivistää puolalaisia ja rakennuksen seinillä onkin kolmisenkymmentä veistosta antiikin, työväestön ja muista henkilöistä, jotka olivat neuvostojärjestelmälle tärkeitä:
************
Antiikin henkilöiden lomassa on sosialismin ja kommunismin kaikkivoipaisuudesta kertovia nykyaikaisia henkilöhahmoja, jotka muistuttavat Marx´n, Engels´n sekä Leninin kuolemattomista mielipiteistä.
*************
Varsovan Stalinin hampaassa sijaitsee myös Museum Techniki eli Teollisuuden ja Teknologian museo, mutta käyntini siellä onkin jo kokonaan uuden jutun aihe.
Kun käytte Varsovassa, on paikallaan varata runsaasti aikaa, jos haluatte perehtyä kaikkeen siihen, jota Varsovassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa on tarjolla!
Useiden teattereiden ja konserttisalien tarjontaan tutustuminen vie jo monta iltaa!Tutustuminen kuitenkin kannattaa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalinin hammas, Stalinin hammas Varsova, Stalinin hammas Puola, Marx, Engels, Lenin, Marx - Engels ja Lenin, Varsova, Puola 2014, |
