"Se käärmeenpurema mies"!

Maanantai 20.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Liitän juttuni oheiskuvaksi kuvan kyykäärmeestä, joka ei tarkasti ottaen liity juttuuni, sillä kuvassa on mökkimaailmassani jokunen vuosi sitten kuvaamani kyykäärme.   

 

 

 *********************

 

 

Vuonna 1968 agrologiopintoihin liittyvän harjoittelujaksoni oleellinen osa oli kerätä tietty määrä kasveja ja sitä olimme me kolme MTT:n Hämeen Koeaseman harjoittelijaa tekemässä Pälkäneellä joskus kesällä 1968. 

 

Kuljin kolmantena jonossa ja häiritsemisestämme hurjistunut kyykäärme iski nilkkaani.

 

Menimme nopeasti majoituspaikkaamme ja koeaseman johtaja Mauri Takala hälytti heti taksin viemään minua Tampereen Keskussairaalaan.

 

Ohitin Keskussairaalan ensiavussa kaikki todellista apua tarvitsevat ja minut kiikutettiin operointipöydälle.

 

Koko prosessin kivuliain vaihe oli, kun lääkäri antoi vasta-ainepistoksen nilkkaani – paikkaan, jossa ei juurikaan ole lihaksia. Pistos oli kivulias ja teki mieli potkaista kaikki kohdevalot ja muut rensselit säpäleiksi!

 

No, siitäkin selvittiin ja minulle määrättiin viikko lepoa, jotta kyynpistos ei aiheuttaisi minulle sen suurempia ongelmia. 

 

Kyynpurema vaatii aina hoitoa ja jos sitä ei saa, saattavat seuraukset olla vakaviakin.

 

Muistan, kun erästä melkein naapuriamme pisti kyy ja hän lähti vasta seuraavana aamuna polkupyöräillen lääkäriin. Polkupyörällessä kyyn myrkky pääsi oikein tehokkaasti kaikkialle elimistöön ja siitä sai tuo naapurimme kärsiä loppuelämänsä.

 

Muuten tuohon juttuni otsikkoon vielä:

 

Tapasin Hämeen Koeaseman johtaja Mauri Takalan useasti tuon harjoittelukesäni jälkeenkin ja aina hän muisti kommentoida minulle näin:

 

 ”Se käärmeenpurema mies”!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Käärmeenpurema mies"

Torstai 28.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Nykyiset hellesäät merkitsevät, että kyykäärmeet tulevat piiloistaan esille ja ovat notkeita liikkumaan.

 

 

Tiedän kyiden hyödylliset merkitykset, mutta mökkimaailmaani ilmaantuessaan ne ovat lainsuojattomia.

 

 

Viljakkalan Majajärvellä sijaitseva perämetsämme oli jo entisaikaan tunnettu runsaista kyyesiintymisistään ja oletimme, että Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan rakentaminen metsäpalstan läpi karkottaisi kyyt.

 

 

Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä kyykäärme taitaa olla sopeutuvainen tärinään.

 

 

 

****************

 

 

 

Juttuni otsikko viittaa tapahtumiin Hämeen Koeasemalla Pälkäneen Myttäälässä kesällä 1968, jolloin olin siellä harjoittelijana agrologiopintoihini liittyen.

 

 

Olin kahden muun agrologiopiskelijan kanssa keräämässä työpäivän jälkeen kasveja ja kolmantena kulkiessani minua pisti kyy.

 

 

Klenkkasin päärakennukselle ja minulle soitettiin taksi, jolla matkasin Tampereen Keskussairaalaan.

 

 

Ohitin potilasjonossa todelliset sairaat, sillä käärmeenpuremaa pidettiin vakavana juttuna.

 

 

Makasin hoitopöydällä ja lääkäri tökkäsi nilkkaani vasta-ainepistoksen – se olikin koko prosessin kivuliain vaihe.  Teki mieli potkaista kaikki hienot valovempeleet hornan tuuttiin!

 

 

Viikko sairaslomaa ja rauhallista oleilua oli tapauksen jälkiseuraamus.

 

 

 

”Käärmeenpurema mies” oli MTT:n Hämeen Koeaseman johtaja Mauri Takalan toteamus aina, kun myöhemmin eri yhteyksissä tapasimme.

 

 

Opetuksena ja omakohtaisena kokemuksena se, että kyynpurema on aina vaarallinen ja vaatii asianmukaisen hoidon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käsittämätöntä, että 2-vuotias käärmeenpurema lapsi saa Acutassa odottaa hoitoa useita tunteja!

Torstai 2.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Tampereen yliopistollisen sairaalan Ensiapu Acuta vastaa kaikkina vuorokauden aikoina erikoissairaanhoitoa vaativasta päivystysluonteisesta hoidosta.

 

Näin luvataan, mutta Acutan toiminta on aivan liian usein siellä ilmenevien ongelmien vuoksi otsikoissa.

 

Aamulehti kertoi eilen, että maanantaina 30.7.2012 iltakahdeksan aikoihin Acutaan tuotu 2-vuotias käärmeenpurema lapsi  - Ellen Simola - pääsi hoitoon vasta kolmen tunnin odottelun jälkeen!

 

Acutan toiminta on käsittämätöntä, sillä käärmeenpurema on aina vakava juttu ja erityisen vakava se on pienille lapsille.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta käärmeenpuremasta ja siihen saamastani hoidosta.

 

Sain harjoittelupaikassani Pälkäneen Myttäälän koeasemalla käärmeenpureman nilkkaani, kun olin keräämässä opiskeluuni liittyen kasveja pellonlaidalla.

 

Koeaseman johtaja oli ajan tasalla ja tilasi taksin, jolla menin saamaan hoitoa samaiseen paikkaan kuin Ellen. Paikkaa kutsuttiin silloin Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavuksi, sillä nykyisenkaltaista vierasperäistä ”nimittelyä” ei silloin vielä ollut keksitty.

 

Jonossa oli mielestäni sairaampiakin ihmisiä kuin minä, mutta minut ohjattiin kaikkien edelle ja suoraan hoitopöydälle. Sain nilkkaani vasta-ainepistoksen ja voin kertoa, että nilkkaan annettu pistos teki todella kipeää.

 

Jatkohoidoksi sain joitain suun kautta otettavia pillereitä ja viikon sairasloman!

 

Kokemuksiini perustuen pidän kummallisena ja ammattitaidottomana menettelynä, että ensiapuun toimitettua 2-vuotiasta käärmeenpuremaa lasta pidetään hoitoa odottamassa peräti kolme tuntia.

 

Ellenin tapauksessa olisi Acutan henkilökunnan pitänyt huomioida myös se, että käärmeenpistos oli tapahtunut lähes kymmenen tuntia ennen lapsen saapumista ensiapuun.

 

On hyvä, että Aamulehti otti Acutan uusimman töppäyksen näyttävästi esille.

 

Aamulehden mukaan toimialuejohtaja, ylilääkäri Hannu Päivä lupaa otettavan oppia tapahtuneesta. Siihen on todella tarvetta ja tamperelaisena en voi hyväksyä Acutan toimintaa.

 

 

-Esko Erkkilä-