Ensimmäinen matkani yksinäni tuolihissillä rinnettä alaspäin!

Torstai 29.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen joskus matkannut pohjoisen laskettelukeskuksissa tuolihissillä rinnettä ylöspäin ja monesti samalla istuimella on istunut myös ”joku muu”!

 

 

Taannoisella Italian-matkallamme matkasin rinnettä alaspäin ja yksinistuttavalla tuolihissillä!

 

 

Tässä pieni kuvakertomus asiasta:

 

 

 

 

 

Todiste, että etelä-Tirolissa sijaitsevaa italialaiskylää kutsutaan myös sen saksankielisellä nimellä Dorf Tirol.

 

 

 

 

 

Osa meistä matkalaisista lähti bussilla Tirolosta eli Dorf Tirolista bussilla alaspäin Meranon kaupunkiin, mutta…

 

 

 

 

 

…valtaosa lähti kävellen kylän sessellift-asemalle, josta pääsisimme sesselliftillä eli tuolihissillä alas Meranon kaupunkiin.

 

 

 

 

 

Kävelymatka kylän keskustasta tuolihissin yläasemalle oli kilometrin verran ja…

 

 

 

 

 

…matkalla saimme ihailla hienoja omenatarhoja,…

 

 

 

 

 

…kauniita kukkaistutuksia ja…

 

 

 

 

 

…houkuttelevia itsepalveluun perustuvia omenatarjouksia.

 

 

 

 

 

Kilometrin verran käveltyämme saavuimme Meranon kaupunkiin johtavan tuolihissin – sesselliftin – yläasemalle.

 

 

 

 

 

Yläasemalla meidät ohjattiin yksitellen tuolihissiin, joka kuljetti meidät 270 metriä alamäkeen Meranon kaupungin keskustaan.

 

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, kun matkustan tuolihissillä alas Meranoon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaantulijoitakin oli!

 

 

 

 

 

Olin tuolissa numero 36 ja edessäni tuolissa numero 35 matkasi eräs matkalaisistamme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ala-asema lähestyy!

 

 

 

 

 

Tuolihississä reppu on paikallaan pitää etupuolella, mutta ei samasta syystä kuin kuten kuulemani mukaan Nilsiän Nipasenmäessä, jossa reppu varastetaan, jos sitä pitää selässään!

 

 

Olipa ensimmäinen kerta, kun matkasin tuolihissillä rinnettä alaspäin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Tirolissa Tirolan kylässä italialainen ja saksalainen kulttuuri sulautuvat yhteen

Keskiviikko 28.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään taannoisen Italian-matkamme tunnelmointia, kun kerron matkastamme etelä-Tirolissa sijaitsevaan Tirolan kylään.

 

Tirolan kylä – saksaksi Dorf Tirol - sijaitsee Meranon kaupungin yläpuolella sijaitsevalla tasangolla. Kylä sijaitsee lähes 600 metrin korkeudessa ja sen on tosiaan sekoitus italialaista ja saksalaista kulttuuria.

 

 

Mutta ensin muutama bussin ikkunasta otettu kuva, kun matkasimme Tirolaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Dolomiittien dramaattista hohtoa!

 

 

 

 

 

 

 

 

Enää 4 kilometriä ylöspäin kohti Tirolaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsimme Tirolaan ja…

 

 

 

 

 

…aloimme tutustumaan kylään.

 

 

 

 

 

Voitte olla varmoja, että…

 

 

 

 

 

…minua kiinnostivat tarjolla olevat valkosipulit!

 

 

 

 

 

Poikkesimme olusilla, ihailimme läheisellä vuorella sijaitsevaa linnaa sekä…

 

 

 

 

 

…hienoja näköaloja.

 

 

 

 

 

Katujen varsilla oli tarjolla itsepalveluna omenoita ja…

 

 

 

 

 

…hinnatkin olivat kohdallaan.

 

 

 

 

 

Kyläkierroksen jälkeen kokoonnuimme koko joukolla yhteen ja edessä olikin jännittävä kokemus, mutta siitä joskus toiste tarkemmin!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Verona on Romeon ja Julian lisäksi huomattava bisnesmaailman keskus

Keskiviikko 21.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Italiassa taloudellisen hyvinvoinnin painopiste sijoittuu maan pohjoisosiin.

 

 

Taloudellisen hyvinvoinnin eräs kaupungeista on Verona, jossa kävimme taannoisella Italian-matkallamme 2.10.2018.

 

 

 

 

 

Verona on kuuluisa parvekkeesta, jonka alapuolella Romeo pyrki liehittelemään Juliaa - traaginen William Shakespearen rakkaustarina!

 

 

 

 

 

Verona on sijoittunut Adigejoen varrelle – Veronan keskeisimmät nähtävyydet sijoittuvat kuvassa näkyvän Adigejoen vasemmalle puolelle.

 

 

 

Matkailun lisäksi Verona on vilkas liike-elämän keskus ja sen huomaa, kun kulkee Veronan keskustassa.

 

 

Seuraavassa kuvakavalkaadi niiden yritysten näyteikkunoista, jotka sijaitsevat Veronan pääkadulla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

Hengästyttävän näyteikkunakierroksen jälkeen oli enemmän kuin paikallaan yhdet oluset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Gran Teatro La Fenice eli Venetsian oopperatalo on noussut jo monesti tuhkasta

Tiistai 20.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Saimme Italian matkallamme 3.10.2018 tutustua Venetsian oopperataloon – toki vain ulkopuolelta, mutta kumminkin.

 

 

 

 

 

Emme käyneet sisällä oopperatalossa, mutta katselimme maailmankuulua oopperataloa ulkoapäin.

 

 

Teatro La Fenicen tunnus näkyy tässäkin kuvassani pääsisäänkäynnin yläpuolella ja…

 

 

 

 

 

…tässä punaisen Madam  Butterfly-esitystä mainostavan punaisen mainoslakanan alapuolella.

 

 

Harmittelen, kun en huomannut kuvata tunnusta lähikuvana!

 

 

****************

 

 

La Fenice merkitsee ”tuhkasta nousemista” ja Venetsian oopperatalo onkin joutunut kolmesti tulipalon uhriksi.

 

 

Ensimmäisen kerran oopperatalo joutui tulipalon uhriksi vuonna 1774 ja kestikin aina vuoteen 1792 saakka ennen kuin oopperatalo oli taas valmis.

 

 

Toisen kerran Venetsian oopperatalo joutui tulipalon kohteeksi vuonna 1836 ja nyt talo valmistuikin ripeästi, sillä jo seuraavana vuonna se oli taas valmis.

 

 

Kolmas tulipalo kohtasi Venetsian oopperataloa vuonna 1996 ja silloin talosta jäivät ehjiksi ainoastaan talon ulkoseinät.

 

 

Viimeisin tulipalo oli tahallaan sytytetty ja sytyttäjinä olivat kaksi sähköasentajaa, joiden yritys oli saamassa merkittävät sopimussakot, sillä heidän vastuullaan olleet oopperatalon sähkötyöt olivat vakavasti myöhässä.

 

 

 

 

 

Venetsialaisella paikallisoppaallamme oli mukanaan tulipalon jälkeen ilmestynyt paikallislehti, jossa kerrottiin oopperatalon saamista tulipalovaurioista.

 

 

Harmillista, kun emme ehtineet tutustumaan Venetsian oopperataloon sisäpuolelta, mutta hyvä kun edes näin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Made in Murano

Lauantai 10.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Lasi- ja koriste-esineissä käsite ”Murano” lienee lähes kaikille tuttu ja monien mielessä se merkitsee korkeaa laatua.

 

 

Niin myös minulle, vaikka ennen Italian-matkaamme en osannutkaan hahmottaa tuota ”Murano” –käsitettä lainkaan oikein.

 

 

Nyt tiedän, että kauan sitten Venetsiassa oli paljon lasinpuhaltajia, mutta verstaiden suuren palovaarallisuuden vuoksi heidät ”häädettiin” 1200 –luvulla Venetsiaan kuuluvalle Muranon saarelle.

 

 

Muranon saarelle siirtyneet lasinpuhaltajat ja lasipajat kehittivät omat erikoisuutensa ja niiden avulla Murano kohosi lasiesineiden osalta omaan sarjaansa.

 

 

Muranon saarelle on hyvät vesiliikenneyhteydet mm. Pyhän Markuksen aukiolta, josta Muranoon kulkee vaporettoja eli vesibusseja sekä vesitakseja.

 

 

Venetsiassa on lukemattomia myymälöitä, jotka myyvät Muranon lasinpuhaltajien valmistamia lasiesineitä ja seuraavassa kuvakimara näiden myymälöiden näyteikkunatarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Gondoliajelu kanavilla kuuluu Venetsiassa matkaohjelmaan

Perjantai 9.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Useimmille ensimmäinen asia, joka tulee mieleen Venetsiasta, ovat kanavilla lipuvat gondolit.

 

 

Vierailimme Venetsiassa 3.10.2018 ja totta kai halusimme kokea gondoliajelun.

 

 

 

 

 

Gondolieerit pitivät puolenpäivän jälkeen lounastauon ja sen vuoksi lähtöpaikalla olikin melkoiset jonot, kun gondolieerit päättivät siestansa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Gondolissa on kuusi paikkaa; kaksi takana, kaksi samalla laidalla ja yksi toisella laidalla sekä yksi keulassa.

 

 

Gondolieeri ohjaa gondolia pitkällä airolla, jonka pituuden määrittelee gondolieerin pituus.

 

 

Airo on jatkuvasti vedessä ja gondolieeri liikuttelee sitä saksanpähkinäpuusta valmistetussa hankaimessa.

 

 

Gondolieeri ohjaa gondoliaan myös siten, että potkii seinistä vauhtia ja samalla saattaa muuttaa hieman gondolin kulkusuuntaa.

 

 

Valitettavasti monet nykyajan gondolieerit ovat sidottuja myöskin kännykkäänsä!

 

 

 

 

 

Kanavien varren talojen seinien vesirajassa on paikoitellen runsaastikin kotiloita.

 

 

 

Nautitaanpa nyt muutaman kuvan verran ajelusta, jota en keskeytä kuvanselityksillä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

Kanavilla on vilkasta liikennettä, mutta taitavasti gondolieerit pujottelevat siellä jopa moottoriveneiden kanssa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Gondolimatkamme kävi myös Canal Grandella, mutta vakaasti sielläkin matka taittui, vaikka liikenteessä oli isojakin vesibusseja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Gondoliajelumme alkoi päättymään, mutta…

 

 

 

 

 

…vielä näimme värikkäästi liihottelevan ladyn ja…

 

 

 

 

 

…jonkun seurueen gondolimatkalleen varaaman kitaristin.

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Rantautumispaikalla oli tietenkin mahdollisuus antaa juomarahaa sille nuorukaiselle, joka piti gondolia tukevasti paikoillaan, kun nousimme maihin!

 

 

 

 

 

Juttuni lopuksi kuva tavallista prameammasta gondolin sivukoristeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi olimme Venetsiassa lokakuun alussa 2018 ja emmekä lokakuun lopussa 2018!

Torstai 8.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Matkamme Italiaan syys-lokakuun vaihteessa osui ajoitukseltaan oikeaan, sillä kuukautta myöhemmin olisimme joutuneet keskelle Italian tulvia, rankkasateita ja maanvyöryjä.

 

 

Erityisen tyytyväinen täytyy olla siihen, että pystyimme 3.10.2018 toteuttamaan vierailumme Venetsiaan ”kuivin jaloin”!

 

 

Vajaat kuukausi käyntimme jälkeen Venetsia joutui kokemaan sen, että vesi nousi kaupungissa jopa 1,5 metriä!

 

 

Vedennousu merkitsi, että kuivin jaloin kaupunkiin ei ole pystynyt tutustumaan – vesi on yhä edelleen korkealla.

 

 

Parhaan kuvan Venetsian nykytilanteessa saa, kun googlaa vaikkapa näin: ”Pyhän Markuksen aukion tulvat”.  Noin googlaten pääsee tutustumaan Helsingin Sanomien 29.10.2018 julkaisemaan puhuttelevaan artikkeliin ”Venetsia veden vallassa”!  Kannattaa tutustua!

 

 ***************

 

 

Venetsiassa on varustauduttu pikkutulviin, sillä Pyhän Markuksen aukiolla ja myös muualla on varastoituna pukkien päälle rakennettavia kävelysiltoja ja niistä tässä jokunen kuva, joiden tarkoitusta en täysin osannut kuvaushetkellä tiedostaa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt Venetsian tulvat ovat olleet kuitenkin sitä kokoluokkaa, että noin matalista kävelysilloista ei ole mitään hyötyä ja sen vuoksi kaupungin työntekijät kokoilevatkin niitä taas odottamaan pienempiä tulvia - työntekijät kahlaavat "muniin" yltävässä vedessä!

 

 

****************

 

 

 

Tässä vielä kolme kuvaa ”kuivasta Venetsiasta” eli siitä Venetsiasta, jonka matkallamme koimme!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikilla noilla paikoilla on nyt vähintään 20 - 30 senttiä vettä - pahimmillaan vettä oli yli puoli metriä!  

Pyhän Markuksen aukion pulutkin ovat joutuneet uimasille!

 

 

En olisi pienimmässä mielessänikään uskonut, että venetsialaismaisema muuttuu vajaassa kuukaudessa täysin toiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pyhän Markuksen aukio on Venetsian helmi

Keskiviikko 7.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Pyhän Markuksen aukio eli Piazza San Marco on Venetsiassa sijaitseva tori tai aukio, joka tunnetaan myös yksinkertaisesti nimellä Piazza.

 

 

 

 

 

Pyhän Markuksen aukio oli meille keskeinen paikka, kun 3.10.2018 vierailimme Venetsiassa, sillä sinne saavuimme laivalla Canal Grandea pitkin ja sieltä lähdimme kävelemään paluumatkallamme kohti lähtösatamaamme.

 

 

 

 

 

Aukion laidalla sijaitsevat Pyhän Markuksen kirkko eli Basilica di San Marco,…

 

 

 

 

 

…Campanile di San Marco eli Pyhän Markuksen kellotorni sekä…

 

 

 

 

 

…aukion laidalla sijaitseva Torre dell'Orologion kellotorni.

 

 

Pyhän Markuksen kellotorni on Venetsian korkein rakennus ja sillä on korkeutta 98,6 metriä.

 

 

Vuonna 1609 Galileo Galilei demonstroi kehittämänsä kaukoputken toimintaa Pyhän Markuksen tornissa.

 

 

Ensikertalaiselle kävijälle suorastaan hämmentävää!

 

 *******************

 

Pyhän Markuksen kirkkoon on mahdollista päästä pientä maksua vastaan, mutta emme siellä poikenneet.

 

 

Tässä kuitenkin muutama kuva kirkosta sen ulkopuolelta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Venetsia ja Pyhän Markuksen aukio ovat täynnä mielenkiintoista historiaa, mutta myös nykypäivää - nykypäivä tulvineen ei kylläkään ole mitään miellyttävää, mutta siitä puolesta ehkä joskus toiste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vesiliikennevilskettä, kun matkasimme Venetsiaan!

Tiistai 6.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Käynti Venetsiassa on jokaisen Italiassa vierailevan unelmissa ja niin myös meillä, jotka teimme matkan Italiaan syys-lokakuun vaihteessa.

 

 

Unelmamme toteutui, kun vierailimme Venetsiassa 3.10.2018.

 

 

Venetsiassa ei ole autoliikennettä, sillä kaupunki sijaitsee 118 saarella.

 

 

 

 

 

Saavuimme Venetsian-matkallamme Troncetton autoparkkiin, jossa matkanjohtajamme Heidi osti meille lippuautomaatista menoliput Venetsiaan.

 

 

 

 

 

Troncettosta  matkustimme kanavaa – Canal Grande - pitkin…

 

 

 

 

 

…Piazza San Marcolle eli Pyhän Markuksen torille.

 

 

Canal Grandella oli vilkas liikenne ja seuraavassa muutamia kuvia kanaaliliikenteestä sekä niistä rakennuksista, jotka sijaitsevat kanaalin äärellä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rautatieasema eli Ferrovia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 **********************

 

 

 

 

Saavuimme Pyhän Markuksen torille ja pääsimme uusiin seikkailuihin!

Siitä kai olemme yhtä mieltä, että saapumisreitti Venetsiassa Pyhän Markuksen torille poikkeaa melkoisesti siitä, kun saavumme Mannerheimintietä Helsingin keskustaan tai Lempääläntietä Tampereella Viinikan liikenneympyrään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Italiassa keitetyn kananmunan saaminen aamupalapöytään vaatii omatoimisuutta

Keskiviikko 31.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Mielelläni nautin hotelliaamupalalla keitetyn kananmunan.

 

 

Italiassa keitetyn kananmunan saaminen aamupalapöytään vaatii melkoista omatoimisuutta, mutta kerran jaksoin ahertaa taannoisella Italian-matkallamme, että saatoin nauttia keitetystä kananmunasta!

 

 

 

 

 

Italialaishotellin aamupalapöydässä on kyllä kananmunia, mutta ne ovat raakoja!

 

 

Raakojen kananmunien vieressä on keitto-ohje: ”Dip your egg in boiling water” ja ohjeessa kerrotaan, että;

 

• 3 - 4 minuutin keittäminen = pehmeä kananmuna
• 6 minuuttia = kova kananmuna
• 15 minutes ideal cooking of boiled egg

 

 

 

 

 

Kuumavesikattilan vierellä on kananmunien omatoimiseen keittämiseen tarkoitettuja härpäkkeitä…

 

 

 

 

 

…joihin hotellivieras voi laittaa raa´an kananmunan ja…

 

 

 

 

 

…sitten härpäke kananmunineen vaan kuumavesikattilaan ja odottamaan!

 

 

 

 

 

Käyhän se kananmunien keittäminen omatoimisestikin, mutta ainakaan minulla ei riittänyt viikon aikana aikaa puuhastella kananmunien keittämisessä kuin näytösluonteisesti yhtenä aamuna!

Lohdutukseksi se, että italialaiseen tapaan hotellivieraat saavat olla omatoimisia keitetyn kananmunan saamiseksi myös monissa muissa maissa!

 

 

 

No, säästyypähän hotellinpitäjiltä kananmunien hankkiminen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alkon valikoimissa olevan Amarone della Valpolicella Classico I Castei -viinin alkulähteillä

Tiistai 30.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Saimme 2.10.2018 vierailla Italiassa Veronan lähellä Amarone della Valpolicella Classico I Castei – viiniä tuottavan pienehkön viinituottajan tilalla ja osallistua viininmaistajaisiin.

 

 

Kyseessä oli Michele Castellani - niminen pienehkö perheyritys, joka on keskittynyt Valpolicellan alueen viineihin.

 

 

Tilalla tehdään kaikki itse ja Mara Castellani johtaa tilaa kahden sisaruksensa kanssa. Tilan vuosituotanto on noin 300 000 pulloa, joista noin 70 000 pulloa on Amaronea. I Castei on viljelypalstan nimi. Amaronen kysyntä kasvaa koko ajan maailmalla, mutta tiukat säännökset rajaavat Amaronen tuotantoa.

 

 

 

 

 

Vierailimme tilan viinitarhassa ja…

 

 

 

 

 

…viinisäiliöiden äärellä.

 

 

 

 

 

Viinitilan piha-alueella oli valmiina juurikorjattuja viinirypäleitä ja…

 

 

 

 

 

…huomiotamme kiinnitti, että tilan traktoreista ainakin yksi oli merkiltään Ferrari!

 

 

 

 

 

Amaronen valmistuksessa käytettävät yleisimmät rypälelajikkeet ovat Corvina, Rondinella ja Molinaro – ne kaikki olivat meille esillä rypälevarastossa!

 

 

 

 

 

Viinit vaativat muutaman vuoden kypsymisajan ja…

 

 

 

 

 

…sinä aikana niiden kehittymistä seurataan.

 

 

 

 

 

Käyntikohdetilamme viinien kattonimi on Gamba ja…

 

 

 

 

 

…käyntimme aikana saimme maistella peräti neljää eri viinilaatua.

 

 

 

 

 

Viinilaatujen lisäksi meillä oli mahdollisuus maistella kahta erilaatuista grappaa, joita tilalla valmistetaan. Grappahan on eräänlaista pontikkaa ja sen alkoholipitoisuus on korkea.

 

 

 

 

 

En ole tainnut koskaan olla näin runsaissa viinimaistajaisissa, kuin saimme olla Michele Castellani –tilalla!

 

 

 

 

 

Viinitilan toimintaa meille esitellyt neitonen osasi asiansa, mutta kuten eilen kerroin, hän ei muka tiennyt mitään Italian viininviljelylleen saamista EU-tuista eikä niistä kansallisista tukitoimista, joita Italian valtio antaa viininviljelijöilleen!

 

 

*****************

 

 

Amarone-viinit ovat Alkossa hintavia, sillä niiden hinta asettuu sinne 50 euron tasolle litrahinnaltaan ja toimitusaikana niillä tapaa olla muutama päivä.

 

 

*****************

 

 

 

 

 

Siitä huolimatta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Italiassa ja Portugalissa viininviljelijät heittäytyvät kovin tietämättömiksi, kun heiltä kyselee EU:n maksamia ja kansallisia tukia viininviljelylle

Maanantai 29.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen viime vuosina tavannut parikin kertaa vuodessa osallistua Portugaliin tai Italiaan suuntautuneille seuramatkoille, joilla ainakin yhtenä tai muutamana kohteena on paikallinen viininviljelytila.

 

 

Tutustumiset viininviljelytilojen arkipäivään ovat aina olleet mielenkiintoisia ja mielenkiinnolle viinitiloilla on aina miellyttävä päätös eli se, kun vierailijat saavat nauttia muutaman lasillisen tilan tuottamaa viiniä.

 

 

Viininmaistajaisissakin täytyy kirkkaana pitää mielessään se, että ilmaisia lounaita ei ole ja sama totuus pätee myös viininmaistajaisiin – matkatoimistot ovat takuuvarmasti sisällyttäneet viinitilavierailun kustannukset ja tarjoilut siihen laskuun, jonka matkasta olemme maksaneet.

 

 

No, emme siitä kanna murhetta ainakaan silloin, kun saamme tutustua joko portugalilaisen tai italialaisen viinitilan arkeen.

 

 

**************

 

 

Lokakuun alussa sain matkaseurueeni mukana osallistua viinitilavierailulle lähellä Veronaan sijaitsevalle perheomisteiselle viinitilalle Valpolicellassa.

 

 

Työelämän ajoilta tiedän, että Euroopan Unionissa noudatetaan yhteistä maatalouspolitiikkaa ja viininviljelys on EU:n maatalouspolitiikan tärkeä osa-alue.

 

 

Viininviljelys ja sen tukeminen ovat tärkeitä etelä-Euroopan viininviljelijöille ja siitä kertoo jo yksistään se, että joka torstaina Brysselissä järjestettävässä viljojen hallintokomitean kokouksessa suurimpia viinintuottajamaita edustavat alan erikoisasiantuntija, jotka saapuvat neuvotteluhuoneeseen, kun aletaan keskustelemaan ja päättämään Unionin viininviljelyyn liittyvistä kysymyksistä.

 

 

Suomea samassa neuvottelussa edustaa yksi ja sama henkilö ja hän istua nököttää paikallaan, kun keskustellaan rehuviljasta, leipäviljasta, kauran vientikysymyksistä , mallasohrasta tai viininviljelystä ja viljojen saamista EU-tuista.

 

 

 

Kysyin Valpolicellassa kohteenamme olleella viinitilalla EU:n maksamista tuista ja niistä viininviljelyyn suunnatuista kansallista tuista, joita Iltalian valtio ohjaa italialaisen viininviljelyn tukemiseksi.

 

 

 

 

 

En suinkaan yllättynyt, kun kohteenamme olleen viinitilan viehättävä edustaja heittäytyi täysin tietämättömäksi EU:n ja Italian valtion maksamista tuista – näin minulle on käynyt useasti ennenkin!

 

 

 

 

Onneksi kuvasin tilan viinikellarin seinällä olleen plakaatin ja kun käännätin Googlella kuvassa näkyvän ”PSR-D.G.R. n. 573 del 15/4/2014” –tekstin, totesin kyseessä olevan EU:n asetuksen N:o 1305/2013, joka selvittää myös maaseuturahaston rahoitusosuuden jakautuminen EU:n jäsenvaltioiden kesken.

 

 

Asetuksessa mainitaan, että Italialle myönnetään 10 429 710 767 euroa vuosiksi 2014-2020.

 

 

Seitsemän vuoden tukijaksolla Italialle myönnetään EU:n maaseuturahastosta siis…

 

…10 miljardia 429 miljoonaa 710 tuhatta ja 767 euroa!

 

 

Vuositasolla summa merkitsee n. 1.489 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arena di Verona...

Tiistai 23.10.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Julian parvekkeen jälkeen seuraava kulttuurikohde, johon tutustuimme Veronassa.

 

 

 

 

 

Tutustuimme tähän maailmankuuluun roomalaiseen amfiteatteriin vain ulkopuolelta.

 

 

 

 

 

Arena di Verona on rakennettu jo ensimmäisellä vuosisadalla, mutta se on käytössä…

 

 

 

 

 

…yhä edelleen.

 

 

 

 

 

Arena di Veronaan oli siellä käydessämme pitkät asiakasjonot ja sen vuoksi emme edes pyrkineet näkemään areenaa sisältäpäin.

 

 

 

 

 

On helppo uskoa, että Arena di Veronalle mahtui aikoinaan 30.000 katsojaa, mutta nykyisin katsojamäärät on rajoitettu 15.000 katsojaan.

 

 

 

 

 

Käyntimme aikana Arena di Veronaa valvoi vain yksi viehättävä paikallispoliisi ajoneuvonaan Vespa, mutta toki…

 

 

 

 

 

…torin turvallisuudesta vastasivat myös hieman taistelukykyisimmät joukot!

 

 

 

 

 

Ehkä joskus toiste Arena di Veronalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Julian parvekkeen alla Veronassa

Maanantai 22.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Syys – lokakuun vaihteessa Italiaan suuntautuneen lomamatkamme erästä kulttuuriantia oli, kun saimme Veronassa tutustua William Shakespearen vuosien 1591 – 1595 tienoilla kirjoittaman Julia ja Romeo –tragediasta kuuluisaan parvekkeeseen.

 

 

Tragedia sijoittuu Shakespearen toimesta Veronaan ja se kertoo Romeo Montaguesta ja Julia Capuletista, joiden suvut ovat olleet riidoissa ylimuistoisista ajoista lähtien. Sukuriidat eivät kuitenkaan estäneet kahden rakastavaisen rakkautta.

 

 

William Shakespeare ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti taideteoksen Romeosta ja Juliasta, sillä hänellä oli vaikuttiminaan ainakin italialaisen Luigi di Porton kirjoittama tarina kahdesta rakastavaisesta, joka on kirjoitettu jo 1520-luvulla!

 

 

 

 

 

Julian parvekkeesta oli vaikea saada kuvaa, sillä sen alla pyöri koko ajan mieletön ihmismassa ja parvekkeellakin oli koko ajan ihmisiä, sillä parvekkeelle pääsi käymään pääsymaksun maksamalla.

 

 

Onnistuin kuitenkin kuvaamaan tyhjän parvekkeen!

 

 

 

 

 

Parvekkeen alla on kullattu Juliaa esittävä veistos ja sanotaan, että Julian rintoja koskettamalla saa iloa rakkauteensa – taisin minäkin hipaista Julian rintaa!

 

 

 

 

 

Julian parvekkeen alle kuljetaan porttikäytävän kautta ja porttikäytävän seiniin ovat rakastavaiset riipustaneet rakkaudentunnustuksiaan. Porttikäytävän seinät puhdistetaan kerran viikossa, mutta hyvin nopeasti seinille ilmestyy uusia rakkaudentunnustuksia.

 

 

 

Julian talo on peräisin 1200-luvulta ja se sijaitsee osoitteessa Via Cappello 23.

 

 

Pitäkäähän ykköskohteena, kun käytte Veronassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Von Goethen jalanjäljillä

Sunnuntai 21.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Johann Wolfgang von Goeth, syntyi Frankfurtissa vuonna 1749 ja kuoli Weimarissa 1832.

 

Goethe oli saksalainen yleisnero, sillä hän oli runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tutkija, taidemaalari ja myös Wiemarin valtion pääministeri.

 

 

Olen ”törmännyt” Goetheen ainakin kahdesti:

 

 

Ensimmäinen kosketukseni Goetheen oli joskus 1960-luvun alkupuolella, jolloin osallistuin Viljakkalassa kansakoululaisten runonlausuntakilpailuihin.

 

Osanottajia oli seitsemän ja ainoana poikana sijoituin neljänneksi eli kolme tyttöä oli minua taidokkaampia, mutta kolme tyttöä jäi jälkeeni.

 

Sain palkinnoksi von Goethen paksun runokirjan. En arvostanut palkintoani, vaan piilotin sen kotini vintille sahajauhojen alle.

 

 

Joskus kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin kaivoin runokirjan esille, mutta en nyt kuolemaksikaan muista, että missä se nyt on – löytyy varmasti synnyinkotini kamarista!

 

 

 

 

 

Toinen muistoni ja kokemukseni Johan Wolfgang von Goethesta on taannoiselta matkaltamme Italian, jossa Malcesínan kaupungissa Gardajärven rannalla osuimme taloon, jossa Goethe on ollut syyskuun 12. päivänä 1786 eli vuosilukuna MDCCLXXXVI!

 

 

Johan Wolfgang von Goethesta ja jopa hänen Malcesinan vierailustaan löytyy paljon tietoa googlaamalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suosittelen risteilyä Gardajärvellä!

Perjantai 19.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Italian-matkallamme eräs mieliinpainunut tapahtuma oli risteily Gardajärvellä.

 

 

Gardajärvi esiintyy useissa Italiaa esittelevissä matkaesitteissä ja matkakohteena se onkin mielenkiintoinen.

 

 

Gardajärvi on italiaksi ”Lago di Garda”.

 

 

Gardajärvi eli Lago di Garda on leveydeltään melko kapea, mutta sillä on pituutta 51,6 kilometriä.

 

 

 

 

 

 

Matkustajaliikenne Gardajärvellä on vilkasta ja sitä hoitaa Italian liikenneministeriön alainen osasto, Gestione Governativa Navigazione Laghi. Yhtiöllä on Gardajärven liikenteessä yhteensä 29 laivaa.

 

 

 

Teimme Gardajärvella parituntisen risteilyn, joka eteni…

 

 

 

 

 

 

…Barloninosta  Malcesineen.

 

 

 

Sää oli sumuinen, mutta näkymät laivalta olivat kiinnostavat.

 

 

Tässä kuvakavalkaadi laivamatkallamme  nähdystä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mieluusti suosittelen Gardajärven risteilyä eli risteilyä Lago di Gardalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei onnistuisi Suomessa!

Maanantai 15.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että jatkan tänään kertomustani, kun Italian matkallamme tutustuimme San Zeno di Montagnassa…

 

 

 

 

…Salumeria Lenottin herkkukauppaan ja sen tuotantotiloihin – yrityksen markkinointinimi on Salumi del Monte Baldo.

 

 

 

 

 

Saavuimme vuoristokylään ja heti ensimmäisenä iltana meille oli varattuna herkkukaupassa maittavat maistiaiset paikallisen viinin kera.

 

 

Luin yrityksen verkkosivuilta, että kuvassa näkyvä maistiaistarjoilu maksaa 7,70 euroa per annos – on selvää, että Albatrostravel oli sisällyttänyt tuon hinnan matkamme hintaan eli itse maksamiamme herkkuja nautimme.

 

 

 

 

 

Yrityksen omistaja oli iloinen velikulta ja mainio kauppamies.  Hyvällä englanninkielellä hän esitteli myynnissä olevia tuotteita.

 

 

******************

 

 

 

Neljäkymmentä vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksena olleena minulle oli yllätys, että niine kamppeinemme siirryimme yli kolmenkymmenen hengen voimin yrityksen tuotantotiloihin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yrityksen omistaja esitteli tuotantotiloissa koneita, joilla salamimakkara valmistetaan – matkanjohtajamme ja tulkkimme Heidi suomensi.

 

 

Onneksi tuotantotoimintaa ei sentään ollut käynnissä!

 

 

*****

 

 

 

 

 

 

 

Kypsytysosastolla – jossa saimme vapaasti kuljeskella – salamit kypsyvät useita kuukausia.

 

 

****

 

 

 

 

Kypsyessään salamimakkara kutistuu ja alussa tiukalla olleet narupunokset höllenevät.

 

 ****

 Salamimakkaroiden kanssa samassa tilassa oli kypsymässä juustoja.

 

 

 

 

 

 

 

Juustojen pinnalle syntyy kypsymisprosessin edetessä hallitusti hometta, jota isäntämme harjasi juustotahkon pinnalta pois.

 

 

***************

 

 

Juttuni otsikkona on ”Ei onnistuisi Suomessa” ja nyt kerron siitä:

 

 

Me kolmekymmentäkolme matkalaista olimme liha- ja juustotuotteiden tuotantotiloissa täsmälleen niissä varusteissa, joissa osa oli tullut Suomesta saakka ja toki osa oli ehtinyt käymään hotellissamme suihkussa ja vaihtanut vaatteita.

 

 

Minkäänlaisia suojavarusteita meille ei jaettu; ei hiussuojuksia, ei jalkinesuojuksia, ei minkäänlaista suojatakkia tai edes esiliinaa.

 

 

****

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuotantotilojen lattia koostui irrallaan olevista reikätiilistä eli kaikki se töhkä, joka meidänkin jalkineissamme siirtyi tuotantotiloihin, se pääsi ”varastoitumaan” reikätiilten reikiin odottamaan sitä hetkeä, jolloin reikiin kertynyt lika pääsisi pursuamaan yli!

Kerrassaan käsittämätön elintarviketilan lattiaratkaisu!

 

 

*****************

Olen melkoisen varma, että Suomessa Elintarvikkeiden turvallisuusvirasto Evira puuttuisi vierasryhmien vierailuihin kovalla kädellä ja vaatisi tuotantotilojen lattiamateriaalin sellaiseksi, että lattialle ei pääsisi varastoitumaan kaikki ne epäpuhtaudet, jotka vieraiden jalkineissa sinne kulkeutuvat.

 

 

No, tuotantotilojen ”auditoinnin” jälkeen nousimme takaisin myymälään, teimme ostoksia ja näimme, että seuraavalle vierasryhmälle tarjottavat olivat jo valmiina!

 

 

****************

 

 

Niin se tuli vielä mieleen, että kuinkahan se Euroopan Unionin Elintarviketurvallisuusvirasto siellä Italian Parmassa toimii. Silvio Berlusconihan sen muka lupasi vuonna 2003 silloiselle pääministeri Paavo Lipposelle.

 

Lupaaminen tapahtui Lipposen mukaan 14.3.2003 eli kaksi päivää ennen eduskuntavaaleja, jotka järjestettiin 16.3.2003. Lipponen käytti härskisti asiaa vaaliveturinaan, mutta ei auttanut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Salumeria Lenotti - lihanjalostukseen ja juustonvalmistukseen erikoistunut perheyritys San Zeno di Montagnassa

Sunnuntai 14.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Syys- ja lokakuun vaihteeseen ajoittuneen Italiaan suuntautuneen lomamatkamme majoituspaikkamme sijaitsi Gardajärven lähistöllä San Zeno di Montagnan vuoristokylässä.

 

 

 

 

 

Kylässä – saman kadun varrella – sijaitsee herkkukauppa…

 

 

 

 

 

Yrityksen osoite on Contrada Cà Schena, 2, 37010 San Zeno di Montagna VR, Italia.

 

 

********************

 

 

Kävimme kylämme herkkukaupassa kahdesti, ensimmäisen kerran saapumispäivänämme ja toisen kerran lähtöämme edeltävänä päivänä.

 

 

Italialaiseen tapaan myös Salumi del Monta Baldossa vietetään keskipäivällä siestaa, joten herkkukauppa oli avoinna klo 8.00 -> 12.30 ja 16.30 -> 20.00!

 

 

Herkkukaupan verkkosivuilla www.salumidelmontebaldo.it kerrotaan, että sianlihatuotteiden raaka-aine on alkuperältään italialaista ja ainakaan minulla ei ole mitään syytä tätä epäilläkään.

Mikäli haluaa tutustua yrityksen vekkosivuihin suomeksi, pitää googlettaa "Salumi del Monte Baldo" ja pyytää Googlea kääntämään sivut suomeksi.

 

 

 

 

 

Salamituotteiden kylmäkaappi oli hoidettu hyvin…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kylmätiski oli tosiaan taidolla hoidettu.

 

 

 

 

 

Samaa voi todeta myös herkkukaupan juustotiskistä.

 

 

 

 

 

Monenlaisia antimia herkkupöytään oli herkkukaupasta saatavissa!

 

 

*****************************

 

 

Ehkä jo huomenissa kerron siitä pienimuotoisesta tuotantotiloihin tutustumisesta, johon herkkukaupassa saimme osallistua. 

Se ei vastannut läheskään niitä vaatimuksia, joihin me Suomessa olemme tottuneet, mutta maassa maan tavalla, vaikka yhteisessä Euroopan Unionissa olemmekin ja lisäksi se, että Italiassa sijaitsee Euroopan Unionin Elintarviketurvallisuusvirasto!

 

 

Huomisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Chiesa di San Zeno

Keskiviikko 10.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Italian-matkallamme ”tukikohtamme” San Zeno di Montagnan vuoristokylässä, vastapäätä hotelliamme, sijaitsi kylän kirkko…

 

 

 

 

 

…eli Ciesa di San Zeno.

 

 

 

 

 

Hotellihuoneemme ikkunasta katsellen kirkko oli iltavalaistuksessa todella vaikuttavan näköinen.

 

 

Aamukuudesta myöhäiseen iltaan saakka lähikirkkomme kirkonkellot kertoivat lyönneillään ajan kulumisen puolen tunnin välein – ei häirinnyt!

 

 

 

******************

 

 

 

Katolisissa kirkoissa on paljon nähtävää ja tässä muutama kuva ”lähikirkkomme” kirkkosalista!

 

 

 

 

Näkymä alttarille.

 

 

 

 

 

Näkymä urkuparven suuntaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En ole kirkkohistorioitsija, joten en pysty kommentoimaan yllä olevia kuvia, mutta mieluusti ja arvostaen niitä kirkossa katselin.

 

 

 

*****************

 

 

 

Olen monesti arvostellut evankelis-luterilaisen kirkkomme muotoköyhyyttä ja verrannut sitä ortodoksikirkon muotorunsauteen.

 

Samaa joudun toteamaan myös kirkkojen sisustuksen osalta, kun vertaan evankelis-luterilaisten kirkkojen karua yleisilmettä ja vertaan sitä katolilaisten kirkkojen kirkkosalien moninaisuuteen ja puhuttelevaisuuteen!

 

 

 

*******************

 

 

 

”Lähikirkkomme” seurakunta oli ilmeisen arvostettu, sillä se sai vierailumme aikana isännöidä jotain merkittävää katolisen kirkon alueellista tapahtumaa.

 

 

Tapahtuma pidettiin jossain muualla kuin kirkossa, sillä näimme ”kylänraitilla” liperikaulaisia kirkonmiehiä ja harrasta muutakin kirkkoväkeä, mutta kirkossa he eivät kokoontuneet!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Italiassa arvostetaan vanhoja ajoneuvoja

Tiistai 9.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Liekö ollut sattumaa vai mitä, mutta osuimme viikon kestäneellä Italian-matkallemme kahdestikin vanhoja ajoneuvoja esittelevään näyttelyyn.

 

 

Ensimmäinen vanhojen ajoneuvojen näyttely, jonka kohtasimme, oli majapaikkaamme Hotel Costabellaa vastapäätä San Zeno di Montagnan vuoristokylässä oleva näyttelykenttä.

 

 

 

 

 

Näyttely oli Lega Antichi Motori – järjestön järjestämä ”Vanhojen historia-ajoneuvojen galleria”.

 

 

Näyttelyssä oli esillä puolensataa erilaista historia-ajoneuvoa ja olipa joukossa muutama entisaikojen maataloustyökonekin.

 

 

 

 

 

Näyttelyn mainosjuliste näytti järjestäjän verkkosivuilta otettuna kuvakaappauksena tältä!

 

 

Julisteen isossa kuvassa näkyy kyläkirkko vasemmassa laidassa ja hotellimme siitä hieman oikealle.

 

 

 

************************

 

 

Tässä pieni kuvakavalkaadi esillä olleista autoista ja muutamasta työkoneesta:

 

 

 

 

 

 

Omnibus vuodelta 1924; huippunopeus 40 kilometriä tunnissa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käsinsyötettävä puimakone!

 

 

 

 

 

 

Lähes tuollaisella sain minäkin ajaa Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla Hauholla vuonna 1966!

 

 

 

 

 

Se kiinnitti huomiota, kun ajoneuvot alkoivat illansuussa matkata kotiseuduilleen, että raskaista ajoneuvoista ainakin puolet olivat oikealta puolelta ohjattavia.

 

 

Tutkin asiaa ja totesin, että 1900-luvun alun Italiassa Rooma, Milano, Torino, Firenze ja Napoli noudattivat vasemmanpuoleista liikennettä, kun muualla ajettiin oikealla; on siinä ollut sekamelskaa!

 

 

-Esko Erkkilä-