Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ei ole johtavan papin virkoja!

Lauantai 15.4.2023 - -Esko Erkkilä-

Olen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen Tampereen eteläisessä seurakunnassa.

 

Pidän Aamulehden uutista rienauksena, kun se uutisoi, että…

 

 

 

…Tampereen Eteläisen seurakunnan johtavaksi papiksi olisi valittu Kaijan Karvala!

 

Kaija Karvala on valittu Tampereen Eteläisen seurakunnan kirkkoherraksi ja ei suinkaan minkään seurakunnan johtavaksi papiksi, sillä sellaista virkaa ei evankelis-luterilaisessa kirkossa ole.

 

Kuinka kauan me saamme seurata Aamulehden vailla pohjaa olevaa uutisointia näissä asioissa?

 

 

-Esko Erkkilä-

Seurakuntavaalien ehdokkaat panostivat ennätyksellisesti vaalimainontaan!

Tiistai 22.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Seurakuntavaalit ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päättävien elinten päättäjien valitsemiseksi järjestettävät vaalit.

 

Vaalit järjestetään neljän vuoden välein ja vuoden 2022 vaalipäivä oli viime sunnuntaina eli 20.11.2022.

 

Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että en käyttänyt äänioikeuttani, mutta seurasin tiiviisti oman seurakuntani sekä useiden lähiseurakuntien vaaleja.

 

Keskeistä vaalikampanjoinnissa oli ehdokkaiden runsas panostaminen vaalimainontaan. Vaalimainonta keskittyi paikallislehtiin ja erityisesti sosiaaliseen mediaan.

 

Ehdokkaiden taustoissa oli kahtakin tyyliä eli osa ehdokkaista painotti ehdokaslistansa poliittisuutta ja osa taas halusi tehdä selkeän eron poliittisiin puolueisiin.

 

En osaa ottaa kantaa poliittisiin puolueisiin ja niistä erillään pysyneisiin ehdokkaisiin juuri siitä syystä, että en käyttänyt äänioikeuttani.

 

Huomionarvoista on se, että valitut ovat eilen olleet aktiivisia somessa ja kiitelleet heitä äänestäneitä!

 

Veikkaan, että seurakuntien päättäviin elimiin valitut ovat hiirenhiljaa taas lähemmäs neljä vuotta ja sitten taas vuonna 2026 virkistyvät ja kertovat erinomaisuudestaan!

 

Harmi juttu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Seurakuntavaaleissa on kyse myös ihan tavallisistakin asioista

Lauantai 5.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Kuulun jäsenenä Tampereen Eteläiseen seurakuntaan ja käyn parhaillaan ”keskustelua” itseni kanssa, että voinko äänestäjänä osallistua 20.11.2022 järjestettäviin Seurakuntavaaleihin.

 

”Keskustelujeni” eräs osa on, kun perehdyin ehdokkaiden vaalikonevastauksiin ja erityisesti kysymykseen numero 9, joka kuului näin:

 

”Seurakunnassani olisi luovuttava maito- ja lihatuotteiden käyttämisestä”

 

Ohessa eräiden tuntemieni ehdokkaiden vastaukset tuohon kysymykseen ja mukana ovat vain ne ehdokkaat, jotka ovat perustelleet valintaansa.

 

Listaamani ehdokkaat ovat ilmaisseet vastustavansa maito- ja lihatuotteista luopumista seurakunnan tilaisuuksissa, joten siinä mielessä he olisivat minulle äänestyskelpoisia.

 

 

*********************

 

 

Taina Lampu, Tampereen Eteläinen seurakunta: "Maito- ja lihatuotteet kuuluvat ihmisen ruokavalioon. On mahdollistettava eri ruokavalioita noudattaville tarjoilut, mutta se ei saa tarkoittaa "sekasyöjien" syrjimistä."

Seija Alatalo, Tampereen Harjun seurakunta: "Monipuolinen ravinto on tärkeää. Vaihtoehtoja täytyy olla erilaisista ruuista pitäville oman eettisyytensä mukaan."

Sirpa Pursiainen, Tampereen Messukylän seurakunta: "Suomalaista tuotantoa tulee tukea, on kyse kasviksista, maidosta tai lihasta."

Antti Juva, Tampereen Messukylän seurakunta: "Kaiken päätöksenteon tulisi perustua tutkittuun tietoon. Ilmastonmuutos on vakava ongelma, mutta tällä sitä ei ratkaista. Esim Ilkka Herlin on jo osoittanut, miten oikealla maankäytöllä liha ja maito EIVÄT lisää ilmastopäästöjä."

Sirpa Kuusela, Tampereen Messukylän seurakunta: "En ymmärrä miksi? Miksi kirkko lähtisi tähän? Miksi kirkko ei voisi suositella kotimaisten raaka-aineiden käyttämistä - oli se sitten, maitoa, lihaa, kalaa ja kasviksia. "

Juho Ojares, Ylöjärvi: "Lähiruokaan pitäisi panostaa. Maito- ja lihatuotteet kuuluvat ruokapöytään."

Elina Sieppi, Ylöjärvi: "Tuottajat ovat itse myös seurakunnan jäseniä. Olisi heidän työnsä väheksymistä rajata vain osa tuotteista käyttökelpoisiksi."

Eero Norokorpi, Hämeenkyrö: "En maanviljelijänä voi kannattaa tuota ajatusta. Ajattelen, että meidän täällä pohjoisella pallon puoliskolla asuvien tulisi tukeutua vahvasti kotoperäisiin elintarvikkeisiin ja jättää vähemmälle kaukaisista maista pitkien merikuljetusten takaa tuodut eksoottiset ja vähemmän tärkeät tuotteet omille leveysasteilleen. Eiköhän noita hiilipäästöjä voitaisi näin parhaiten hillitä."

 

Toivon, että nämä listoillani olevat ehdokkaat saavat mandaatin omien seurakuntiensa päättäjinä!

 

-Esko Erkkilä-

Chiesa di San Zeno

Keskiviikko 10.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Italian-matkallamme ”tukikohtamme” San Zeno di Montagnan vuoristokylässä, vastapäätä hotelliamme, sijaitsi kylän kirkko…

 

 

 

 

 

…eli Ciesa di San Zeno.

 

 

 

 

 

Hotellihuoneemme ikkunasta katsellen kirkko oli iltavalaistuksessa todella vaikuttavan näköinen.

 

 

Aamukuudesta myöhäiseen iltaan saakka lähikirkkomme kirkonkellot kertoivat lyönneillään ajan kulumisen puolen tunnin välein – ei häirinnyt!

 

 

 

******************

 

 

 

Katolisissa kirkoissa on paljon nähtävää ja tässä muutama kuva ”lähikirkkomme” kirkkosalista!

 

 

 

 

Näkymä alttarille.

 

 

 

 

 

Näkymä urkuparven suuntaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En ole kirkkohistorioitsija, joten en pysty kommentoimaan yllä olevia kuvia, mutta mieluusti ja arvostaen niitä kirkossa katselin.

 

 

 

*****************

 

 

 

Olen monesti arvostellut evankelis-luterilaisen kirkkomme muotoköyhyyttä ja verrannut sitä ortodoksikirkon muotorunsauteen.

 

Samaa joudun toteamaan myös kirkkojen sisustuksen osalta, kun vertaan evankelis-luterilaisten kirkkojen karua yleisilmettä ja vertaan sitä katolilaisten kirkkojen kirkkosalien moninaisuuteen ja puhuttelevaisuuteen!

 

 

 

*******************

 

 

 

”Lähikirkkomme” seurakunta oli ilmeisen arvostettu, sillä se sai vierailumme aikana isännöidä jotain merkittävää katolisen kirkon alueellista tapahtumaa.

 

 

Tapahtuma pidettiin jossain muualla kuin kirkossa, sillä näimme ”kylänraitilla” liperikaulaisia kirkonmiehiä ja harrasta muutakin kirkkoväkeä, mutta kirkossa he eivät kokoontuneet!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys lähes unohtaa kotimaiset avuntarvitsijat

Sunnuntai 8.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittain järjestämä hyväntekeväisyyskeräys.

 

 

Ensimmäinen Yhteisvastuukeräys järjestettiin vuonna 1950.

 

 

Vuoteen 1963 saakka Yhteisvastuukeräyksellä kerätyt varat ohjattiin kotimaan vähävaraisten olojen parantamiseen, mutta sen jälkeen merkittävä osa keräystuotoista on ohjattu eri puolilla maailmaa olevien ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.

 

 

Nykyään peräti 60 % Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ohjataan ulkomaisten kohteiden avustamiseen ja vain 20 % käytetään kotimaassa vaihtuvien kohteiden rahoittamiseen ja loput 20 % käytetään kirkon ja seurakuntien harjoittaman avustustyön tukemiseen.

 

 

Yhteisvastuukeräyksen suorittamisesta vastaa Kirkkopalvelut ry, jonka taustalla ovat mm. yli 350 evankelisluterilaista seurakuntaa. Kirkkopalvelut ry määrittelee tehtävänsä näin:

 

 "Teemme yhdessä töitä sen eteen, että seurakunnat ja kansankirkko voivat kukoistaa nyt ja tulevaisuudessa".

 

Tehtävänkuvauksessa annetaan kuva, että työ kohdistuu kotimaisten seurakuntien ja suomalaisen kansankirkon puolesta tehtävään työhön.

 

Aiempina vuosina olen osallistunut Yhteisvastuu-keräykseen lahjoittamalla keräykseen muutaman lantin, mutta sen jälkeen, kun minulle valkeni keräystuottojen valuminen pääasiassa ulkomaille, olen suhtautunut keräykseen kriittisesti.

 

 

Toivon, että Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen ja jakaa suurimman osan keräystuotoistaan kotimaisille avuntarvitsijoille. Olen varma, että avuntarvitsijoita kotimaassakin riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Evakelis-luterilaisen kirkon hiippakuntajako on erikoinen tapa pahoinpidellä Suomen kuntakarttaa

Keskiviikko 18.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä opin, että kaikilla organisaatioilla on oma tapansa jakaa Suomen kunnat erilaisiin kokonaisuuksiin.

 

 

Aluevastuussa ollessani vastuualueeni pääasiallinen nimi oli Länsi-Suomen myyntialue.

 

 

Siihen kuuluivat koko ajan Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, mutta oli vaiheita, jolloin siihen kuuluivat noiden kolmen maakunnan lisäksi mm. Hämeenlinna, Lahti, Helsinki, itäinen Uusimaa, läntinen Uusimaa, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

 

 

Se oli Rehuraisio Oy:n tapa pahoinpidellä läntisen Suomen karttaa.

 

**************

 

Olen viime päivinä saanut perehtyä ”hengelliseen rälssiin”, kun olen ollut taustaryhmäni vastuuhenkilönä Tampereen hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkoedustajien ehdokasasettelussa.

 

 

Tampereen hiippakunnan seurakuntajako on todella eriskummallinen ja se edustaa yhtä ääripäätä sellaisen organisaation alueellisen kokonaisuuden osalta, jonka pääpaikkana on Tampere ja josta organisaatiosta käytetään termiä ”Tampereen…” eli tässä tapauksessa...

”Tampereen hiippakunta”!

 

 

 

 

 

 

 Tämä kuva on vuodelta 2004 ja siinä ei luonnollisestikaan ole huomioitu sen jälkeen tapahtuneita kuntaliitoksia!  Kartta on kuitenkin kirkonkuvineen niin sympaattinen, että julkaisen sen tässä!

 

 

 

 

 

 

 

Parhaiten Tampereen hiippakunnan alue näkyy tästä siirtokuvasta, jonka imuroin Tampereen hiippakunnan nettisivuilta.

Tampereen hiippakunta jakaantuu kahdeksaan rovastikuntaan, jotka ovat:

• Tampereen Tuomiorovastikunta
• Hämeenkyrön rovastikunta
• Ruoveden rovastikunta
• Hollolan rovastikunta
• Hämeenlinnan rovastikunta
• Janakkalan rovastikunta
• Tammelan rovastikunta
• Sääksmäen rovastikunta

 

Rovastikuntajako on jokseenkin mielekäs, mutta kuntakohtaisesti herättää suurta kummastusta, että Tampereen hiippakuntaan kuuluu mm. sellainen vahva varsinais-suomalainen seurakunta kuin Someron seurakunta!

 

Melkein Helsingin kupeessa sijaitseva Orimattila kuuluu myös Tampereen hiippakuntaan.

 

Yllätys, yllätys: Keski-Suomesta Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan!

 

Toisaalta on vaikea ymmärtää, että mm. Sastamala, Parkano, Kihniö ja Virrat eivät kuulu Tampereen hiippakuntaan!

 

 

No, mikäs minä olen ihmettelemään näitä hengellisen rälssin aluejakoja ja tapaa pahoinpidellä Suomen karttaa, mutta ihmettelen kuitenkin joka tapauksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lauma hajoaa, kun paimen syöksyy rotkoon

Maanantai 1.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Viime perjantai oli synkkä päivä evankelis-luterilaiselle kirkolle ja todennäköisesti myös Kokoomukselle.

 

Synkkyys johtui, kun Eduskunta antoi äänestyksessä tukensa avioliittolain muutokselle.

 

Avioliittolain muutoksella ei ehkä sinällään olisi ollut dramaattisia vaikutuksia evankelis-luterilaiselle kirkolle, mutta äänestystuloksen jälkeen seurannut arkkipiispa Kari Mäkisen taitamaton menettely muodostui kohtalokkaaksi kirkolle.

 

Arkkipiispan lausunto päästi valloilleen ennen näkemättömän hyökyaallon kirkosta eroamisille.

 

Kirkkokuntamme paimen – arkkipiispa - syöksyi mielipiteineen rotkoon ja nyt lauma eli me kirkkokansa olemme hajoamassa!

 

Mäkisen lausunto on malliesimerkki siitä, että mitä huono johtaja merkitsee yhteisölle.

 

Huono johtaja vie johtamansa yhteisön turmioon ja pahimmassa tapauksessa saa aikaan sen, että yhteisö häviää kokonaan.

 

Kirkolliskokouksella riittää seuraavassa kokouksessaan puuhaa, jotta kirkkokuntamme pystyy pelastamaan sen mitä on pelastettavissa.

 

 

*************

 

 

Kokoomuksen osalta tilanne saattaa muodostua samanlaiseksi kuin evankelis-luterilaisessa kirkossa.

 

Pääministeri Alexander Stubb asettui näkyvästi etukäteen puolustamaan avioliittolain muutosta ja sai puuttumisellaan aikaan suurta hämminkiä kokoomuslaisten joukoissa.

 

Kokoomuksen ”paimenen” toimien vaikutus ei näy niin reaaliaikaisesti kuin näkyy evakelis-luterilaisen kirkon paimenen hoipertelu, mutta odotettavissa on, että Stubb´n uusin töppäys heikentää kokoomuksen kannatusta.

 

Myös kokoomuksen ”paimen” syöksyi avioliittolain käsittelyn yhteydessä rotkoon ja nyt kokoomuslauma on hajoamassa.

 

 

***********

 

 

Näyttää, että avioliittolain eduskuntakäsittelyssä SDP selvisi lähes olemattomin vaurioin ja se on uusin osoitus Antti Rinteen taidoista.

 

 

************

 

 

 

Tänään alkoi joulukuu ja on mielenkiintoista nähdä, että miten joulukuussa julkistettavissa gallupeissa eri puolueiden kannatukset ovat kehittyneet.

 

 

Niitä odotellessa!

 

 

-Esko Erkkilä-