On suurta viisautta, että lopetettujen kuntien alueilla sijaitsevat postitoimipaikat saavat säilyttää entisen nimensä

Sunnuntai 6.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Paikkakunnan identiteetti on meille jokaiselle tärkeä asia.

 

 

Kuntaliitokset – jotka toivottavasti nyt ovat jatkossa harvinaisia – ovat asettaneet lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin kovalle koetukselle.

 

 

Puhun omakohtaisella kokemuksella, sillä synnyinkuntani Viljakkala liittyi muutama vuosi sitten Ylöjärveen.

 

 

Osaomistan poikieni kanssa synnyinkotini Viljakkalassa.

 

 

Koen melkein henkilökohtaisena loukkauksena, jos minua kutsutaan ylöjärveläiseksi – niin ei toki voidakaan tehdä, sillä asun Tampereella.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin menettelyä, kun se Viljakkalan kuntaliitoksessa säilytti Viljakkalan alueella sijaitsevien postitoimipaikkojen nimet alkuperäisinä, vaikka fyysisesti niitä ei olekaan olemassa.

 

 

39310 Viljakkala ja 3340 Karhe jatkavat elämäänsä, vaikka niitä ei todellisuudessa ole fyysisesti olemassakaan.

 

 

 

Sastamalaan eli Vammalaan eli Tyrvääseen kuntaliitoksissa on lähiaikojen kuluessa liitetty useita sen naapurikuntia ja kaikkien kohdalla postiosoitteiden osalta on (tarkoituksellako) häivytetty paikallinen historia ja asukkaiden identiteetti, kun postinumeroiden jälkeen lukee vain Sastamala, kas näin

 

 

• 32730 Sastamala – Keikyä
• 32740 Sastamala – Äetsä
• 38100 Sastamala – Karkku
• 38120 Sastamala – Kutala
• 38130 Sastamala – Ellivuori
• 38140 Sastamala – Kärppälä
• 38200 Sastamala – Vammala
• 38210 Sastamala – Vammala
• 38220 Sastamala – Stormi
• 38250 Sastamala – Roismala
• 38270 Sastamala – Sammaljoki
• 38280 Sastamala – Illo
• 38300 Sastamala – Kiikka
• 38360 Sastamala – Kiikoinen
• 38370 Sastamala – Tervahauta
• 38420 Sastamala – Häijää
• 38460 Sastamala – Mouhijärvi
• 38470 Sastamala – Hyynilä
• 38510 Sastamala – Suodenniemi

 

Olen melkoisen varma, että esimerkiksi postinumeroalueella 38460 asuva kokee olevansa mouhijärveläinen ja ei niinkään sastamalalainen!

 

 

Maakuntauudistuksen myötä kuntaliitokset ovat tulevaisuudessa toivottavasti harvinaisia, mutta jos sellaisia joskus joudutaan suorittamaan, toivon, että postitoimipaikkojen nimet säilytetään entisinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Taitamatonta menettelyä, kun Sastamalan kuntaliitoksista päättäneet muuttivat kaikki entiset uuden kunnan alueella sijaitsevat kunnianarvoiset postitoimipaikat "Sastamala" -nimisiksi

Keskiviikko 7.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Sastamalan kaupunki on muodostunut Karkun, Tyrvään, Suodenniemen, Vammalan, Kiikan, Keikyän, Mouhijärven ja Kiikoisten kuntien yhdistyessä erinäisten vaiheiden jälkeen Sastamalaksi.

 

Käsitän ulkopuolisena, että kuntaliitokset ovat olleet valtaosan mielestä tarpeellisia ja ne on osattu hoitaa suurin piirtein oikein.

 

Yksi asia minua kuitenkin ihmetyttää suuresti ja se on se, että kuntaliitosten tapahtuessa kaikki entiset postitoimipaikat on nimetty nimellä ”Sastamala”.

 

Mielestäni kyseessä on alokasmainen virhe kuntaliitoksen päättäjiltä.

 

Kuntaliitospäättäjien virheen vuoksi monet sastamalalaiset ovat nyt kotoisin ”ei mistään”.

 

Sastamalan kuntaliitospäättäjien kuvitelmat ovat ilmeisesti edenneet siten, että postitoimipaikkojen yhtenäistämisellä viestitään suurkunnan muodostumisesta. Onko osan syynä myös se, että annetaan ”vahingon kiertää”, kun on itse menetetty hienot paikannimet eli Tyrvää ja Vammala?

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini koki kolmenkymmenen vuoden ajan karkkulaisten, tyrvääläisten, suodenniemiläisten, vammalalaisten, kiikkalaisten, keikyäläisten, mouhijärveläisten ja kiukaislaisten kohtalon, kun hänen virallisissa henkilötiedoissaan luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Anoppini oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella ja se ei hänen syntymäaikanaan ollut mitään ulkomaita, vaan Suomea.

 

Anoppini kohdalla vääryys oikaistiin Neuvostoliiton luhistuessa ja samoin toivon postitoimipaikkojen osalta  lähiaikoina käyvän myös niille Karkun, Tyrvään, Suodenniemen, Vammalan, Kiikan, Keikyän, Mouhijärven ja Kiikoisten asukkaille, jotka ovat erinäisten vaiheiden jälkeen tulleet nykyisen Sastamalan kaupungin asukkaiksi.

 

Synnyinkuntani Viljakkala liittyi toistaiseksi tutkimattomien kuvioiden lopputulemana Ylöjärveen vuonna 2007, mutta meillä kuntaliitospäättäjät olivat sen verran viisaita, että eivät lopettaneet ”39310 Viljakkala” ja ”39340 Karhe” postiosoitteita, vaikka kumpaakaan postitoimistoa ei fyysisesti ole ollut olemassa enää vuosikymmeniin.

 

Vapaa-ajanasuntoni sijaitsee Viljakkalassa, mutta sen postitoimipaikkana toimii Hämeenkyrön puolella sijaitseva ”39360 Komi”. Olen ylpeä komilaisuudestani, sillä menettäisin suuren osan identiteetistäni, jos joutuisin ilmoittamaan kesänaikaiseksi postiosoitteekseni ”jotain Ylöjärvi”.

 

 

*********

 

 

Kuntaliitoksia tullaan tekemään varmaan tulevaisuudessakin ja kuntaliitospäättäjien työkalupakin perusvälineenä pitää olla se, että liitoskuntien postitoimipaikat säilytetään nimeltään entisellään – Sastamalan tielle ei saa sortua!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tuhkasta noussut kirkko

Perjantai 20.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on sananmukaisesti noussut tuhkasta, sillä se tuhoutui tuhopolttajan toimesta maan tasalle syyskuussa 1997.

 

Keskiaikaisella kirkolla on pitkä historia. Kirkon historian ensimmäinen palo tapahtui 1600-luvun alkupuolella. Kirkko jäi yksinäisyyteen, kun pitäjän keskustaan valmistui uusi pyhättö v. 1885.

 

Kirkkoa ei kuitenkaan purettu ja unohduksen vuosikymmenet saivat säilyttää kirkon sisätilat aitoina aina 1997 tapahtuneeseen tulipaloon saakka.

 

Tuhopolton jälkeen aloitettiin välittömästi toimenpiteet kirkon kunnostamiseksi. Pääosin talkootyövoimin suoritettu kunnostus sai välietapin, kun kirkon käyttöönottojuhlia vietettiin elokuussa 2003 eli kuuden vuoden kuluttua tuhopoltosta.

 

Käyttöönottojuhlien jälkeen taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala aloittivat kirkon maalausurakan. Taiteilijoiden neljän vuoden pituinen työrupeama päättyi viime vuoden elokuussa, kun Turun arkkihiippakunnan piispa Kari Mäkinen - nykyinen arkkipiispa - otti valmiit maalaukset vastaan.

 

Ajan kesäaikaan viikoittain Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ohitse työmatkoillani.

 

Tällä viikolla Turusta ajaessani oli sopivasti aikaa ja poikkesin kirkkoon - mukanani oli osa perhekunnastamme, joten poikkeajia oli neljännestusina.

 

Kirkon edessä oli kaksi tilauslinja-autoa ja opas selvittelikin matkaajille parhaillaan kirkon vaiheita.

 

Kirkko on sisältä yllättävän pieni - isot "raamit" antavat mielikuvan suuremmasta kirkosta.

 

Lavosen ja Rauhalan maalaukset ovat yllättävän kirkasvärisiä. Ne varmaan haalistuvat, mutta ovat nyt juuri siveltimestä tulleina kirkkaina.

 

Kirkon lattia ja penkkirakennelmissa ei ole käytetty lainkaan nauloja. Myös koneellisesti höylättyä puutavaraa kirkon entisöinnissä ei ole käytetty.

 

Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa kannattaa pistäytyä. Sitä ei ole turhaan mainittu aikalaistensa kirkkaimmaksi helmeksi - kas kun monet muut suomalaiset keskiajan kirkot on modernisoitu ja niiden vanhat rakenteet ovat sen myötä hävinneet.

 

-Esko Erkkilä-