Meneillään on vuoden pisin kuukausi

Keskiviikko 17.1.2024 - -Esko Erkkilä-

Tiedän vallan hyvin, että tammikuun lisäksi maalis-, touko-, heinä-, loka- ja joulukuussa on 31 päivää, mutta siitä huolimatta tämä tammikuu tuntuu joka vuonna olevan kaikkia muita kuukausia vuoden pisin kuukausi.

 

Talven kovimmat pakkaset ja lyhyt valoisa aika tekevät tammikuusta vuoden ”pisimmän” kuukauden.

 

Omakotiasujan vinkkelistä runsas lumentulo on merkinnyt kulumassa olevasta tammikuusta ”pitkän”, sillä lumitöitä on riittänyt!

 

*********************

 

Erityisen ”pitkä” tammikuu oli kohdallani vuoden 1966 tammikuu, jolloin aloittelin maatalousopintojani Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla Hauholla.

 

Tilan kaksi vakituista työmiestä ja kaksi harjuria teimme päivisin metsätöitä ja muistan, kun neljään mieheen matkasimme aamuisin metsähommiin. Pakkasta oli yli 20 astetta ja matkasimme metsään yhdellä Nuffield-traktorilla – tai oikeastaan vain työnjohtaja-Antti ajoi traktoria ja me muut kävelimme samaa tahtia traktorin kanssa!  Oli kylmä!

 

************

Samaisen tammikuun aikana Kesko halusi ruopata Kirrisen rannalla olevan edustussaunansa rannan ja kun minulle silloin sattui jalkamiesviikko, niin olihan lystiä availla mutaa täynnä olevien traktorin peräkärryjen takalaitoja, jotta muta voitiin kipata joutomaalle!

 

Kahvitauoilla riisuin haalarit ja ne oli lysti laittaa tönkkönä seisomaan yksikseen hankeen!

 

***************

 

No, menneet ovat menneitä ja joskus sitten työelämän aikana pääsin tavarantoimittajana kylpemään Keskon edustussaunassa, jonka rannan ruoppaamiseen olin osallistunut vuonna 1966!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hauholla sijaitseva Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila on nykyään Lantmännen Agron koetila

Sunnuntai 15.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Vierailin eilen Tampereella KoneAgria-näyttelyssä, joka oli tänä vuonna maamme suurin maatalous. ja metsäalan ammattilaisten kohtaamispaikka.

 

Näyttelyssä oli paljon nähtävää sekä koettavaa ja näyttelyanti oli monipuolista.

 

*************

 

 

Lantmännen Agron laajalla osastolla minulle selvisi tämän jutun otsikossa toteamani eli se, että Hauholla sijaitseva Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila on nykyään Lantmännen Agron koetila!

***

Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila on minulle hyvin läheinen paikka, sillä vuonna 1966 suoritin siellä maatalousopintoihini liittyvän vuosiharjoittelun.

Tuo Koetila oli silloin Keskon omistama, jonka juridinen omistaja oli Kaupan Maataloussäätiö.

***********

Olen tuosta harjoitteluvuodestani kiitollinen, sillä sen aikana saadut monipuoliset kokemukset ovat olleet hyvää evästystä kaikelle sille, jota olen sen jälkeen saanut kokea.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihminen, joka ovat vaikuttanut elämääni paljon!

Torstai 18.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kävin eilen Viljakkalan hautausmaalla, kun vein hoitovastuullani oleville haudoille kesäkukat.

 

 

Samalla reissulla tein pienen hautausmaakävelyn ja kuvasin tämän…

 

 

 

 

…Väinö Isotalon hautakiven.

 

 

Väinö Isotalo teki pitkän päivätyön Viljakkalan seurakunnan kanttorina ja siinä asemassa hän mm. hyväksyi minut rippikouluun niillä lukusijoilla, jotka aikoinaan järjestettiin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla Kivistön Erkin talossa.

 

 

******************

 

Väinö Isotalo oli aikoinaan todellinen monitoimimies Viljakkalassa, sillä hän toimi todellisuudessa Viljakkalan kunnansihteerinä jonkin aikaa ja hyvin toimikin.

 

 

Kunnansihteeriaikansa jälkeen hän siirtyi pankkimieheksi Ylöjärven Osuuspankin Viljakkalan konttorinjohtajaksi.

 

Pankkimiehenä hän osallistui ratkaisevasti elämäni vaiheisiin, sillä kun olin valmistunut priimuksena Osaran Maamieskoulusta vuonna 1965, hän ohjasi minut vuosiharjoitteluun Keskon omistamalle Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle.

 

 

Hauholla suorittamani vuosiharjoittelu saatteli minut agrologi-opintoihin Mustialan Maatalousopistossa vuosina 1968 -1970!

 

 

*****************

 

 

 

Aika teki minustakin agrologin ja siitä kiitokset Viljakkalan kanttorille, Viljakkalan kunnansihteerille ja Ylöjärven Osuuspankin konttorinjohtaja Väinö Isotalolle!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Epäonnistuin!

Sunnuntai 24.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Kerroin jo eilen, että olin lomamatkalla Andalusiassa ja tarkempi ajanjakso lomamatkallemme oli 13. – 20.3.2019.

 

 

Lentomatka Helsinki-Vantaalta Malagan lentokentälle kesti viitisen tuntia ja tietysti saman verran myös toiseen suuntaan.

 

 

 

 

Laskeutumista Malagan lentokentälle edelsi pitkähkö kaarros meren yllä, sillä Malagan lentokentän kiitotie alkaa hyvin läheltä merenrantaa.

 

 

 

 

 

Jo lentokoneesta näki, että Malagassa palmut huojuvat ja osoittautuikin, että päivälämpötilat vaihtelivat 18 – 28 lämpöasteen välillä.

 

 

 

 

 

Laskeuduimme Malagaan, mutta ”kotinamme” tuolla runsaan viikon mittaisella lomamatkalla oli Torremolinoksessa sijaitseva Hotel Tropicana.

 

 

****************

 

 

Torremolinos –kappale on Reino Helismaan sanoittama ja Toivo Kärjen säveltämä sekä Johnny Forsell´n vuonna 1963 levyttämä hieno levytys, joka tuli minulle tutuksi vuonna 1966, kun suoritin vuosiharjoitteluani Hauholla Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla – en silloin saattanut ajatella, että joskus minulla olisi tilaisuus omin silmin nähdä Torremolinos!

Niin kuitenkin nyt tapahtui!

 

 

 

 

 

Tätä hienoa merimaisemaa saimme omalta parvekkeeltamme ihailla koko lomamme ajan!

 

 

 

 

 

Hotellimme kohdalla kulki vilkas rantakatu, joka on kahden kilometrin pituinen ja sen toisessa päässä on Benalmadenan vierasvenesatama ja toisessa päässä Torremolinoksen keskusta.

 

 

*******************

 

 

 

Mutta missä epäonnistuimme?

 

 

Lomamatkamme eräs tavoite oli, että saisimme tuoda kesän tai ainakin kevään tuliaisinamme Suomeen.

 

 

 

 

 

Andalusiassa kukat kukkivat, mutta…

 

 

 

 

 

…kotiin tultuamme jouduimme toteamaan, että metriset hanget olivat yhä edelleen paikoillaan!

 

 

Kaavailimme Rouvan kanssa Torremolinoksessa, että ensimmäinen homma kotiinpääsyn jälkeen on syyshortensiapensaiden leikkaaminen kasvukuntoon, mutta eihän sitä voinut sitten ajatellakaan eli epäonnistuimme kevään tuomisessa Suomeen!

 

 

 

Huhtikuun puolenvälin aikaista aikaa odotellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asbestin vaaroja ei vielä osattu tiedostaa 1960-luvulla

Maanantai 5.6.2017

Asbesti on nykytietämyksen mukaan terveydelle erittäin vaarallista ja siitä kertoo mm. se, että asbestin pienintä terveydelle haitallista altistusta ei tunneta.

 

 

Puheenjohtamani erään yhdistyksen käyttämän toimiston taloyhtiössä ollaan tekemässä putki- ja sähköremonttia.  Törmäsin asbestikysymykseen, kun yhdistyksemme jäsenet alkoivat kyselemään remonttihommien asbestivaaroista.

 

 ****************

 

1960-luvulla huolta ei tunnettu ja kerron huolettomuudesta esimerkin, jossa minäkin olin osallisena.

 

 

Suoritin agrologi-opintoihin tähtäävän vuosiharjoittelun Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla Hauholla vuonna 1966.

 

 

Harjoittelijoiden eräänä työtehtävänä oli purkaa saunana käytetyn tilan kaikki sisärakenteet, jotta samainen tila voitiin muokata tyystin uuteen käyttötarkoitukseen.

 

 

Saunassa oli runsaasti asbestia erilaisten palontorjuntaesteiden muodossa.

 

 

Purimme asbestilevyt ja pilkoimme ne kottikärryihin sopiviksi paloiksi.  Teimme työn paljain käsin sorkkarautaa apuna käyttäen ja palaset sorkkaraudalla pienemmiksi iskien.

 

 

Kuljetimme purkuroinan kottikärryillä erään kuusiaidan juurelle ja poltimme kaiken materiaalin nuotiolla.

 

 

Erityisen innostuneita olimme, kun heitimme nuotioon asbestinkappaleita, sillä palaessaan ne räiskyivät iloisesti ja kuuluvasti.

 

 

Asbestin palamista oli mukava seurata, sillä räiskyminen toi jännitystä elämään.

 

 

 ****************

 

 

Omakohtainen kokemukseni kertoo, että 1960-luvulla ei ollut mitään käsitystä asbestin vaarallisuudesta.

 

 

Kauppajätti Kesko olisi varmaan menetellyt toisin kuin menetteli, jos silloin olisi ollut tietoa asbestin vaarallisuudesta.

 

 

Asbesti ei poistu koskaan ihmiskehosta ja se on suuri altistava tekijä syövälle.

 

 

En tiedä asbestisaastumiseni määrää, mutta onhan sen jonkinlainen, kun paljain käsin purimme asbestiseiniä ja poltimme asbestinpalasia nuotiossa.  Ymmärsimme suojautua ojan pohjalle, kun asbestin räiskyminen oli kiivainta nuotiossa.

 

 

Onneksi en ole tupakkamies, sillä asbestialtistuminen ja tupakointi ovat paha yhdistelmä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Varmaan Kesko kysyi luvan ja sen myös sai!

Keskiviikko 22.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tamminiemen sauna oli presidentti Kekkosen aikaan paikka, jossa päätettiin tai ainakin pohjustettiin monia suuria asioita.

 

Sain eilen Tampereen UKK-seuran tilaisuudessa kuunnella todellista Tamminiemen sauna-asiantuntijaa eli hallinto-opin kandidaatti Jouko Loikkasta.

 

 

 

 

 

 

Viiden pääministerin sihteerinä ja Martti Miettusen III hallituksessa II valtiovarainministerinä toiminut TVH:n pitkäaikaisin pääjohtaja Jouko Loikkanen on todellinen asiantuntija Tamminiemen saunomisiin liittyvissä kysymyksissä.

 

 

*************

 

Kesko rakensi 1960-luvun puolivälissä Hauholla omistamalleen Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle Kirrinen-järven rantaan edustussaunan, jonka pohjapiirustus on peilikuva presidentti Kekkosen Tamminiemen saunasta.

 

Kysyin Jouko Loikkaselta, että pyysikö Kesko luvan käyttää Tamminiemen saunan pohjapiirustuksia Länsi-Hahkialaan rakennetun saunan pohjapiirustuksina.

 

 

 

 

 

 

Jouko Loikkanen piti luvan pyytämistä todennäköisenä ja totesi, että luvan saantia varmaan helpotti presidentti Kekkosen ja 1957 – 1968 Keskon pääjohtajana toimineen Ilmo Olavi Nurmelan kaverisuhde.

 

Osoituksena Kekkosen ja Nurmelan hyvistä väleistä kertoo se presidentti Kekkosen vuorineuvos I.O.Nurmelalle 12.10.1965 lähettämä kirje, joka on julkaistu ”Kirjeitä myllystäni” sen ensimmäisessä osassa:

 

 

**************

 

Vuorineuvos Ilmo Nurmela           12/10 1965

Hyvä Veli,

Poissaoloni aikana olet suorittanut huomattavia ja kiitettäviä tekoja, joista esitän Sinulle kansakunnan kiitokset. Niihin yhtyy koko Tunisian kehittyvä ja ratsastava, taatelia ja lampaanrasvaa syövä kansa. (Muuten 42 haukea lyhyessä ajassa oli kyllä liian kanssa!)

Vaatimattomana osoituksena kiitollisuudesta lähetän Sinulle oheisen asiakirjan, jonka sisällöstä en ymmärrä mitään. Mutta kovasti päättelen, että se sopisi kalastusalukseksi sateenkaarilammikollesi.

 

**************

 

Sain tutustua Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan saunaan ulkopuolelta, kun olin vuoden 1966 vuosiharjoittelijana Länsi-Hahkialassa. Tilan maatalousharjoittelijat olivat apuna, kun saunarantaa ruopattiin tammikuun kovilla pakkasilla. Minulle sattui ruoppauksen aikana ”jalkamiesviikko” ja niinhän minä availin mutaa pellolle ajaneiden traktoreiden peräkärryjen takalaitoja lähes kolmenkymmenen asteen pakkasilla!

 

Työurani aikana sitten tutustuin muutaman kerran Länsi-Hahkialan saunaan myös sisältä päin, sillä sain Keskon yhteistyökumppanina osallistua muutamiin miellyttäviin saunailtoihin ”Kekkosen saunalla”.

 

Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan Kesko-omistus oli vuonna 1966 verhottu Kaupan Maataloussäätiön taakse, joten kyseinen säätiö oli palkanmaksajanani silloin.

 

Nykyisin Länsi-Hahkiala on Hahkialan Kartanon nimellä agrologi Karl Fazer´n omistuksessa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Hahkialan kartano on uuden tulemisensa partaalla

Keskiviikko 3.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Hauholla sijaitsevalla Hahkialan kartanolla on takanaan näyttävä historia ja nyt tuntuu, että sillä on edessään myös valoisa tulevaisuus.

 

Eri lähteissä Hahkialasta on mainintoja jo 1400-luvulta alkaen, mutta todellista kehittymistä kartano on kokenut 1650-luvulta alkaen, jolloin kartanon omistajaksi tuli Charpentier –suku.

 

Charpentierit omistivat kartanon vuoteen 1963 saakka, jolloin kartano myytiin Keskon hallinnoimalle Kaupan Maataloussäätiölle.

 

Henkilökohtaiset siteeni Hahkialaan liittyvät kiinteimmin vuoteen 1966, sillä silloin suoritin kartanossa maatalousopintoihini kuuluneen vuosiharjoittelun.

 

Kartanon omistajana siihen aikaan oli Kaupan Maataloussäätiön kautta siis Kesko ja kartanon nimi oli silloin Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila.

 

Charpentier-jakso Hahkialassa kesti hieman yli 300-vuotta ja Keskon omistusjakso puolestaan vain vajaat 40-vuotta, sillä vuonna 2001 kartano siirtyi agrologi Karl Fazer´n omistukseen.

 

Sain verestää vanhoja Hahkialan muistojani 16.3.2013, kun Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenenä osallistuin yhdistyksemme Hahkialan kartanossa järjestämään virkistyspäivään.

 

 

Virkistyspäivämme osanottajat arvostivat, että kartanonherra Karl Fazer tuli henkilökohtaisesti kertomaan Hahkialan kartanon kuulumisia meille.

 

Agrologi-veli Karl Fazer johtaa kartanoa kahdella liiketoiminnan suunnalla:

 

Päärakennuksen rooli on toimia kokouskartanona, jossa on mahdollisuus yöpyä ylellisessä ja Suomen historiaan kiinteästi liittyvässä ympäristössä.

 

 

Kirrinen-järven toiselta puolelta Fazer on hankkinut entisen Viittakiven opiston ja muuttanut sen suurten rakennus- ja muutostöiden tuloksena monipuolisiksi kokous-, hyvinvointi- ja liikuntapalvelutiloiksi – yksikön nimi on Uiskola.

 

 

 

Hahkilan kartano hohtaa pääsisäänkäyntinsä puolelta ylväänä hankien keskellä…

 

 

 

 

…ja puiston puolelta katsellen se on ehkä vieläkin ylväämpi.

 

 

 

Kartanon barokki-tyylinen puutarha ei luonnollisesti ole parhaimmillaan keskellä talvea, mutta Kirrisen rannalla sijaitseva rantasauna on eräs katseita vangitseva kohde talvellakin.

 

 

 

Hahkialan rantasauna on peilikuvakopio presidentti Urho Kekkoselle Naantalin Kultarantaan 1960-luvulla rakennetusta rantasaunasta.

En ole käynyt Kultarannan saunassa, mutta yhteistyöni Keskon kanssa vei minut työurani aikana muutaman kerran saunomaan Hahkialan rantasaunaan hyvien löylyjen, Kirrisen hyvinruopattuun rantaan uimaan ja antoisan tarjoilun pariin.

 

Hahkialan rantasaunaan liittyy minulta muutama muistelus; tässä niistä yksi:

 

• Kirrisen rantaa ruopattiin rantasaunan edestä tammikuussa 1966 kovien pakkasten aikaan. Olin sillä viikolla jalkamies-vuorossa, kun muut vuosiharjoittelijat ajoivat sen viikon traktoreita.
• jalkamiehenä sain olla mutakuormien purkamisessa perälautojen avaajana, sillä ei siihen aikaan ollut traktoreiden peräkärryissä automaattisesti avattavia perälautoja – ei muuten taida olla vieläkään
• perälautojen avaamisessa haalarit tulivat mutaisiksi ja kun ne ruokatauon ajaksi riisui päältään, ne jäivät mudan ja kovan pakkasen vuoksi kuin haarniska jököttämään pihalle – muilla harjoittelijoilla ja kartanon työväellä oli hauskaa haalareideni kustannuksella!

 

Vuosiharjoittelujakso Hahkialassa oli mielenkiintoista aikaa ja opetti maatalousopinnoista kiinnostuneelle nuorelle miehelle monia ”ison maailman asioita”.

 

Toivottelen Hahkialan kartanolle, sen henkilökunnalle, hauholaisille ja kartanon omistajalle myönteisiä tuulia kartanon liiketoiminnan kehittämisessä.

 

Saatan lähipäivinä kertoa lisää Hahkialaan liittyviä asioita!

 

 

-Esko Erkkilä-