Eduskunnan ns. joulurahat tuovat hyvinvointia Pirkanmaalle!

Lauantai 12.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Keskustan osallistuminen hallitukseen on ”isossa kuvassa” ensiarvoisen tärkeää, mutta tärkeää se on mm. juuri nyt, kun hallitus jakaa ns. joulurahoja eri maakuntiin.

 

Maakuntiin jaettavat joulurahat on suuruudeltaan 40 miljoonaa euroa, mutta kun ne kohdistuvat kansalaisten jokapäiväistä elämää palveleviin tarkoituksiin, ne ovat ensiarvoisen tärkeitä.

 

 

Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti listasi eilen ne liikennekohteet, jotka Pirkanmaalla saavat hallituksen myöntämiä joulurahoja ensi vuoden budjetista.

 

 

 

 

• Maantie 14371, Äijännevantien kunnostus, Virrat: 400 000 euroa

 

• Maantie 13087, Vesajärventien päällystäminen, Hämeenkyrö: 450 000 euroa

 

• Maantie 14353, Uittosalmentie kunnostaminen, Mänttä-Vilppula: 280 000 euroa

 

 

• Maantie 14290, Koskitie, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä Romula - liikenneasema,
  Juupajoki: 200 000 euroa

 

• Valtatie 12, valaistuksen parantaminen välillä Nokia - Sastamala: 300 000 euroa

 

 

Valtiovarainvaliokunta on budjettimietintöönsä lisäksi kirjannut ilman määrärahaosoitusta kaksi kohdetta Pirkanmaalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon pitkään toteuttamista odottaneet kevyen liikenteen väylät Parkanossa (maantie 13332). Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden 2021 aikana huolehditaan Vesilahdella sijaitsevan maantie 301 Keihonen – Suomela -välisen tielinjauksen parantamisesta.

 

 

Vaikuttava lista ja listan pääarkkitehtinä on ollut kansanedustaja, agrologi Arto Pirttilahti!

 

 

-Esko Erkkilä-

On suurta viisautta, että lopetettujen kuntien alueilla sijaitsevat postitoimipaikat saavat säilyttää entisen nimensä

Sunnuntai 6.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Paikkakunnan identiteetti on meille jokaiselle tärkeä asia.

 

 

Kuntaliitokset – jotka toivottavasti nyt ovat jatkossa harvinaisia – ovat asettaneet lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin kovalle koetukselle.

 

 

Puhun omakohtaisella kokemuksella, sillä synnyinkuntani Viljakkala liittyi muutama vuosi sitten Ylöjärveen.

 

 

Osaomistan poikieni kanssa synnyinkotini Viljakkalassa.

 

 

Koen melkein henkilökohtaisena loukkauksena, jos minua kutsutaan ylöjärveläiseksi – niin ei toki voidakaan tehdä, sillä asun Tampereella.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin menettelyä, kun se Viljakkalan kuntaliitoksessa säilytti Viljakkalan alueella sijaitsevien postitoimipaikkojen nimet alkuperäisinä, vaikka fyysisesti niitä ei olekaan olemassa.

 

 

39310 Viljakkala ja 3340 Karhe jatkavat elämäänsä, vaikka niitä ei todellisuudessa ole fyysisesti olemassakaan.

 

 

 

Sastamalaan eli Vammalaan eli Tyrvääseen kuntaliitoksissa on lähiaikojen kuluessa liitetty useita sen naapurikuntia ja kaikkien kohdalla postiosoitteiden osalta on (tarkoituksellako) häivytetty paikallinen historia ja asukkaiden identiteetti, kun postinumeroiden jälkeen lukee vain Sastamala, kas näin

 

 

• 32730 Sastamala – Keikyä
• 32740 Sastamala – Äetsä
• 38100 Sastamala – Karkku
• 38120 Sastamala – Kutala
• 38130 Sastamala – Ellivuori
• 38140 Sastamala – Kärppälä
• 38200 Sastamala – Vammala
• 38210 Sastamala – Vammala
• 38220 Sastamala – Stormi
• 38250 Sastamala – Roismala
• 38270 Sastamala – Sammaljoki
• 38280 Sastamala – Illo
• 38300 Sastamala – Kiikka
• 38360 Sastamala – Kiikoinen
• 38370 Sastamala – Tervahauta
• 38420 Sastamala – Häijää
• 38460 Sastamala – Mouhijärvi
• 38470 Sastamala – Hyynilä
• 38510 Sastamala – Suodenniemi

 

Olen melkoisen varma, että esimerkiksi postinumeroalueella 38460 asuva kokee olevansa mouhijärveläinen ja ei niinkään sastamalalainen!

 

 

Maakuntauudistuksen myötä kuntaliitokset ovat tulevaisuudessa toivottavasti harvinaisia, mutta jos sellaisia joskus joudutaan suorittamaan, toivon, että postitoimipaikkojen nimet säilytetään entisinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtileikkeitä ja muuta alkuperäismateriaalia Suomen sodista Sylvään koululla Sastamalassa

Torstai 19.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain viikko sitten tutustua Sastamalassa Sylvään koululla Sastamalan Sotaveteraanit ry:n järjestämään pienoisnäyttelyyn, jossa oli esillä alkuperäisaineistoa Suomen sodista vuosilta 1939 – 1945.

 

 

Seuraavassa muutamia valokuvia tästä pienoisnäyttelystä:

 

 

 

 

 

Hyvä yhteenveto Suomen taisteluvuosista alkaen itsenäisyysjulistuksestamme.

 

 

 

 

 

TK-piirtäjien kuvia taistelutilanteista.

 

 

 

Seuraavassa Aamulehden aitoja etusivuja:

 

 

 

 

 

Maailmapalon syttymisuutinen 2.9.1939

 

 

 

 

 

27.11.1939

 

 

 

 

 

30.11.1939

 

 

 

 

 

1.12.1939

 

 

 

 

 

29.2.1940

 

 

 

 

 

6.3.1940

 

 

 

 

 

14.3.1940 Aamulehti kertoi, että rauha on solmittu edellispäivänä.

 

 

 

 ***************

 Ja sitten Jatkosodan vetäytymisajan uutisia:

 

 

 

 

15.6.1944

 

 

 

 

 

16.6.1944

 

 

 

 

 

30.6.1944

 

 

 ******************

 

 

 

 

Näyttelyssä oli esillä myös rintamalla tehtyjä puhdetöitä.

 

 

Puhdetöiden tekeminen on näin jälkeenpäin hyvinkin ristiriitainen kysymys, sillä tuudittiko niiden näpertely joukot ja jopa johtajat luuloon, että vihollinen ei ala suuriin hyökkäyksiin?

 

 

En näin jälkiviisaana osaa arvostaa sitä, että jopa etulinjan komentajat sallivat niin mittavan puhdetöiden näpertelyn, kuin sitten tapahtui.

 

 

Isäni oli täyden ajan Talvisodassa, Jatkosodassa ja vielä myös Lapinsodassa ja hänellä ei ollut lainkaan puhdetöitä.  Sen sijaan isälläni oli ja jossain piironginlaatikossa minulla on edelleenkin ainakin yksi kultainen kirves, joka on rintapieleen neulalla kiinnitettävä tunnustus siitä, että sen haltija on kunnostautunut asemasodan aikana halonhakkuussa.

 

 

Yhden motin hakkaamisesta sai rautakirveen, hopeakirveen sai neljästä motista ja kultakirveen saamiseen piti hakata halkoja 16 mottia.

 

 

Pitääpä joskus tutkailla tuo piironginlaatikko, jotta näkee millaisen halonhakkuukirveen isäni on ansainnut!

 

 

Kiitokset Sastamalan Sotaveteraanit ry:lle mielenkiintoisen pienoisnäyttelyn aikaansaamisesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ulkoministeriö toivoo, että matkustusilmoitus olisi osa matkalle lähtemisen rutiineita

Sunnuntai 15.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustaja Pertti Hakanen järjesti Sastamalassa Sylvään koululla torstaina 12.1.2017 mielenkiintoisen tilaisuuden – tilaisuuden teeman oli…

 

 

…Kansakuntamme turvallisuus

 

 

Kansanedustaja Hakanen totesi kutsussaan, että…

 

 

…”Suomen turvallisuusympäristö on muutoksessa.

 

Tapahtumat Krimillä, Itämeren jännittynyt tilanne, ilmatilan loukkaukset ja pakolaistilanne luovat uudenlaisia haasteita yhteiskunnallemme.

 

Onko kansakuntamme turvallisuus uhattuna? Miten päättäjät ja puolustusvoimat ovat vastaamassa muuttuneisiin olosuhteisiin?”

 

 

Olin mukana mielenkiintoisessa tilaisuudessa ja sain sieltä aineksia useampaankin blogikirjoitukseen.

 

 

 

 

Tilaisuuden avannut illan isäntä kansanedustaja Pertti Hakanen otti avauspuheenvuorossaan esille sen, että matkustusilmoituksen tekeminen pitäisi olla osa matkalle lähtemisen rutiineja.

 

 

Tunsin piston sydämessäni, sillä olin mukana lokakuun alussa agrologien opinto- ja virkistysmatkalla Portugalissa ja viime tiistaina kävin Tallinnassa – kummallakaan kerralla en laatinut matkustajailmoitusta.

 

 

Hakanen kertoi, että matkustusilmoituksen laatiminen olisi jäänyt tekemättä myös hänen tyttäreltään, joka taannoin teki pitkän matkan kaukomaille – tytön isä eli kansanedustaja Hakanen hoiti kuitenkin asian kuntoon!

 

 

Matkustusilmoitus –järjestelmä luotiin vuoden 2004 tsunamin jälkeen. Vuoden 2013 alusta lähtien matkustusilmoituksen on voinut tehdä uudessa matkustusilmoitusjärjestelmässä myös netissä.

 

 

Ilmoituksen tekeminen tarkoittaa sitä, että matkalle lähtevä antaa henkilötietonsa ja matkan aikana voimassa olevat yhteystiedot ulkoministeriölle hätätapauksien ja kriisitilanteiden varalle.

 

 

Kokeilin tätä juttuani valmistellessani matkustusilmoituksen tekemistä netissä ja helposti se tuntui onnistuvan – ongelmana oli vain se, että kun minulla ei nyt ollut todellista tarvetta matkustusilmoituksen laatimiseksi, en päässyt systeemissä loppuun saakka.

 

 

Suomalaiset tekevät vuosittain n. 10 miljoonaa matkaa ulkomaille ja kun matkustusilmoituksia oli vuoden 2013 alun jälkeen ja vuoden 2015 lopun välisenä aikana tehty vain n. 110 000, on luku todella pieni.

 

 

Oletan, että kun vuoden 2016 aikana tilanne on radikaalisti muuttunut, ovat maailman levottomuudet varmasti nostaneet kiinnostusta matkustusilmoitusten laatimiseen – vuodelta 2016 minulla ei ole luotettavia lukuja käytettävissä.

 

 

Yritysten henkilöstö liikkuu työmatkoillaan paljon ulkomailla ja olisikin mielenkiintoista tietää, että miten yritykset hoitavat työntekijöidensä matkustusilmoitusten laatimisen!

 

 

Matkustusilmoitusten lisäämisessä katson vakavasti matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien suuntaan, sillä mielestäni jokaisen ulkomaanmatkan markkinoinnin yhteydessä pitäisi matkustajia muistuttaa matkustusilmoituksen täyttämisestä!

 

 

Olen vuoden 2013 jälkeen tehnyt useita ulkomaanmatkoja, mutta kertaakaan en ole saanut matkanjärjestäjältä kehotusta matkustusilmoituksen jättämisestä.

 

 

Olin muutama päivä sitten asiakkaana erään matkatoimiston tilaisuudessa, jossa matkatoimisto pontevasti esitteli matkatarjontaansa – harmittelen, että en silloin tullut kysyneeksi matkatoimiston toimintatapoja matkustusilmoituksen suosittelemisessa!

 

 

Minulla on tiedossa eräs ulkomaanmatka jo helmikuun alussa ja toinen toukokuussa ja nyt lupaan, että tulen laatimaan molemmista matkoistani matkustusilmoituksen!

 

 

Toivon, että Sinä arvoisa lukijani teet samanlaisen päätöksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Monikeskuksisen aluerakenteen tunnustaminen ja sen kehittäminen ovat onnistuneiden kuntaliitosten ydintä

Keskiviikko 24.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain jo syksyllä luettavakseni asiakirjan, jonka nimi on

 

Sastamalan maaseutuohjelma 2014 – 2017

 

 

 

 

 

Kyseessä on 36-sivuinen asiakirja ja se sisältää paljon mielenkiintoista tutkittavaa.

 

Tekstin asiakirjaan ovat laatineet Jani Hanhijärvi ja Katariina Pylsy.

 

 

Sastamalan kaupunki on syntynyt lukuisten kuntaliitosten myötä entisen Vammalan tai oikeastaan Tyrvään ympärille.

 

Sastamalan maaseutuohjelmassa nimetään tasavertaisina

 

• Karkku (kuntana vuodesta 1328 vuoteen 1972)

• Keikyä (1920 – 1980)

• Kiikka (1662 – 1980)

• Kiikoinen (1847 – 2012)

• Mouhijärvi (1639 – 2008)

• Suodenniemi (1868 – 2006)

• Vammala (1907 – 2008)

 

Kuntaan liittyneiden entisten kuntien nimeäminen ja niiden tasapuolinen kohteleminen ovat keskeisiä seikkoja, kun pyritään ehyeen suurkuntaan. Sastamalassa tässä on mielestäni onnistuttu, mutta monissa kuntaliitoksissa eri alueiden tasapuolisuuteen ei ole edes pyritty.

Epäonnistuneina kuntaliitoksina tulee mieleen ainakin Aitolahden ja Teiskon liittäminen Tampereeseen.

 

Samaa epäonnistumiseen pyrkimystä oli havaittavissa ainakin Ylöjärven entisen kaupunginjohtaja Sivusen aikana, kun Viljakkala ja Kuru liittyivät Ylöjärveen.

 

Eräs myönteinen seikka, jonka huomasin Sastamalan maaseutuohjelmasta on se, että siellä puhutaan alueiden kehittämisessä MALPE:sta.

 

MALPE on jotain täysin toista kuin Tampereen seutukunnalla toteutettava vihattu MAL-periaate.

 

Sastamalainen MALPE käsittää;

 

• maankäytön

• asumisen

• liikenteen

• palveluiden

• elinkeinojen

 

…kokonaisvaltaisen kehittämisen.

 

 

Milloinkahan Tampereen seutukunnallakin herätään, että palveluiden ja elinkeinojen kehittäminen on seutukunnan tärkein tavoite?

 

 

Kiitän Sastamalan maaseutujohtaja Katariina Pylsyä joka liitti minut siihen joukkoon, joka sai tutustua Sastamalan maaseutuohjelmaan 2014 – 2017!

 

Asiakirja on laadittu selkeään muotoon ja sen sanomaan suon mielelläni kaikkien Pirkanmaan kuntapäättäjien tutustuvan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sastamalan ja Nokian päättäjät eivät tienneet, että mitä päättivät?

Tiistai 23.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin hämmästynyt, kun julkisuudessa kerrottiin, että Sastamalan ja Nokian yöpäivystykset siirtyvät Tampereelle Acutan hoidettaviksi.

 

 

 

***********

 

 

Sastamalan kaupungin nettisivuilla asiasta kerrotaan näin:

 

Terveyskeskuksen kiirevastaanotto on avoinna kaikkina viikonpäivinä klo 8-20. Muuna aikana kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan Ensiapu Acutassa (Teiskontie 35, Tampere). Ennen Acutaan lähtöä soita 040 647 4582, puhelusi ohjautuu yöaikaan Taysin keskukseen. HUOM! Acutaan ei voi soittaa suoraan, puhelut ohjautuvat aina keskuksen kautta. 

 

 

 

***

 

 

 

 

Piipahdin myös Nokian kaupungin nettisivuilla ja siellä todetaan yöpäivystyksestä näin:

 

 

Nokian terveyskeskuksen päivystysvastaanotto, p. (03) 5652 1140

 

Ma–pe klo 8–20
La–su klo 9–20
Pyhäpäivät klo 9–20

Ensiapu Acutan kiireellinen päivystysvastaanotto, p. (03) 311 66411

Ma–pe klo 20–8
La–su klo 20–9
Pyhäpäivät klo 20–9

 

******************

 

 

Kompuroin polttopuusavotalla joulukuun alussa ja putosin oikealle olkapäälleni runsaan metrin korkeudelta.

 

Hoidin toki polttopuiden katkonnan suunnitelmieni mukaan ja ajoi peräkärryllisellä henkilöautollani Tampereella, mutta kun oikea käteni oli ”pelistä pois”, niin hakeuduin perjantai-iltana Ensiapu Acutaan, jotta olisin saanut hoitoa.

 

 

Acutassa jouduin odottamaan tunnin ja vasta sen jälkeen pääsin hoitajan vastaanottopuhutteluun.

 

 

Vastaanottopuhutteluun pääsemistä jarrutetaan, sillä varsinaisessa odotushuoneessa on pitkä jono lääkärin puheille pääsemistä odottavia potilaita.

 

 

Varsinaisessa odotushuoneessa kului taas reipas tunti ja vasta sen jälkeen hoitaja ohjasi minut ”särmin taakse” odottamaan lääkärin saapumista.

 

 

Särmin takana vierähti taas runsas tunti ja ei tapahtunut mitään. Acutassa oli vierähtänyt nyt jo siis reippaasti yli kolme tuntia, kun lääkäri vihdoin saapui luokseni.

 

 

Reipas nuorimies-lääkäri määräsi minut röntgeniin ja sillä reissulla vierähti taas runsas tunti.

 

 

Röntgenin jälkeen minut ohjattiin taas tutulle paikalle ”särmin taakse” ja lääkärin tulemista odottaminen alkoi.

 

 

Acutassa kaikkien eri vaiheiden aikamääritelmä on reipas tuntia ja se päti taas tässäkin vaiheessa eli röntgenkuvauksen jälkeen sain viettää särmin takana taas tunnin!

 

 

Kuuden tunnin odotuksen jälkeen nuorekas ja miellyttävä nuorimies-lääkäri pääsi antamaan ”loppulausuntonsa” tapaturmastani ja se oli se, että katsotaan kaksi – kolme viikkoa, että miten olkapää alkaa paranemaan – kirjoitti kuitenkin sata kappaletta 600 mg:n Buranaa, sillä tiesi, että kipuja on!

*************

 

 

Pyysin päästä magneettikuvaukseen, mutta nuorimies-lääkäri yhdessä sairaanhoitajan kanssa kiekaisi, että magneettikuvaukseen määrätään vain jos tarvitaan leikkausta.

 

Lääkärin ja sairaanhoitajan yhteiskiekauksen todellinen loppuparahdus kuului näin:

 

 

”Ja se on niin kalliskin!”

 

 

*************

 

 

Oma sairaskertomukseni jatkuu, sillä olkapääni tilanne pahenee entisestään, vaikka aikaa tapaturmasta on kulunut jo yli kolme viikkoa!

 

 

 

****************

 

 

 

Perustan tuntemukseni omakohtaisiin ja tuoreisiin kokemuksiin, kun totean, että Sastamalan ja Nokian päättäjät eivät olleet oikeilla aaltopituuksilla, kun päättivät siirtää kaupunkiensa yöpäivystyksen Acutan hoidettavaksi.

 

 

 

Ohjeeni sastamalalaisille ja nokialaisille on, että odottakaa oman terveyskeskuksenne avautumista ja älkää lähtekö turhan päiten kuluttamaan aikaanne ja hermojanne Acutaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Takra on osa tamperelaisen metalliteollisuuden historiaa

Maanantai 8.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella valmistettiin 1950-luvun alkupuoliskolla n. 800 Takra-merkkistä traktoria.

 

Takra on osa tamperelaista metalliteollisuutta ja se on merkittävä osa myös suomalaista traktorinvalmistusta.

 

Naapurissani Viljakkalassa oli Takra ja sen persoonallinen käyntiääni on jäänyt lähtemättömästi mieleeni.

 

 

 

 

 

 

Pääsin tutustumaan Takra-traktoriin marraskuun 5. päivänä, kun sain vierailla Eläkeliiton koulutuspäivän yhteydessä Kotajärvi-säätiön ylläpitämässä Auto- ja Traktorimuseossa Sastamalassa.

 

 

 

Seppo Kotajärvi ehti elinaikanaan kerätä mittavan ajoneuvo- ja maatalouskonekokoelman, joka nyt on esillä Kotajärvi-säätiön ylläpitämässä museossa.

 

Museossa on autojen, traktoreiden ja maatalouskoneiden lisäksi esillä mm. kaksipyöräisiä kulkuneuvoja sekä Kotajärven keräämiä maalauksia.

 

 

 

 

 

 

Takran prototyyppi valmistui vuonna 1948 ja koesarjan valmistukseen päästiin seuraavana vuonna.

 

Vuonna 1950 päästiin sarjavalmistukseen, mutta metalliteollisuuden lakot häiritsivät tuotantoa.

 

Takran valmistusmäärät jäivät lopulta n. 800 traktoriin ja yksi niistä siis toimi tosityössä naapurimme Siirronmaan tilalla Viljakkalassa.

 

SMK myi viimeiset Takrat suomalaisille maatiloille vuonna 1955.

 

 

************

 

 

Olen Tampereen kaupungin luottamushenkilötehtävissäni päässyt tutustumaan Takran ”valmistuslinjastoon”, sillä Tampereen kaupunki osti Nekalan kaupunginosassa sijaitsevat Takran valmistustilat ja niissä toimii nykyään Tampereen Infra Liikelaitoksen korjaamo.

 

Infran korjaamossa on tänä päivänäkin alkuperäinen lattia eli korjaamohallin lattia on rakennettu pyöreistä pölleistä, jotka on ladottu pystysuuntaisesti sorapatjan päälle!

 

 

Takran traktorituotanto oli Väinö Paunun omistuksessa, joka oli aloittanut linja-autoliikenteen jo 1930-luvulla. Nykyään Paunun bussit liikennöivät Tampereen paikallisen joukkoliikenteen lisäksi Tampereelta mm. Jyväskylään, Turkuun ja Helsinkiin.

 

 

 

 

Takra merkitsee suomalaiselle maataloudelle sekä suomalaiselle traktorinvalmistukselle paljon ja sen vuoksi suosittelenkin lukijoitani poikkeamaan Kotajärvi-säätiön omistamassa auto- ja traktorimuseossa Sastamalassa!  

 

 

-Esko Erkkilä-

Taitamatonta menettelyä, kun Sastamalan kuntaliitoksista päättäneet muuttivat kaikki entiset uuden kunnan alueella sijaitsevat kunnianarvoiset postitoimipaikat "Sastamala" -nimisiksi

Keskiviikko 7.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Sastamalan kaupunki on muodostunut Karkun, Tyrvään, Suodenniemen, Vammalan, Kiikan, Keikyän, Mouhijärven ja Kiikoisten kuntien yhdistyessä erinäisten vaiheiden jälkeen Sastamalaksi.

 

Käsitän ulkopuolisena, että kuntaliitokset ovat olleet valtaosan mielestä tarpeellisia ja ne on osattu hoitaa suurin piirtein oikein.

 

Yksi asia minua kuitenkin ihmetyttää suuresti ja se on se, että kuntaliitosten tapahtuessa kaikki entiset postitoimipaikat on nimetty nimellä ”Sastamala”.

 

Mielestäni kyseessä on alokasmainen virhe kuntaliitoksen päättäjiltä.

 

Kuntaliitospäättäjien virheen vuoksi monet sastamalalaiset ovat nyt kotoisin ”ei mistään”.

 

Sastamalan kuntaliitospäättäjien kuvitelmat ovat ilmeisesti edenneet siten, että postitoimipaikkojen yhtenäistämisellä viestitään suurkunnan muodostumisesta. Onko osan syynä myös se, että annetaan ”vahingon kiertää”, kun on itse menetetty hienot paikannimet eli Tyrvää ja Vammala?

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini koki kolmenkymmenen vuoden ajan karkkulaisten, tyrvääläisten, suodenniemiläisten, vammalalaisten, kiikkalaisten, keikyäläisten, mouhijärveläisten ja kiukaislaisten kohtalon, kun hänen virallisissa henkilötiedoissaan luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Anoppini oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella ja se ei hänen syntymäaikanaan ollut mitään ulkomaita, vaan Suomea.

 

Anoppini kohdalla vääryys oikaistiin Neuvostoliiton luhistuessa ja samoin toivon postitoimipaikkojen osalta  lähiaikoina käyvän myös niille Karkun, Tyrvään, Suodenniemen, Vammalan, Kiikan, Keikyän, Mouhijärven ja Kiikoisten asukkaille, jotka ovat erinäisten vaiheiden jälkeen tulleet nykyisen Sastamalan kaupungin asukkaiksi.

 

Synnyinkuntani Viljakkala liittyi toistaiseksi tutkimattomien kuvioiden lopputulemana Ylöjärveen vuonna 2007, mutta meillä kuntaliitospäättäjät olivat sen verran viisaita, että eivät lopettaneet ”39310 Viljakkala” ja ”39340 Karhe” postiosoitteita, vaikka kumpaakaan postitoimistoa ei fyysisesti ole ollut olemassa enää vuosikymmeniin.

 

Vapaa-ajanasuntoni sijaitsee Viljakkalassa, mutta sen postitoimipaikkana toimii Hämeenkyrön puolella sijaitseva ”39360 Komi”. Olen ylpeä komilaisuudestani, sillä menettäisin suuren osan identiteetistäni, jos joutuisin ilmoittamaan kesänaikaiseksi postiosoitteekseni ”jotain Ylöjärvi”.

 

 

*********

 

 

Kuntaliitoksia tullaan tekemään varmaan tulevaisuudessakin ja kuntaliitospäättäjien työkalupakin perusvälineenä pitää olla se, että liitoskuntien postitoimipaikat säilytetään nimeltään entisellään – Sastamalan tielle ei saa sortua!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Pertti Hakasen vaalijuhlassa Sastamalassa oli yli 200 osanottajaa!

Sunnuntai 20.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pertti Hakanen on kohonnut nopeasti Pirkanmaan kärkivaikuttajien kaartiin, sillä hänet valittiin syksyllä mm. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi.

Hakasen vaalijuhla Sylvään koululla Sastamalassa perjantaina helmikuun 18. päivänä oli innostava tilaisuus.

Vaalijuhlan ohjelma oli laadittu huolella ja tunnelma Sylvään koulun auditoriossa oli mainio.

Sain ”juhlakalun” pyynnöstä toimia tilaisuuden poliittisen osion juontajana.

Tilaisuuden aluksi tarjottiin maukas ja takuulla kotimaisista elintarvikkeista valmistettu iltapalaksi nimetty runsas ruokatarjoilu. Ruokatarjoilusta vastasi Vehmaan tila ja sen isäntäväki.

Pertti Hakasen vaalikampanja keskittyy ruokaturvan, perheen ja isänmaan esilletuontiin.

Kaikki Hakasen vaaliteemat ovat keskeisiä meille kaikille ja ne tulivat hyvin esille niiden vieraiden esityksissä, jotka esiintyivät Hakasen vaalijuhlassa.

Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Ulla Yli-Hongiston puheenvuoro käsitteli nuorten syrjäytymistä ja varhaista puuttumista nuorten ongelmiin.

Yli-Hongisto on henkilökohtaisesti kokenut kaksikin kuntaliitosta – ensiksi Kiikka ja Keikyä Äetsäksi ja sitten Äetsä Sastamalaan – ja sen vuoksi kysyin juonnossani häneltä ohjeita ja malleja, että miten onnistunut kuntaliitos toteutetaan. Avoimuus ja alueiden tasapuolinen kohtelu uuden kunnan toimesta ovat keskeinen onnistumisen edellytys, mainitsi Yli-Hongisto.

MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen Kauhavalta oli toinen Hakasen vaalijuhlassa esiintynyt asiantuntija. Ylisen suuri huoli oli maataloustuotannon raju kannattavaisuuden romahtaminen. Toivon, että voin jatkossa näillä palstoilla palata juontajan ja Ylisen käymään jatkokeskusteluun.

Kolmantena vieraana kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen vaalijuhlassa esiintyi kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja.

Korkeaoja omaa vankan taustatiedon ja kokemuksen, sillä onhan hän ollut kansanedustajana vuodesta 1991 alkaen. Lisäksi hän on toiminut maa- ja metsätalousministerinä Jäätteenmäen sekä Vanhasen I hallituksessa.

Korkeaojan esitys toi esille mielenkiintoista taustatietoa mm. Jäätteenmäen sekä Vanhasen II hallituksen maatalousohjelman laatimisesta. Molempien laadinta tapahtui Juha Korkeaojan johdolla.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Juha Korkeaoja on aihealueen paras asiantuntija Suomessa ja mielenkiintoista olikin kuulla hänen aprikointinsa Suomen Afganistanin rauhanturvaoperaation tulevaisuudesta.

Ajattelin kysyä juonto-osuudessani tästä, mutta päädyin itsenäisesti, että en lähde tässä juhlatilaisuudessa kyselemään Suomen Afganistan-politiiikasta.

Kun Juha Korkeaoja kuitenkin otti asian esille puheessaan omaehtoisesti, halusin juontajan kysymysosuudessa kysellä tarkemmin Korkeaojan ja sitä kautta Suomen linjauksista. Korkeaoja tarkensi asioita ja oli tilaisuuden jälkeen minulle tyytyväinen, että sai tarkentaa esille tuomiaan ajatuksia.

On hyvä, että Keskusta on aloitteellinen vaalikampanjoinnin aikana käsittelemään vastuullisesti myös Afganistan-kysymystä. Se on ASIAA parhaimmillaan.

Parhaat kiitokset illan pääjuontajalle Essi Leppäkoskelle, joka osaavalla juonnollaan ja mainioilla lauluesityksillään teki vaalijuhlasta todellisen JUHLAN.

Timo Kimpanpään runoesityksistä erityisesti Yrjö Jylhän ”Kuujärvi” puhutteli juhlayleisöä. Olen saanut kahdestikin käydä Kuujärvellä ja sen vuoksi Kimpanpään esittämät säkeet ”Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu, Kuujärven rannalla karsikkopuu…”sykähdyttivät. 

Kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen lyhyet, mutta useat esiintymiset juhlalavalla toivat hienosti esille ne arvot, joilla hän on lähtenyt tavoittelemaan paikkaa Arkadianmäelle.

 

Tässä muutamia kuvia Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

Vaalijuhlan pääjuontaja ja monien mainioiden lauluesitysten esittäjä

Essi Leppäkoski.

 

 

Puutarhatontut Eeva-Liisa Sianoja ja Maarit Kallio vierailivat monesti lavalla ja heillä oli aina nasevaa kerrottavaa. 

 

 

Juhlaisäntä Pertti Hakanen

 

 

 

 

 

 

Juhlan loppukiitokset: Pertti ja Seija Hakanen!

 

Ja vielä pari Päivikki Ristiniemen ikuistamaa kuvaa Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

 

 

Ulla Yli-Hongiston (oikealla), Mauno Ylisen (vasemmalla) ja Juha Korkeaojan (toinen oikealta) esitysten jälkeen paneelikeskusteluun kutsuttiin mukaan myös itse "juhlakalu" eli Pertti Hakanen (toinen vasemmalta).

 

 

Juontajalla oli helppo ja mieluisa tehtävä johdatella korkeatasoisen paneelin keskustelua.

 

 

Yhtenäinen Sastamala ja ympäröivä Pirkanmaa antavat Pertti Hakaselle todelliset mahdollisuudet tavoitella yhtä Pirkanmaan Keskustan paikkaa tulevassa Eduskunnassa.

-Esko Erkkilä-

Tuhkasta noussut kirkko

Perjantai 20.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on sananmukaisesti noussut tuhkasta, sillä se tuhoutui tuhopolttajan toimesta maan tasalle syyskuussa 1997.

 

Keskiaikaisella kirkolla on pitkä historia. Kirkon historian ensimmäinen palo tapahtui 1600-luvun alkupuolella. Kirkko jäi yksinäisyyteen, kun pitäjän keskustaan valmistui uusi pyhättö v. 1885.

 

Kirkkoa ei kuitenkaan purettu ja unohduksen vuosikymmenet saivat säilyttää kirkon sisätilat aitoina aina 1997 tapahtuneeseen tulipaloon saakka.

 

Tuhopolton jälkeen aloitettiin välittömästi toimenpiteet kirkon kunnostamiseksi. Pääosin talkootyövoimin suoritettu kunnostus sai välietapin, kun kirkon käyttöönottojuhlia vietettiin elokuussa 2003 eli kuuden vuoden kuluttua tuhopoltosta.

 

Käyttöönottojuhlien jälkeen taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala aloittivat kirkon maalausurakan. Taiteilijoiden neljän vuoden pituinen työrupeama päättyi viime vuoden elokuussa, kun Turun arkkihiippakunnan piispa Kari Mäkinen - nykyinen arkkipiispa - otti valmiit maalaukset vastaan.

 

Ajan kesäaikaan viikoittain Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ohitse työmatkoillani.

 

Tällä viikolla Turusta ajaessani oli sopivasti aikaa ja poikkesin kirkkoon - mukanani oli osa perhekunnastamme, joten poikkeajia oli neljännestusina.

 

Kirkon edessä oli kaksi tilauslinja-autoa ja opas selvittelikin matkaajille parhaillaan kirkon vaiheita.

 

Kirkko on sisältä yllättävän pieni - isot "raamit" antavat mielikuvan suuremmasta kirkosta.

 

Lavosen ja Rauhalan maalaukset ovat yllättävän kirkasvärisiä. Ne varmaan haalistuvat, mutta ovat nyt juuri siveltimestä tulleina kirkkaina.

 

Kirkon lattia ja penkkirakennelmissa ei ole käytetty lainkaan nauloja. Myös koneellisesti höylättyä puutavaraa kirkon entisöinnissä ei ole käytetty.

 

Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa kannattaa pistäytyä. Sitä ei ole turhaan mainittu aikalaistensa kirkkaimmaksi helmeksi - kas kun monet muut suomalaiset keskiajan kirkot on modernisoitu ja niiden vanhat rakenteet ovat sen myötä hävinneet.

 

-Esko Erkkilä-

Vanhan kirjallisuuden päivät Vammalassa on kesän eräs kohokohta

Keskiviikko 7.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Vanhan kirjallisuuden päivät Vammalassa - nyt tosin pitää kuntaliitosten myötä puhua Sastamalasta - ovat saaneet pysyvän sijan maamme kulttuurielämässä. Niiden ajankohdaksi on vakiintunut heinäkuun ensimmäisen viikonvaihteen perjantai ja lauantai.

 

Vanhan kirjallisuuden ystävänä ja jopa jonkinmoisena keräilijänä pyrin osuttamaan liikkumiseni siten, että pääsen piipahtamaan tapahtumassa. Poikkesin Vammalassa - anteeksi Sastamalassa - heinäkuun 2. päivänä ja olin piipahtamiseeni tyytyväinen.

 

Tunnin verran kestäneen vierailun aikana ehdin tekemään vain pintaraapaisun päivien antiin.

 

Tarjolla oli monipuolisesti vanhaan, mutta myös nykykirjallisuuteen liittyvää kirjallisuutta. Tarjonta suorastaan läkähdyttää tunnin verran aikaa varanneen vierailijan - tuntee olevansa melkein varkaissa, kun on laatinut aikataulunsa siten, että voi tutustua osastoihin vain sen vaivaisen tunnin verran.

 

Keskityn kirjallisuuden harrastamisessani Karjala-kirjallisuuteen, sotiemme historiaan ja henkilöhistoriaan Vapaussodan ajoista nykypäivään. Olen kaikkiruokainen ja kaikkiruokaisuuteni sisältää myös sen, että olen kiinnostunut kaikkien poliittisten suuntausten kirjoista, jotka käsittelevät maamme tapahtumia 1900-luvun alusta nykypäivään.

 

Erityiskiinnostukseni on pakkoluovutettu Karjala ja sen tapahtumat ennen Talvi- sekä Jatkosotaa ja sotien aikana.

 

Hankin Vanhan kirjallisuuden päiviltä kolme kirjaa. Ne ovat Jaakko Ylipaavolan toimittama Pertti Virtarannan toiminnasta kertova "Kynällä kylmällä - kädellä lämpimällä" 356-sivuinen teos ja Juha Pohjosen "Maanpetturin tie - maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut" -teos. Nämä teokset hankin kemiläisen antikvariaatin myyntiosastolta ja ne maksoivat yhteensä vain 22,00 euroa. Tulen kesän aikana tutustumaan hankintoihini.

 

Kolmas hankintani oli suoranainen helmi, mutta siitä kerron vasta huomisessa blokissani.

 

Kirjallisuustarjonta Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa - nyt se tuli oikein - on suorastaan hengästyttävä. Unelmoin, että joskus saisin varattua vaikkapa 200 euron suuruisen käteisvarannon ja voisin sen turvin tehdä haluamiani kirjahankintoja Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä!

 

-Esko Erkkilä-