Kylvösiementen varmuusvarastoja joudutaan nyt ottamaan käyttöön!

Perjantai 18.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Olen eri yhteyksissä käsitellyt leipäviljan varmuusvarastojen puolittamista, joka tapahtui vuoden 2013 joulukuussa kokoomuslaisen päämisterin johtaman maamme hallituksen päätöksellä.

 

Kataisen johtaman hallituksen onneton päätös saatiin toimeenpantua vuoden 2016 aikana.

 

**************

 

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on nyt päättänyt vapauttaa Valtion varmuusvarastoista markkinoille kylvösiemeniä riittävän tarjonnan turvaamiseksi alkavalla kasvukaudella 15 miljoonaa kiloa ja sen lisäksi rypsinsiementä 50 tonnia.

 

Varmuusvarastoista vapautettavat siemenviljat ovat vehnää, ohraa ja kauraa – pitää huomioida, että tuontiviljat eivät pysty korvaamaan kotimaisia lajikkeita ja herätän kysymyksen myös siitä, että onko tuo 50 tonnia todella rypsinsiementä vai onko kyseessä ainakin osa rapsinsiementä!

 

On luonnollista, että varmuusvarastojen (tilapäinen) käyttöönotto pitää tapahtua siten, että se ei aiheuta markkinahäiriöitä.

 

Voi millaisen päätöksen kokoomusjohtoinen hallitus tekikään joulukuussa vuonna 2013!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuninkaankartanosta Laidunkoeasemaksi ja nyt Herkkujuustola

Perjantai 30.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Mouhijärvellä sijaitsevan Selkeen kartanon tunnettu historia alkaa vuodesta 1631, jolloin Kustaa II Adolf antoi kruunun haltuunsa ottaman Selkeen tilan sotapäällikkönä kunnostautuneen skotlantilaisen everstin leskelle.

 

 

Monien vaiheiden jälkeen Selkeen kartanosta tuli Maatalouden tutkimuskeskuksen omistama Laidunkoeasema vuonna 1933.

 

 

Selkeen kartano toimi Laidunkoeasemana vuoteen 1993 saakka, jolloin valtio lopetti koeaseman toiminnan.

 

 

Vuonna 1993 Selkeen omistajaksi tuli laadukkaasta voistaan tunnettu Mouhijärven Osuusmeijeri eli MOM, mutta se ajautui konkurssiin 1999, kun meijerin tuotteissa todettiin vakava listeria-esiintymä.

 

 

MOM:n konkurssin jälkeen Selkee on ollut yksityisomistuksessa ja eräänä sen vuokralaisena entisessä navettarakennuksessa on toiminut…

 

 

 

 

 

…Mouhijärven Herkkujuustola Oy.

 

 

 

Olen monilla elintarvikealan messuilla tutustunut Mouhijärven Herkkujuustolan tuotteisiin ja kun Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä aloimme suunnitella jäsenmatkaa Satakunnan suuntaan, niin ensimmäiseksi tuli mieleen vierailu Mouhijärven Herkkujuustolassa.

 

 

Juustolavierailu oli helppo sopia, sillä Döringin yrittäjäpariskunnan Jenni-vaimo toivotti nelisenkymmentä Tampereen eläkeliittolaista tervetulleeksi tutustumaan Herkkujuustolan toimintaan.

 

 

Toteutimme vierailun 22.3.2018.

 

 

 

 

 

Juustolan perustaja, sveitsiläissyntyinen Peter Döring on varsinainen juttumies ja häneltä tulee asiaa juustoista vaikka kuinka paljon.

 

 

 

 

 

Meille oli varattuna maisteltaviksi viittä erilaista juustotyyppiä ja ne olivat aseteltu siten, että vasemmalla oli miedoin juustotyyppi ja oikealla tuhdimman makuinen juusto.

 

 

 

 

 

Peter Döring antoi tunnustuksen suomalaiselle elintarvikevalvonnalle ja kertoi, että yhteistyö Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa on toiminut hyvin.

 

 

Moniaita vuosia Eviran ja sen edeltäjän Kasvintuotannon Tarkastuskeskuksen eli KTTK:n kanssa tiivistä yhteistyötä tehneenä voin yhtyä Peter Döringin mielipiteeseen.

 

 

Tässä tarkemmin ne juustolaadut, joita juustomestari Peter Döring meille esitteli:

 

 

 

 

 

Väinö

 

 

 

 

 

Metsuri

 

 

 

 

 

Savu-Hilma

 

 

 

 

 

Hilma

 

 

 

 

 

Vilho

 

 

 

************

 Herkkujuustolan tuotteita on saatavilla ainakin Tampereen Särkänniemen ravintolassa, Tampereen Kauppahallissa sekä Tampereen seudun Citymarketeissa - kannattaa kysyä omasta lähikaupastaan!

*****************

 

 

 

 

Metsuri-juusto tuntui olevan Peter Döringin ”lempilapsi” ja eikä syyttä, sillä hän on kehittänyt sen ympärille männynlastun, joka on ilmeinen myyntivaltti ja erikoisuus. Mikäs sen erikoisempaa kuin jos juustotarjottimella on herkkujuusto, jonka ympärillä on männynlastu tuomassa uutta kulinaristista kokemusta juustojen maisteluun!

 

 

 

 

 

Juustonvalmistuksessa syntyy rehujakeena heraa.

 

 

Juustonvalmistuksen prosessissa syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan 6 prosenttista, mutta erilaisin meijeriteknisin toimenpitein kuiva-ainepitoisuutta pystytään nostamaan, jotta heran kuljettaminen sikojen ruokintaan olisi mahdollista ja kannattavaa kauemmaksikin.

 

 

Olen työelämäni aikana käynyt kaikissa Suomen juustomeijereissä ja etsinyt herantoimittajia liemirehujen raaka-aineeksi.  Ennen EU-aikaan heran kuljettaminen oli mahdollista, mutta on selvää, että kun tavaran luonnonpainosta on vettä 94 %, niin eipä sitä nykyään kannata kauaksi kuljettaa.

 

Peter Döring kertoi, että heillä syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan alle 6 %, joten sen käyttö kotieläinten ruokinnassa pitää tapahtua lähellä juustolaa ja näin Mouhijärvellä myös tapahtuu.

 

 

 

 

 

Jenni Döring on koulutukseltaan laatuinsinööri ja hän on laatinut viranomaistarpeita varten juustonvalmistuksen vuokaavion!

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisen juustolaesittelyn jälkeen Peter ja Jenni Döring siirtyivät myyntipöydän taakse ja voin vakuuttaa, että herkullisia juustoja päätyi jokaisen vieraan laukkuihin!

 

 

 ******************

 

 

Herkkujuustolalle on rakenteilla Häijään kauppakeskukseen uusi juustola, johon vieraiden on vallan mainio poiketa.

 

 

Paikallislehdessä kerrottiin, että investoinnin arvo on 3 miljoonaa euroa ja matkailijat voivat poiketa uuteen Herkkujuustolaan jo loppuvuoden aikana.

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, mutta olen iloinen, että saimme poiketa Herkkujuustolassa, joka vielä nyt toimii Selkeellä.

 

 

Juttuni lopuksi vielä muutama Herkkujuustolaan liittyvä kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti ratikkapäättäjät huomioivat tiedon lisääntymisen ja tilanteen muuttumisen!

Torstai 24.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet rummuttavat, että tänään Tampereen valtuustosalissa tamperelaiset päättäjät saavat tietoa ratikkaratkaisunsa pohjaksi.

 

Pelkään, että tänäänkin päättäjille jaetaan vanhaa tietoa ja jaettavassa tiedossa ei ole huomioitu tilanteen muuttumista.

 

 

 

 

 

Tampereen ns. "pienpuolueet"  – Keskusta 4 valtuutettua, Kristillisdemokraatit 2 valtuutettua, Tampereen Sitoutumattomat 1 valtuutettu ja SKP 1 valtuutettu – järjestivät Kirjastotalo Metsossa huhtikuun 12. päivä kaikille avoimen yleisötilaisuuden, jossa tamperelaisille jaettiin todellista tietoa ratikkahankkeesta.

 

Tilaisuudessa puheenvuorojen jakajana toimi Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti.

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa esittivät lyhyet alustukset (vasemmalta);

 

• tilaajapäällikkö Risto Laaksonen, Tampereen kaupunki
• ratapäällikkö Veli Rintala, Helsingin kaupungin liikennelaitos
• kalustopäällikkö Kalle Keinonen, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
• liikennemestari Vesa Luoma, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos

 

Alustajat myös vastasivat yleisön esittämiin kysymyksiin.

 

 

 

 

 

Liikennemestari Vesa Luoma esitti tiivistetyn yhteenvedon Tampereen ratikkasuunnitelmista ja totesi näin:

 

 

• Tampereen bussiliikenteen matkustajamäärien takia ei tarvita raitiovaunua. Kapasiteettia voidaan yhä helposti lisätä – jos siihen on todellista tarvetta.

• Raitiotiesuunnitelmissa vaihtoehtona ollut ”kehitetty bussivaihtoehto” on auttamatta vanhentunut ja huolimattomasti laadittu.

• Raitiotiesuunnitelman pohjana olleet liikennöinnin yksikkökustannukset ovat varsin optimistiset verrattuna HKL:n toteutuneisiin kustannuksiin.

• Mikäli joukkoliikenteeseen halutaan investoida merkittäviä summia, todellisena vaihtoehtona raitiovaunuille tulisi nähdä joukkoliikennekaistojen rakentaminen tietyille ruuhkautuneille risteysalueille sekä muutamaan muuhun kohteeseen.

 

 

On mielestäni edesvastuutonta, että ratikkasuunnittelijat eivät ole lainkaan olleet yhteydessä Tampereen joukkoliikenteestä huolehtiviin asiantuntijoihin!

 

 

Sain tilaisuuden jälkeen liikennemestari Luoman ja kalustopäällikkö Keinosen laatiman muistion ”Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen suppea vertailu olemassa olevaan bussiliikenteeseen”.

 

Muistio osoittaa ne lukemattomat puutteellisuudet, jotka on ohitettu Tampereen ratikkaa puoltavissa ”selvityksissä”.

 

 

Otan esille vielä jonkun seikan, jotka toivottavasti palauttavat ratikan puolestapuhujat – ratikkauskovaiset – todellisuuteen:

 

 

• Suur-Tampere –hanke on kuopattu ja nyt on turha odotella, että Tampereen kehyskunnat tulisivat pakkoliitosten kautta Tampereen ratikkahankkeen maksajiksi

 

• On muistettava, että 30.6.2014 alkaen Pirkkala, Nokia, Lempäälä ja Kangasala liittyvät Tampereen joukkoliikenteeseen, jolloin ”sinivalkoinen liikenne” ylittää nämä kuntarajat. Tätä muutosta ei ratikkasuunnitelmissa ole huomioitu.

 

• Tampereen ajatuksena on ollut, valtiovalta osallistuisi ratikkahankkeen kustannuksiin 30 %:lla – varsin harvassa ovat tässä taloudellisessa tilanteessa ne, jotka tähän uskovat. Uskooko joku todella, että nyt vallassa oleva ”pakolaishallitus” tekisi päätöksen, että Tampereelle syydettäisiin valtion rahaa ratikkahankkeeseen mielettömiä summia?

 

• Tampereen kaupungin henkilöstömäärä tulee lähes puolittumaan Sipilän ja Soinin aloitteesta päätetyn sote-ratkaisun myötä. Tampereen kaupungin henkilöstömäärän puolittuminen tulee romuttamaan nykyisen pormestariohjelman ja laittaa uusiin raameihin Tampereen tilaaja-tuottaja –mallin. Pormestariohjelman romuttaminen merkitsee ratikkahankkeen uudelleenarviointia.

 

• Kuulin eilen, että Tampereen velkamäärä on nyt 393 miljoonaa euroa eli n. 1.800 euroa per asukas. Jos Tampereen kaupungin velkamäärä ratikkahankkeen vuoksi kohoaa tasolle 800 miljoonaa euroa, se merkitsee velkamäärän nousemista todelliselle kriisikunnan rajalle eli tasolle 3.500 euroa per asukas!

On muistettava, että näissä velkamäärissä ei ilmeisesti ole huomioitu kaupunkikonsernin kokonisvelkoja, vaan ainoastaan Tampereen kaupungin velat.

***********

 

Toimin yritysmaailmassa hieman yli 40 vuotta ja opin sinä aikana, että ainoastaan taloudellisesti terve yritys on elinkelpoinen.

 

 

Tampereen säästötavoite tälle vuodelle lienee jo nyt tasoa 70 – 90 miljoonaa euroa.

 

Onko meillä varaa lisätä turhilla investoinneilla velkamääräämme ja säästövelvoitteitamme sellaisiksi, että kaupunkilaisten jokapäiväinen elämä vaikeutuu sietämättömäksi?

Mitä ratikkainvestoinnista tuumisivat vaipanvaihtoa odottavat vanhukset ja pienet lapset, joille ei pystyttäisi turvaamaan terveydenhoitopalveluja edes vauvaiässä?

 

Päättäjämme tekivät viime vuonna yhden virheinvestoinnin eli Rantaväylän tunnelin  - meillä ei ole varaa joka vuosi tehdä virheinvestointeja!

 

 

-Esko Erkkilä-