Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Käärmeentappolapioista en luovu!

Torstai 1.6.2023 - -Esko Erkkilä-

Tänään astuu voimaan säännös, joka pääsääntöisesti kieltää kyykäärmeen tappamisen.

 

Säännökseen sisältyy onneksi lausumia ja takaportteja, jotka sallivat kyykäärmeen lopullisen poistamisen muonavahvuudesta.

 

***************

 

Jouduin vuonna 1968 kasvinkeruumatkalla kyykäärmeen puremaksi, ambulanssilla Tampereen Keskussairaalaan ja sitä tietä viikon sairaslomalle.

 

Ei se purema ihmeeltä tuntunut, mutta operointipöydällä nilkkaani isketty vasta-ainepiikki oli kova kokemus – teki mieli potkaista helvetin kuuseen kaikki hoitopöydän yläpuolella valaisseet valaisimet!

 

Viikon sairaslomahan siitä tuli!

 

 

*********

 

 

Mökkitonttini on kyykäärmeille mieluista aluetta ja sen vuoksi eri puolilla tonttia on varattuna…

 

 

IMG_7864.JPG

 

 

IMG_7865.JPG

 

…lähemmäs kymmenkunta lapiota, joiden avulla tontilla tapaamani kyykäärmeet saavat lopullisen niitin!

 

 

Tänään voimaanastuva päätös ei tule muuttamaan toimintaani, vaan mökkitontilla tapaamani kyykäärmeet saavat lähimmästä lapiosta lähdön muurahaisten temmellyskentäksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käärmeentappolapioista en luovu!, kyykäärmeen tappaminen saa jatkua, kyykäärme,

'"Täysin vastuuton ja järkyttävä"

Torstai 12.5.2022 - -Esko Erkkilä-

Kunta-alan työriitaa sovitelleen sovittelulautakunnan ratkaisuesitys oli Teknologiateollisuuden työnantajien mielestä täysin vastuuton ja järkyttävä; olen asiasta samaa mieltä!

 

Monilta on unohtunut Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2007 hyväksymä ”Sari sairaanhoitaja” –nimen saaneeseen palkkaratkaisuun, joka antoi sairaanhoitajille suuret palkankorotukset.

 

Sairaanhoitajille annetut palkankorotukset levisivät koko kunta-alalle ja lopulta myös teollisuuteen.

 

Palkankorotuskierre johti Suomen teollisuuden ja julkisen talouden heikkenemiseen vuosiksi eteenpäin.

 

Nyt Tehy ja Super ovat kaiken surkeuden lisäksi ilmoittaneet, että ne eivät hyväksy sovittelulautakunnan esitystä, vaan ovat valmistautumassa jatkotoimenpiteisiin!

 

Sovittelulautakunnan esitys ja erityisesti Tehy sekä Super ovat nyt kyykyttämässä suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisia veronmaksajia tilanteeseen, josta selviäminen merkitsee syvää lamaa, työttömyyttä ja ennenäkemätöntä pahoinvointia moniksi vuosiksi tästä eteenpäin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Täysin vastuuton ja järkyttävä", Sari-sairaanhoitaja, Jyrki Katainen Sari sairaanhoitaja, Jyrki Katainen, Tehy, Super, Tehy ja Super ovat kyykyttämässä suomalaista yhteiskuntaa, Sovittelulautakunta,

Asu oli käynyt liian pieneksi!

Tiistai 16.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Jouduin vuonna 1968 kasvienkeruumatkalla kyykäärmeen puremaksi ja sen vuoksi olenkin tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että mökkitontilleni osuvat kyyt saavat tavatessamme kyydin kyykäärmeitten loppusijoituspaikkaan.

 

Jos ja kun metsässä tapaan kyyn, se saa vapaasti jatkaa matkaansa, sillä tiedän tasan tarkkaan ne hyötynäkökohdat, joista kyyt huolehtivat.

 

Valitettavasti mökkimaailmassani on yhä edelleen kyykäärmeitä ja siitä varmana todisteena on se…

 

 

IMG_8495.JPG

 

…kyykäärmeennahka, jonka muutama päivä sitten löysin mökkitontiltamme.

 

 

IMG_8496.JPG

 

Käärmeennahka on kevyttä tavaraa ja pienoinen tuulenvire vie sen helposti tavoittamattomiin.

 

 

IMG_8488.JPG

 

 

Vessapaperirulla mittapuuna.

 

 

IMG_8489.JPG

 

 

Pituutta käärmeennahalla oli 70 senttiä, mutta sanotaan, että nahkansa luovuttanut käärme ei ole yhtä pitkä kuin luonnosta löytynyt käärmeennahka.

 

Toistan vielä, että mökkitontillemme eksynyt ja siellä tapaamani kyykäärme joutuu välittömästi tapetuksi, mutta toisaalta ymmärrän ja hyväksyn sen luonnon monimuotoisuuden, jossa käärmeennahan löytyminen on yksi osapalanen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyykäärme, käärmeennahka, käärmeennahan luominen, kyykäärmeen pistos, kyy, kyykäärme,

"Se käärmeenpurema mies"!

Maanantai 20.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Liitän juttuni oheiskuvaksi kuvan kyykäärmeestä, joka ei tarkasti ottaen liity juttuuni, sillä kuvassa on mökkimaailmassani jokunen vuosi sitten kuvaamani kyykäärme.   

 

Kuvahaun tulos haulle esko erkkilä kyy

 

 *********************

 

 

Vuonna 1968 agrologiopintoihin liittyvän harjoittelujaksoni oleellinen osa oli kerätä tietty määrä kasveja ja sitä olimme me kolme MTT:n Hämeen Koeaseman harjoittelijaa tekemässä Pälkäneellä joskus kesällä 1968. 

 

Kuljin kolmantena jonossa ja häiritsemisestämme hurjistunut kyykäärme iski nilkkaani.

 

Menimme nopeasti majoituspaikkaamme ja koeaseman johtaja Mauri Takala hälytti heti taksin viemään minua Tampereen Keskussairaalaan.

 

Ohitin Keskussairaalan ensiavussa kaikki todellista apua tarvitsevat ja minut kiikutettiin operointipöydälle.

 

Koko prosessin kivuliain vaihe oli, kun lääkäri antoi vasta-ainepistoksen nilkkaani – paikkaan, jossa ei juurikaan ole lihaksia. Pistos oli kivulias ja teki mieli potkaista kaikki kohdevalot ja muut rensselit säpäleiksi!

 

No, siitäkin selvittiin ja minulle määrättiin viikko lepoa, jotta kyynpistos ei aiheuttaisi minulle sen suurempia ongelmia. 

 

Kyynpurema vaatii aina hoitoa ja jos sitä ei saa, saattavat seuraukset olla vakaviakin.

 

Muistan, kun erästä melkein naapuriamme pisti kyy ja hän lähti vasta seuraavana aamuna polkupyöräillen lääkäriin. Polkupyörällessä kyyn myrkky pääsi oikein tehokkaasti kaikkialle elimistöön ja siitä sai tuo naapurimme kärsiä loppuelämänsä.

 

Muuten tuohon juttuni otsikkoon vielä:

 

Tapasin Hämeen Koeaseman johtaja Mauri Takalan useasti tuon harjoittelukesäni jälkeenkin ja aina hän muisti kommentoida minulle näin:

 

 ”Se käärmeenpurema mies”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Se käärmeenpurema mies"!, Hämeen Koeasema, MTT:n Hämeen Koeasema, Päölkäne, Pälkäneen Myttäälä, kyynpurema, kyynpurema tarvitsee aina hoitoa,

Kyynpurema on aina vakava asia!

Tiistai 17.9.2019

Kuvahaun tulos haulle esko erkkilä kyy

Nyt liitän juttuni oheiskuvaksi kuvan kyykäärmeestä, joka ei tarkasti ottaen liity juttuuni, sillä kuvassa on mökkimaailmassani jokunen vuosi sitten kuvaamani kyykäärme.   

Vuonna 1968 agrologiopintoihin liittyvän harjoittelujakson oleellinen osa oli kerätä tietty määrä kasveja ja sitä olimme me kolme MTT:n Hämeen Koeaseman harjoittelijaa tekemässä joskus kesällä 1968.  

Kuljin pusikossa kolmantena ja hurjistunut kyykäärme iski nilkkaani!  

Menimme nopeasti majoituspaikkaamme ja koeaseman johtaja Mauri Takala hälytti heti taksin viemään minua Tampereen Keskussairaalaan.  

Ohitin Keskussairaalan ensiavussa kaikki todellista apua tarvitsevat ja minut kiikutettiin operointipöydälle.  

Koko prosessin kivuliain vaihe oli, kun lääkäri antoi vasta-ainepistoksen nilkkaani – paikkaan, jossa ei juurikaan ole lihaksia. Pistos oli kivulias ja teki mieli potkaista kaikki kohdevalot ja muut rensselit säpäleiksi!  

No, siitäkin selvittiin ja minulle määrättiin viikko lepoa, jotta kyynpistos ei aiheuttaisi minulle sen suurempia ongelmia.  

Tiedän kotikulmilta tapauksen, jossa kyynpurema henkilö polki vasta seuraavana aamuna polkupyörällä kunnanlääkärin vastaanotolle eli polkupyöräily tavallaan varmisti kyynmyrkyn täydellisen tehon. Kyseinen henkilö ei koskaan tullut entiselleen kyynpuremasta!

 

 

 

Kyynpureman jälkeen kehotan mahdollisimman nopeasti hankkiutumaan lääkärin vastaanotolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyynpurema on aina vakava asia, kyynpurema, kyy, kyykäärme, MTT:n Hämeen Koeasema, Pälkäne, Pälkäneen Myttäälä, Mustialan Maatalousopisto,

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään 1980-luvulla laatiman "Konflikti"-teoksen sanoma on yhä tänäänkin ajankohtainen

Lauantai 24.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin hämeenkyröläisen kierrätysneuvoksen Matti Järvenpään taidetuotannosta kertomista ja tänään on vuorossa taiteilijan itsensä päätyönään pitämä ”Konflikti”-teos.

 

 

 

IMG_3787.JPG

 

 

”Konflikti” on maapallon muotoinen kookas taideteos, jolla on vahva sanoma rauhan puolesta.

 

 

 

IMG_3786.JPG

 

 

Kierrätysneuvos on tehnyt tätä teosta aikoinaan kahdeksan vuotta ja eräänä pitkittymisen syynä on ollut se, että teoksen keskeisiä osasia eli halkomakirveitä ei ollut helppo saada tarvittavaa määrää!

 

 

 

IMG_3785.JPG

 

 

Sodan, taistelun ja kirveiden kalistelun yläpuolella on kuitenkin kaksi onnea tuovilla hevosenkengillä koristeltua rauhankyyhkystä, jotka silloin kylmän sodan ja myös nyt nykyaikana antavat uskoa rauhanaatteen voitolle!

 

 

Puhutteleva teos!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kierrätysneuvos, Rautapuisto, Konflikti, rauhankyyhkyt, sapelien kalistelu, kylmänsodan aika,

"Käärmeenpurema mies"

Torstai 28.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Nykyiset hellesäät merkitsevät, että kyykäärmeet tulevat piiloistaan esille ja ovat notkeita liikkumaan.

 

 

Tiedän kyiden hyödylliset merkitykset, mutta mökkimaailmaani ilmaantuessaan ne ovat lainsuojattomia.

 

 

Viljakkalan Majajärvellä sijaitseva perämetsämme oli jo entisaikaan tunnettu runsaista kyyesiintymisistään ja oletimme, että Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan rakentaminen metsäpalstan läpi karkottaisi kyyt.

 

 

Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä kyykäärme taitaa olla sopeutuvainen tärinään.

 

 

 

****************

 

 

 

Juttuni otsikko viittaa tapahtumiin Hämeen Koeasemalla Pälkäneen Myttäälässä kesällä 1968, jolloin olin siellä harjoittelijana agrologiopintoihini liittyen.

 

 

Olin kahden muun agrologiopiskelijan kanssa keräämässä työpäivän jälkeen kasveja ja kolmantena kulkiessani minua pisti kyy.

 

 

Klenkkasin päärakennukselle ja minulle soitettiin taksi, jolla matkasin Tampereen Keskussairaalaan.

 

 

Ohitin potilasjonossa todelliset sairaat, sillä käärmeenpuremaa pidettiin vakavana juttuna.

 

 

Makasin hoitopöydällä ja lääkäri tökkäsi nilkkaani vasta-ainepistoksen – se olikin koko prosessin kivuliain vaihe.  Teki mieli potkaista kaikki hienot valovempeleet hornan tuuttiin!

 

 

Viikko sairaslomaa ja rauhallista oleilua oli tapauksen jälkiseuraamus.

 

 

 

”Käärmeenpurema mies” oli MTT:n Hämeen Koeaseman johtaja Mauri Takalan toteamus aina, kun myöhemmin eri yhteyksissä tapasimme.

 

 

Opetuksena ja omakohtaisena kokemuksena se, että kyynpurema on aina vaarallinen ja vaatii asianmukaisen hoidon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: käärmeenpurema, kyy, kyykäärme, kyykäärmeen purema, käärmeenpurema vaatii aina hoitoa, MTT, MTT:n Hämeen Koeasema,

Küüslauk oli kiinnostukseni kohde Balti Jaama Torg´lla

Perjantai 13.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Poikkesin Tallinnassa Balti Jaama Turg´lla 2.9.2017 ja tarkoitukseni oli hankkia sieltä valkosipulin siemensipuleita.

 

 

Valkosipuli on viroksi ”küüslauk” ja runsaasti niitä olikin tarjolla – kas näin:

 

 

 

IMG_2886.JPG

 

 

Puolalainen 8,00€/kg - ei tullut kyseeseen.

 

 

 

IMG_2887.JPG

 

 

Virolainen 10,00 €/kg.

 

 

 

IMG_2903.JPG

 

 

Virolainen 8,50 €/kg.

 

 

 

IMG_2904.JPG

 

 

Virolainen 14,00 €/kg.

 

 

 

IMG_2905.JPG

 

 

Virolainen, Põlvamaalta 5,50 €/k. Lajike Ljubasa. Tästä ja kolmesta muustakin virolaisesta vaihtoehdosta tein kaupat!

 

 

 

IMG_2906.JPG

 

 

Virolainen, Põlvamaalta 7,50 €/kg.

 

***

 

Kerrottakoon, että Põlvamaa eli Põlva on maakunta Pihkovajärven länsipuolella Etelä-Virossa. Asukkaita maakunnassa 27 000 ja maakunnan pääkaupunki on 7 000 asukkaan Põlva.

***

 Kamera- ja ostoskierros osoitti, että Balti Jaama Torg:n valkosipulimyyjillä ei ole hintakartellia, sillä niin paljon hinnat olivat erilaisia eri myyjillä!

 

 

Vanhalla Balti Jaama Torg´lla vanhat venäjänkieliset mummut myivät itsekasvattamiaan valkosipuleita, mutta nyt he ovat poissa. Valkosipulitarjonta on kuitenkin yhä edelleen vilkasta ja minäkin löysin tarvitsemani.

 

 

Valkosipulien istuttaminen alkaa olla ajankohtaista, sillä ihanne olisi, jos ne saisi maahan parisen viikkoa ennen pakkasten alkamista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Küüslauk, Valkosipuli, Balti Jaama Torg, Põlvamaa, Põlvamaa eli Põlva, Pihkovajärvi, valkosipulin istuttaminen,

Korkeimman oikeuden (KKO) tuore päätös on voitto liittoihin kuulumattomille

Torstai 1.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Korkeimman oikeuden tuore päätös vahvistaa liittoihin kuulumattomien työntekijöiden asemaa työmarkkinakentässä.

 

 

Ymmärrän ay-väen huolen, sillä päätös on osa kauan kaivattua muutosta työpaikoilla.

 

 

Olin työelämässä 40 ja puoli vuoli vuotta ja sinä aikana en tarvinnut päivääkään ammattiyhdistysliikkeen apuja työehtojeni puolustamisessa.

 

 

Työurani aikana jouduin useasti ”napit vastakkain” ay-liikkeen kanssa, kun se yritti torpedoida työnantajan ja liittoihin kuulumattomien vastuullisten työntekijöiden järkevät toimenpiteet.

 

 

Elintarvikealalla toimiva työnantajani Raision Tehtaat konserniyhtiöineen oli 1970- ja 1980-luvuilla herkkä erilaisille röttelöille, joilla ay-liike yritti monin tavoin vaikeuttaa yrityksen ja konsernin vastuullisten työntekijöiden toimintaa.

 

 

Oli ilahduttavaa, että viisaus ay-liikkeenkin piirissä sai jalansijaa, kun edettiin 1990-luvulle, sillä lakkoherkkyys laimeni.

 

 

Tervehdin suurella tyytyväisyydellä Korkeimman oikeuden (KKO) päätöstä ja toivon, että sen soveltaminen vähentää ay-liikkeen valtaa työpaikoilla.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korkein oikeus KKO, KKO, Korkein oikeus, liittoihin kuulumattomat, lakkoherkkyys, lakot, lakko,

Menevätkö rahat Kankkulan kaivoon?

Keskiviikko 5.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi 3.4.2017 lähettämässään tiedotteessa, että kuudelle kokeilualueelle on myönnetty valtionavustusta osatyökykyisten työhönpaluuta ja työllistymistä tukevan toimintamallin kehittämiseen.

 

 

Suurimman potin eli 905.700 euroa sai Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

 

 

Mittavan rahoituksen saanut projekti on nimeltään TOIKE eli Toimintakykykeskus – maakunnalliseen SOTEen osatyökykyisen polut työkykyyn, työhön ja työllisyyteen.

 

 

Yksinkertaisuuteen pyrkivänä minulla hälytyskellot soivat, sillä ounastelen, että mittavasta panostuksesta valtaosa (ellei lähes kaikki) sujahtaa byrokratian rattaisiin.

 

 

Kun päätöksen julkistamiseen liittyviä asiakirjoja tutkailee, tulee etsimättä mieleen, että summasta erilaiset koordinaatio-organisaatiot saavat leijonan osan ja osatyökykyisten tukemiseen ei riitä euroakaan.

 

 

Peräänkuulutan osatyökykyisten työllistämisessä yritysten vastuuta ja yhteiskunnan jonkinlaista vastaantuloa yrityksille, jotka työllistävät osatyökykyisiä.

 

 

Uskon, että esimerkiksi päivittäistavarakauppa pystyisi työllistämään osatyökykyisiä melkoiset määrät, mutta todennäköisesti ammattiyhdistysliike julmistuisi, jos niin tehtäisiin.

 

 

Katselin surullisena muutama päivä sitten Tampereen Keskustorilla PAM:n järjestämää mielenosoitusta, jossa vaahdottiin alan työntekijöiden heikoista palkoista.

 

 

Olin työelämässä tasan 40 ja puoli vuotta ja en sinä aikana tarvinnut päivääkään ammattiyhdistysliikkeen ”palveluksia”. Työnantajan edustajana jouduin monesti taistelemaan ammattiyhdistysliikettä vastaan, jotta työnantajani asiakkaiden toiminta olisi voinut jatkua ilman häiriöitä.

 

 

Noudatin omalta kohdaltani periaatetta, että jos työnantajan maksama palkka ei tyydytä minua, olen vapaa mies lähtemään paremmin palkatuille bisneksille. Sellaisia ei kukaan tarjonnut, joten pysyin työpaikassani ja olin tyytyväinen.

 

 

Mutta asiaan:

Toivon, että ammattiyhdistysliike ei julmistele, jos joku työnantaja tarjoaa työpaikkaa pienelläkin korvauksella niille, jotka ovat osatyökykyisiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sosiaali- ja terveysministeriö, TOIKE eli Toimintakykykeskus ? maakunnalliseen SOTEen osatyökykyisen polut työkykyyn, työhön ja työllisyyteen,

Onko kansanedustajaehdokkaiden ruoka-, ruokaturvallisuus- ja yleensäkin elintarviketietämys noin heikko?

Maanantai 23.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuten eilen kerroin, järjesti Aamulehti ruuan hintaan liittyvän vaalipaneelin Lempäälässä perjantaina 20.3.2015.

 

 

 

 

ruis1

 

 

Paneelissa olivat edustettuina kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat – Keskustaa edusti koordinaattori, maatalousyrittäjä Marjo Mäkinen-Aakula Oriveden Eräjärveltä.

 

*****************

 

Nelikymmenvuotinen työjaksoni elintarviketeollisuuden palveluksessa antaa minulle tietyn etumatkan tavallisiin kyläpolitiikoihin verrattuna, mutta hämmästyttävän heikoilla elintarvikkeisiin liittyvillä eväillä monet yrittävät kansanedustajiksi.

 

 

Vaalitilaisuuden juontajana Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen totesi alkujuonnossaan, että kaikki puhuvat nyt sotesta tai puolustuspolitiikasta, mutta jokapäiväinen ruokamme unohdetaan vaalitaistelun tiimellyksessä.

 

 

Olen samaa mieltä Jokisen kanssa ja pidän valitettavana, että ruuasta, sen tuottamisesta, ruuan hinnasta ja ruuan hinnanmuodostuksesta, elintarviketurvallisuudesta, ruokaan liittyvästä huoltovarmuudesta, ruokaketjun työllistämisvaikutuksista, ruokaturvallisuudesta ja monista muista ruokaan liittyvistä seikoista puhutaan aivan liian vähän.

 

 

 

 

ruis2

 

 

Keskustan kansanedustajaehdokas Marjo Mäkinen-Aakula oli panelisteista ylivoimainen ja panelistit valitsivatkin hänet joukkonsa parhaaksi asiantuntijaksi elintarvikeasioissa.

 

 

Marjo Mäkinen-Aakula on mm. rukiinviljelijä ja hän otti esimerkin rukiinviljelijän arkitodellisuudesta.

 

 

Rukiinviljelijä saa ruistonnista nyt 185,00 € käyttöpaikalle toimitettuna.

 

Toimituslauseke ”käyttöpaikalle toimitettuna” merkitsee, että myyjä eli tässä tapauksessa rukiinviljelijä maksaa rahdin tilaltaan myllylle.

 

Ruiskuormaan mahtuu tavaraa täysperävaunukuormassa n. 35 tonnia ja siitä viljelijä joutuu maksamaan rahtia lyhyelläkin matkalla 10 €/tonni.

 

 

Jos rukiinviljelijä myy rukiinsa teollisuudelle kaupan välityksellä – Kesko, Hankkijan Agrimarket tai joku muu viljaliike - niin kaupan välityspalkkio saattaa olla 5 €/tonni.

 

 

Kun myllyhinnasta vähennetään myyjän maksama rahti ja välitysliikkeen perimä ”pirunkyytiraha”, niin rukiinviljelijän saamaksi tilityshinnaksi jää ainoastaan 170 €/tonni.

 

 

Vilja-alan Yhteistyöryhmän julkaisun mukaan rukiin keskisato Suomessa on viime vuosina ollut 2,3 tonnia/hehtaari eli rukiinviljelijän saama rahamäärä hehtaarin suuruisesta ruisalasta on keskimäärin 391 €!

 

 

Karua, mutta totta.

Kuka vielä ihmettelee, että ruispeltoja ei juurikaan näy!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rukiin hinta, rukiin keskisato, viljelijä maksaa rahdin, kaupan palkkiotaso viljakaupassa, viljakaupan palkkio, pirunkyytiraha,

Käärmeenpurema mies!

Sunnuntai 17.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Kyykäärme kuuluu Suomen luontoon, mutta on muistettava, että se  on ehkä elinympäristömme vaarallisin eläin.

 

 

 

 

kyy1

 

 

Tapasin kesän kolmannen kyyn eilen kesäkurpitsamaamme laidalla.

 

 

************

 

 

Omaan omakohtaista kokemusta kyyn vaarallisuudesta, sillä kyykäärme puri minua kesällä 1968, kun olin keräämässä kasveja opinnäytetyötä varten Pälkäneellä Maatalouden Tutkimuskeskuksen Koeasemalla.

 

Etenin kolmantena pöheikössä, kun sain nilkkaani kyyn pureman.

 

 

************

 

 

Onneksi Koeaseman johtaja oli tilanteen tasalla ja hommasi paikalle taksin, jolla matkustin Tampereen Keskussairaalan ensiapuun. 

 

Ensiavussa tilanteeni arvioitiin asiantuntijoiden toimesta ja ohitin kaikki muut jonossa olleet potilaat. Minut ohjattiin hoitopöydälle ja sain nilkkaani piikin vasta-aineseerumia.

 

Piikitys oli tuskallinen kokemus ja olisinkin halusta potkaissut hajalle hoitopöydän yläpuolella olleet valaisimet!

 

Kyynpureman tuloksena sain viikon sairasloman ja en saanut jälkioireita.

 

 

Koeaseman johtaja tapasi aina tavatessamme myöhemminkin todeta, että…

 

 

…"käärmeenpurema mies"!

 

 

*************

 

 kyy2

 

Muistan, kun melkein naapurissa asunut nainen sai 1950-luvulla kyynpureman ja lähti vasta seuraavana päivänä hoitoon.

 

Valitettavasti nainen meni lääkärille polkupyörällä, jotta kyyn myrkky ehti oikein perusteellisesti vaikuttamaan.

 

Nainen on jo nyt edesmennyt, mutta hän kärsi kyynpureman jälkivaikutuksista koko loppuelämänsä.

 

Tämän tarinan opetus on, että kyynpurema vaatii aina lääkärinhoitoa ja lääkärinhoitoon pitää hakeutua heti pureman jälkeen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyy, kyykäärme, kyynpurema, kyykäärmeen purema, kyykäärmeen purema vaati aina lääkärihoitoa, Maatalouden Tutkimuskeskuksen Pälkäneen koeasema, Maatalouden Tutkimuskeskuksen Hämeen koeasema, Myttäälä, ,

"Ei sun tartte meille tulla, jos rekes harraa"

Sunnuntai 13.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansakoulunopettaja, sanomalehtimies, poliitikko, kirjailija ja professori Artturi Leinonen syntyi Ylihärmässä 1888 ja kuoli Vaasassa 1963.

 

Leinonen toimi kansanedustajana 1936  – 1939 ja 1944 – 1945.

 

Sain eilen eli 12.7.2014 olla mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla Kauhajoelle, jossa olimme yleisönä Teatteri Kajon esittämässä Leinosen kirjoittamassa ”Lakeuksien lukko” –teatteriesityksessä.

 

On heti todettava, että päälläni oleva henkinen Jussi-paita sai esityksen ansiosta vankan vahvistuksen!

 

Hienot puitteet, Leinosen lähes sata vuotta sitten kirjoittaman tekstin ikiaikaisuus, eteläpohjalainen murre ja eteläpohjalaiset harrastelijanäyttelijät tekivät kesäteatteriesityksestä hienon kokemuksen.

 

 

 

 

sotka1

 

Kauhajoen kaupungintalolla nautittu maukas lounas virittivät meidät tamperelaisvieraat oikeaan henkeen.

 

Kaupungintalon edessä oleva jättikokoinen kauha kuvaa hyvin Kauhajokea.

 

 

 

 

sotka2

 

 

Tapasin ennen näytöstä Hallivuoren veljekset – Paavo oikealla ja Jaakko vasemmalla – veljekset ovat tuttujani jo yli 40 vuoden takaa.

 

Aloitin työurani Kauhajoella vuonna 1970. Toimin siellä toimivan K-maatalousliikkeen palveluksessa ja silloin sain tehdä hyvää yhteistyötä Hallivuoren veljesten kanssa!

Puoli vuotta kestäneen Kauhajoki-jaksoni jälkeen siirryin yrityksen palvelukseen, jonka riveissä sain toimia tasan 40 vuotta - työuraa ehti minulle kertyä siis 40 ja puoli vuotta!

 

 

 

 

 

sotka3

 

 

Paavo ja Jaakko Hallivuori ovat todellisia kulttuurivaikuttajia Kauhajoella, sillä he ovat rakentaneet Kesäteatteri Sotkanpesän katsomorakenteet vuonna 2009.

 

 

 

sotka5

 

On positiivista, että kohde on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 – 2013.

 

Rahoituksen on myöntänyt ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin”.

 

 

 

*************

 

 

 

 

Paavo Hallivuoren rooli Kantolan isäntänä on Teatteri Kajon kesäteatteriesityksessä koko näytelmän kantava rooli.

 

Tiedän, että Etelä-Pohjanmaalla arvostetaan henkilöitä, jotka aikojen saatossa ovat Lakeuksien lukko –näytelmässä esittäneet Kantolan isäntää.

 

Muistan hyvin, kun kauhavalainen kauppias Aarne Paalanen sai runsaasti tunnutusta Kantolan isäntä –roolistaan esittäessään tätä roolia mm. sillä kiertueella, joka suuntautui Floridaan vuonna 1979.

 

Paavo Hallivuoren esitys Kantolan isäntänä kuvastaa alkiolaista talonpojan oikeamielisyyttä ja myös jyrkkyyttä – suorastaan ehdottomuutta - , johon Artturi Leinonen on näytelmätekstiä luodessaan pyrkinyt.

 

 

************

 

Otsikon sanat ovat Kantolan tyttären Annikan sanomat, kun patruunan poika Harri empi tulla hänen luokseen.

 

 

***********

 

 

Kiitän Kauhajoen kaupunkia, joka on toiminnallaan mahdollistanut Kesäteatteri Sotkanpesän toiminnan.

 

Kiitän Lakeuksien lukko –näytelmän näyttelijöitä ja koko esitystiimiä hienon kulttuurinautinnon tarjoamisesta.

 

Kiitokset myös niille puuhahenkilöille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä, joiden ansiosta sain liittyä valmiiseen pöytään nauttimaan Kauhajoelle suuntautuneesta kulttuurimatkasta.

 

 

*************

 

 

 

Lakeuksien lukko –esitykset jatkuvat Kauhajoella 27.7.2014 saakka.

 

Jos et ehdi Teatteri Kajon esityksiin tänä vuonna, niin kerron, että kesällä 2015 Kesäteatteri Sotkanpesä tulee esittämään koskettavan tarinan Helena Eevasta.

 

Helena Eeva syntyi Metsäpirtissä 1923 ja kuoli jo 36 vuotiaana, mutta ehti nuoresta iästään huolimatta sanoittaa yli 150 tunnettua iskelmää. Suurimman osan Helena Eevan sanoituksista sävelsi Toivo Kärki.

 

Helena Eeva on haudattuna Kauhajoella.

 

Ehkä tunnetuin Helena Eevan sanoituksista on Paula Koivuniemen vuonna 1968 levyttämä ”Jos helmiä kyyneleet ois”.

 

 

***********

 

 

Pääsin parisenkymmentä vuotta sitten vierailemaan Helena Eevan synnyinkodin raunioilla Metsäpirtin Eevalassa ja sillä matkalla sain kipinän ryhtyä tarkemmin tutustumaan karjalaiseen elämänmenoon, karjalaiseen kulttuuriin ja Suomen sotahistoriaan.

 

 

Jos ette tänä vuonna ehdi Kauhajoelle Lakeuksien lukkoa katsomaan, niin merkitkäänhän kalentereihinne ensi vuoden Helena Eevan tarina Kauhajoen kesäteatterissa.

 

 

-Esko Erkkilä-                     

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauhajoki, Lakeuksien lukko, Teatteri Kajo, Paavo Hallivuori, Jaakko Hallivuori, Kantolan isäntä, Aarne Paalanen, Artturi Leinonen, kirjailija Artturi Leinonen, Kesäteatteri Sotkanpesä, Helena Eeva, Metsäpirtti, jos helmiä kyyneleet ois,

Verkkokauppa runtelee kaupan rakenteita

Keskiviikko 5.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Kesko kertoi eilen laskeneesta liikevaihdostaan, parantuneesta tuloksestaan ja siitä, että joka kolmas Anttila-tavaratalo tullaan lopettamaan.

 

Laskenut liikevaihto on luonnollista, mutta on hälyttävää, kun pienemmällä liikevaihdolla kaupan jättiläinen tekee entistä parempaa tulosta.

 

Kohentunut tulos merkitsee, että Keskon hinnoissa on ”pirunkyytirahaa” eli palkkiota entistä enemmän.

 

Keskon eilinen ilmoitus joka kolmannen Anttilan sulkemisesta kertoo, että verkkokauppa runtelee kaupan rakenteita yhä rajummin.

 

Itse en ole ostanut ainakaan vielä mitään verkkokaupasta, mutta kerron siitä kuitenkin yhden perhekuntakohtaisen esimerkin:

 

 

Meillä on 16 vuotta vanha Stiga-merkkinen päältäajettava ruohonleikkuri.

 

Ruohonleikkuriin on tehty normaalista kulumisesta aiheutuvat korjaukset ja huollot, mutta todellisia ongelmia ei ole vielä ilmaantunut.

 

Syksyllä kone ei käynnistynyt ja koneista ymmärtävä ”kossi” paikallisti vian moottorin käynnistyskehän ongelmiin – sieltä oli iän myötä hävinnyt muutama hammas ja kone ei käynnistynyt, kun käynnistyskehä oli tietyssä asennossa.

 

”Kossi” teki nettitiedustelun ja totesi, että…

 

 

kaynnistyskeha1

 

…israelilainen nettifirma myi Briggs & Strattonin valmistamia käynnistyskehiä.

 

 

Tilaus sinne, maksaminen netissä ja…

 

 

kaynnistyskeha2

 

 
…käynnistyskehän sisältämä postipaketti oli noudettavissa lähipostista!

 

 

 

kaynnistyskeha3

 

 
Lähetyslista ei ollut koolla pilattu, mutta siitä selvisi kaikki oleellinen!

 

 

Tärkeintä oli se, että lähipostiin toimitetun paketin kokonaishinta rahteineen oli 24,95 USD eli hieman alle 20 euroa!

Oletan, että suomalainen jälleenmyyjä olisi nostanut tassunsa taivaisiin, jos heiltä olisi mennyt kyselemään samanlaista käynnistyskehää. Hinta olisi varmaankin ollut moninkertainen ja asiakas olisi tuntenut olevansa kiusantekijä, kun tuollaisia varaosia kyselee!

Nyt ei tarvinnut anteeksipyydellä tarpeitaan!

  

Omakohtainen esimerkki osoittaa, että nettikauppa runtelee perinteisen kaupan rakenteita – tässä tapauksessa varaosakaupan rakenteita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskon tulosparannus, Keskon liikevaihto aleni, pirunkyytiraha, pirunkyytirahan osuus kasvoi, Anttila-tavaratalot, Anttila-tavarataloja suljetaan, Stiga-ruohonleikkuri, Stiga-ruohonleikkurin varaosat, Supershop1 Israel, Briggs & Stratton, verkkokauppa,

Pärnun Museossa voi tehdä aikamatkan 11.000 vuoden taakse

Maanantai 11.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Pärnun Museo sijaitsee lähes keskikaupungilla Aida 3:ssa ja se on rakennettu vanhaan viljamakasiiniin.


Tutustuimme museoon taannoisella Pärnun kylpylämatkallamme.

 

Museon pysyvä näyttely ”11 000 vuotta historiaa – Elämyksiä entisiltä ajoilta” ulottuu kivikaudesta nykypäivään. Se välittää tunnelmia menneiltä ajoilta meidän päiviimme saakka.

 

museum1

 

Museon aulassa sijaitsee tsaarinaikainen kassakaappi, joka on valmistettu 1900 -luvun alussa. 

Kassakaapin oven sisäpuolelle on kuvattuna Venäjän keisarikunnan kaksipäinen kotka.

Kassakaapin omistaja oli asianajaja Jaan Leesment, joka toimi sittemmin Pärnun kaupunginjohtajana vuosina 1917 – 1919.

 

 

Museokierroksen alkupuolen piristyksiä ovat täytetyt eläimet.

 

 

museum2

  

Karhu…

 

 

museum3

 

…hylje…

 

 

museum4

 

…saksanhirvi (?)…

 

 

museum5

 

…ja metsäsika ovat saaneet paikkansa museovieraiden ihailtavina.

 

 

museum6

 

Pärnu on ollut suosittu kylpyläkaupunki jo kauan. 

Museossa on runsaasti valokuva- ja elokuva-aineistoa Pärnusta kylpyläkaupunkina 1800- ja 1900 –luvuilla.

Rantatuoli esittelee rantakalusteiden muotia 1900 – luvun alkupuoliskolta.

 

 

museum7

 

Viron synkkää miehitysjaksoa esitellään osastolla, joka keskittyy vuosien 1940 ja 1990 väliseen aikaan.

 

 

museum8

 

Virolaisten kyyditykset Siperiaan koskivat myös Pärnua. Kyyditysvaunun synkkä tunnelma kuvastuu hyvin, kun kyyditysvaunun pienistä ikkunanräppänöistä vilahtelee ohikiitäviä maisemia.

 

 

museum9

 

Salamavalon avulla kyyditysvaunusta otettu kuva paljastaa, että kyydittävinä olivat naiset, lapset ja vanhukset.

 

 

museum10

 

Neuvostomiehityksen aikana Virossa oli toteltava sirpin ja vasaran komentoa.

 

 

museum11

 

Eräs tekninen seikka Pärnun museossa miellytti erityisesti ja se oli se, että liikuntarajoitteiset oli museossa huomioitu hyvin. 

Museo toimii useassa kerroksessa, mutta liikuntarajoitteiset pääsevät vaivattomasti kaikkiin kerroksiin pienoishissin avulla!


Toinen "erikoisseikka" Pärnun Museolla on se, että museo on aktiivinen toimija facebookissa!

 

 

Pärnun Museo on eräs kohde, johon suosittelen Pärnuun saapuvia kylpylävieraita tutustumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pärnu, Pärnun Museo, Pärnu Muuseum, Jaan Leesment, 1000 aastat ajalugu, Venäjän keisarikunnan kaksipäinen kotka, virolaisten kyyditykset Siperiaan,

Kylmää kyytiä kokoomukselle, demareille ja vihreille!

Keskiviikko 26.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kunnallisvaalien paneelikeskustelut alkoivat Tampereella eilen, kun...

 

Aamulehden kuntavaalikiertue 2012

 

...aloitti kunnallisvaalien paneelisarjan.

 

Tilaisuus alkoi ravintola Ziberiassa klo 18.00 ja sen piti päättyä klo 20.00, mutta mielenkiintoiset keskustelut jatkuivat ennakoitua pidempään.

 

 

ziberia1

 

Keskustelua johdattelivat Aamulehden päätoimittaja

Jouko Jokinen

 

ziberia2

 

 

…ja Aamulehden uutispäällikkö Sari Torvinen.

 

 

ziberia3

 

 

On selvää, että paneelin kokeneimmat osanottajat pääsivät ääneen eniten, sillä heillä oli myös kaupunkilaisia kiinnostavia mielipiteitä runsaasti.

Tässä vasemmalta Leena Kostiainen (kok), Sanna Marin (SDP), Timo Hanhilahti (kesk) ja Olli-Poika Parviainen (vihr).

 

On annettava tunnustus myös perussuomalaisia edustaneelle Tiina Elovaaralle, joka jysäytti yhdessä SDP:n Sanna Marin´n kanssa illan toisen uutispommin.

 

*******

 

Paneelin todellinen jysäys oli salintäyteisen yleisön vastaus seuraavaan kysymykseen:

 

Miten hallituksen ajama kuntauudistus pitäisi ratkaista Tampereella?


ziberia4

 

Ounastelin, että yleisön vastaukset kysymykseen jakaantuvat varsin tasan eri vaihtoehtojen kanssa, mutta lähes 70 % tilaisuuden yleisöstä vastasi, että kuntauudistus pitää Tampereella ratkaista itsenäisten naapurikuntien yhteistyötä kehittämällä!

Kuntaliitos naapurikunnan tai –kuntien kanssa sai ainoastaan 13,9 %:n kannatuksen ja lähes yhtä heikoksi jäi suur-Tampereen suosiota kyselleen vaihtoehdon kannatus.

 

Paneeliyleisön kannanotto oli suuri pettymys kokoomukselle, SDP:lle ja vihreille, jotka ovat väkisin ajamassa suur-Tampereen luomista.


Pitää muistaa, että tulos on tamperelaisten vastaus kuntaliitossuunnitelmiin - millaisia tuloksia syntyykään Tampereen kehyskunnissa? Sen näemme lähipäivinä.


Tampereen yli-innokkaat virkamiehet saivat suur-Tampere -kohkaamiselleen oikein kunnolla turpaan!

 

On selvää, että kyselyn tulokset on Tampereen kokoomuksen, demareiden ja vihreiden toimesta kerrottu välittömästi Jyrki Kataiselle, Jutta Urpilaiselle ja Ville Niinistölle. Joko tänään kuulemme kuntaliitospuolueiden johdolta uusia linjauksia kuntauudistuksen tiimoilta?

 

 

ziberia5

 

SDP:n Sanna Marin osoitti kokemattomuutensa, kun hän saliyleisön äänestystuloksen julkistamisenkin jälkeen vielä ainoana panelistina puolusti suur-Tamperetta. Kokoomuksen Leena Kostiainen osasi olla ääneti ja ei siten ryhtynyt puolustamaan Jyrki Katainen ja Henna Virkkusen kuningasajatusta.

Kuvasta nähdään, että Keskustan Timo Hanhilahdella on mukava olo, kun Keskustan ajama linja on juuri saanut saliyleisöltä vankkumattoman tuen.

 

******

 

Mainitsin juttuni alussa, että tilaisuudessa kuultiin toinenkin jymyuutinen.

 

Jymyuutinen koskee sitä, että SDP:n Sanna Marin ja perussuomalaisten Tiina Elovaara ainoina panelisteina kannattivat Tampereen veroprosentin nostamista.

 

SDP:ltä veroprosentin korottamisvaatimuksen vielä jotenkin ymmärtää, sillä SDP:n kannattajat ovat tunnetusti veroja ja veronmaksamista rakastavia, mutta se oli todellinen yllätys, että myös Tampereen perussuomalaiset ovat valtaanpäästyään valmiit kasvattamaan tamperelaisten verorasitusta.

 

Kiitokset Tiina Elovaaralle ja Sanna Marin´lle, että kerroitte puolueidenne veronkorotussuunnitelmat jo nyt!

 

 

Kiitän Aamulehteä hienon tilaisuuden järjestämisestä. Tamperelaiset saivat sen avulla mainion lähdön alkaa seurata kunnallisvaalitaistelun viime viikkoja.

Tilaisuudessa esille tulleet seikat vahvistivat Keskustan asemia, jotka Tampereella jo ennen tilaisuuttakin olivat vahvat!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aamulehden kuntavaalikiertue 2012, suur-Tampre, suur-Tampere kariutumassa, kylmää kyytiä, kylmää kyytiä kokoomukselle, kylmää kyytiä demareille, kylmää kyytiä SDP:lle, kylmää kyytiä vihreille,

Maapirn- ja küüslauk -ostoksilla Tallinnan Jaama Turg´lla

Maanantai 28.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen viime aikoina ottanut tavakseni Tallinnan reissuilla poiketa katselemassa ja myös ostoksilla rautatieaseman vierellä sijaitsevalla Jaama –torilla.

 

Pidin tavastani kiinni myös taannoisella Suomen Keskustan Presidentti-risteilyllä, sillä poikkesin torilla heti aamusella.

 

Risteilylaivamme Baltic Princess rantautui Tallinnassa D-terminaaliin ja sieltä on kävelymatkaa Jaama-torilla vajaat pari kilometriä. Kävelin matkan raikkaassa syyssäässä.

 

pict1334.jpg

Lähellä D-terminaalia sijaitsee Linnahall´n raitiovaunupysäkki, mutta menomatkan suoritin ripeästi kävellen. Raitiotievaunun raiteet kulkivat koko menoreittini vierellä.

 

pict1340.jpg

 

Jaama Turg on avoinna arkipäivisin klo 8 – 18 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin klo 8 -17.

 

Vierailin torilla 30.10.2011 eli ajankohta pitää huomioida, kun vertailee seuraavissa kuvissa ilmeneviä hintoja esim. suomalaiseen hintatasoon.

 

 

pict1352.jpg

Jaama Turg´lla on muutama suurmyyjä, mutta taaempana paikalliset mummut myyvät omien palstojensa tuotteita. Tässä erään suurmyyjän tarjontaa.

 

Tapaan tehdä pienet ostokseni mummoilta, sillä heille parinkin euron kauppa on merkittävä tulonlisä. Lisäksi heidän kanssaan on mukava jutella.

 

 

pict1341.jpg

Myös Virossa kotimaiset elintarvikkeet ovat Suomen tapaan usein kalliimpia kuin ulkomaiset.

Tällä myyjällä kotimaiset valkosipulit maksoivat 6,80 €/kg ja unkarilaiset 3,80 €/kg – ero oli siis huomattava.

 


pict1342.jpg

 

Karpalokilon hinta vaihteli 3,80 – 4,00 €/kg ja karpalot olivat isoja.

 


pict1343.jpg

 

Kotimainen avomaankurkku 2,20 €/kg.

 


pict1344.jpg

 

Kotimainen porkkana 0,60 €/kg.

 


pict1345.jpg

 

Kotimainen palsternakka 1,40 €/kg.

 


pict1346.jpg


Kotimainen tomaatti 1,38 €/kg. Tomaatti oli siis selvästi edullisempaa kuin avomaankurkku.



pict1347.jpg

 

Kotimainen punasipuli 1,20 €/kg.

 


pict1351.jpg

 

Suurmyyjällä oli tarjolla puolalaista paprikaa ja se maksoi 1,30 €/kg.

 


pict1349.jpg

”Astelpaju” on mielestäni erän kauneimmista virolaisista sanoista ja se tarkoittaa tyrniä. Tyrnimarjat maksoivat 4,00 €/kg.

 Meillä on useita tyrnejä ja tiedän, että miten haastavaa hommaa on tyrnin poiminta!

 

Ostin eräältä mummolta maapirn´ä sekä  küüslauk´ aa. Maapirn on maa-artisokka ja küüslauk puolestaan valkosipuli.

 


pict1350.jpg

 

Maa-artisokat olivat komeita, mutta valitettavasti en ottanut niistä valokuvaa. Maa-artisokan kilohinta oli 1,30 euroa ja ostin mummon koko ”varaston” eli 1,8 kiloa.

 

Valkosipulit mummo oli hinnoitellut kappalekaupalla ja hinta oli 0,80 €/kpl.

 


pict1348.jpg

 

Myyjämummoni käytti sujuvasti helmitaulua, kun hän summasi ostosteni hinnan!

 

Suosittelen Tallinnassa poikkeamaan Jaama Turg´lla, sillä se on taatusti erilainen kokemus!

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: maapirn, maa-artisokka, küüslauk , valkosipuli, Jaama Turg, Jaama Tori, Tallinna, astelpaju, tyrni,

Syrjäkylät Viljakkala ja Kuru esillä Ylöjärven markkinoilla 28.5.2011, mutta...

Lauantai 9.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven Markkinat on kahden paikallisen leijonaklubin – LC Teivo ja LC-Ylöjärvi/Keijärvi – yhteinen aktiviteetti.

 

Markkinoiden historia yltää lähes kolmenkymmenen vuoden taakse. Tämänvuotiset markkinat järjestettiin Elo-kauppakeskuksen piha-alueella lauantaina 28.5.2011.

 

Emme olleet etukäteen tietoisia tapahtumasta, mutta matkalla mökille näimme kauppakeskuksen piha-alueen täynnä menoa sekä meininkiä ja poikkesimme paikalle.

 

Yllätyimme iloisesti, sillä markkinoilla oli edustettuna myös nykyisen Ylöjärven syrjäkulmat – tuskin osaatte uskoa, kuinka pahalta tuntuu kutsua vaikkapa Viljakkalaa Ylöjärveen kuuluvaksi!

 

Kuru liitettiin osaksi Ylöjärveä vuoden 2009 alussa.

 

Oli mukava todeta, että Kurun Lehti oli ensimmäinen tutustumiskohde markkinoilla. Viehättävä nuori nainen jakoi toukokuun 5. päivä 2011 ilmestynyttä numeroa näyttelyvieraille.

 

Otin luonnollisesti uuden paikallislehden vastaan ja totesin, että siinä käsiteltiin varsin laajasti yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä.

 

Paikallislehti on siis ajan hermolla!

 

pict1710.jpg

 

Suomen Keskusta oli vahvasti esillä Ylöjärven Markkinoilla, sillä…

 

pict1709.jpg

 

…Kurun ja Ylöjärven monitoiminainen Minna Sarvijärvi veti innolla monenlaista toimintaa Keskustan teltalla! Oli mukava nähdä, että Ylöjärveltä, Viljakkalasta ja Kurusta valitut Keskustan valtuustojäsenet olivat näkyvästi paikalla!

 

pict1706.jpg

 

Markkinoilla esiintyneistä yrityksistä mielenkiintoisin oli Suojärven Suklaatila. Suklaatilan yrittäjä Katja Järvenpää oli tapansa mukaan aktiivinen yrityksen tuotteiden esittelijä. Häpeän nyt jälkeenpäin, että kiireissäni en ostanut mitään nautiskeltavaksi – pyrin korjaamaan erheeni seuraavassa tapahtumassa, jossa tapaan Suojärven Sulkaatilan!

 

Viljakkalan seurakuntapiirin näkyvästä pisteestä olen erittäin otettu.

 

pict1703.jpg

 

Viljakkalan seurakuntapiirin nimikkodiakoni Minna-Liisa Pajunen kertoi, että hänen toimenkuvansa kohdistuu yksinomaan Viljakkalaan – mainio asia!

 

Ylöjärven seurakunnan osastolta sain heidän ”Kirkko näkyy” –lehtensä, mutta valittaen on todettava, että Viljakkalan osuus lehdessä on painettu minimiin.

 

Kuntaliitos on vakava paikka myös seurakuntaväelle ja siitä on osoituksena se lapsipuolen asema, joka Viljakkalan seurakuntaväelle on koitunut kuntaliitoksesta Ylöjärveen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ylöjärven Markkinat, Viljakkala, Kuru, Kurun Lehti, Viljakkalan seurakuntapiiri, Kirkko näkyy, Ylöjärven seurakunta, Minna-Liisa Pajunen, Suojärven Suklaatila, Minna Sarvijärvi, Katja Järvenpää,

Kyykäärmeen tappaminen on luvallista

Keskiviikko 8.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Viime talvi oli kyykäärmeiden talvehtimisen kannalta otollinen ja se myös näkyy, sillä niitä esiintyy nyt poikkeuksellisen runsaasti.

Mökkitonttimme on ”miesmuistin” kuulunut alueeseen, jossa kyitä esiintyy runsaasti. Edes alueelle aikoinaan rakennettu Tampare-Parkano-Seinäjoki –rautatie ei ajanut kyykäärmeitä pois.

Pyrimme pitämään kyyt kurissa tappamalla niitä. Kyy ei ole rauhoitettu eläin, joten sen tappaminen on täysin luvallista.

Kevään kahtena viikonloppuna olemme joutuneet lopettamaan neljä kookasta kyytä.

Sanotaan, että nurmikon pitäminen lyhyenä auttaisi, mutta mökillämme sekään ei auta.

Mansikkamaan musta muovi ja sen alle luikertaminen on erityisen haluttua puuhaa kyille. Puolet tappamistamme kyykäärmeistä on mansikkamaan kevättöiden yhteydessä tavattu mansikkamuovin alta.

Mansikoita riittää hieman myyntiinkin, joten voidaan todeta, että kyyt haittaavat meillä elinkeinotoimintaa!

Mökillämme vierailee säännöllisesti neljä alle kouluikäistä lasta, joten kyyntorjunta on heidänkin kannaltaan tärkeää.

Jouduin itse kyyn puremaksi opiskeluaikana, kun olin opiskelukavereiden kanssa keräämässä kasveja. Agrologiopiskeluun kun ainakin silloin kuului mittavan kasvi- ja siemenlajitelman kerääminen.

 

Väite, että kyy karkottuisi töminällä ei ainakaan minun tapauksessani pitänyt paikkaansa, sillä tulin vasta kolmantena jonossa, kun kuljimme kasveja etsimässä lehtomaisessa maastossa.

 

Kyy puri minua lenkkitossun yläpuolelle – joku kyynsuojelija sanoisi tietysti, että maastoon ei saa mennä lenkkitossuilla!

 

Minut vietiin taksilla Tampereen Keskussairaalan ensiapuun ja siellä minut ohjattiin kaiken muun jonon ohi operointipöydälle, jossa lääkäri pisti nilkkaani vasta-ainepistoksen. Ohjeeksi annettiin liikkumisen välttäminen ja viisi päivää sairaslomaa.

 

Kyynpurema ei koskaan ole pikkujuttu, vaan se vaatii aina nopeaa hakeutumista hoitoon.

 

Tiedän ja tunnen hyvin tapauksen, jossa kyynpureman saanut marjastaja odotti yön yli aamuun ja meni vasta silloin lääkärille. Potilas matkasi lääkärin vastaanotolle polkupyörällä ja se varmisti, että myrkky levisi tehokkaasti koko kehoon. Kyseinen henkilö kärsi koko loppuelämänsä kyynpureman jälkiseurauksista.

Vanha kansa tunsi ns. käärmeennousupaikat. Ne ovat paikkoja, joissa kyyt talvehtivat.

 

Tiedän Keski-Pohjanmaalla erään käärmeennousupaikan sijainnin. Vanhaan aikaan paikalliset ihmiset saivat tapettua keväisin tällä käärmeennousupaikalla lukemattomia kyitä. Nyt ei enää niin tehdä ja sielläkin kyyt ovat vaarallisesti yleistyneet.

 

Maaseudun autioituminen merkitsee, että ennen ”kyyvapailta” alueilta niitä tavataan.

Kyykäärme on tietyllä tavalla kaunis matelija, mutta myrkyllisyytensä ja runsaan esiintymisensä vuoksi se joutuu ainakin meillä joka kerta ajojahdin kohteeksi. Ajojahdin tulos on useimmiten se, että kyy saadaan tapetuksi.

Pahinta on, että koko ajan joutuu tarkkailemaan lähiympäristöä, jotta ei astu kyyn päälle.

Korostan, että kyyn tappaminen on täysin sallittua, sillä Suomen kyykanta luokitellaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa ”Least Concern” (LC) -luokkaan. Se merkitsee, että Suomessa kyykanta tunnetaan hyvin ja kanta on runsas sekä vakaa eli kyseessä on elinvoimainen laji.

Euroopan luonnonsuojelusopimus edellyttää kaikkien matelijoiden rauhoittamista, mutta Suomi teki kyyn kohdalla varauksen liittyessään sopimukseen vuonna 1983. Viisas päätös!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyy, kyykäärme, kyyn tappaminen on sallittua,