Kuinkahan korkealle humala (Humulus lupulus) pystyy kasvamaan?

Tiistai 4.8.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Entisaikaan kaikilla maatiloilla oli puuliiterin, navetan, aittarakennuksen tai saunan takana humalisto ja niin myös meillä.

 

Humalisto on nyt meiltä hävitetty ja sen paikalla on nurmikko, mutta ehdin sieltä pelastamaan humalantaimia, joista nyt on muodostunut mökkimaailmaamme muutaman yksilön ”humalisto”!

 

Humaliston seipäät eli humalasalot ovat nelisen metriä pitkät, mutta eiväthän sellaiset humalalle riitä ja sen vuoksi humalat tekevätkin noin lyhyiden seipäiden päähän ”hatun” ja hattuun sitten humalankävyt.

 

Kuivattuja humalankäpyjä käytettiin sahdinvalmistuksessa ja niin myös meillä vaikka sahtia tehtiinkin hyvin harvoin.

 

Olen monesti ajatellut, että pitäisi hommata niin pitkät humalasalot, jotta humalakin jäisi toiseksi – jokohan toteutan tuon aatokseni ensi keväänä?

 

Niin, Wikipedia kertoo tuohon otsikkokysymykseeni vastaukseksi, että kuusi metriä!

 

-Esko Erkkilä-

Entisaikaan vähintään parinkymmenen neliön suuruinen humalisto oli jokaisen maatilan takapihalla

Keskiviikko 3.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla vieläkin kirjattuna rakennuskaareen, että humalaa pitää lisätä joka vuosi tietty määrä, mutta lainsäädöksen valvontaa ei toki ole.

 

Meillä kotona humalisto sijaitsi liiterin takana ja siitä pidettiin hyvää huolta, sillä humalankäpyjä käytettiin sahdinvalmistuksessa ja Viljakkala, jos mikä paikkakunta, oli aikoinaan todellista sahtialuetta.

 

Viljakkalassa sahdinvalmistuksessa käytettiin pieni osuus ruismallasta, joten viljakkalalainen sahti on herkullisen tummannäköistä ja ei sellaista vasikanjuoman näköistä kuin esimerkiksi Sysmässä, jossa sahdinvalmistuksessa ei käytetä ruismallasta.

 

 

Mutta piti kirjoittaa humalistosta!

 

Meillä humalisto tosiaan sijaitsi liiterin takana ja se sai kasvuunsa eväitä mm. siitä, että yöastian sisältö käytiin tyhjentämässä humalistoon – toki vain se yöastiaan kertynyt nestemäinen osuus!

 

Sahtia meillä tehtiin korkeintaan kahdesti vuodessa, mutta monissa taloissa sahtia oli tarjolla melkein joka päivä - kuivatut humalankävyt olivat oleellinen osa sahdinvalmistusta.

 

 

 

Olen onnistunut säilyttämään humalistoperinnettä pienessä mittakaavassa, sillä mökkimaailmassani on ”minihumalisto” eli…

 

 

 

 …vajaan neliön suuruinen ala, jossa on neljä viisimetristä humalistoseivästä.

 

 

 

Kotitilaltani alkujaan olevat humalani ovat hyvässä kasvukunnossa ja suurimmat niistä tavoittelevat nyt kahta metriä.

Kokemuksesta tiedän, että syyskuussa humalat ovat kiivenneet viisimetristen humalasalkojen huipulle saakka ja sen jälkeen alas valuessaan muodostavat hienon ”hatun” humalasalkojen päälle!

 

Meillä humalat muodostavat paljon humalakäpyjä, mutta eihän niillä ole muuta käyttöä kuin kompostiin, sillä sahtiakaan meillä ei ole valmistettu ainakaan kymmeneen vuoteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivon, että saan alennusta sakkorangaistukseeni

Tiistai 10.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Toteutin monivuotisen suunnitelmani ja istutin mökkitontilleni pienoishumaliston.

 

Humala on vanha kulttuurikasvi ja se kuului ennenaikaan jokaisen maalaistalon takapihalla sijaitsevaan humalistoon.

 

Muistan, kun keväisin isä pystytti liiterin takana sijaitsevaan humalistoon uudet seipäät, jotta humala pystyi kiipeämään niitä myöten yläilmoihin.

 

Humalaa käytettiin ainakin Viljakkalassa antamaan sahtiin aromia ja estämään sahdin pilaantumista.

 

Meillä valmistettiin sahtia hyvin harvoin, mutta muistan, kun olen riipinyt humalan käpykukintoja ja ne on sitten laitettu kuivumaan sekä odottamaan sahdinvalmistusta.

 

Muistelen kuulleeni, että humalaa käytettiin myös tyynyjen täyteaineena sen tauteja parantavan vaikutuksen vuoksi. On helppo kuvitella, että tyynyn täytteenä oleva humala vaikuttaa rauhoittavasti yöunta kaipaavalle.

 

 

**************

 

 

Humala on sitkeä kasvi, sillä se on säilynyt muutaman yksilön voimalla meillä vanhassa humalistossa.

 

Olen siirtänyt humalantaimia mökillemme koristekasviksi, mutta niin sivuun, että mökkihumaloistamme ei ole ollut ”silmäniloksi”.

 

 

 

 

Kesäkuun 6. päivänä sain vihdoin aikaiseksi sen, että istutin muutaman humalantaimen melkein keskelle mökkitonttiamme.

 

Olin jyrsinyt vapaan paikan jo viime syksynä, mutta istuttaminen viipyi kesäkuun puolelle.

**************

 

 

Kaadoin metsästä neljä humalasaloksi soveltuvaa kuusta, kuorin ja teroitin ne sekä iskin tukevasti pienoishumalistoomme.

 

Humalantaimet kävin kaivamassa vanhasta humalistostamme, sillä halusin säilyttää aikoinaan mökille siirtämäni taimet reservinä, jos nyt suoritettu siirto ei onnistuisi.

 

 

Toivon, että istuttamani humalantaimet juurtuvat ja alkavat kasvamaan mökkitonttimme paraatipaikalla!

 

 

 

Tämän jutun otsikossa mainittu sakkorangaistuksen lievennystoive perustuu Suomessa yhä edelleen voimassa olevaan vuonna 1734 annettuun lakiin, jossa todetaan, että ”jokaisessa talossa pitää olla humalisto”.

 

Mainitun lain rakennuskaari määrää lisäksi, että humalasalkoja pitää olla vähintään 200 kappaletta.

 

Tuo laki määrää, että sen laiminlyönnistä on annettava sakkorangaistus.

 

 

Kun minulla nyt on mökkitontillani neljä humalasalkoa, on kai perusteltua pyytää alennusta, jos tuota vanhaa pykälää joskus aletaan noudattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-