Kyllä niitä voi kaksikin olla!

Torstai 9.1.2025 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme elää arkipäiväänsä kahdella eri paikalla Viljakkalassa eli synnyinkotonani Välimäessä ja mökkimaailmassa Majajärvellä.

 

Paikkojen etäisyys toisistaan on toistakymmentä kilometriä ja se merkitsee, että useimmat työkoneet on oltava perhekunnallamme kaksin kappalein.

 

Onneksi esikoisemme on ”konemies” ja hänellä on samanlaisia kauhakuormaajia kaksi kappaletta.

 

 

 

Välimäessä on tämä…

 

 

 

…ja Majajärvellä tämmöinen!

 

 

*****************

 

Niillä ne hommat hoituvat!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtra-VL 742 heräsi talviunestaan!

Tiistai 7.1.2025 - -Esko Erkkilä-

Mökkirakennustyömaalla tarvitaan monenlaisia koneita ja yksi niistä meillä on…

 

 

 

…Juhan omistama Valtra-VL 742 –kauhakuormaaja.

 

 

 

Tuo kauhakuormaaja oli ollut parisen kuukautta ”talviunilla” ja sen herättelyyn…

 

 

 

…tarvittiin eilen kaasupullo, tohotin ja lopulta akkuun myös lisävirtaa valtakunnan sähköverkosta!

 

 

**************

 

 

 

 

Näillä evästyksillä tuo Valtra-VL 742 sitten omistajansa Juhan ohjaamana kehräsikin kuin tyytyväinen kissa ja lumet saivat kyytiä!

 

***************

 

Seuraavaa koitosta odotellen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Puutoisista Vytegraan päin

Lauantai 8.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin aikaisemmin, Venäjällä on useita Stalinin puhdistuksiin vuosina 1937 – 1938 liittyviä teloitus- ja hautapaikkoja.

 

 

Kerroin myös, että olen käynyt monilla niistä, jotka sijaitsevat Äänisen ja Laatokan lähistöllä.

 

 

Kyröläismatkallamme kesä...heinäkuun vaihteessa kävimme yhdellä teloitus- ja hautapaikalla, jolla en ole aikaisemmin käynyt.

 

 

 

 

 

 

Tämä teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Puutoisista hieman Vytegraan päin kulkusuunnassa vasemmalla puolella.

 

 

Kävelymatkaa maantieltä on satakunta metriä.

 

 

Tässä oppaamme ja matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki kertoo meille muistomerkistä.

 

 

 

 

 

 

Tein tällä kohdalla puutteelliset muistiinpanot ja kun en osaa venäjää, niin en pysty kertomaan, että mitä muistokivessä sanotaan. Toivon, että venäjää taitavat lukijani suomentavat muistokivessä olevan tekstin.

 

 

 

 

 

 

Maasto muistokiven takana on sellaista, että sinne Stalinin vainojen uhreja on todennäköisesti haudattuna.

 

 

 

 

 

 

Tässä on hieman laajempi kuva paikasta.

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

Poistuimme paikalta autolle ja vastaamme tuli supisuomalainen traktori + metsäkärry –yhdistelmä!

 

 

 

 

 

 

Farmi Forest  oli metsäkärryn merkki eli kyseessä on Iisalmessa toimivan tehtaan tuote…

 

 

 

 

 

 

…ja vetopelinä oli Valtra!

 

 

 

Harmittelen nyt jälkeenpäin, että miksi en ryhtynyt kuljettajan kanssa juttusille ja siten selvittänyt, että oliko kyseessä suomalainen yrittäjä!

 

 

 

No, ainakin pelit ja vehkeet olivat suomalaisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Monien kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunut

Perjantai 18.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Useiden kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunut joko kokonaan tai valmistus on siirtynyt muihin maihin.

 

Olen aina pitänyt kunnia-asiana, että hankin kotimaisen tuotteen, jos se kohtuudella on mahdollista.

 

Muistelen nyt joitakin tuotteita ja tuoteryhmiä:

 

 

Mopo

 

Ennen autoikää joka pojalla piti olla mopedi ja oli luonnollista, että se oli merkiltään Tunturi. Muistelen, että minulla oli ainakin kaksi Tunturia.

 

Tunturin taru päättyi vuonna 1987.

 

 

Auto

 

Autojen osalta ensimmäinen autoni oli Datsun 1200 Finn DeLuxe, mutta sen jälkeen olinkin vankka saabisti.

Uudessakaupungissa valmistettuja Saabeja omistin toistakymmentä, sillä työajoa + omaa ajoa kertyi vuodessa n. 60.000 kilometriä eli autoa piti vaihtaa n. 100.000 kilometrin välein.

Viimeiset Saabit Uudessakaupungissa valmistettiin vuonna 2003.

 

 

Televisio

 

Oli luonnollista, että poikamiehen ja myöhemmin myös ukkomiehen perheen televisiomerkki oli suomalainen Salora.

 

Salossa valmistettu Salora eli oman aikansa televisiomerkkinä, mutta aika ajoi ohi suomalaisen televisiotuotannon ja nyt Salorasta on jäljellä muisto vain.

 

 

Autonrenkaat

 

Autonrenkaideni merkki on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut Nokian Renkaat Oy:n valmistamat renkaat.

Hakkapeliitta oli aikoinaan ainoa Suomen talvisille teille sopiva talvirengas ja kyllä Nokialla osattiin valmistaa myös kunnollisia kesärenkaita.

 

Nokian jatkaa rengasvalmistusta ja on harvoina suomalaisyrityksinä pystynyt kehittämään toimintaansa.

 

Nokian Renkaat tuo Suomen markkinoille myös muualla valmistamiaan renkaita.

 

Paha moka Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Kim Gran´lle tapahtui syyskuussa 2009, kun hän lehtihaastattelussa totesi, että asiakkaille ei tarvitse kertoa, missä maassa heidän renkaansa valmistetaan.

 

Kun haastattelija kysyi, onko asiakkaalla oikeus tietää alkuperä, Gran vastasi näin:

 

”Sillä ei ole merkitystä, koska brändimme takaa laadun valmistuspaikasta riippumatta.”

 

Olen vahvasti eri mieltä toimitusjohtaja Kim Gran´n kanssa ja toivon, että hän on oppinut arvostamaan asiakkaita kuluneen kolmen vuoden aikana.

 

 

Auto- ja matkapuhelimet

 

Työantaja hankki myyntimiehilleen aikoinaan Nokia-merkkiset autopuhelimet ja siinä merkissä olen pysynyt myös matkapuhelinaikaan siirryttäessä.

 

On hyvä muistaa, että kyseessä oli tosiaan alkuvaiheessa autopuhelimet. Autopuhelimen koneisto oli asennettu auton tavaratilaan ja autopuhelimen luuriteline oli kojelaudassa.

Matkapuhelimet tulivat kuvaan vasta myöhemmin.

 

 

Maatalouskoneet

 

Oma lukunsa ovat maatalouskoneet ja kotitilalleni hankittiin yksinomaan kotimaisia koneita.

 

Valmet 502 on lähes neljänkymmenen palveluvuoden jälkeen yhä riittävä niille töille, joissa mökillä traktoria tarvitaan.

Myös maatalouskoneet eli traktorin peräkärry, kyntöaurat, äes sekä muut pienemmät maatalouskoneet ovat meillä kotimaista valmistusta.

 

 

********

 

Suomi on menettänyt paljon kestokulutus- ja tuotantohyödykkeiden valmistusta ulkomaille.

 

Monissa tuoteryhmissä suomalaisesta laatutyöstä voidaan ainoastaan uneksia ja kaihoisasti muistella.

 

Monet ”suomalaisina” yrityksinä Suomessa jatkavat teollisuusyritykset ovat siirtyneet ulkomaalaisomistukseen.

 

 

*******

 

Valtra on tässä jutussa käsitellyistä yrityksistä pärjännyt ulkomaalaisomistuksestaan huolimatta - tai sen vuoksi - mainiosti.  

 

Valtran omistajana on yhdysvaltalainen Agco-yhtiö ja sen Nokian Linnavuoressa omistama AGCOSisuPower -yksikkö on hyvässä vedossa eli joskus ulkomaalaisomistus on suomalaisyritykselle ja sen työntekijöille onnenpotku!

 

 

********

 

Mikä on tässä jutussa käsiteltyjen tuotemerkkien ja yritysten tilanne vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua?

Veikkaukseni on, että se on nykytilannetta heikompi.

 

Ken elää, hän näkee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aloitteen tekemisen on oltava teknisesti helppoa, jotta niitä yrityksissä tehtäisiin

Lauantai 7.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Yritykset mainostavat itseään, että ne suhtautuvat suopeasti työntekijöidensä esittämiin aloitteisiin.

 

Käytännössä hyvätkin aloitteet jäävät tekemättä, sillä monissa yrityksissä aloitteen tekeminen ja sen ”hyvyydestä” päättäminen on tehty perin byrokraattisiksi.

 

Tiedän kokemuksesta, että aloite on usein laadittava kirjallisesti ja toimitettava tietylle yhdyshenkilölle, joka sitten joskus saattaa viedä sen ison kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan raadin käsiteltäväksi. Raati kokoontuu ja saattaa pyytää aloitteesta lausunnon joltakin henkilöltä, jonka reviirille asia kuuluu.

 

Kuvatunlainen byrokraattinen tapa käsitellä aloitteita on tehokas systeemi tukahduttaa koko aloitetoiminta.

 

Sain marraskuussa vierailla monikansalliseen AGCO-konserniin kuuluvan Valtran traktoritehtaalla Suolahdessa.

 

Valtran traktoritehdas on kuuluisa hyvinhoidetusta aloitetoiminnastaan ja siitä kertoo mm. se, että yritys on 2000-luvulla valittu kolmena vuonna peräkkäin Suomen aloitteellisimmaksi yritykseksi.

 

Valinnat ovat perustuneet Johtamistaidon Opisto JTO:n vuosittaiseen tutkimukseen. JTO:n otoksessa on mukana suurin osa teollisuutemme työpaikoista, ja se perustuu yritysten ilmoittamiin määriin toteutuneista aloitteista.

 

Valtralaiset tekevät keskimäärin 13 aloitetta vuodessa henkilöä kohti – mittava ja hieno saavutus.

 

 

Valtran aloitetoiminnasta kertova informaatiotaulu yrityksen aulatiloissa.

 

 

 

Kokoonpanolinjoilla on taulut, joille työtekijät voivat heti ongelman todettuaan kirjata sen ja ongelman perään voi myös heti tuoreeltaan kirjata tavan, jolla esiintynyt ongelma poistuisi.

 

Ei tarvitse kirjoittaa asiaa paperille ja ongelma sekä sen ratkaisuehdotus ovat heti esimiesten ja osaston muun henkilökunnan nähtävillä – tähän pitäisi pyrkiä myös muissa yrityksissä!

 

On selvää, että aloitteiden käsitteleminen on aina yrityskohtainen ratkaisu.

Valtran tapa kannustaa henkilökuntaansa aloitteellisuuteen ja sen mutkaton tapa käsitellä aloitteet on mainio. Se antaa kaikille yrityksille hyvän pohjan alkaa miettimään henkilökunnan panoksen lisäämistä yrityksen kehittämistyössä.

 

-Esko Erkkilä-