Sain kyyditä Leniniä ja Stalin katseli vieressä

Sunnuntai 8.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsee Lenin-museo, jota Helsingin Sanomat kutsuu 5.7.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Suomen vihatuimmaksi museoksi.  HS:n toteamus ei ensinkään pidä paikkaansa, mutta se on erinomainen kommentti museolle markkinointimielessä!

 

 

Olen joskus aikoja sitten käynyt Lenin-museossa, mutta 6.9.2017 poikkesin siellä uudestaan.

 

 

Tykästyin museon uuteen ilmeeseen ja kannustan lukijoitani poikkeamaan siellä.

 

 

Lenin ja Stalin muodostivat parivaljakon, joiden hirmuteot saavat Hitlerin surmatyöt näyttämään pyhäkoulupojan kivityksiltä.

 

 

Kaksikon aikaansaamat ongelmat ovat kuitenkin nyt väistyneet ja museossa kannattaa käydä.

 

 

 

 

 

Museon eteistilassa on vaatekaapit, jotka on nimetty museossa käyneiden vierailijoiden mukaan.

 

 

 

 

 

Kaappi 13 on nimetty Paavo Väyryselle, joka on aikoinaan kuvannut vaalivideotaan Lenin-museossa.

 

 

 

 

 

Veistos Leninistä ja hänen silloisesta turvamiehestään Eino Rahjasta, kun he kiirehtivät bolsevikkien vallankaappauksen aattona lokakuussa 1917 kohti bolsevikkien päämajaa Smolnaa.

 

 

 

 

 

Olen käynyt ainakin kaksi kertaa Levassovan joukkohautausmaalla, jossa lepää 47 000 Stalinin tapattamaa ihmistä – näistä suomalaisia on n. 13 000!

 

 

Tässä aitoa piikkilankaa Levassovan joukkohautausmaalta.

 

 

 

 

 

Museossa on kuva taiteilija Oleg Lomakinin maalauksesta, jossa NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev allekirjoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan Helsingissä elokuussa 1975.

 

 

 

 

 

 

Museokäyntini kohokohta oli, kun sain istua Dnepr-moottoripyörän sarviin ja kyytiin hyppäsi Vladimir Iljits Lenin – Josef Stalin myhäili vieressä!

 

 

 

Mainittakoon, että kuvan otti kamerallani Pitkärannasta syntyisin oleva viehättävä museovirkailija!

 

 

 *****************

 

Tässä vielä lähikuvat henkilöistä, joiden hirmuteot ovat moninkertaiset Adolf Hitlerin tekemiin hirmutekoihin verrattuna:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kaikesta huolimatta – poiketkaa Lenin-museossa Tampereella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Puutoisista Vytegraan päin

Lauantai 8.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin aikaisemmin, Venäjällä on useita Stalinin puhdistuksiin vuosina 1937 – 1938 liittyviä teloitus- ja hautapaikkoja.

 

 

Kerroin myös, että olen käynyt monilla niistä, jotka sijaitsevat Äänisen ja Laatokan lähistöllä.

 

 

Kyröläismatkallamme kesä...heinäkuun vaihteessa kävimme yhdellä teloitus- ja hautapaikalla, jolla en ole aikaisemmin käynyt.

 

 

 

 

 

 

Tämä teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Puutoisista hieman Vytegraan päin kulkusuunnassa vasemmalla puolella.

 

 

Kävelymatkaa maantieltä on satakunta metriä.

 

 

Tässä oppaamme ja matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki kertoo meille muistomerkistä.

 

 

 

 

 

 

Tein tällä kohdalla puutteelliset muistiinpanot ja kun en osaa venäjää, niin en pysty kertomaan, että mitä muistokivessä sanotaan. Toivon, että venäjää taitavat lukijani suomentavat muistokivessä olevan tekstin.

 

 

 

 

 

 

Maasto muistokiven takana on sellaista, että sinne Stalinin vainojen uhreja on todennäköisesti haudattuna.

 

 

 

 

 

 

Tässä on hieman laajempi kuva paikasta.

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

Poistuimme paikalta autolle ja vastaamme tuli supisuomalainen traktori + metsäkärry –yhdistelmä!

 

 

 

 

 

 

Farmi Forest  oli metsäkärryn merkki eli kyseessä on Iisalmessa toimivan tehtaan tuote…

 

 

 

 

 

 

…ja vetopelinä oli Valtra!

 

 

 

Harmittelen nyt jälkeenpäin, että miksi en ryhtynyt kuljettajan kanssa juttusille ja siten selvittänyt, että oliko kyseessä suomalainen yrittäjä!

 

 

 

No, ainakin pelit ja vehkeet olivat suomalaisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sandarmoh´n joukko-hautausmaa - eräs Stalinin vainojen uhrien leposija

Sunnuntai 8.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä on lukemattomia joukkohautausmaita, joilla lepää Stalinin vainoissa teloitettuja.

 

Eräs niistä - Sandarmoh´n joukkohautausmaa - sijaitsee Karhumäen ja Poventsan välisen tien varrella Äänisen pohjoisrannalla.

 

Kävimme Sandarmoh´n joukkohautausmaalla heinäkuisen Laatokan Karjalaan suuntautuneen matkamme aikana.

 

Olen aikaisemmin käynyt Pietarista n. 50 kilometriä sijaitsevalla Levashovon joukkohautausmaalla, jolla lepää 46.771 Stalinin vainoissa teloitettua henkilöä.

Sen lisäksi olen käynyt Petroskoin lähellä sijaitsevalla Krasnyi Borin joukkoteloituspaikalla, jossa 9. päivästä elokuuta 15. päivään syyskuuta 1937 ja 26. päivästä syyskuuta 11. päivään lokakuuta 1938 teloittettiin 1.196 henkeä, joiden joukossa oli 580 suomalaista, 432 karjalaista, 136 venäläistä ja 48 muiden kansallisuuksien edustajaa. Ensimmäiset teloitukset suoritti Travinin teloituskomennuskunta ja toiset Goldbergin teloituskomennuskunta.

Säilyneiden arkistotietojen mukaan vuosina 1937-1938 Petroskoin lähistöllä ammuttiin ja salaa haudattiin ainakin 3.776 henkeä.

Sandarmoh´ssa alkoivat joukkoteloitukset 11. elokuuta 1937 ja jatkuivat 14 kuukauden ajan. Arkistolähteiden mukaan paikalla on ammuttu yli 7 000 henkeä: työläisiä, talonpoikia, virkailijoita, kulttuurityöntekijöitä, taiteilijoita, pappeja ja sotilaita.

Stalinin joukkoteloituspaikoilla ei ole löydettävissä yksittäisten uhrien hautoja, sillä teloitetut haudattiin yhteishautoihin.

Näiden mainittujen kolmen joukkoteloituspaikan lisäksi Venäjällä on useita muita vastaavia paikkoja, jotka muistuttavat Stalinin vainoista.

Arkistoiden avauduttua ovat uhrien omaiset laittaneet teloituspaikoilla nyt kasvavaan männikköön uhreista kertovia muistoristejä. Muistoristeissä on venäläisen tavan mukaan tavallisesti myös kuva vainajasta. Näin myös Sandarmoh´ssa.

Kerron eräässä muistoristissä olevista kuvista ja nimistä:

Tässä muistoristissä on ruotsalaisen Oskar Cougan´n nimi ja kuva sekä niiden alla Tampereella 1894 syntyneen ja Petroskoissa 21.2.1938 teloitetun Kalle Arosen muistolaatta.

Arosen muistolaatan alapuolella samassa muistoristissä oli New Yorkin Karjalan Teknillisen Avun jäsenten Matti Tenhusen, Kalle Arosen sekä Oskar Cougan´n nimet.

Tämän laatan alapuolella ja edelleen samassa muistoristissä on Matti Tenhusen kuva sekä hänen nimensä.

Cougan´n, Arosen sekä Tenhusen nimien ja kuvien esiintyminen Sandarmoh´n teloituspaikan muistoristeissä osoittaa, että paljon kommunistivallan tekemiä hirmutekoja on vielä tutkimatta. Mitkä ovat esimerkiksi Tampereella syntyneen Kalle Arosen vaiheet Sandarmoh´n joukkohautaan?

Stalinin uhrien joukkoteloituspaikat ja joukkohaudat ovat paljastuneet suurelle yleisölle vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Käynti niillä on aina puhutteleva kokemus ja silloin tulee etsimättä mieleen kommunistisysteemin synkin puoli.

-Esko Erkkilä-