Koneilla meillä pannaan...Lauantai 30.3.2024 - -Esko Erkkilä- Luotan klapinteossa moottorisahaan ja kirveeseen, mutta perhekuntamme pojat luottavat siinäkin hommassa koneisiin.Vanhin poikamme on erikoistunut hydraulisiin ihmeisiin ja hän onkin rakentanut……kaivinkoneeseen……hydraulipuristimen, jolla klapit tai oikeammin halot saadaan halottua.Krouviksi halot toki jäävät hydraulipuristimella, mutta onneksi ne tullaan aikanaan polttamaan työkonehallin tulipesässä, jonne mahtuu hieman suuremmatkin halot!Halotut halot kuljetetaan Valmetin Mörkön kauhassa pinottavaksi lavoille, jossa ne saavat kuivua polttokuntoon syksyyn saakka!**************Jatkan tuota otsikkoa siten, kuin se Viljakkalassa kokonaisuutena kuuluu eli:Koneilla meillä pannaan, eikä suurilla munilla!-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koneilla meillä pannaan, eikä suurilla munilla!, Koneilla meillä pannaan..., Viljakkala, Valmet Mörkö, |
Painava kuorma, mutta eipä tarvinnut viisnollakakkosta pykältää!Sunnuntai 30.4.2023 - -Esko Erkkilä- Helppoahan se minulla eilen oli, kun esikoisemme oli tehnyt klapikoneella traktorin peräkärrykuormallisen klapeja ja minun piti vaan kuljettaa ne Välimäestä 12 kilometrin päässä sijaitsevalle mökillemme.Tuoreita klapeja sisältävä peräkärrykuorma oli painava, mutta eipä tarvinnut viisnollakakkosta kertaakaan pykältää isoissakaan ylämäissä!Kippaaminen on aina jännä hetki, että pysyykö pystyssä!Hyvin kippaaminen kuitenkin sujui!Nyt klapit ovat odottamassa häkkeihin pinoamista ja käyttöä vuonna 2025!Jatkoa samanlaiselle klapihommalle saattaa olla tulossa, sillä esikoisemme kyseli, että vieläkö yksi peräkärrykuormallinen kiinnostaa!Toki se kiinnostaa!
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: Painava kuorma, mutta eipä tarvinnut viisnollakakkosta pykältää!, Valmet 502, polttopuita omasta metsästä, klapeja, |
Kuvakierros Kotajärvi-säätiön Auto- ja TraktorimuseossaTiistai 9.12.2014 - -Esko Erkkilä- Kerroin eilen Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa tapaamastani Takra-traktorista.
Tänään teen pienen kuvakierroksen samaisessa paikassa:
Museossa on pieni kahvila ja siellä museovieraille kahvia ”tarjoilee” lottapukuun pukeutunut naisnukke.
Nukella on kaulallaan arvokas Lotta Svärd –mitali.
************
Museossa on uudenkarhea neuvostoliittolaisvalmisteinen Vladimirez T 25 A –merkkinen traktori, joita on Suomeen tuotu ainoastaan kaksi kappaletta.
Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1991 ja sillä on ajettu ainoastaan 34 tuntia.
Neuvostotraktorit jäivät vanhanaikaisiksi, koska niitä kehitettiin mahdollisimman vähän, jotta kolhoosien varaosavarastot eivät olisi paisuneet.
Nuffield –traktorit ovat minulle tuttuja, sillä vuosiharjoittelutilallani Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla ne olivat traktorikalustona.
”Mörkö-majuri” eli Fordson Major E 27 N oli ensimmäisiä traktoreita, joita viljelijät pystyivät hankkimaan sodan jälkeen. Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1951.
**************
Tsekkoslovakialaiset Zetor –traktorit ovat varmaan kakkien mielessä, jotka muistavat suomalaisen maatalouden 1950 – ja 1960 –luvuilta.
Zetorilla, jos millä traktorilla oli oma erityinen äänensä.
Sanotaan, että ylämäessä Zetor vaikeroi näin:
”tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö”, mutta alamäessä ääni oli tyystin toisenlainen eli näin:
”tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän”
…ja perä huusi: ”niin, niin, niin, niin, niin, niin, niin”!
Vanhaan aikaan oli kahdenmallisia Zetoreja – oli A-mallin Zetoreja ja K-mallin Zetoreja.
******************
Pikku-Valmet eli piikkilangan kiristäjäksi kutsuttu traktori ansaitsee aina paikan kaikissa museoissa, joissa on esillä traktoteita.
Pikku-Valmet korvasi aikoinaan hevosparin.
**************
Vielä muutama kuva Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa esillä olevista traktoreista:
**********
Museossa on lukemattomia traktoreita ja niihin tutustumiseen kannattaa varata kunnolla aikaa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotajärvi-säätiö, Auto- ja Traktorimuseo, Lotta Svärd -merkki, Vladimirez T 25 A, Nuffield, Mörkö-Majuri, Pikku Valmet, piikkilangan kiristäjä, Zetor 25 A, Zetor 25 K, |
Monien kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunutPerjantai 18.1.2013 - -Esko Erkkilä- Useiden kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunut joko kokonaan tai valmistus on siirtynyt muihin maihin.
Olen aina pitänyt kunnia-asiana, että hankin kotimaisen tuotteen, jos se kohtuudella on mahdollista.
Muistelen nyt joitakin tuotteita ja tuoteryhmiä:
Mopo
Ennen autoikää joka pojalla piti olla mopedi ja oli luonnollista, että se oli merkiltään Tunturi. Muistelen, että minulla oli ainakin kaksi Tunturia.
Tunturin taru päättyi vuonna 1987.
Auto
Autojen osalta ensimmäinen autoni oli Datsun 1200 Finn DeLuxe, mutta sen jälkeen olinkin vankka saabisti. Uudessakaupungissa valmistettuja Saabeja omistin toistakymmentä, sillä työajoa + omaa ajoa kertyi vuodessa n. 60.000 kilometriä eli autoa piti vaihtaa n. 100.000 kilometrin välein. Viimeiset Saabit Uudessakaupungissa valmistettiin vuonna 2003.
Televisio
Oli luonnollista, että poikamiehen ja myöhemmin myös ukkomiehen perheen televisiomerkki oli suomalainen Salora.
Salossa valmistettu Salora eli oman aikansa televisiomerkkinä, mutta aika ajoi ohi suomalaisen televisiotuotannon ja nyt Salorasta on jäljellä muisto vain.
Autonrenkaat
Autonrenkaideni merkki on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut Nokian Renkaat Oy:n valmistamat renkaat. Hakkapeliitta oli aikoinaan ainoa Suomen talvisille teille sopiva talvirengas ja kyllä Nokialla osattiin valmistaa myös kunnollisia kesärenkaita.
Nokian jatkaa rengasvalmistusta ja on harvoina suomalaisyrityksinä pystynyt kehittämään toimintaansa.
Nokian Renkaat tuo Suomen markkinoille myös muualla valmistamiaan renkaita.
Paha moka Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Kim Gran´lle tapahtui syyskuussa 2009, kun hän lehtihaastattelussa totesi, että asiakkaille ei tarvitse kertoa, missä maassa heidän renkaansa valmistetaan.
Kun haastattelija kysyi, onko asiakkaalla oikeus tietää alkuperä, Gran vastasi näin:
”Sillä ei ole merkitystä, koska brändimme takaa laadun valmistuspaikasta riippumatta.”
Olen vahvasti eri mieltä toimitusjohtaja Kim Gran´n kanssa ja toivon, että hän on oppinut arvostamaan asiakkaita kuluneen kolmen vuoden aikana.
Auto- ja matkapuhelimet
Työantaja hankki myyntimiehilleen aikoinaan Nokia-merkkiset autopuhelimet ja siinä merkissä olen pysynyt myös matkapuhelinaikaan siirryttäessä.
On hyvä muistaa, että kyseessä oli tosiaan alkuvaiheessa autopuhelimet. Autopuhelimen koneisto oli asennettu auton tavaratilaan ja autopuhelimen luuriteline oli kojelaudassa. Matkapuhelimet tulivat kuvaan vasta myöhemmin.
Maatalouskoneet
Oma lukunsa ovat maatalouskoneet ja kotitilalleni hankittiin yksinomaan kotimaisia koneita.
Valmet 502 on lähes neljänkymmenen palveluvuoden jälkeen yhä riittävä niille töille, joissa mökillä traktoria tarvitaan. Myös maatalouskoneet eli traktorin peräkärry, kyntöaurat, äes sekä muut pienemmät maatalouskoneet ovat meillä kotimaista valmistusta.
********
Suomi on menettänyt paljon kestokulutus- ja tuotantohyödykkeiden valmistusta ulkomaille.
Monissa tuoteryhmissä suomalaisesta laatutyöstä voidaan ainoastaan uneksia ja kaihoisasti muistella.
Monet ”suomalaisina” yrityksinä Suomessa jatkavat teollisuusyritykset ovat siirtyneet ulkomaalaisomistukseen.
*******
Valtra on tässä jutussa käsitellyistä yrityksistä pärjännyt ulkomaalaisomistuksestaan huolimatta - tai sen vuoksi - mainiosti.
Valtran omistajana on yhdysvaltalainen Agco-yhtiö ja sen Nokian Linnavuoressa omistama AGCOSisuPower -yksikkö on hyvässä vedossa eli joskus ulkomaalaisomistus on suomalaisyritykselle ja sen työntekijöille onnenpotku!
********
Mikä on tässä jutussa käsiteltyjen tuotemerkkien ja yritysten tilanne vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua?Veikkaukseni on, että se on nykytilannetta heikompi.
Ken elää, hän näkee!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tunturi-mopedi, Saab, Salora, Nokian Renkaat, Hakkapeliitta, Nokian, Kim Gran, Nokia-autopuhelin, Nokia-matkapuhelin, Valmet, Valtra, Agco, Siuron Linnavuori, AGCOSisuPower, |
Aloitteen tekemisen on oltava teknisesti helppoa, jotta niitä yrityksissä tehtäisiinLauantai 7.1.2012 - -Esko Erkkilä- Yritykset mainostavat itseään, että ne suhtautuvat suopeasti työntekijöidensä esittämiin aloitteisiin.
Käytännössä hyvätkin aloitteet jäävät tekemättä, sillä monissa yrityksissä aloitteen tekeminen ja sen ”hyvyydestä” päättäminen on tehty perin byrokraattisiksi.
Tiedän kokemuksesta, että aloite on usein laadittava kirjallisesti ja toimitettava tietylle yhdyshenkilölle, joka sitten joskus saattaa viedä sen ison kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan raadin käsiteltäväksi. Raati kokoontuu ja saattaa pyytää aloitteesta lausunnon joltakin henkilöltä, jonka reviirille asia kuuluu.
Kuvatunlainen byrokraattinen tapa käsitellä aloitteita on tehokas systeemi tukahduttaa koko aloitetoiminta.
Sain marraskuussa vierailla monikansalliseen AGCO-konserniin kuuluvan Valtran traktoritehtaalla Suolahdessa.
Valtran traktoritehdas on kuuluisa hyvinhoidetusta aloitetoiminnastaan ja siitä kertoo mm. se, että yritys on 2000-luvulla valittu kolmena vuonna peräkkäin Suomen aloitteellisimmaksi yritykseksi.
Valinnat ovat perustuneet Johtamistaidon Opisto JTO:n vuosittaiseen tutkimukseen. JTO:n otoksessa on mukana suurin osa teollisuutemme työpaikoista, ja se perustuu yritysten ilmoittamiin määriin toteutuneista aloitteista.
Valtralaiset tekevät keskimäärin 13 aloitetta vuodessa henkilöä kohti – mittava ja hieno saavutus.
Valtran aloitetoiminnasta kertova informaatiotaulu yrityksen aulatiloissa.
Kokoonpanolinjoilla on taulut, joille työtekijät voivat heti ongelman todettuaan kirjata sen ja ongelman perään voi myös heti tuoreeltaan kirjata tavan, jolla esiintynyt ongelma poistuisi.
Ei tarvitse kirjoittaa asiaa paperille ja ongelma sekä sen ratkaisuehdotus ovat heti esimiesten ja osaston muun henkilökunnan nähtävillä – tähän pitäisi pyrkiä myös muissa yrityksissä!
On selvää, että aloitteiden käsitteleminen on aina yrityskohtainen ratkaisu.Valtran tapa kannustaa henkilökuntaansa aloitteellisuuteen ja sen mutkaton tapa käsitellä aloitteet on mainio. Se antaa kaikille yrityksille hyvän pohjan alkaa miettimään henkilökunnan panoksen lisäämistä yrityksen kehittämistyössä.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtra, AGCO, Valmet, Suolahti, Valtran traktoritehdas, aloite, aloitteen tekeminen, Johtamistaidon Opisto, Johtamistaidon Opisto JTO, JTO, |
Sähköauto tuottaa 0 grammaa hiilidioksidia kilometrillä ja ajo on äänetöntäPerjantai 8.10.2010 - -Esko Erkkilä- Sain luottamustoimeni vuoksi vierailla Valmet Automotive Oy:n tehtaalla Uudessakaupungissa syyskuun lopulla ja kokeilla sähköautolla ajamista.
Tehdasvierailulla noudatettiin ylikorostettua luottamuksellisuutta ja sen vuoksi tässäkin on oltava varuillaan. Ylikorostettu luottamuksellisuus on yritysten perinteinen tapa korostaa vieraille heidän suurta arvoaan isäntäyritykselle.
Valokuvaus- ja kännykkäkiellot, erilaisten lupalappujen täyttäminen ja useiden lukkojen taakse isännän ohjauksessa pääseminen ovat halpa tapa korostaa yritysvieraalle hänen ainutkertaisuuttaan. Joissain tapauksissa varotoimenpiteet ovat toki todellisiakin.
Metso Oyj:n omistama Valmet Automotive Oy ja norjalainen Think Global AS allekirjoittivat runsas vuosi sitten aiesopimuksen, jonka mukaan Valmet Automotivesta tulee Think City-sähköauton valmistus- ja suunnittelukumppani.
Think-sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa viime vuoden lopulla.
Think City on sähköinen kaupunkiauto, joka soveltuu myös maantieajoon. Sen ajomatka yhdella latauksella on 160 kilometriä.
Auton huippunopeus on 110 kilometriä tunnissa.
Auton akut painavat 550 kiloa ja niiden latausaika 0 -> 100 % on kahdeksan tuntia. Pikalataus 80 %:n tehoon saadaan alle parinkymmenen minuutin latausajalla.
Akkujen lataaminen tapahtuu tavallisesta pistokkeesta ja esim. lohkolämmittimen sähköpistoke soveltuu akkujen lataamiseen. Mainittakoon, eräässä tamperelaisessa pysäköintitalossa on neljä sähköauton akkujen lataamiseen soveltuvaa pistoketta.
Think´n hyvinä puolina mainitaan moottorin hiljaisuus sekä ketteryys kaupungissa. Niihin on helppo uskoa lyhyen koeajon perusteella.
Helsingin Sanomien autotoimittaja mainitsee Think´n huonoina puolina korkean hinnan sekä huonon ajotuntuman maantiellä. On selvää, että harva yksityinen haluaa maksaa lähes 50.000 euroa kahden hengen miniautosta. Maantiekäyttäytymisestä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, sillä koeajomme tapahtui suljetulla asfalttiradalla.
On hienoa, että Think-sähköautoja valmistuu Uudenkaupungin autotehtaalla joka päivä. Sähköauto on mitä ilmeisemmin tulevaisuutta ja sen vuoksi suomalaisen yrityksen mukanaolo sähköautobisneksessä on tärkeää.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sähköauto, Think, Think City, Metso Oyj, Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki, Uudenkaupungin autotehdas, Think Global As, |
Uudenkaupungin automuseo ei pidä ääntä itsestäänTorstai 7.10.2010 - -Esko Erkkilä- Sain vierailla Uudenkaupungin automuseossa syyskuun lopulla.
Uudenkaupungin automuseo sijaitsee Metso Oyj:n omistaman Valmet Automotive Oy:n vieressä. Valmet Automotive Oy on Suomen ainoa autoja valmistava yritys.
Uudenkaupungin Automuseo ei pidä ääntä itsestään - sillä ei ole esimerkiksi nettisivuja lainkaan! Tähän asiantilaan soisi pikaisen muutoksen, sillä museossa on paljon mielenkiintoista nähtävää.
Uudenkaupungin Automuseossa on useita erillisiä osastoja.
Autoilun historiaa esittelevällä osastolla on monia 1900-luvun alkupuolelta 1980-luvulle saakka olevia historiallisia autoja. Osasto on liian pieneen tilaan ahdettu ja sen vuoksi autokaunottaret eivät ole täysin edukseen.
Saab-historiaa esittelevä osasto antaa kattavan kuvan Saab`n mallikehityksestä. Osastolla on tutut 95- sekä 96-mallit useina yksilöinä, mutta siellä on mm. joitakin Saab´n kehitysversioita, jotka jäivät joko prototyyppiasteelle tai muutaman auton valmistuserän suuruisiksi kokeiluiksi. Osastolla selviää mm. se, että poliisille toimitettiin vv. 1970…1990 yhteensä 2.645 Saab-autoa.
Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto on kattavasti esillä omalla osastollaan. Esillä ovat ne lukuisat merkit, joita Uudenkaupungin Autotehtaalla on valmistettu.
Autokorjaamomuseo on oma hieno osastonsa.
Autokorjaamomuseo on Vakka-Suomen Autoteknillisen Yhdistyksen suunnittelema ja toteuttama. Se esittelee autokorjaamoperinnettä, poltto- ja voiteluaineiden jakelua sekä suomalaisen autonrakennuksen historiaa.
Autokorjaamomuseossa on "kalustettuna" kolme erillistä autokorjaamoa. Ne ovat vuosilta 1915, 1929 ja nuorin vuodelta 1960.
Museon helmi on Korvensuu 1913 - auto. Se on kahden hengen avoauto, joka on kokonaan Suomessa suunniteltu ja valmistettu - auton valmistaja on Korvensuun Maanviljelyskonetehdas Mynämäeltä. Auton kotimaisuusaste on yli 90 % ja ainoat vieraat osat siinä ovat magneetto, sytytystulpat, taka-akselin laakerit ja renkaat.
Käynti Uudenkaupungin Automuseossa kannattaa, sillä siellä näkee mielenkiintoista sellainenkin henkilö, jolle autot eivät ole maailman tärkein asia.
Toivon, että museon taustavoimat saavat aikaiseksi nettisivut, sillä ne varmaan auttaisivat suurta yleisöä nykyistä paremmin löytämään Uudenkaupungin ja siellä vaikkapa Automuseon.
-Esko Erkkilä- |
1 kommentti . Avainsanat: Uudenkaupungin Automuseo, Saab, Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki, Uki, EKA-96, Korvensuu, Korvensuu 1913, Korvensuun Maanviljelyskonetehdas, |