Aidanteestamme leikatut syreenihortensiat pääsivät arvokkaaseen tehtävään!

Sunnuntai 1.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Vaikka itse sen toteankin, on omakotitalomme rajalla sijaitseva…

 

 

 

…syyshortensia-aidanne komea ilmestys!

 

Aidanteella on lähes 35-vuotta ikää, mutta jokakeväisen leikkaamisen ansiosta se jaksaa kukkia!

 

*******************

 

Syyshortensioita on muutamana syksynä laitettu kuivumaan, mutta eipä niitä muuten ole hyödynnetty.

 

*****************

 

Nyt kuitenkin meille tuntematon henkilö soitti ja tiedusteli, että josko noista syyshortensioista saisi kukat tyttärensä tai tyttärentyttärensä häätilaisuuteen!

 

On luonnollista, että suostuimme ja niinpä kukkien noutajat saapuivat – …

 

 

 

…tässä Rouva on leikkaamassa kukintoja ja…

 

 

 

…tässä ne ovat jo noutajien autossa!

 

*************************

 

Hienoa, että syyshortensiamme saivat arvokkaan tehtävän!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osmankäämi on kosteikkojen komea kasvi

Tiistai 27.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Osmankäämi on minulle tuttu kasvi jo lapsuuteni ajoilta, sillä sitä kasvoi koulutieni varrella sijaitsevassa naapurimme savikuopassa.

 

Samaisesta savikuopasta siirsin sitten aikanaan ihan luvallisesti muutaman yksilön mökkimaailmaamme tontin läpi virtaavan ojan varteen.

 

Kansansuussa osmankäämiä on kutsuttu nimellä ”papinkulli” ja sillä nimellä minäkin sitä joskus kutsun.

 

Suomessa kasvaa kahta eri lajia osmankäämiä eli leveäosmankäämi ( Typha latifolia) ja kapeaosmankäämi (Typha angustifolia).  Meillä kasvavat osmankäämit ovat leveäosmankäämijä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Osmankäämin juurakosta on joskus tehty hätäleipää ja kerrotaan, että sen lehdet ovat hyviä loishäätöön hevosille.

 

Turvallisinta on ihailla osmankäämiä kasvupaikallaan koristekasvina, sillä sisälle vietynä se ennen pitkää purkaa ”turkkinsa” pirtin kuivassa sisäilmassa ja silloin naisväki ei säästele sanojaan – tuon tiedän lapsuusaikojen kokemuksistani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Serlachius-museot Mäntässä tarjoavat suorastaan hengästyttävän taide-elämyksen!

Maanantai 30.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla Rouvan kanssa mukana matkassa, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti 80-vuotisen historiansa kunniaksi retken Mänttään.
 
 
Kohteinamme olivat Serlachius-museot eli Gustav- ja Gösta-museot.

 

 

***************

 
 
Gustav-museo on toiminnallinen museo, joka toimii G.A. Serlachius-yhtiön entisessä hienossa pääkonttorissa.
 
 
 
Sen pääsisäänkäyntiä vartioi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuonna 1935 veistämä veistospari,…

 

 

 

 

 

 

 

 

…joiden nimi on ”Äidin ylpeys”.

 

 

 

Veistosparissa ilvespari vartioi mietteliäänä G.A. Serlachius-yhtiön vuonna 1935 rakentamaa pääkonttorirakennusta – teokset tilasi Gösta Serlachius.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joenniemen kartanoon kuljetaan paviljongista johtavaa lasiseinäistä käytävää kulkien.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

Paviljongin edessä on nyt Matthew Day Jacksonin vuonna 2013 luoma pronssinen luomus ”Mahtava lohduttomuus”!

 

 

Sateinen sää lisäsi teoksen lohduttomuutta!

*******************

Olen aikaisemminkin saanut tutustua Serlachius-museoihin, mutta aina niihin tutustuminen on vahva elämys -suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aika ei ollut vielä kypsä

Tiistai 12.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monessakin vaiheessa läheltä, kun Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys teki Seinäjoella kesäkuussa 2016 kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti Suomen liittämistä EU-maiden viinintuottajamaiden luetteloon.

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*****************

 

 

Aloite Suomen liittämisestä EU:n viinintuottajamaiden luetteloon

 

Council Regulation (EC) No 479/2008

 

Maa- ja metsätalousministeriö päätti esittää vuonna 2008, että myös Suomi liitettäisiin viininviljelyvyöhykkeitä koskevassa liitteessä niiden maiden luetteloon, jotka kuuluvat viininviljelyvyöhykkeeseen A.

 

Esityksestä luovuttiin ilmeisesti väärän informaation ja vääränlaisen julkisuuden vuoksi.

 

Suomessa viiniköynnöksen kasvatus on tästä huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin ja markkinoille on tullut 3 – 4 viinirypäleistä tuotettua rypäleviiniä. Viiniköynnösten kasvattajat ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, johon kuuluu 90 – 100 jäsentä. Suurin yksittäinen viinitarha on kooltaan 1,5 hehtaaria ja viinitarhojen arvioitu yhteinen pinta-ala on noin 20 hehtaaria.

 

Kotimaisen rypäleviinin kysyntä on paljon suurempi kuin tarjonta. Suurin ongelma on kuitenkin, että Suomen jäätyä luettelon ulkopuolella aidosta suomalaisesta rypäleviinistä

ei saa käyttää nimitystä viini, vaan viinin tilalle etikettiin merkitään ”rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”. Tämä herättää ihmetystä kaikissa EU:n viinintuottajissa ja kasvattajissa.

 

Kyse ei ole marja- ja hedelmäviineistä, joista käytetään nimitystä tilaviini.

 

Pohjoismaiset viininkasvattajat eivät ole saaneet eivätkä ole halunneet maataloustukia.

 

Vuoden 2008 jälkeen kaikki EU:n jäsenmaat paitsi Suomi ja viimeksi myös Liettua eivät ole hakeutuneet kyseiseen viininviljelyvyöhykkeitä koskevaan liitteeseen. Ruotsin ja Tanskan viljelypinta-ala on kasvanut 10 vuodessa noin 3000 hehtaariin ja viljelyä on Gävlen korkeudelle saakka. Tämän toiminnan on havaittu maaseutua elävöittäväksi ja matkailua edistäväksi.

 

Ennustettu ilmastonmuutos tulee vuoteen 2070 mennessä johtamaan uusien viljelykasvien käyttöönottoon. 1°C vuoden lämpötilan keskiarvon nousu siirtää Suomessa kasvuvyöhykkeitä 500 km pohjoisemmaksi ja pidentää kasvukautta 2 – 3 viikkoa. Vuoteen 2100 mennessä vuoden keskilämpötilan ennustetaan nousevan Pohjois-Euroopassa 2°C.

 

Esitämme, että Keskusta ryhtyisi toimenpiteisiin Suomen liittämiseksi EU:n viinintuottajamaiden luetteloon nyt, kun alkoholilakia ollaan uudistamassa.

 

 

******************

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys on jäsenenä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestössä ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin kannustamassa tämän puoluekokousaloitteen tekemistä.

 

 

Keskustan puoluehallitus ei valitettavasti tukenut Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen tekemää puoluekokousaloitetta, vaan totesi antamassaan vastausesityksessään näin:

 

 

”Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen. Suomessa maatalouden vahvuudet perustuvat muihin tuotantosuuntiin kuin viinin viljelyyn (Eskon huomautus: huomaa kirjoitusasu – näinkö se menee?). Mikäli viinien kasvinjalostus edistyy niin että pohjoisessa, lyhyen kasvukauden maassa pystytään tuottamaan kannattavasti ja järkevillä tavoin viiniä, silloin jäsenyyttä on syytä harkita. Viininviljely (huomaa kirjoitusasu!) on Euroopan Unionin viinintuottajamaissa maatalouspolitiikkaa.”

 

 

Puoluekokousaloite ja siihen puoluehallituksen esittämä vastausesitys tulivat Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan käsittelyyn – olin aloitevaliokunnan jäsen – minä sekä eräät muut aloitevaliokunnan jäsenet yritimme muuttaa puoluehallituksen päätösesitystä, mutta emme siinä onnistuneet.

 

 

 

 

 

Erityisen ponnekkaasti puoluekokousaloitteen hyväksymistä puolusti ja sen hyväksymisen puolesta peukutti aloitevaliokunnan jäsen Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi, mutta jäimme kuitenkin vähemmistöön.

 

 

Aloitevaliokunnan epävirallinen kanta oli, että ”kahden vuoden kuluttua Sotkamon puoluekokouksessa”!

 

 

Sitä odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Litejä, lateja sekä zloteja

Perjantai 15.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin mukana yli 40 hengen seurueessa, joka heinäkuun alussa teki rengasmatkan Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. 

Kyseessä oli jo yhdeksäs hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka johon peräjälkeen olen osallistunut ja  joiden järjestäjänä on toiminut VL-Matkat.

Oppaana matkoilla on ollut hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, joka vahvan sotilastaustansa sekä muutenkin laajan tietämyksensä ansiosta on mainio matkanvetäjä.

Pentti Lehtimäen järjestämät matkat Venäjälle, Baltiaan ja nyt myös Puolaan ovat eräs kesän kohokohdistani.

 

 

Neljä maata ja neljä valuuttaa.

Ylinnä Liettuan kymmenen litin seteli, keskellä Latvian kymmenen latin seteli ja alinna Puolan kahdenkymmenen zlotyn seteli.

 

Virossa euro on ollut käytössä tämän vuoden alusta alkaen, joten se ei päässyt tällä kerralla kuvaan.

 

Valuutanvaihtorumba on harmillista ja aikaavievää puuhaa.

On mielestäni ehdottoman tärkeää, että valuutat vaihdetaan etukäteen, jotta kohdemaassa ei tarvitse suurella joukolla etsiä valuutanvaihtopisteitä muutaman henkilön huolimattomuuden vuoksi.

Jouduimme Puolaan saavuttuamme etsiskelemään valuutanvaihtopistettä, sillä jotkut matkakumppanimme olivat laiminlyöneet paikallisen valuutan etukäteisoston. Ei hyvä niin!

Ehdotan, että matkanjärjestäjä etukäteisinformaationa kertoo euroalueen ulkopuolisiin maihin suuntautuvien matkojen osanottajille, että kohdemaan valuutta on hankittava etukäteen. Näin säästytään siltä, että esim. koko bussilastillinen matkustajia joutuu seikkailemaan kohdemaassa valuutanvaihtopistettä etsien.

 

Hankin kohdemaiden valuutat etukäteen Forex´sta, vaikka tiedän, että Forex`n vaihtokurssi sisältääkin proviision eli palkkion vaihtokustannuksista.

Liettuan valuutan lyhenne on LTL ja sain sitä Forex´sta yhdellä eurolla 3,2938 litiä.

Latvian valuutan kurssi on euroa vahvempi, sillä sain sitä yhdellä eurolla 0.6801 latia. Latvian latin lyhenne on LVL.

Puolan zlotyn valuuttakurssi on euroon verrattuna lähellä Liettuan litiä, sillä sain sitä yhdellä eurolla 3,7355 zlotya. Zlotyn kansainvälinen lyhenne on PLN.

 

Tämän tarinan ”opetus” on se, että euroalueen ulkopuolisen kohdemaan valuutta pitää seuramatkoilla vaihtaa etukäteen, jotta matkakumppanitkin olisivat tyytyväisiä.

Venäjälle matkustaessa valuutanvaihdon pystyy mainiosti suorittamaan tullitarkastuksen yhteydessä mennessä, sillä kaikilla Venäjän raja-asemilla se onnistuu helposti ja nopeasti.

 

-Esko Erkkilä-

Riika - Suomen Keskustan suurristeilyn kohde Latviassa

Lauantai 2.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Latvia on yksi kolmesta Baltian maasta.

 

Latvian pääkaupunki on Riika ja se oli Suomen Keskustan suurristeilyn kohde 25. - 27.9.2010.

 

Olen käynyt Riikassa kerran aikaisemmin, mutta silloin kävimme Riikassa bussikyydillä Virosta.

 

Riika sijaitsee Väinäjoen suulla ja laivalla Riikaan saapuessamme näimmekin elinvoimaisen tavaraliikennesataman.  Riikan sataman nostokujista saattoi päätellä, että satamaliikenne koostuu konttiliikenteestä, kaivos- ja kivenjalostusteollisuuden tuotteista, hiilestä, puusta sekä öljytuotteista.

 

Riikassa on asukkaita 730.000, joten se on esim. Tampereeseen verrattuna kooltaan kolminkertainen. Latvian asukkaista lähes kolmannes asuu Riikassa.

 

Keskustaväki halusi tutustua sankoin joukoin Riikaan, sillä kaupunkikierrokselle lähti yhteensä 12 bussillista keskustalaisia. Meidän perhekuntamme oli varannut paikan maaseuturetkelle ja retki toteutettiinkin kahdella bussilla eli lähes 90 keskustalaista halusi tutustua Latvian maaseutuun.

 

Riika on tunnettu jugend-arkkitehtuuristaan. Ajoimme maaseutukierroksemme aluksi jugend-kaupunginosan läpi ja saimme ihailla hienoja jugend-rakennuksia.

 

Jugend´n lisäksi Riikassa toisena merkittävänä kohteena on 13 kilometriä pitkä keskuskatu - Vapaudenkatu.

 

Mielenkiintoisen maaseutukierroksen vuoksi emme nyt ehtineet tutustumaan Riikan keskustaan. Kokematta jäivät mm. zeppeliini-hallit, jotka on aikoinaan rakennettu ilmalaivojen huolto- ja säilytyshalleiksi. Zeppeliini-hallit sijaitsevat aivan kaupungin sydämessä ja nyt ne toimivat kauppahalleina. Zeppelin-kauppahallit ovat varsinainen elämys - maitotaloustuotteille, lihatuotteilla, kasviksille ja normaaleille päivittäistavaroille on varattuna omat hallinsa. Maalaiset myyvät tuotteitaan hallien väliin jäävillä käytävillä ja rakennusten seunustoilla.

 

Riikaan pitää kuitenkin palata. Vaimoni totesi, että Riikaan on palattava jo yksistään sen vuoksi, että unohdin Latvian latit hyttiin matkalaukkuun, joten meillä on nyt valmiina pieni käteisvarasto Latvian rahaa odottamassa seuraavaa Latvian matkaamme!

 

-Esko Erkkilä-