Esteettömyys on paljon muutakin kuin liikkumisen fyysisiä esteitä

Keskiviikko 20.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Esteettömyys mielletään tavallisesti fyysisten esteiden olemassaoloksi – valitetaan suojateillä ajoradalta jalkakäytävälle nousemisen liian korkeaa porrasta tai pyörätuolilla kulkemiseen liian kapeita kulkuväyliä.

 

 

Toki esteettömyys on niitäkin, mutta se on paljon muutakin.

 

 

Esteettömyyttä tai oikeammin esteellisyyttä on monille esimerkiksi kirjaimilla kirjoitetut opasteet – näin on, jos henkilö ei osaa hahmottaa kirjaimia ja ei osaa muodostaa kirjainjonosta sanaa, jonka ymmärtää.

 

 

Asioita kuvaavat symbolit ovat silloin avuksi ja niitä tulisikin käyttää nykyistä enemmän.

 

 

Huonokuuloisille esteellisyyttä ovat merkit ja ilmaisut, jotka viestitetään ainoastaan kuulevien tavoitettaviksi. Kuvallisesta viestinnästä tulee apu näissäkin tapauksissa!

 

 

Sokeiden ja huononäköisten maailma on täynnä esteellisyyksiä – ääniviestintä ja vaikkapa opaskoirat ovat ainakin osaratkaisu sokeiden esteettömyyteen.

 

 

*********************

 

 

Monet matkanjärjestäjät kertovat jo matkaesitteissään, että esitelty matka ei sovellu liikuntarajoitteisille. Hyvä edes näin, mutta tavoitteena on oltava, että matkat laadittaisiin kaikille soveltuviksi.

 

 

Ikä tuo meille monille ”esteellisyyttä”, sillä ihmisen liikuntakyky tulee rajoittuneemmaksi, kun ikävuosia kertyy.

 

 

Olen ilahtunen huomannut, että monet matkanjärjestäjät huomioivat matkalaisten rajoittuneen liikuntakyvyn ja suunnittelevat matkansa vaihtoehtoisiksi siten, että esim. pysähdyskohteissa on kaksikin vaihtoehtoa; toinen vaativan ”radan” tutusmisreissu ja toinen helpon ”radan” tutusmisreissu – kiitokset matkanjärjestäjille!

 

 

Esteettömyyden vaaliminen osoittaa yhteiskunnan kypsyyttä huomioida rajoittuneet resurssit omaavat - …

 

 

…se ei ole keneltäkään pois!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On osattava arvostaa yrityksiä, jotka panostavat esteettömyyteen

Perjantai 21.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Esteettömyyden toteuttaminen on toimintatapa, jota noudattavia yrityksiä pitää osata arvostaa.

 

Kirjoitin taannoin tälle saitille jutun, jossa arvostelin varsin kärkkäästi Tampereella sijaitsevaa Koukkuniemen vanhainkotia ja niitä ratkaisuja, joilla Koukkuniemessä toimitaan esteettömyyttä halventaen.

 

Olisi paikallaan odottaa, että Tampereen kaupungin johtavassa vanhainkodissa, jos missä, esteettömyyden periaatteet olisivat keskeisessä roolissa.

 

Koukkuniemessä näin ei ole ja sen vuoksi siellä tarvitaan vielä paljon ”tukkapöllyä”!

 

Tampereella on kuitenkin paikkoja, joissa esteettömyys on huomioitu hyvin.

 

 

 

 

 

 

Hyvä esimerkki on Hämeenkatu 30:ssa sijaitseva Musiikkiteatteri Palatsi.

 

Kuljin eilen illalla Musiikkiteatteri Palatsin ohi ja huomasin, että esim. pyörätuoliasiakkaiden kulkua helpottamaan ulkoportaiden päälle oli asennettu luiska, joka mahdollisti pyörätuoliasiakkaiden helpon pääsyn teatterin pääsylippumyyjän luo.

 

 

 

************

 

 

Tampereen kaupungilla on vammaisasiamiehenä Jukka Kaukola, joka on saanut paljon hyvää aikaiseksi Tampereen kaupungilla.

 

Kannustan Jukka Kaukolaa ”tuppautumaan” kaikkiin mahdollisiin palavereihin sekä katselemaan asioita ”sillä silmällä”, jotka vaatisivat nopeita toimenpiteitä!

 

Toivon, että nyt on koittanut aika, jolloin meidän kaikkien on perusteellisesti pohdittava, että minne rajoitetut liikuntakyvyn omaavat kansalaisemme pystyvät sijoittumaan kivikovilla työmarkkinoilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Koukkuniemen vanhainkoti Tampereella - esteettömyyden surkea esimerkki?

Maanantai 13.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin lokakuun 9. päivänä Koukkuniemen vanhainkodin Juhlatalossa Elonpolkuja-verkoston 15-vuotisen toiminnan Juhlaseminaariin.

 

 

 

 

 

 

Juhlaseminaarissa Tampereen kaupungin esteettömyys- ja vammaisasiamies Jukka Kaukola piti asiantuntija-alustuksen vastuualueensa tilanteesta.

 

 

Kaukola esitteli alustuksena aluksi kolme työvälinettä, joita hän tarvitsee työssään.

 

 

Kamera

 

• kameralla Kaukola kuvaa niitä epäkohtia, joita hän työssään kohtaa

 

 

Vaaka

 

• kalavaaka-tyyppisellä vaa´alla voidaan helposti todeta esim. se, että vaatiiko oven avaaminen enemmän voimaa kuin säädöksillä on määrätty – ovi pitää saada auki voimalla, joka vastaa max. kilon painoa!

 

Rullamitta

 

• rullamitalla pystyy luotettavasti tutkimaan katukiveysten korkeuserot suojateillä ja sillä pystyy toteamaan esim. kynnysten korkeudet julkisissa tiloissa

 

 

 

Juhlaseminaari järjestettiin siis Koukkuniemen Juhlasalissa, jonne jos nyt jonnekin pitäisi olla esteetön ja turvallinen kulkureitti.

 

Mitä vielä:

 

 

 

 

 

 

Juhlasalin ulko-ovella on tyrmäävä viesti:

 

 

”Apuvälineillä kulkevien käynti Juhlataloon tapahtuu Iltala-talon kautta”

 

 

Tilannetta pahentaa se, että kukaan ei kerro missään, että missä Iltala-talo sijaitsee ja kaiken huippu on kuulemma se, että Iltala-talossa ei ole kunnollisia opasteita Juhlasaliin!

************ 

 

 

Juhlasaliin kuljetaan kaksien jyrkkien rappusten kautta ja rappusissa on ainakin kaksi ongelmaa; toinen ongelmista on selkeä laittomuus:

 

 

 

 

 

Koukkuniemen Juhlatalon rappusissa kumpikaan vaatimus ei täyty!

 

 

 

*********

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esteettömyyden eräs seikka on, että rappusten askelmat pitää voida helposti havaita.

 

 

Jokainen pystyy itse toteamaan kahdesta edellisestä kuvasta, että esteettömyyden rakennusohje ei Koukkunimen Juhlatalon rappusissa täyty!

Olisi saavutettu huomattavasti parempi tulos, jos joka toisen rappusen klinkkerit olisi rakennusvaiheessa aseteltu toisin päin!

 

 

*************

 

 

Tampereen päättäjillä on varaa tehdä päätöksiä tasamaan tunneleista ja ratikasta, mutta Koukkuniemen vanhainkodin muuttaminen esteettömäksi ei ole tullut kenellekään mieleen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kulttuurihetki polttopuiden pilkkomisen lomassa

Torstai 19.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen jo monena vuonna saanut vapautuksen mansikoiden poiminnan raskaasta tehtävästä.

 

Tänä vuonna olen saanut osittaisvapautuksen myös mansikoiden perkaamisesta pakastuskuntoon. Vapautuksen ”hintana” on se, että huolehdin päivittäin muutaman tunnin ajan polttopuiden pilkkomista klapikoneella ja pilkottujen klapien pinoamisesta kattojen alle.

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry järjesti eilen eli keskiviikkona heinäkuun 18. päivä keskiviikkokahvilan ja sain luvan siirtää polttopuiden pilkkomista parilla tunnilla, jotta pystyin osallistumaan synnyinpitäjäni kulttuuritapahtumaan.

 

 

Keskiviikkokahvilassa tunnelmoi taiteilija Aarre Aalto ja hänen säestäjänään toimi Risto Hiltunen.

 

 

 

Aarre Aalto on syntyjään viljakkalalainen ja muistan hänet jo ”polvihousupoikana”, kun hän esiintyi erilaisissa tilaisuuksissa. Aarre on osannut aina laulaa ja vuodet ja varmaan myös koulutus ovat koulineet hänestä korkeatasoisen esiintyjän.

Aarren taitoja ovat hyödyntäneet ne moninaiset tahot, jotka ovat vuosien saatossa tuottaneet lähiseudulla erilaisia musiikkiprojekteja.

Aarre toimi kylällämme takavuosina sahayrittäjänä ja monet ovat ne tukit, jotka olemme hänen sahallaan laudoiksi sahauttaneet.

 

 

Miellyttävän kulttuuritilaisuuden avasi Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen sihteeri Leena Kunttu.

 

 

 

Risto Hiltusen säestämänä Aarre Aalto esitti yli nelikymmenpäiselle yleisölle mm. seuraavat kappaleet:

 

• Ruusu on punainen
• Alfhild (Lauri Viita)
• Kulkuri ja joutsen
• On suuri sun rantas autius
• Vanhojapoikia viiksekkäitä
• Heijastus
• Albatrossi
• Maailma on kaunis

 

Keskiviikkokahvilan tunnelmoinnin päätti yhteisesti laulettu

”Kotimaani ompi Suomi”.

 

 

Keskiviikkokahvila keräsi Seurojentalolle runsaan kuulijajoukon. Osa tuli paikalle autoilla, mutta myös näillä kulkuvälineillä oltiin matkassa.

 

 

*****

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalon kunnostaminen on edennyt hyvin ja mm. talon ulkomaalaus on saatu suoritettua.

Seurojentalolla esteettömyydestä on huolehdittu hyvin ja koska arvostan esteettömyyden huomioimista, sen huomioimisesta suurkiitos kunnostuksesta vastanneille!

 

 

Näyttämön vieressä sijaitseva ”Lasten huone” alkaa olla joitain tapettiratkaisuja vaille valmis. Huoneessa toimi aikoinaan Viljakkalan Kansanhuolto.

Seurojentalon kunnostustöiden rahoittamisessa tietty osuus on saatu kunnostamalla talon kalustoon aina kuuluneet tuolit ja myymällä hopealaatalla varustettuja nimikkotuoleja viljakkalalaisille. Tuolit jäivät luonnollisesti Seurantalon käyttöön.

Olemme vaimoni kanssa hankkineet oman nimikkotuolin, mutta en pienistä etsiskelyistäni huolimatta sitä nyt löytänyt.

Huomasin, että monet nimikkotuolin hankkineet ovat jo siirtyneet viimeisen rajan yli.

 

 

Viljakkalan vaakuna säilyy ylväänä Viljakkalan Seurojentalon ravintolatilan seinällä.

Sitä eivät voi mitkään kuntaliitokset himmentää!

Olen tyytyväinen, että isäni aikoinaan Viljakkalan kunnan luottamushenkilönä hankki minulle Viljakkalan vaakunaviirin – se säilyy arvo-omaisuutenani myös tulevaisuudessa.

 

Olen ylpeä viljakkalalaisuudestani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Käsittämätöntä, että Tampereen kaupunki päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa vain kymmenen vuoden välein

Sunnuntai 22.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuille ilmestyi 29.4.2011 tiedote, että esitys Tampereen kaupungin vammaispoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2011-2016 luovutettiin pormestarille samana päivänä.

Samassa tiedotteessa kerrotaan, että aiempi ohjelma oli peräisin vuodelta 2001.

On mielestäni käsittämätöntä, että vammaispoliittinen ohjelma päivitetään ainoastaan kymmenen vuoden välein! En jaksa ymmärtää, sillä yhteiskunta on tänään tyystin toisenlainen kuin kymmenen vuotta sitten.

Arvosteluni ei välttämättä koske sitä, että vammaisten asiat olisivat Tampereella retuperällä, mutta kymmenen vuoden välein tapahtuva tarkastelu ei ole tästä maailmasta.

Ovatko vammaisjärjestöt nukahtaneet vai onko kyseessä byrokratian välinpitämättömyys?

Tässä vaiheessa purkaustani haluan antaa tunnustuksen Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukolalle, jonka määrätietoinen työ on vienyt vammaisasiaa Tampereella eteenpäin. Ilman Kaukolan joviaalia asioiden hoitamista vammaisten asiat olisivat Tampereella todella huonolla tolalla.

Kritisoin vammaispoliittisen ohjelman laadinnassa myös sitä, että ohjelmaa ei viedä valtuustokäsittelyyn.

Muistan jostain lukeneeni, että pormestarille luovuttamisen jälkeen ohjelma viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle.

On helppo arvata, että sen jälkeen ohjelma haudataan arkistoihin taas kymmeneksi vuodeksi, jotta päättäjien ei tarvitsisi tikullakaan koskea vammaisia koskevia asioita!

Mistä löytyy se rohkea luottamushenkilö, joka uskaltaa ottaa vammaisten asian kunnolla esille?

-----------

Edelläolevien rivien kirjoittamisen jälkeen sain tiedon ja kutsun tilaisuuteen, jossa vammaispoliittista ohjelmaa käydään tarkemmin läpi.

Tilaisuus pidetään Tampereen valtuustosalissa 25.5.2011 klo 16.30. Valittelen, että en pääse tilaisuuteen, mutta toivon sinne runsasta osanottoa.

-Esko Erkkilä-

Pyynikin uusi esteetön helmi - sosiaali- ja terveysasema

Sunnuntai 2.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Tilakeskuksen hankearkkitehti Liisa Parviainen esitteli 3.12.2010 Tampereen valtuustosalissa järjestetyssä ”Esteettömyyden monet kasvot” –seminaarissa Pyynikin uuden sosiaali- ja terveysaseman hankesuunnitelmat.

Olin mukana seminaarissa.

Hanke on merkittävä monessakin mielessä ja sen vuoksi siihen kannattaa perehtyä hieman tarkemmin.

Ikäihmisten lautakunta hyväksyi suunnitelman jo 14.4.2010 jatkokäsittelyyn, mutta laajaa julkisuutta se ei ole saanut vieläkään.

Pyynikin sosiaali- ja terveysasema rakennetaan Tipotielle vastapäätä Rollikkahalleja. Rakennus tulee sijaitsemaan Tennishallien naapurissa.

Rakennuspaikalla on ennen sijainnut kaatopaikka ja tontin siivoustyöt alkavat heti vuodenvaihteen jälkeen.

Rakennuslupa laitetaan vireille tammikuussa 2011 ja valmista pitäisi olla kesällä 2013.

Hanke on mittava, sillä sen kustannusarvioksi esitettiin Ikäihmisten lautakunnassa huhtikuussa 28 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 31 miljoonasta eurosta. Mittakaavaan saadaan tuntuma, kun muistetaan, että yksi veroäyriprosentti Tampereella merkitsee 30 miljoonaa euroa.

Rakennuksessa on pispalalaiseen tapaan erikoista se, että talon sisäänkäyntejä on useassa kerroksessa. Pääsisäänkäynti on viidennessä kerroksessa ja ainoastaan neljäs kerros on sellainen, josta ei ole sisäänkäyntiä. Jyrkkä rinne Näsijärven suuntaan mahdollistaa sen, että sisäänkäyntejä on usean kerroksen kautta.

Rakennus tulee olemaan arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen. On varmaa, että kritiikiltä ei vältytä, kun rakennuksen ilme ehtii kaupunkilaisten tietoisuuteen. Varmaan kuulemme myös ihastuneita lausahduksia, mutta ne saattavat hukkua kustannusarviopäivittelyjen alle. En yhtään ihmettele!

Pyynikin uuden sosiaali- ja terveysaseman toiminnot ovat suoraan asiakkaita palvelevia toimintoja.

Rakennukseen sijoittuvat ympäristön lähipalvelut, vastaanottotoiminta, hyvinvointineuvola, Amurin hammas­hoitola ja kotihoidon tukikohtatilat. Edelleen sinne sijoittuvat koko läntisen alueen aluepalveluihin kuuluvien kuntoutuksen ja psykiatristen poliklinikoiden tilat.

Lännen palvelujen lisäksi rakennuk­seen sijoittuu etenkin lapsia ja lapsiperheitä tukevia palveluja, kuten keskusneuvola, perheneuvola, nuorten yksikkö, perheoikeudelliset palvelut, lapsiperheiden sosiaalityö jne.

Rakennuksen yhteiset kokous- ja auditoriotilat ovat paitsi talossa toimivien niin myös koko toimialan tai kaupungin käytettävinä. Ne samoin kuin henkilökuntaravintola-kahvila ovat avoimia kaikille kaupunkilaisille. Tarkoituksena on vuokrata niitä myös ulkopuoliseen juhla- ja kokouskäyttöön.

Pyynikin sosiaali- ja terveysasemahanke on poikkeuksellisen mittava hanke Tampereella.

Toivon, että tämä pintapuolinen selvitys hieman auttaa hahmottamaan hankkeen massiivisuutta.

 

-Esko Erkkilä-  

"Esteettömyyden monet kasvot"

Torstai 9.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Vammaisneuvosto sekä kaupungin vammaisyhdistysten yhteistyöjärjestö VATENK järjestivät Tampereen kaupungin valtuustosalissa otsikkoaiheisen seminaarin 3.12.2010.

 

Seminaarin tarkoituksena oli jakaa esteettömyystietoa suunnittelijoille, päättäjille ja käyttäjille.

 

Valtuustosalin lähes kaikki istumapaikat olivat täynnä ja olin eräs seminaarin osanottajista.

 

Seminaarin ajankohdaksi oli valikoitunut nimenomaan joulukuun 3. päivä, sillä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi (päätöslauselma 47/3).

 

Seminaarin avauspuheenvuorossaan Tampereen vammaisneuvoston jäsen ja Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen totesi, että tietoa esteettömyydestä pitää levittää kaikille.

 

Urhonen kysyi, että pitäisikö joulukuun kolmatta päivää viettää niin, että kaikki paikat joihin ei pääse pyörätuolilla, suljettaisiin!  Puhutteleva kysymys.

 

Esteettömyysseminaarin anti oli runsas ja pahoittelenkin, että tamperelaisia päättäjiä seminaarissa ei juuri näkynyt. On nostettava hattua Marko Taipaleelle Ylöjärveltä, joka Ylöjärven vammaisneuvoston jäsenenä oli koko seminaarin ajan paikalla.

 

Olen tietoinen, että Ylöjärvellä esim. tuttu taksi-toiminta ei ole kunnossa ainakaan kaupungin syrjäalueilla. Ylöjärven vammaisneuvostolla siis riittää aivan perusasioissa paljon tehtävää.

 

Esteettömyys-seminaarin anti oli monipuolinen ja esityksistä sai paljon päivitettyä tietoa monista Tampereen kaupungin ajankohtaisista suunnitelmista ja hankkeista. Pyrin näillä palstoilla lähiaikoina käsittelemään joitain seminaarissa käsiteltyjä aiheita.

 

Kiitän esteettömyys-seminaarin järjestäjiä mielenkiintoisen tapahtuman järjestämisestä.

 

Seminaarin järjestäjät lupasivat, että seminaarialustukset saadaan Tampereen kaupungin nettisivuille lähipäivinä - jäämme odottamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Asiamiesillan anti oli mielenkiintoinen

Lauantai 30.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin palveluksessa olevat asiamiehet esittelivät toimintaansa kaupungin valtuustosalissa 25.10.2010 järjestetyssä tilaisuudessa.

Tilaisuudessa esiintyivät lapsiasiamies, potilasasiamies, sosiaaliasiamies sekä vammais- ja esteettömyysasiamies.

Kaupungin palkkalistoilla on myös EU-asiamies, mutta hänen toimenkuvansa poikkeaa niin paljon muiden asiamiesten tehtävistä, että hänen toimintaansa ei nyt esitelty.

Läsnä oli yli kolmisenkymmentä kaupunkilaista ja minä yksi kiinnostuneista.

Tilaisuudesta poissa ollut EU-asiamies on nimeltään Jukka Järvinen. Hänen tehtävänään on etsiä rahoitusratkaisuja Tampereen kaupungille EU:sta.

Ainakin paikalla olleiden asiamiesten korkea esimies on johtaja Lasse Eskonen.

Asiamiestoiminnan esittelyn aloitti lapsiasiamies Tiia Heinäsuo ja käsittelenkin tässä ainoastaan lapsiasiamiehen toimintaa.

Lapsiasiamiehen virka on kunnille vapaaehtoinen, mutta Tampereen kaupunginvaltuusto on jo 02.01.2003 päättänyt perustaa lapsiasiamiehen viran.

Lapsiasiamiehen tehtävät ovat "poikkihallinnollisia", sillä hän tekee yhteistoimintaa eri hallintokuntien kanssa.

Lapsiasiamiehen toimenkuvaan kuuluu alle 18-vuotiaiden lasten asiat, mutta Tiia Heinäsuo kertoi, että hänen oman tulkintansa mukaan toiminnan piiriin kuluvat alle 28-vuotiaat tamperelaiset. Laajempi ikätulkinta perustuu eräisiin määräyksiin, joissa vasta 29-vuotias "vapautuu" lapsuuden ja nuoruuden ikä-statuksesta!

Päivähoito-, perusopetus-, toisen asteen koulutus-, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut kuuluvat itsestään selvyyksinä lapsiasiamiehen tehtäväkenttään.

Tärkeänä yhteistoiminnan sarkana lapsiasiamies Heinäsuo toi esille kolmannen sektorin. On selvää, että lukuisten järjestöjen, seurakuntien sekä muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistoiminta on keskeistä lasten maailmassa työskentelevälle viranhaltijalle.

Esimerkkinä Tiia Heinäluoma mainitsi marraskuun 14. päivänä Tampere-talossa järjestettävän LOP-tapahtuman. Kyse on Lapsen Oikeuksien Perhetapahtumasta, jossa on mielenkiintoista koettavaa koko perheelle.

Lapsiasiamies on sillanrakentaja eri tahojen välillä.

Hän ei ole juristi eikä sosiaalityöntekijä. Lapsiasiamies ei myöskään korvaa vakiintuneita valitus-, neuvonta- tai vaikuttamisväyliä.

Tampereella on lapsilta kysytty, että mitä lapsipoliittinen ohjelma merkitsee käytännössä.

Anni - 8-vuotta - on vastauksena todennut. "Miten sen nyt voisi sanoa niin kuin lapsen kielellä? Se tarkoittaa ohjelmaa lapsille, joka sisältää leikkimistä ja tanssia."

Tytti - 2 1/2 -vuotta - on puolestaan todennut lyhyesti: "Karkkien syömistä."

Oli mielenkiintoista kuulla omakohtaista kokemusta lapsista omaavan lapsiasiamiehen esitys työstään! Toivottavasti tieto lapsiasiamiehen toiminnasta tavoittaa tietoa tarvitsevat nuoret perheet.

-Esko Erkkilä-