Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Asu oli käynyt liian pieneksi!

Tiistai 16.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Jouduin vuonna 1968 kasvienkeruumatkalla kyykäärmeen puremaksi ja sen vuoksi olenkin tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että mökkitontilleni osuvat kyyt saavat tavatessamme kyydin kyykäärmeitten loppusijoituspaikkaan.

 

Jos ja kun metsässä tapaan kyyn, se saa vapaasti jatkaa matkaansa, sillä tiedän tasan tarkkaan ne hyötynäkökohdat, joista kyyt huolehtivat.

 

Valitettavasti mökkimaailmassani on yhä edelleen kyykäärmeitä ja siitä varmana todisteena on se…

 

 

IMG_8495.JPG

 

…kyykäärmeennahka, jonka muutama päivä sitten löysin mökkitontiltamme.

 

 

IMG_8496.JPG

 

Käärmeennahka on kevyttä tavaraa ja pienoinen tuulenvire vie sen helposti tavoittamattomiin.

 

 

IMG_8488.JPG

 

 

Vessapaperirulla mittapuuna.

 

 

IMG_8489.JPG

 

 

Pituutta käärmeennahalla oli 70 senttiä, mutta sanotaan, että nahkansa luovuttanut käärme ei ole yhtä pitkä kuin luonnosta löytynyt käärmeennahka.

 

Toistan vielä, että mökkitontillemme eksynyt ja siellä tapaamani kyykäärme joutuu välittömästi tapetuksi, mutta toisaalta ymmärrän ja hyväksyn sen luonnon monimuotoisuuden, jossa käärmeennahan löytyminen on yksi osapalanen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyykäärme, käärmeennahka, käärmeennahan luominen, kyykäärmeen pistos, kyy, kyykäärme,

Kyynpurema on aina vakava asia!

Tiistai 17.9.2019

Kuvahaun tulos haulle esko erkkilä kyy

Nyt liitän juttuni oheiskuvaksi kuvan kyykäärmeestä, joka ei tarkasti ottaen liity juttuuni, sillä kuvassa on mökkimaailmassani jokunen vuosi sitten kuvaamani kyykäärme.   

Vuonna 1968 agrologiopintoihin liittyvän harjoittelujakson oleellinen osa oli kerätä tietty määrä kasveja ja sitä olimme me kolme MTT:n Hämeen Koeaseman harjoittelijaa tekemässä joskus kesällä 1968.  

Kuljin pusikossa kolmantena ja hurjistunut kyykäärme iski nilkkaani!  

Menimme nopeasti majoituspaikkaamme ja koeaseman johtaja Mauri Takala hälytti heti taksin viemään minua Tampereen Keskussairaalaan.  

Ohitin Keskussairaalan ensiavussa kaikki todellista apua tarvitsevat ja minut kiikutettiin operointipöydälle.  

Koko prosessin kivuliain vaihe oli, kun lääkäri antoi vasta-ainepistoksen nilkkaani – paikkaan, jossa ei juurikaan ole lihaksia. Pistos oli kivulias ja teki mieli potkaista kaikki kohdevalot ja muut rensselit säpäleiksi!  

No, siitäkin selvittiin ja minulle määrättiin viikko lepoa, jotta kyynpistos ei aiheuttaisi minulle sen suurempia ongelmia.  

Tiedän kotikulmilta tapauksen, jossa kyynpurema henkilö polki vasta seuraavana aamuna polkupyörällä kunnanlääkärin vastaanotolle eli polkupyöräily tavallaan varmisti kyynmyrkyn täydellisen tehon. Kyseinen henkilö ei koskaan tullut entiselleen kyynpuremasta!

 

 

 

Kyynpureman jälkeen kehotan mahdollisimman nopeasti hankkiutumaan lääkärin vastaanotolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyynpurema on aina vakava asia, kyynpurema, kyy, kyykäärme, MTT:n Hämeen Koeasema, Pälkäne, Pälkäneen Myttäälä, Mustialan Maatalousopisto,

"Käärmeenpurema mies"

Torstai 28.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Nykyiset hellesäät merkitsevät, että kyykäärmeet tulevat piiloistaan esille ja ovat notkeita liikkumaan.

 

 

Tiedän kyiden hyödylliset merkitykset, mutta mökkimaailmaani ilmaantuessaan ne ovat lainsuojattomia.

 

 

Viljakkalan Majajärvellä sijaitseva perämetsämme oli jo entisaikaan tunnettu runsaista kyyesiintymisistään ja oletimme, että Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan rakentaminen metsäpalstan läpi karkottaisi kyyt.

 

 

Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä kyykäärme taitaa olla sopeutuvainen tärinään.

 

 

 

****************

 

 

 

Juttuni otsikko viittaa tapahtumiin Hämeen Koeasemalla Pälkäneen Myttäälässä kesällä 1968, jolloin olin siellä harjoittelijana agrologiopintoihini liittyen.

 

 

Olin kahden muun agrologiopiskelijan kanssa keräämässä työpäivän jälkeen kasveja ja kolmantena kulkiessani minua pisti kyy.

 

 

Klenkkasin päärakennukselle ja minulle soitettiin taksi, jolla matkasin Tampereen Keskussairaalaan.

 

 

Ohitin potilasjonossa todelliset sairaat, sillä käärmeenpuremaa pidettiin vakavana juttuna.

 

 

Makasin hoitopöydällä ja lääkäri tökkäsi nilkkaani vasta-ainepistoksen – se olikin koko prosessin kivuliain vaihe.  Teki mieli potkaista kaikki hienot valovempeleet hornan tuuttiin!

 

 

Viikko sairaslomaa ja rauhallista oleilua oli tapauksen jälkiseuraamus.

 

 

 

”Käärmeenpurema mies” oli MTT:n Hämeen Koeaseman johtaja Mauri Takalan toteamus aina, kun myöhemmin eri yhteyksissä tapasimme.

 

 

Opetuksena ja omakohtaisena kokemuksena se, että kyynpurema on aina vaarallinen ja vaatii asianmukaisen hoidon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: käärmeenpurema, kyy, kyykäärme, kyykäärmeen purema, käärmeenpurema vaatii aina hoitoa, MTT, MTT:n Hämeen Koeasema,

Käärmeenpurema mies!

Sunnuntai 17.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Kyykäärme kuuluu Suomen luontoon, mutta on muistettava, että se  on ehkä elinympäristömme vaarallisin eläin.

 

 

 

 

kyy1

 

 

Tapasin kesän kolmannen kyyn eilen kesäkurpitsamaamme laidalla.

 

 

************

 

 

Omaan omakohtaista kokemusta kyyn vaarallisuudesta, sillä kyykäärme puri minua kesällä 1968, kun olin keräämässä kasveja opinnäytetyötä varten Pälkäneellä Maatalouden Tutkimuskeskuksen Koeasemalla.

 

Etenin kolmantena pöheikössä, kun sain nilkkaani kyyn pureman.

 

 

************

 

 

Onneksi Koeaseman johtaja oli tilanteen tasalla ja hommasi paikalle taksin, jolla matkustin Tampereen Keskussairaalan ensiapuun. 

 

Ensiavussa tilanteeni arvioitiin asiantuntijoiden toimesta ja ohitin kaikki muut jonossa olleet potilaat. Minut ohjattiin hoitopöydälle ja sain nilkkaani piikin vasta-aineseerumia.

 

Piikitys oli tuskallinen kokemus ja olisinkin halusta potkaissut hajalle hoitopöydän yläpuolella olleet valaisimet!

 

Kyynpureman tuloksena sain viikon sairasloman ja en saanut jälkioireita.

 

 

Koeaseman johtaja tapasi aina tavatessamme myöhemminkin todeta, että…

 

 

…"käärmeenpurema mies"!

 

 

*************

 

 kyy2

 

Muistan, kun melkein naapurissa asunut nainen sai 1950-luvulla kyynpureman ja lähti vasta seuraavana päivänä hoitoon.

 

Valitettavasti nainen meni lääkärille polkupyörällä, jotta kyyn myrkky ehti oikein perusteellisesti vaikuttamaan.

 

Nainen on jo nyt edesmennyt, mutta hän kärsi kyynpureman jälkivaikutuksista koko loppuelämänsä.

 

Tämän tarinan opetus on, että kyynpurema vaatii aina lääkärinhoitoa ja lääkärinhoitoon pitää hakeutua heti pureman jälkeen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyy, kyykäärme, kyynpurema, kyykäärmeen purema, kyykäärmeen purema vaati aina lääkärihoitoa, Maatalouden Tutkimuskeskuksen Pälkäneen koeasema, Maatalouden Tutkimuskeskuksen Hämeen koeasema, Myttäälä, ,

Kyykäärmeen tappaminen on luvallista

Keskiviikko 8.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Viime talvi oli kyykäärmeiden talvehtimisen kannalta otollinen ja se myös näkyy, sillä niitä esiintyy nyt poikkeuksellisen runsaasti.

Mökkitonttimme on ”miesmuistin” kuulunut alueeseen, jossa kyitä esiintyy runsaasti. Edes alueelle aikoinaan rakennettu Tampare-Parkano-Seinäjoki –rautatie ei ajanut kyykäärmeitä pois.

Pyrimme pitämään kyyt kurissa tappamalla niitä. Kyy ei ole rauhoitettu eläin, joten sen tappaminen on täysin luvallista.

Kevään kahtena viikonloppuna olemme joutuneet lopettamaan neljä kookasta kyytä.

Sanotaan, että nurmikon pitäminen lyhyenä auttaisi, mutta mökillämme sekään ei auta.

Mansikkamaan musta muovi ja sen alle luikertaminen on erityisen haluttua puuhaa kyille. Puolet tappamistamme kyykäärmeistä on mansikkamaan kevättöiden yhteydessä tavattu mansikkamuovin alta.

Mansikoita riittää hieman myyntiinkin, joten voidaan todeta, että kyyt haittaavat meillä elinkeinotoimintaa!

Mökillämme vierailee säännöllisesti neljä alle kouluikäistä lasta, joten kyyntorjunta on heidänkin kannaltaan tärkeää.

Jouduin itse kyyn puremaksi opiskeluaikana, kun olin opiskelukavereiden kanssa keräämässä kasveja. Agrologiopiskeluun kun ainakin silloin kuului mittavan kasvi- ja siemenlajitelman kerääminen.

 

Väite, että kyy karkottuisi töminällä ei ainakaan minun tapauksessani pitänyt paikkaansa, sillä tulin vasta kolmantena jonossa, kun kuljimme kasveja etsimässä lehtomaisessa maastossa.

 

Kyy puri minua lenkkitossun yläpuolelle – joku kyynsuojelija sanoisi tietysti, että maastoon ei saa mennä lenkkitossuilla!

 

Minut vietiin taksilla Tampereen Keskussairaalan ensiapuun ja siellä minut ohjattiin kaiken muun jonon ohi operointipöydälle, jossa lääkäri pisti nilkkaani vasta-ainepistoksen. Ohjeeksi annettiin liikkumisen välttäminen ja viisi päivää sairaslomaa.

 

Kyynpurema ei koskaan ole pikkujuttu, vaan se vaatii aina nopeaa hakeutumista hoitoon.

 

Tiedän ja tunnen hyvin tapauksen, jossa kyynpureman saanut marjastaja odotti yön yli aamuun ja meni vasta silloin lääkärille. Potilas matkasi lääkärin vastaanotolle polkupyörällä ja se varmisti, että myrkky levisi tehokkaasti koko kehoon. Kyseinen henkilö kärsi koko loppuelämänsä kyynpureman jälkiseurauksista.

Vanha kansa tunsi ns. käärmeennousupaikat. Ne ovat paikkoja, joissa kyyt talvehtivat.

 

Tiedän Keski-Pohjanmaalla erään käärmeennousupaikan sijainnin. Vanhaan aikaan paikalliset ihmiset saivat tapettua keväisin tällä käärmeennousupaikalla lukemattomia kyitä. Nyt ei enää niin tehdä ja sielläkin kyyt ovat vaarallisesti yleistyneet.

 

Maaseudun autioituminen merkitsee, että ennen ”kyyvapailta” alueilta niitä tavataan.

Kyykäärme on tietyllä tavalla kaunis matelija, mutta myrkyllisyytensä ja runsaan esiintymisensä vuoksi se joutuu ainakin meillä joka kerta ajojahdin kohteeksi. Ajojahdin tulos on useimmiten se, että kyy saadaan tapetuksi.

Pahinta on, että koko ajan joutuu tarkkailemaan lähiympäristöä, jotta ei astu kyyn päälle.

Korostan, että kyyn tappaminen on täysin sallittua, sillä Suomen kyykanta luokitellaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa ”Least Concern” (LC) -luokkaan. Se merkitsee, että Suomessa kyykanta tunnetaan hyvin ja kanta on runsas sekä vakaa eli kyseessä on elinvoimainen laji.

Euroopan luonnonsuojelusopimus edellyttää kaikkien matelijoiden rauhoittamista, mutta Suomi teki kyyn kohdalla varauksen liittyessään sopimukseen vuonna 1983. Viisas päätös!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyy, kyykäärme, kyyn tappaminen on sallittua,