Syyshortensia-aidanne on komea katsella vielä nytkin!

Sunnuntai 30.10.2022 - -Esko Erkkilä-

Istutimme syyshortensia-aidanteen omakotitalotontillemme kävelytien viereen vuonna 1989.

 

Perustimme aidanteen hyvin, sillä kaivoimme lapiopelillä puolimetriä leveän ja 60 senttiä syvän ”ojan” jonka täytimme happamalla maalla – syyshortensia kun tarvitsee happaman kasvualustan.

 

Aidanne on nyt kolmannesvuosisadan ikäinen ja voi edelleen hyvin – kiitokset jokakeväisin suoritetun leikkaamisen.

 

 

 

Syyshortensia kasvattaa paljon lehtiä, mutta pakkaset ovat karistaneet ne pois ja lehtipuhaltimella ne on kasattu sekä viety peräkärryllä Tarastenjärvelle ja Koukkujärvelle!

 

 

 

Näkymä työhuoneestani  - vai voiko eläkevaarilla olla työhuonetta – kävelytielle.

Ikkunassa on Rouvan aikoinaan tekemä lasityö!

 

 

 

Jos kukat nyt riipisi pois, niin oksat eivät taittuisi ensilumen sataessa, mutta olkoot ja siivotaan sotku sitten ensi kevään kevätleikkauksissa!

 

 

 

Tämmöinen syyshortensia-aidanteemme oli elo-syyskuun vaihteessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrnin koepoiminta antoi lupaavan tuloksen!

Lauantai 27.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Tein eilen pienen koepoiminnan tyrnimaallamme ja tulos oli lupaava.

 

 

 

Tyrni on yksittäin poimittava marja ja sen vuoksi runsaan puolen tunnin poiminta ei tuottanut puntarilla punnittuna kummoistakaan tulosta, mutta hyvään alkuun kuitenkin pääsin.

 

 

*********************

 

 

Tyrni on helppo kasvattaa, sillä hyvän kasvupaikan lisäksi se ei paljon muuta vaadikaan.

 

Tyrni on kalkinsuosija, joten se edustaa puutarhakasveista tyystin toista äärilaitaa kuin syyshortensia, pensasmustikka ja alppiruusu.

 

Typen osalta tyrni pystyy sitomaan ilmasta typpeä, joten se ei tarvitse lannoitustakaan.

 

 

 

Tyrni on kaksikotinen, joten samalla maalla pitää olla hede- ja emikasveja.

 

 

 

Suosittelen tyrnin istutuksessa käytettävän ns. venäläistä istutuskaaviota, jossa keskellä on kollipoika eli hedekasvi ja sen ympärillä kahdeksan narttutyrniä eli emikasvia. Kasvien etäisyys toisistaan n. 1,5 - 2 metriä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syyshortensia-aidanne on nyt parhaimmillaan!

Lauantai 20.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Istutimme omakotitalotonttimme ja kävelytien rajalla syyshortensia-aidanteen vuonna 1981.

 

 

Toissaöinen sade kuritti syyshortensia-aidannettamme, mutta jäihän noita!

 

 

 

Harmillista, että syyshortensia ei anna tuoksunautintoa, mutta näyttävyyttä sitäkin enemmän.

 

 

 

Omakotitalomme sisäänkäynnissä on molemmin puolin syyshortensiat ja niiden lisäksi myös isokokoinen kanna!

 

 

 

Työhuoneeni ikkunanäkymässä on syyshortensia-aidanteen lisäksi Rouvan tekemä lasityö!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat!

Keskiviikko 15.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Monesti ja yleensä suositelleen, että puutarhakasvien kasvupaikalle annetaan ennen istutusta aikamoinen ripaus kalkkia.

 

Näin monien kasvien osalta onkin, mutta poikkeuksia löytyy.

 

Tunnetuimpia kalkinkarttajia ovat alppiruusut ja syreenihortensiat.

 

Alppiruusun kasvupaikka pitää olla hapan ja se saavutetaan, kun kasvupaikalle hankitaan suomutaa tai multaa sellaiselta paikalta, jota ei koskaan ole kalkittu.

 

Tyystin toisenlainen kasvupaikka kuin alppiruusulla tai syyshortensialla on se, jossa toivotaan kasvavan tyrniä.

 

Tyrni on todellinen kalkinsuosija, sillä sen kasvupaikka pitää olla hyvinkalkittu.

 

Trekoolinharrastajan on hallittava perusasiat ja tietämys kalkinsuosijoista sekä kalkinkarttajista pitää hallita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuodet eivät ole veljeksiä!

Perjantai 22.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa syötetään jatkuvasti ”tietoa”, että ilmasto lämpenee ja maailmanloppu on lähellä.

 

Aloitin eilen syyshortensia-aidanteemme kevätleikkauksen ja onneksi minulla oli arkistossa päivälleen tasan neljä vuotta vanha kuva saman homman tekemisestä.

 

 

Huhtikuun 21. päivänä vuonna 2018 syyshortensia-aidanteemme kevätleikkaus oli aloitettu ja maisemassa ei ollut pälveäkään lunta.

 

 

Eilen eli 21.4.2022 hätäilin samaisen syyshortensia-aidanteemme leikkaamisessa ja homma kangerteli paljonkin, sillä lunta riittää!

 

**************

Taitaa tehdä tiukkaa, että syyshortensia-aidanteemme ja omakotitalomme välissä oleva lumipenkka sulaa toukokuun aikana ja sen merkitsisi, että kesäntulo on kuukauden verran myöhemmässä kuin neljä vuotta sitten!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syyshortensia-aidanteen kukat olisi pitänyt syksyllä riipiä!

Tiistai 8.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Omakotitalomme kahdella sivustalla on ollut jo yli kolmekymmentä vuotta komeat…

 

 

 

…syyshortensia-aidanteet.

 

 

Syyshortensia-aidanteiden syyshoitoon kuuluisi lakastuneiden kukkien riipiminen, jotta aidanne säilyisi talven lumipaineiden alla kunnollisena odottamassa kevättä.

 

 

Olen yleensä hoitanut riipimisen, mutta viime syksynä se jostain syystä jäi tekemättä.

 

 

 

 

Laiminlyöntini näkyy nyt siinä, että syyshortensia-aidanteessamme on äkkiseltään katsottuna vakaviakin ongelmia, sillä lumi on painanut monet oksat jopa  poikki!

 

 

 

 

Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton ja siitä kertoo tämä kuva, jonka otin työhuoneeni ikkunasta.

 

 ******************

Syyshortensiaa ei saa leikata syksyllä ja keväälläkin vasta sen jälkeen, kun yöpakkasista ei enää ole vaaraa.

 

Syyshortensia leikataan siten, että haaromiskohdasta jätetään yksi silmu kasvattamaan uutta kasvua ja lumivaurioiden kurittamassakin oksassa sellainen yleensä on!

Syyshortensia-aidanteemme kerää aina syksyisin monia ihailijoita ja Sinäkin pääset sitä ihailemaan, kun googlaat "Esko Erkkilä syyshortensia"!

 

Kevättä ja syyshortensian kevätleikkaamista odotellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syreenihortensia-aidanne on nyt parhaimmillaan!

Perjantai 20.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Syreenihortensia on yksittäispensaanakin hieno, mutta parhaimmilleen se pääsee aidanteena.

 

 

 

Joskus harvoin joudan käymään mökkimaailmasta työpöytäni äärellä Tampereella; viime yönä oli sellainen hetki.

 

Tässä on työhuoneeni näkymä läppärilläni työskennellessäni!

 

Rouvan vuosia sitten tekemä tiffany-työ sopii mielestäni hyvin kokonaisuuteen.

 

 

 

Sama näkymä toisinpäin eli nyt kävelytieltä kohti työhuoneeni ikkunaa.

 

 

 

Omakotitalomme vierellä kulkevalta kävelytieltä näkymä – ei ole ihme, että monet jäävät ihailemaan syyshortensia-aidannettamme!

 

 

Komea on syyshortensia lähikuvassakin!

 

 

Yksi tärkeä hoitovinkki; syyshortensia on leikattava aina keväisin heti sen jälkeen, kun yöpakkaset ovat menneet!

Leikkaamisessa jätetään kuhunkin oksaan vain yksi silmu ja näin saadaan aikaan runsas kukinta sekä pensas pysymään hyvässä kuosissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnollinen kanttaaminen antaa pihamaasta huolitellun vaikutuksen

Maanantai 24.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Viileät ja sateiset säät ovat vaikuttaneet, että olen viettänyt aikaani edellisvuosia enemmän Tampereella ja mökkielämä on jäänyt vähemmälle.

 

Taimien kanssa on tullut puljattua paljonkin ja niitä ei ole vielä kylmien säiden vuoksi voitu kuljettaa lopullisille kasvupaikoilleen mökkimaailmaan.

 

Taimipuljaamisten ohella ehdin eilen kanttaamaan syyshortensia-aidanteemme ja olen tuosta saavutuksestani tyytyväinen.

 

**********************

 

Syyshortensia-aidanteemme on perustettu kunnolla, sillä kaivoin aikoinaan lapiolla 60 senttiä syvän ja 60 senttiä leveän kaivannon, jonka täytin happamalla maalla. Aidanteella on ikää yli 25 vuotta, mutta jokakeväisen leikkaamisen ansiosta se on edelleen…

 

 

 

…”kukkimiskunnossa”! Syyshortensia kukkii elokuun puolenvälin paikkeilta yöpakkasiin saakka.

 

**************************

 

Mutta siitä kanttaamisesta:

 

 

 

Tältä näytti aamupäivällä kanttaamaton aidanne…

 

 

 

…ja tältä se näytti iltapäivällä kantattuna!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtipuhaltimella pihan kaikki paikat eilen lehdistä puhtaiksi!

Keskiviikko 14.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Kunnollinen lehtipuhallin on puutarhajyrsimen ja ajoleikkurin ohella trekoolinharrastajan tärkeimpiä työkaluja.

 

Surkuttelen niiden Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenten ajattelukapasiteettia, jotka vuonna 2000 nimesivät lehtipuhaltimen vuoden turhakkeeksi – siinä meni ainakin minulta se vähäinenkin arvostus tuota porukkaa kohtaan.

 

 

Stihl-lehtipuhallin on kunnollinen lehtipuhallin, sillä moottorikäyttöisenä sillä riittää puhallusvoimaa. Hankin siihen aikoinaan lisävarusteena kasvinsuojeluainesäiliön ja se on ollut mainio hankinta – toki tänä vuonna en ruiskuttanut edes perunamaatamme perunaruttoa vastaan.

 

 

 

Puhdasta tulee ja peräkärrykuorma lehtiä alkaa olla valmis!

 

 

 

Syksy on ollut lämmin ja eräs osoitus siitä on syyshortensia-aidanteemme, joka yhä edelleen on säästynyt pakkaselta!

 

 

 

Monet kärräävät omakotitalotonteiltaan lehtikasat laittomasti kaupungin metsiin, mutta me emme niin tee, vaan kuljetamme lehdet Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

Kaatopaikkareissulla oli mukana aikaansaapa apulainen ja minun ei nyt tarvinnut lainkaan koskea purkuhommissa talikkoon.

 

 

 

Tarastenjärven lokkiarmeija oli jo palannut tukikohtaansa ja taivas oli täynnä lokkeja ja alueella oli melkoinen kirkuminen.

 

*****************

 

Saa nähdä, että pitääkö keväällä käydä kahdesti Tarastenjärvellä vai mahtuvatko kaikki ”kevätlehdet” yhteen peräkärrykuormaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat

Keskiviikko 20.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs tapa jakaa puutarhakasvit eri ryhmiin, on niiden tarkasteleminen suhteestaan kalkkiin.

 

Puutarhakasveista valtaosa tykkää ja pitää kalkista, sillä sopivan kalkkipitoinen kasvualusta helpottaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasvien käyttöön.

 

Muutamille kasveille kalkki on kuitenkin suorastaan myrkkyä, sillä ne tykkäävät happamasta kasvualustasta.

 

Seuraavassa jokunen esimerkki mökkitontillamme kasvavista kalkinkarttajista ja kalkinsuosijoista:

 

 

 

 

Tärkein kalkinkarttaja meillä on alppiruusuryhmä, joka kesäkuun alussa todennäköisesti on kaikkien aikojen parhaassa kukkaloistossaan.

 

 

 

 

Pensasmustikka aloittelee kukintaansa ja myös se on selkeä kalkinkarttaja.

 

Meillä on kahdellakin alueella pensasmustikkaa eli vuosia vanhalla ja satoa tuottavalla alueella on 19 pensasmustikkayksilöä ja…

 

 

 

…viime kesänä istutettu vajaan kolmenkymmenen taimen uusi alue – uudelta alueelta emme vielä nyt kesällä saa satoa!

 

 

 

Kolmas kalkinkarttaja meillä on syyshortensia, sillä myös se vaatii happaman kasvualustan.

 

 

 

On meillä myös yksi kalkinsuosijakasvi ja se on tyrni.

 

Tyrnin kasvualustaa pitää kalkita rutkasti siinä vaiheessa, kun se istutetaan ja olisi varmaan paikallaan kalkita sitä myös myöhemminkin.

 

 

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat luovat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja tärkeää on se, että osataan nämä monimuotoisuudet huomioida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syyshortensia-aidanteen ja myös muiden puutarhakasvustojen kanttaaminen on nyt ajankohtaista

Sunnuntai 19.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Trekoolimailla kivikkoryhmien kanttaamista ei tarvita, sillä niissä kivet rajaavat kasvustot ympäröivästä nurmikosta luontaisesti.

 

Kasvustojen kanttaaminen on tärkeää siellä, jossa kasvustot rajautuvat nurmikkoon.

 

*****************

Olen suorastaan ylpeä syyshortensia-aidanteestamme, jonka aikoinaan istutimme kävelytien varteen omakotitalotontillemme.

 

Noin komea syyshortensia-aidanteemme on elokuun 10. päivän tienoilla ja se säilyy tuollaisena ensimmäisiin syyspakkasiin saakka.

 

****************

 

Keväällä syyshortensia-aidanne vaatii kaksi merkittävää hoitotoimenpidettä eli edellisvuoden versojen leikkaamisen sekä aidanteen kanttaamisen.

 

Leikkaamisen olen suorittanut ja eilen oli kanttaamisen vuoro.

 

 

 

Kanttaamaton syyshortensia-aidanne on sotkuisen tuntuntuinen,…

 

 

 

…mutta tavallisella lapiolla suoritettu kanttaaminen…

 

 

 

… saa aikaan ihmeitä!

 

 

 

Työhuoneeni ikkunasta näkymä on suorastaan nautittava!

 

 

Kannustan kanttaamaan kaikki trekoolimaiden kasvustot!

 

 

-Esko Erkkilä-

En ole koskaan aikaisemmin suorittanut syyshortensian kevätleikkausta näin varhain!

Keskiviikko 25.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Syyshortensia on näyttävä pensas, joka kukkii elokuun kymmenennen päivän tietämiltä ensimmäisiin syyspakkasiin saakka.

 

Meillä on omakotitalotonttimme rajalla kävelytien varrella syyshortensia-aidanne, joka kerää joka syksy kukkiessaan vankan ihailijajoukon.

 

Sain eilen kevätleikkaukset suoritettua ja on todettava, että en koskaan aikaisemmin ole saanut tuota tärkeää tehtävää suositettua näin aikaisin.

 

Pieni kuvakertomus asian etenemisestä:

 

 

Kertaan vielä, että syyshortensiaa ei saa leikata syksyllä vaan vasta keväällä sen jälkeen, kun sateista ja niiden jälkeisistä yöpakkasista ei enää ole vaaraa.

 

 

 

Eihän ne syyshortensiat mitään kauniita ole ennen leikkaamista!

 

 

 

Jokainen oksa leikataan siten, että yksi silmu jää jäljelle; jotkut näköjään suosittelevat jopa neljän silmun jättämistä, mutta sitä en missään tapauksessa yli 30 –vuoden kokemuksella suosittele.

 

 

 

Edellisvuoden oksantyngät poistetaan.

 

 

 

Voimasaksilla poistetaan kaikki kuivat kannot.

 

 

 

Syyshortensian kukinnot olisi hyvä riipiä pois ennen lumentuloa, jotta kasvin varret ei katkeile lumikuorman alla, sillä silloin…

 

 

 

 

...syntyy talven aikana melkoista sekasotkua!

 

 

 

Sekasotkutkin selvitetään oikealla leikkaamisella.

 

 

*****************

 

 

 

Leikattu syyshortensia-aidanne…

 

 

 

…on suorastaan…

 

 

 

 

…taiteellinen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajista rodo kukkii nyt

Lauantai 8.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajakasveihin kuuluvat mm. alppiruusut eli rodot, pensasmustikka, hortensiat ja atsaleat.

 

 

Elämme kesäkuun alkupäiviä ja nyt on alppiruusujen kukinta-aika.

 

 

 

Myöhäinen kevääntulo on merkinnyt, että tavallisesti kesäkuun neljäntenä päivänä kukkaan puhjenneet rodot ovat nyt vasta eilen puhjenneet kukkaan.

 

 

 

 

 

Meillä on yksitoista rodoa mökkimaailmamme männikössä ja eilen sain lyöttäytyä rodojemme joukkoon.

 

 

Helsingin Yliopisto, Haaga, Mikkeli ja P.M.A Tigestedt ovat lajikkeet, joita meillä on kasvussa.

 

 

Rodot eli alppiruusut ovat helppohoitoisia kasveja, sillä ne eivät käytännössä vaadi istuttamisen jälkeen mitään hoitoa.

 

Rodot ovat pintajuurisia kasveja, joten männyt syväjuurisina ovat niille paras kasvukumppani – rodoja ei pidä istuttaa kuusien katveeseen, sillä matalajuuriset kasvit eivät sovi yhteen.

 

Pahin virhe rodojen kasvatuksessa on kalkita niiden kasvualustaa, sillä rodo on ääriesimerkki kalkinkarttajista!

 

 

Rodo siis männyn kaveriksi ja ei missään tapauksessa kalkkia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikkea ei opeteta oppikirjoissa!

Tiistai 4.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Syyshortensia on elokuun puolivälin jälkeen kukkivista puutarhakasveista eräs näyttävimmistä.

 

 

Syyshortensian kasvatuksesta on puutarha-alan oppikirjoissa ja erilaisissa tiedotteissa kaikki oleellinen, mutta se miten syyshortensian talvehdittaminen onnistuu parhaiten, siitä oppikirjoissa ei ole tavuakaan.

 

 

Olen kuluneiden lähes kolmenkymmenen vuoden aikana käytännössä oppinut, että miten syyshortensia pystytään parhaiten saattelemaan kevääseen, jotta sen kevätleikkauksiin voidaan ryhtyä.

 

 

Syyshortensia leikataan vasta keväällä ja se tapahtuu silloin, kun yöpakkasista ei ole enää vaaraa.

 

 

Mutta miten syyshortensia saadaan kevääseen ilman lumen, räntäsateen tai sateen aiheuttamia vaurioita?

 

 

 

 

 

Syyshortensia kukkii komeilla ja isoilla kukkatertuilla, jotka jäävät ruskeina paikoilleen, kun syyspakkaset saapuvat.

 

 

”Tuleentunut” ja pakkasenpanema syyshortensia-aidanne on komea näky, mutta komean näyn takana piilee vaara.

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen kantapään kautta oppinut, että jotain on tehtävä.  Se ”jotain” on, että mahdollisimman myöhään syksyllä syyshortensian kukat pitää riipiä pois, jotta kukintoihin ei pysty kertymään sellaista määrää kosteutta, että varret katkeilisivat.

 

 

Ei kynitty syyshortensia-aidanne ole mikään kaunis katseltava, mutta kynimisellä saa aikaan kuitenkin sen, että syyshortensian varret eivät katkeile lumen ja sateen painosta.

 

 

Suosittelen nyt heti poistamaan syyshortensian kukat, jotta sen varret säilyisivät kasvuun innokkaina ensi kevään leikkauksiin saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pari pötköä dynamiittia on paras keino istutuskuopan tekemiseen!

Lauantai 1.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Elo-syyskuun vaihteen tienoot ovat oikein sopivaa aikaa hedelmäpuiden, marjapensaiden ja erilaisten muiden pensaiden istuttamiselle.

 

 

Monissa puutarha-alan liikkeissä on nyt tai lähipäivinä edullisia tarjouksia, kun ne myyvät varastonsa ennen talventuloa loppuun.

 

 

Syysistutuksien puolesta puhuu myös se, että taimien istuttamiselle ei tahdo kevään kiireisimpänä aikana löytyä viherpeukalon kalenterista vapaita aikoja.

 

 

*****************

 

Taimi-istutusten ongelmana on usein se, että istuttaja kaivaa taimelle parin lapionpiston suuruisen istutuskuopan ja on selvää, että sellaisessa paikassa minkäänlainen puu tai pensas ei voi viihtyä.

 

 

Puhun kokemuksesta, kun sanon, että istutuskuopan pitää kaikille puille ja pensaille olla halkaisijaltaan vähintään 80 – 100 senttiä ja istutuskuopan syvyyden pitää olla minimissään 60 senttiä.

 

 

Istutuskuoppaan laitettavasta maasta korkeintaan puolet saa olla alkuperäismaata ja puolet pitää olla lajityypillistä maata.

 

 

Syreenihortensialle, pensasmustikalle ja alppiruusuille istutuskuoppaan laitettavan maan pitää olla hapanta, joten niille ei kalkkia tippaakaan.

 

 

Esimerkiksi tyrni puolestaan on kalkinsuosija, joten sille sopivasti kalkkia – tyrnille ei sovi antaa typpilannoitusta, sillä se kerää itse ilmakehästä typpeä ja voi sen avulla hyvin.

 

 

Istutuskuoppa kaivetaan joka käsipelillä tai kaivinkoneella, mutta tärkeintä on, että se on riittävän suuri.

 

 

Kokemukseni mukaan paras keino istutuskuopan tekemiseen on räjäyttää istutuskuoppa parin dynamiittipötkön avulla.  Yksi pötkö on liian vähän, mutta kolme saattaa olla liian paljon.

 

 

On luonnollista, että räjäyttäjällä pitää olla ns. laturin paperit, sillä toiminnan on oltava laillista.  Onneksi perhekunnassamme on laturin paperit omaava henkilö, joten kokemusta on.

 

 

Räjäyttäminen vaatii luonnollisesti riittävät turvaetäisyydet, sillä sitä ei voi suorittaa rakennusten tai teiden välittömässä läheisyydessä.

 

 

Räjäyttämällä tehty istutuskuoppa tekee tiiviinkin maan kuohkeaksi hieman kauempanakin istutuskuopasta, joten kasvit viihtyvät räjäyttämällä tehdyssä istutuskuopassa.

 

 

Korostan turvaetäisyyksiä ja yleensäkin turvamääräyksiä, mutta räjäyttämällä tehty istutuskuoppa on kasvien kannalta paras vaihtoehto!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On viimeiset hetket tänä syksynä nauttia syyshortensioista!

Torstai 21.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Istutimme vajaat 30 –vuotta sitten vastavalmistuneen omakotitalomme kahdelle tonttirajalla syyshortensioita ja vaikka itse sen toteankin, syyshortensiamme on hoidettu hyvin.

 

 

Syyshortensian saa leikata vasta keväällä, sillä syysleikkaus ei sille sovi – kasvi on onttovartinen ja jos sen leikkaa syksyllä, onttoon varteen menee vettä ja jäätyessään vesi halkaisee varren.

 

 

Syyshortensian oikea leikkausaika on keväällä sen jälkeen, kun yöpakkasista ei enää ole vaaraa.

 

 

Leikkaamisessa jätetään jokaiseen oksaan yksi eli alin kasvusilmu kasvamaan, sillä näin pensas saadaan säilymään vuodesta toiseen tukevana ja tuuheana.

 

 *****************

 

Muutama viime päivinä ottamani kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä kaksi kuvaa omakotitalotonttimme rajalla kasvavasta syyshortensia-aidanteesta – olemme huomanneet, että ohikulkijat ihailevat aidannettamme!

 

 

 

 

 

Viljakkalan keskustassa vanhan lääkärintalon ja vanhan kunnantalon välisellä alueella kasvaa komea ja oikeinhoidettu syyshortensia.

 

 

 

 

 

Tampere-talon ympäristöstä huolehtivat…

 

 

 

 

 

…puutarhurit osaavat hommansa, sillä…

 

 

 

 

 

…eri puolilla Tampere-taloa on komeita syyshortensioita.

 

 

 

****************

 

 

 

Joskus keväällä oli muka kiireitä ja mökillä kasvavan yhden syyshortensian leikkaaminen jäi lähelle juhannusta ja on todettava, että pensas meni pilalle ja tuskin saan sitä enää milloinkaan kunnolliseksi!

 

 

Muistakaa leikata syyshortensianne ajoissa keväällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Se on alppiruusujen aika nyt!

Torstai 22.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut kukkivat tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivien välisenä aikana, mutta nyt myöhäisen kevääntulon vuoksi niiden paras kukinta-aika osuu Juhannuksen tienoille.

 

 

Teimme perusteellisen työn runsaat kymmenen vuotta sitten, kun lapiopelillä istutimme mökkimaailmaan yhdentoista alppiruusun suuruisen alppiruusuryhmän.

 

 

Jokaiselle alppiruusulle on kaivettu männikkömetsään tilava istutuskuoppa, joka on täytetty oikeaoppisesti aluksi kaikenlaisella oksa- ja käpymateriaalilla ja sen jälkeen happamalla suomudalla, sillä alppiruusu on happaman maan kasvi.

 

 

Koeteltu totuus on, että alppiruusun kasvualustaan pitää pystyä kaivautumaan ainakin rannetta myöten ilman työkaluja eli alppiruusun kasvualusta pitää olla kuohkean.

 

 

Alppiruusun ihannepaikka on männikkömetsä, sillä matalajuurisena se viihtyy hyvin syväjuurisen männyn kanssa.   On suuri virhe istuttaa alppiruusu lähelle kuusta tai koivua, sillä ne ovat alppiruusun tapaan matalajuurisia.

 

 

Kalkkia tai tuhkaa alppiruusu ei siedä vaan se tarvitsee pensasmustikan ja syyshortensian tavoin happaman kasvualustan.

 

 

 

 

Alppiruusuryhmämme viihtyy hyvin männikössä.

 

 

 

 

 

Hallaisella mökkitontillamme menestyvät alppiruusulajikkeista ainoastaan Mikkeli, Haaga, Helsingin Yliopisto ja P.M.A. Tigerstedt.

 

 

Suorastaan kadehdin varsinais-suomalaisia, sillä siellä menestyvät myös monet muut lajikkeet.

 

 

 

 

 

Alppiruusuryhmämme ”vartijana” toimii vanha perunannostokone, joka on aikoinaan palvellut hevosvetoisena kahden hevosen vetämänä, mutta on lähes kolmekymmentä vuotta sitten muutettu traktorivetoiseksi.

 

 

 

Harmillista, että saamme nauttia alppiruusujen kukinnasta vain kymmenkunta päivää vuodessa ja kun nyt on se aika, niin nauttikaamme rodoista nyt täysin siemauksin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On aika leikata syyshortensiat

Lauantai 29.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Syyshortensia on kasvi, joka kukkii komeasti elokuun puolivälistä pakkasten tulemiseen saakka.

 

 

Se pitää leikata joka vuosi, mutta leikkaamisen pitää tapahtua vasta keväällä, sen jälkeen kun yöpakkasista ei enää ole vaaraa.

 

 

Meillä on omakotitalotonttimme kahdella laidalla syyshortensia-aidanne ja s

 

 

Muutama kuva eilen tapahtuneesta leikkaamisesta:

 

 

 

 

 

Tässä leikkaamaton syyshortensia-aidanteemme omakotitalomme ohi kulkevan kävelytien varrella.

 

 

 

 

 

Tässä hyvä esimerkkitapaus leikkaamiselle.

 

 

 

 

 

Aluksi poistin pienoksan, sillä kun ei olisi mitään mahdollisuuksia kasvaa kunnolla kukkivaksi oksaksi.

 

 

 

 

 

Vasemmanpuoleinen oksa poikki siten, että yksi silmu jää jäljelle.

 

 

 

 

 

Edellisvuoden tappi leikataan pois.

 

 

 

 

 

Oikeanpuoleinen oksa leikataan samoin kuin vasemmanpuoleinen.

 

 

 

 

 

Ihanteellinen leikkaustulos!

 

 

 

Muista huolehtia, että syyshortensia tulee leikatuksi lähipäivinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En tiennytkään kaikkea syyshortensiasta!

Torstai 24.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Oletin tietäväni kaiken tarvittavan syyshortensian kasvatuksesta, mutta kun sain kuvan entiseltä työkaverilta hänen syyshortensiastaan ja sen hoitoon liittyvästä syystoimenpiteestä huomasin, että aina on opittavaa.

 

 

Kuvassa oli todella upea syyshortensia ja saatetekstinä se, että hän riipii syksyisin kaikki kukat pois kasvista, jotta kasvin oksat eivät taitu ja katkeile lumen painosta.

 

 

Tein työtä käskettyä ja tässä pieni kuvakertomus asiasta:

 

 

 

 

 

Omakotitalotonttimme kahdella laidalla on syyshortensia-aidanteet, jotka kukkivat komeina elokuun 10. päivän tienoilta pakkasöihin saakka.

 

 

 

 

 

Syyshortensiahan leikataan vasta keväällä, mutta nyt uutena hoitotoimenpiteenä poistin kukat, jotta varret eivät taipuisi ja katkeaisi lumikuorman alla.

Kukat piti poistaa riipimällä, sillä putkivartisena kasvina syyshortensiaa ei saa leikata syksyllä.

 

 

 

 

 

Moni varsi oli jo nyt ison ja märän kukinnon painosta taipunut ja katkennut. Voi vain ajatella, että miten käy sitten, kun lunta sataa lisäpainoksi!

 

 

 

 

 

Kukintoja kertyi kaksi kottikärrykuormallista - mainiota materiaalia kompostiin!

 

 

 

 

 

Tältä näyttää kynitty syyshortensia-aidanne - elokuun 15. päivänä ensi vuonna se on taatusti erilainen!

 

 

 

Oppia ikä kaikki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pääsin sentään suosta pois!

Perjantai 23.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Traktorihommissa voi aina kokea mielenkiintoisia asioita.

 

 

Itse koin niitä tässä päivänä muutamana, kun menin hyvin sujuneen kyntöpäivän päätteeksi mökkitontin rannassa olevalle joutomaalle ja tarkoitukseni oli kyntää tuo pieni maapläntti.

 

 

Ensimmäinen veto onnistui jotenkin, mutta toisella vedolla upposin mutaan  melekin traktorin pohjia myöten.

 

 

Tiedän kokemuksesta, että tuolla kohdalla on kivikova savikko puolen metrin syvyydessä, joten lopullisesta vajoamisesta esim. moottoria myöten ei ollut vaaraa.

 

 

Omaan kokemusta traktorin suosta ajamisesta takapyörään kiinnitetyn parimetrisen tukkipöllin avulla, mutta mökillä ei ole kettinkejä ja vaijeri ei oikein sovi siihen tarkoitukseen.

 

 

Olen joskus ollut mukana ”työnjohtajana” ja opastajana Mantsinsaarella, kun meitä saarella kuljettanut venäläiskuski ajoi traktorinsa suohetteikköön.

 

 

Menetelmä oli venäläismiehelle aivan uusi ja hän kovasti kiitteli, kun sai käytännön kautta oppia tavan, jolla traktori saadaan suosta ylös.

 

 

 

Mutta se oma tapaukseni:

 

 

Jouduin käyttämään kahta keinoa eli lapioimaan traktorille kulkuväylä kovalle maalle ja irrottamaan kyntöaurat.

 

 

Lapionti piti suorittaa savijankkoon saakka ja se vajaa parituntinen joka siinä kului, oli hyvää kuntoilua!

"Tapahtumapaikalle" jättämäni aurat vedin vaijerilla kuivalle maalle ja laitoin traktorin perään.

 

 

Tässä kuvakimara tapahtuneesta – onneksi olin mökillä yksin, joten ei tarvinnut kuulla arvostelua tyhmyydestäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Onneksi mökin kastelujärjestelmää en vielä ollut ehtinyt laittaa talviasentoon, joten vesipumppu päälle ja traktorin peseminen onnistui helposti.

 

 

Toivottavasti ensi kesänä on pätkä niin kuivaa, että pystyn tuolle alueelle kylvämään nurmikon, jotta sinne ei enää tarvitse traktorilla upota.

 

 

Alue on hyvää, kalkitsematonta suomutaa, joten se olisi mainio kasvualusta alppiruusuille, pensasmustikalle ja syreenihortensialle!

 

 

-Esko Erkkilä-