Ruotsin NATO-jäsenyys on iso asia Suomelle!

Keskiviikko 25.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Suomelle Ruotsin ilmeisen pian toteutuva Nato-jäsenyys on erinomainen asia, sillä vahvistaahan se Venäjältä katsellen Suomen ”takamaastoa”.

 

Suomen turvallisuus eteni ratkaisevan askeleen, kun liityimme Natoon ja Ruotsin pääseminen samaiseen puolustusliittoon vahvistaa edelleen Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

 

Ruotsi ja Norja luovat Suomen takana Nato-puolustukselle yhtenäisyyttä sekä syvyyttä ja sehän on sotilasstrategiassa keskeistä.

**************

 

”Nojatuolissa” Suomen, Ruotsin ja Norjan turvallisuusasioita pohdittaessa on annettava kiitoksen paikka Baltian maille, jotka aikoinaan liittyivät puolustusliitto Natoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Zilga-viiniköynnös tuottaa satoa jopa hallaisella mökkitontillamme!

Sunnuntai 23.10.2022 - -Esko Erkkilä-

Zilga on latvialainen viiniköynnöslajike, joka viihtyy hallaisellakin tontilla eli myös Viljakkalan Majajärvellä.

 

Meillä on varastorakennuksemme seinustalla neljä Zilga-viiniköynnöksen tainta, jotka ovat siinä kasvaneet kymmmenkunta vuotta.

 

Zilga on tuottanut vuosittain muutaman viinirypäleen, mutta nyt se antoi satoa merkittävästi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sato ei vielä yltänyt siihen, että sitä olisi voinut kunnolla hyödyntää, mutta kuitenkin sitä tuli ”maistelun” verran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvialainen Zilka-viiniköynnöslajike soveltuu myös avomaankasvatukseen!

Keskiviikko 3.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Viiniköynnöstä pidetään eteläisimpien maiden hyötykasvina, mutta menestyy se myös Suomessa avomaalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

Meillä on Zilkaa kasvatettu kymmenkunta vuotta kalustovajan seinustalla ja vasta nyt se näyttää tuottavan jonkinlaista satoa.

 

Eihän Zilkasta nytkään viinituottajaksi ole, mutta ehkä lisäksi erilaisiin vihersalaatteihin!

 

************

Pientä onnistumisen iloa nämäkin merkitsevät, mutta annetaas olla vielä vajaan kuukauden verran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valko-Venäjä on jo poissa matkustuskohteena ja käykö Virolle samoin?

Tiistai 26.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Muistelen muutamia viime vuosia, kun suunnittelimme useinakin vuosina matkaa Valko-Venäjälle.

 

Kyseessä olivat ns. kyröläismatkat ja matkat olisivat toteutuneet, mutta osanottajien määrä oli liian vähäinen.

 

Harmitti silloin ja nyt harmittaa entistä enemmän, sillä matkustaminen Valko-Venäjälle lienee nyt ja lähitulevaisuudessa täysin mahdotonta.

 

****************

 

Huolestuttavaa on se, että myös Baltian maat ovat joutumassa tilanteeseen, jossa matkustaminen sinne on vaikeaa ja jopa mahdotonta.

 

Baltian osalta syy on maiden hallitsematon koronatilanne ja se näyttää pahenevan päivittäin.

 

Koronatilanteessa on huolestuttavaa se, että Suomessa olemme ajautumassa liian nopeasti tapahtuneiden ja tapahtuvien rajoitusten purkamisen vuoksi samaan tilanteeseen, kuin missä Baltian maat sekä Venäjä nyt pyristelevät.

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä Krista Kiurun linja koronarajoitusten jatkamisesta olisi ollut oikea!

Lauantai 23.10.2021 - -Esko Erkkilä-

En olisi koskaan uskonut, että kannattaisin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun esittämiä asioita, mutta nyt joudun koronarajoitusten osalta toteamaan Kiurun olleen oikeassa.

 

Toki tilanteestani tekee helpon se, että olen koko ajan ollut koronarajoituksista tismalleen samaa mieltä kuin Kiuru!

 

Me kaikki voimme kai nyt olla yksimielisiä siitä, että koronarajoitusten purkaminen tapahtui liian nopeasti. Asiantilaa ei muuta miksikään purkajien sanoma, että suomalainen yhteiskunta piti avata pitkän sulkemisajanjakson jälkeen.

 

Silmiinpistävää perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun käyttäytymisessä on ollut se, että hän on ainakin julkisuudessa mukisematta hyväksynyt pääministeri Sanna Marinin linjan, joka on nyt nopeasti ajamassa Suomen vaikeaan koronatilanteeseen.

 

On selvästi nähtävissä, että Suomi on nopealla aikataululla ajautumassa koronan osalta samaan tilanteeseen, jossa Latvia ja Venäjä nyt painiskelevat.

 

Tuskin olen ainoa, joka nyt esittää, että Suomessa on välittömästi tehtävä linjanmuutos ja palattava entisiin tiukkoihin koronarajoituksiin.

 

Kansanedustaja Aki Linden totesi eilen televisiossa, että paluu tiukkoihin koronarajoituksiin loisi epävarman tunteen Suomen päättäjien toiminnasta.

 

En allekirjoita Lindenin mielipidettä, vaan esitän nopeita toimenpiteitä ja palaamista tiukkoihin rajoitustoimenpiteisiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oli suuri kunnia olla laskemassa Kyröläismatkaajien kukat Latvian Bejassa vuonna 1919 kaatuneiden seitsemän suomalaispojan veljeshaudalle

Sunnuntai 30.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa teimme Kyröläismatkan Viroon ja sen aikana poikkesimme myös Latviassa.

 

Pohjan Pojat valtasivat latvialaisen Aluksen kaupungin (aikaisemmin Marienburg) helmikuussa 1919 eli runsas sata vuotta sitten.

 

 

 

Aluksesta n. 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Beja ja sinne on haudattuna seitsemän suomalaista sotilasta, jotka siellä aikanaan kaatuivat.

 

Vietimme arvokkaan tilaisuuden tuolla veljeshaudalla ja matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki valitsi minut yhdeksi siihen ryhmään, joka laski Kyröläismatkaajien kukat haudalle.

 

 

 

Veljeshauta on hyvinhoidettu hautapaikka vaikka sinne haudatut suomalaissotilaat kaatuivatkin yli sata vuotta sitten.

 

 

 

Retkueemme muistokukat laskivat haudalle Hämeenkyrön entinen sosiaalijohtaja Reino Tuomi, Suomen suurlähettiläänä vuosina 2000 – 2004 Latviassa toiminut Kirsti Eskelinen sekä minä.

 

Oli ensimmäinen kerta, kun sain olla samassa ryhmässä suurlähettilään kanssa laskemassa kukkia haudalle!

 

 

 

Veljeshautaan on haudattuna tosiaan seitsemän suomalaista Pohjan Poikaa ja he ovat syntyisin Sievistä, Oulusta, Iisalmesta, Loimaalta, Matkusta, Jyväskylästä sekä Kuhmoisista eli ympäri Suomea!

 

 

Liitän tähän Veljeshaudan kuvaan vielä sen tiedon, jonka Wikipedia kertoo suurlähettiläs Kirsti Eskelisestä;

 

”Kirsti Eskelinen-Liukkonen on suomalainen diplomaatti. Hän oli suurlähettiläs Suomen Ankaran suurlähetystössä vuosina 2008 – 2012. Hän oli Suomen suurlähettiläs Latviassa Riiassa 2000–2004 ja sen jälkeen hän oli ulkoministeriön itäosaston johdossa vuoteen 2008. Hän aloitti ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1973.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Bremen otti kantaa Neuvostoliiton Latvian miehitykseen

Torstai 11.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Erään arvostamani fb-kaverini facebook-päivitys on pontimena, kun tähän kirjoitan uusinta blogikirjoitustani.

 

Fb-kaverini oli käynyt Bremenissä ja kuvauttanut itsensä ”Bremenin soittoniekat” –patsasta hivelemässä.

 

Bremenin soittoniekat on Grimmin veljesten kirjaama kansansatu, jossa sankareina ovat aasi, koira, kissa ja kukko.

 

Grimmin veljesten mukaan eläinten isäntä kohteli eläimiään huonosti ja ne päättivät lähteä Bremeniin, joka on kuuluisa vapaudestaan.

 

 

Matkalla Bremeniin eläimet osuivat mökille, jossa neljä ryöväriä nautti saalistaan.

 

 

Moninaisten vaiheiden jälkeen eläimet valtaavat mökin ja asettuvat sinne asumaan.

 

 

****************

 

 

Bremeniin pystytettiin vuonna 1951 patsas, jossa aasin selässä on koira, koiran selässä kissa ja kissan selässä korkeimmalla paikalla kukko.

 

 

Sanotaan, että aasin jalkojen koskettelu tuo koskettelijalleen hyvää onnea.

 

 

**********************

 

 

En ole vieraillut Bremenissä, mutta olen nähnyt muutamankin kerran Bremenin patsaan kopion Riikassa eli Latvian pääkaupungissa.

 

 

Kyseessä on Bremenin kaupungin vuonna 1990 ystävyyskaupungilleen Riikalle lahjoittamasta patsaasta, joka on eräänlainen kopio alkuperäisestä ”Bremenin soittoniekat” –patsaasta.

 

 

 

 

Bremenin lahja Riikalle sisältää vahvan poliittisen viestin, sillä Latvia oli patsaan lahjoittamisajankohtana vielä Neuvostoliiton miehittämä.

 

Latvian neuvostomiehitys päättyi 22.8.1991 Latvian uudelleenitsenäistymiseen.

 

 

Bremenin lahjassa Riikalle ”Bremenin soittoniekat” –patsaan eläinten alapuolella ja sivuilla on pronssiplootut, jotka kuvaavat rautaesirippua, joka silloin oli Neuvostoliiton miehittämien Baltian maiden ja Euroopan vapaiden maiden välillä.

 

 

Varsovan liiton maiden ja vapaan Euroopan välillä ollut rautaesirippu on poistunut, mutta on hyvä, että muisto siitä on kaikkien nähtävissä mm. Riikassa sijaitsevassa ”Bremenin soittoniekat” –patsaassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduards Pavuls - latvialainen teatteri- ja elokuvataiteilija

Sunnuntai 9.9.2018

Tänään esittelen Eduards Pavulsin, jonka tapasin vahanukkena von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun 11. päivänä 2018.

 

 

 

 

 

 

Pavlus syntyi vuonna 1929 Latvian Jurmalassa ja kuoli 77-vuotiaana Jurmalassa vuonna 2006.

 

 

Pavlus sai elinaikanaan useita palkintoja taiteellisesta työstään ja vuonna 2006 hänet nimettiin Jurmalassa vuoden henkilöksi.

 

 

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Jurmalassa.

 

 

Jurmala on merenrantakaupunki ja sinne on Riikan keskustasta matkaa n. neljätoista kilometriä.

 

 

Jurmalaa kutsutaan Baltian Rivieraksi ja sitä se todellakin on!

 

 

 

Suosittelen aina sopivassa tilaisuudessa poikkeamaan Jurmalassa !

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. En missään muualla?

Lauantai 8.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän päiväisen juttuni otsikossa oleva toteamus on latvialaisen näyttelijän ja kirjailijan Evald Walterin yhteenveto maallisesta vaelluksestaan.

 

 

”Tapasin” Evald Walterin, toki vain vahanukkena, paroni von von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun alussa, kun matkasimme Baltiassa Kyröläismatkamme merkeissä.

 

 

 

 

 

Evald Walters sai elää pitkän elämän, sillä hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli satavuotiaana vuonna 1994.

 

 

Walters oli mm. Latvian tiedeakatemian kunniajäsen.

 

 

 

 

 

Latvian tiedeakatemia toimii Riikassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa eli yhdessä niistä jokseenkin samanlaisilla piirustuksilla tehdyissä pilvenpiirtäjissä, joista seitsemän sijaitsee Moskovassa, yksi Varsovassa sekä yksi Riikassa.

 

 

Olen matkoillani saanut vierailla Varsovassa ”Stalinin hampaassa”!

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin halusi rakentaa ”Stalinin hampaaksi” kutsuttuja korkeita rakennuksia vastapainoksi USA:ssa rakennetuille pilvenpiirtäjille.

 

 

********************

 

 

Evald Walters on tuntematon valtaosalle suomalaisia, mutta Latviassa hänen toimintaansa osataan arvostaa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Miljoona, miljoona, miljoona ruusua"

Perjantai 7.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Vera Telenius levytti vuonna 1984 ”Miljoona ruusua” –kappaleen ja siitä muodostui suuri kansansuosikki.

 

 

On tunnettua, että samaisen kappaleen on vuonna 1982 levyttänyt neuvostoliittolainen Alla Pugatsova.

 

 

Suositun kappaleen juuret johtavat kuitenkin Latviaan, sillä kappaleen on säveltänyt latvialainen Raimonds Paulas ja sen latviankieliset sanat on laatinut Leons Briedis. Miljoona ruusua kappaleen ovat vuonna 1981 levyttäneet latvialaiset Aija Kukule ja Lisa Kreicberga.

 

 

 

 

 

 

Saimme taannoisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme tavata Miljoona ruusua –kappaleen säveltäneen Raimonds Paulaksen, toki vain vahanukkena von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa.

 

 

Pauls oli vuosina 1988–1993 Latvian kulttuuriministeri, sittemmin presidentin neuvonantaja ja vuodesta 1998 parlamentin jäsen.

 

 

*****************

 

 

 

Alla Pugatsovaan liittyvä pieni muistelus:

 

 

Toimin aikoinaan Porin, Tampereen sekä Jyväskylän alueiden myyntipäällikkönä ja taas kerran järjestimme myyntikilpailun jakeluteillemme, jossa palkintona oli ns. ”koulutusmatka” Tallinnaan.

 

Eräs alaisistani ei päässyt mukaan, mutta hän esitti toiveen, että toisin Tallinnasta muutaman Alla Pugatsovan levyttämän kappaleen.

 

 

Siihen aikaan Viro oli Neuvostoliiton miehittämä, mutta Tallinnan keskustasta kohti Ylemistä, vastapäätä Keskustoria sijaitsi Berjuska-myymälä, jossa turistit saivat asioida ja maksaa ostoksensa länsivaluutalla.

 

 

Sieltä ostin muutaman Alla Pugatsovan levyttämän kappaleen ja alaiseni oli sitten aikanaan tyytyväinen, kun toin hänelle mieluisan tuliaisen!

Tallinnan berjoska on suomalaisten rakentama ja se on yhä edelleen paikallaan, mutta nyt ilmeisesti jossain huvittelupaikkakäytössä - olis joskus mukava siellä poiketa!

 

 

Vera Teleniuksen Miljoona ruusu löytyy googlaten ”Vera Telenius Miljoona ruusua” ja vastaavasti sama kappale Alla Pugatsovan tulkitsemana ”Alla Pugacheva – Milloin roses”-

 

 

Kannattaa kuunnella!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmankuulun valehtelijan paroni von Mynchausenin onnellisimmat vuodet kuluivat Latviassa

Torstai 6.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Useimmat lukijani mieltävät minun tapaani hyväntuulisen suurvalehtelija paroni von Münchhausenin eli Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausenin olleen saksalainen.

 

 

Mielikuvamme ja oletuksemme on aivan oikea, sillä Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen syntyi Hannoverissa vuonna 1720 ja kuoli vuonna 1797 Bodenwerderissä Saksassa.

 

 

 

 

 

Taannoisella heinäkuun alussa toteuttamallamme Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme kävimme Latvian Duntessa sijaitsevassa von Münchhausenin museossa ja siellä saimme kuulla, että von Münchhausen vietti elämänsä ehkä onnellisimmat vuodet Latvian Duntessa.

 

 

Onnellisuus perustui siihen, että paronin vaimo Jacobine oli paronin vaimo kuolemaansa eli vuoteen 1790 saakka ja he asuivat Duntessa Latviassa.

 

 

 

 

 

Paroni von Münchhausenin museo taitaa olla todellinen ”onnellisuusmuseo”, sillä siltä ainakin tuntui, kun katseli matkanjohtajamme kenraali Lehtimäen ja museon oppaan keskinäistä keskustelua museovierailumme aluksi!

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museon aulasta sai vuokrata museovierailun ajaksi erilaisia rooliasuja sopuhintaan eli 2 euroa per rooliasu – retkueemme kukaan jäsen ei kuitenkaan ryhtynyt rooliasujen kanssa keimailemaan.

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museon toisessa kerroksessa on huippukokoelma vahanukkeja, jotka tuovat elävästi katsojien eteen monet Latvian ja myös muiden maiden merkkihenkilöitä!

 

 

Lupaan alustavasti, että lähipäivinä esittelen tällä saitilla ainakin joitain merkkihenkilöitä, jotka ovat päässeet vahanukkeina esille Latvian Duntessa paroni von Münchhausenin museossa!

 

 

Jo tässä vaiheessa kuitenkin kannustan, että poiketkaapa paroni von Münchhausenin museossa, kun matkaatte Tallinnasta kohti Riikaa tai Riikasta kohti Tallinnaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Bremenin lahja latvialaiselle ystävyyskaupungilleen Riikalle sisälsi vahvan poliittisen viestin

Keskiviikko 22.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Riikan kaupunkikävelyyn pitää ehdottomasti sisällyttää tutustuminen Riikan saksalaisen ystävyyskaupungin Bremenin lahjoittamaan ”Bremenin soittoniekat” patsaaseen ja näin myös me Kyröläismatkaajat teimme heinäkuisena ehtoona 10.7.2018.

 

 

Bremenin soittoniekat –teos perustuu Grimmin satuun jossa aasi, koira, kissa ja kukko seikkailevat.

 

 

Eläimet eivät sadussa enää ole hyödyllisiä omistajilleen ja omistajat suunnittelevatkin niiden tappamista.

 

 

Eläimet pääsevät pakoon ja seuraavat niiden johtajan aasin ajatusta, että josko menisivät Bremeniin kaupunginmuusikoiksi.

 

 

Bremenin soittoniekat –alkuperäisveistos sijaitsee luonnollisesti Bremenissä, mutta sen mukaeltu versio sijaitsee Riikassa.

 

 

 

 

 

Bremen on Riikan ystävyyskaupunki ja se lahjoitti Riikaan vuonna 1990 riikalaisversion Bremenin soittoniekat –patsaasta.

 

 

Vuonna 1990 Latvia oli vielä Neuvostoliiton miehittämä ja patsaaseen liittyykin vahva poliittinen viesti, sillä eläimet katselevat maailmanmenoa rautaesiripun takaa!

 

 

Latvia uudelleenitsenäistyi 22.8.1991.

 

 

 

 

 

Eläinten ympärillä oleva teräsplootu kuvaa sitä rautaesirippua, joka vielä tuolloin oli Neuvostoliiton miehittämän Latvian ja vapaan lännen välillä.

Patsaan jalustassa oleva "selityslaatta".

 

 

 

 

 

Eläinten kuonojen koskettelun sanotaan tuovan koskettelijalle hyvää onnea!

 

 

 

Olen muutaman kerran päässyt Riikassa koskettelemaan Bremenin soittoniekkojen kuonoja – toki vain aasin ja koiran kuonoja, sillä kissa ja kukko ovat aivan liian korkealla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Riikassa Radio- ja televisiotorni sekä "Stalin hammas" näkyvät kauas ja molemmista näkee kauas!

Sunnuntai 12.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Liettuan pääkaupungista Vilnasta Latvian pääkaupunkiin Riikaan kun tullaan, bussin ikkunoista näkyvät kaksi Riikan korkeaa rakennusta eli Radio- ja televisiotorni sekä ”Stalinin hammas”.

 

 

 

 

 

Radio- ja televisiotorni sijaitsee Daugavajoen eli Väinänjoen Zakusala-saarella ja on korkeudeltaan 368,5 metriä.

 

 

Torni on Euroopan kolmanneksi korkein rakennus, sillä sitä korkeampia ovat vain Moskovan Ostankinon ja Kiovan televisiotornit.

 

 

Torni rakennettiin vuosina 1979 – 1986 ja tavoitteena silloin oli, että rakennus kestäisi 250-vuotta.

 

Mainittakoon, että Näsinneulan korkeus on 168 metriä!

 

 

En ole milloinkaan käynyt Riikan Radio- ja televisiotornissa vaikka tietojen mukaan siellä on hieno näköalatasanne – tarttis joskus käydä!

 

 

 

 

 

Pian Radio- ja televisiotornin jälkeen bussin ikkunasta voi nähdä Stalinin hampaan eli Latvian tiedeakatemian rakennuksen.

 

 

Rakennus rakennettiin vuosina 1951 – 1961 ja nykyään se tunnetaan yksinomaan näköalatornina.

 

 

Vuosina 1947 – 1953 Josef Stalin rakennutti jokseenkin samanlaisia rakennuksia Moskovaan seitsemän kappaletta ja niiden tarkoituksena oli osoittaa muulle maailmalle, että myös Moskovassa on pilvenpiirtäjiä.

 

 

Stalin ”lahjoitti” samanlaiset rakennukset myös Riikaan sekä Puolan pääkaupunkiin Varsovaan.

 

 

En ole käynyt Riikan Stalinin hampaassa, mutta olen aikoinaan tutustunut Varsovassa Stalinin hampaaseen ja laatinut käynnistä pitkähkön ja monilla valokuvilla varustetun blogikirjoituksen.

 

 

Blogikirjoitukseni löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Stalinin hammas”.

 

 

 

Saavuimme Riikaan siis etelästä ja näimme Radio- ja televisiotornin sekä Stalinin hampaan – nyt pääsimme syömään Lidoon, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Täysperävaunuyhdistelmätkin pyyhältävät ohitse, kun bussin eturengas alkaa kuorimaan!

Perjantai 10.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Renkaiden kuoriminen on tuttu juttu, jos seuraa Formula ykkös-kilpailuja.

 

 

Sama ongelma hidastaa vauhtia myös turistibussilla, jos ongelma sattuu kohdalle – näin meillä sattui heinäkuisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme!

 

 

***************

 

 

Aina sattuu ja tapahtuu, mutta yllättävän vähän niillä 15:llä Kyröläismatkalla, joille kaikille olen saanut osallistua.

 

 

Kerran Venäjällä bussin pyörästä irtosi pölykapseli, mutta vakikuljettajamme Raivo huomasi tilanteen ja pysäytti bussimme. Koko porukka bussista ulos ja etsimään pölykapselia nokkospuskista ja löytyihän se!

 

 

Toisella kerralla Kivennavan betonitiellä Raivo ajoi hieman liian lähellä maantien oikeaa laitaa ja bussin oikeanpuoleinen peili helähti hajalle, kun osui tielle tunkevaan pajupuskaan.  Siinä meni Vihdin Liikenteeltä matkan kate!

 

 

Joskus bussin rengas räjähti paluumatkalla Venäjältä Nastolassa ja Raivo sekä kenraali joutuivat renkaanvaihtohommiin. Hyvin se onnistui ja matka jatkui.

 

 

Olikohan kerran Sortavalassa, kun navigointimme hieman epäonnistui ja jouduimme erään venäläistalon takapihalle, jossa pahaksi onneksemme oli iso halkokasa, joka vaikeutti bussimme kääntymistä takaisin tulosuuntaan.

 

 Tapansa mukaan kenraali ei päästänyt meitä matkalaisia auttamaan, vaan siirsi itse halkokasan toiseen paikkaan ja taas matka jatkui!

 

 

 

********************

 

 

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme meillä oli Riikaan matkaa vajaat parisensataa kilometriä, kun bussimme vasen eturengas alkoi kuorimaan.

 

 

 

 

 

Raivo hiljensi nopeutemme kuuteenkymppiin ja silloin tukkirekatkin pyyhälsivät ohitsemme.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisellä korjaamolla leviteltiin vain käsiä – kuten Raivokin tässä - mutta,…

 

 

 

 

 

…toisella korjaamolla hommat onnistuivat.

 

 

Kyseessä oli Kadex-niminen yritys ja sen palvelut ovat varsin kattavat, kuten tästä heidän netti-ilmoituksensa suomennoksesta ilmenee:

 

***

 

 

Palvelu on avoinna arkisin klo 8.00-20.00.

Yrityksemme ei ainoastaan ​​tuota ja myy läntisiä kuorma-autoja, busseja vaan myös kuorma-autojen, perävaunujen ja linja-autojen teknistä huoltoa ja korjausta.

Teemme seuraavia palveluita ja tarjoamme palveluja:

• linja-autot, kuorma-autot (kuorma-autot), moottorit ja puoliperävaunut
• säiliöiden puhdistus, sisätankin puhdistus ja kuivaus
• Tekninen tuki kuorma-autoille 24 tuntia vuorokaudessa , soittamalla numeroon +370 612 21111
• kuljettaa jopa 40 tonnia kuorma-autoja, perävaunuja, puoliperävaunuja, linja-autoja asiakkaan haluamaasi paikkaan, onnettomuustapauksessa tai onnettomuustapauksessa
• Ajoneuvon avaaminen (jälleenrakentaminen) ja venyttäminen tien päällä onnettomuuden jälkeen
• ajoneuvon varastointi ja korjaus onnettomuuden jälkeen
• Varaosien toimittaminen tien vikojen sattuessa
• pienet korjaukset tiellä
• kansainvälisen teknisen avun antamista
• kuorma-autojen korjaus, asennus, tasapainotus, maatalouskoneiden ja metsätyökoneiden renkaat
• pyörän suuntaus
• All-wheel drive, common rail -polttopumppu, suuttimien tarkistus ja korjaus Boschin tietokoneen seisomaan
• pieniä ja kuorma-autojen moottoreita
• Traktoreiden ja puoliperävaunujen jarrutusohjaus akselin kuormitusta simuloivalla telineellä
• kaikki mallit kuorma-autojen moottorit, vaihdelaatikot: ZF, Eaton, MB, MAN, Volvo, taka-akselin vaihdelaatikon korjaus
• Mercedes-Benz, Scania, Volvo, MAN ja IVECO kuorma-diagnostiikka
• jarrurumpu, levyasema
• jarrupäällyste niittaamalla
• Jarrujärjestelmän diagnostiikka ja korjaus WABCO-tietokoneen seisomalla
• ilmajärjestelmän vianmääritys ja korjaus
• auton turvajärjestelmien asennus
• ajovalaisimien tarkistus ja säätö
• Myymme ja vaihdamme Shell-brändiöljyjä
• kuorma-autojen ja perävaunujen sähkölaitteet

 

 

 

***

 

 

 

 

Odotusaikamme jäi sopivan pituiseksi jaloittelutauoksi  ja pääsimme jatkamaan matkaamme kohti Riikaa…

 

 

 

 

 

…jonne olikin matkaa vielä n. 150 kilometriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Polttoaineiden hinnat Liettuassa ja Latviassa ovat keskenään jokseenkin samalla tasolla ja n. 20 % halvemmat kuin Suomessa

Perjantai 10.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen Baltian-matkamme antoi hyvän mahdollisuuden vertailla polttoaineiden hintoja Suomen ja Baltian maiden kesken.

 

Vertailua helpotti teknisesti se, että Neste Oil toimii samanlaisella konseptilla kaikissa näissä maissa, joten ”pylväshinnat” oli helppo havaita ja vertailla.

 

Harmillista se, että en saanut Virossa kameranlinssiini yhtään Neste Oil´n hintapylvästä, joten tämä vertailuni koskee ainoastaan Suomea, Liettuaa ja Latviaa. Neste Oil on näkyvästi mukana myös Viron polttoainebisneksessä, mutta kamerani ei ollut kuvausvalmiina oikealla hetkellä!

 

Käytän tässä vertailussa valuuttakertoimena niitä kertoimia, joilla sain ennen matkaamme Liettuan litejä ja Latvian lateja Tampereen Seudun Osuuspankista.

 

Ostin 50 eurolla Liettuan litejä ja sain niitä 170. Täsmälleen saman summan sain Latvian lateja, kun vaihdoin 250 euroa lateiksi.

 

 

 

Tässä esimerkkinä ovat Suomen hinnat. Kuva on Ylöjärven Kauppakeskus Elon Neste Oil´n asemalta kotiintulomme jälkeisenä päivänä.

 

 

 

Liettuassa hinnat olivat nämä.

 

 

 

 

 

Latvian Liepajan Neste Oil myi polttoaineita näillä hinnoilla

 

 

Pieni valuuttakorjattu yhteenveto lienee paikallaan (hinnat euroina/litra):

 

Bensiini 95

 

Suomi           1,689

Liettua          1,379

Latvia           1,363

 

 

Bensiini 98

 

Suomi           1,739

Liettua          1,394

Latvia           1,407

 

 

Diesel

 

Suomi           1,539

Liettua          1,291

Latvia           1,289

 

 

Liettuan ja Latvian polttoainehinnat ovat parisenkymmentä prosenttia halvemmat kuin Suomessa.

 

On kuitenkin muistettava, että molemmissa vertailumaissa keskimääräinen kuukausiansio jää alle tuhannen euron per kuukausi.

 

Baltian halvemmat hinnat selittävät sen, että Baltian maissa liikennöivät turistibussit tankkaavat heti Baltiaan päästyään ja tankkaavat siellä myös ennen paluutaan Suomeen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mannerheimin kartanolla Latviassa

Torstai 26.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Carl Gustav Emil Mannerheimin puoliso paronitar Anastasia Mannerheim omisti Latviassa Aprikin kartanon vuosina 1898 – 1912.

 

Vaikka kartanon omistikin Anastasia Mannerheim, on luonnollista että myös hänen puolisonsa Carl Gustav Emil Mannerheim osallistui kartanonpitoon.

 

Saimme taannoisella Baltian matkallamme tutustua Aprikin kartanon nykypäivään ja niihin muistoihin, joita siellä on Mannerheimeistä.

 

Latviassa sijaitseva kartano ostettiin niillä rahoilla, jotka Anastasia Mannerheim o.s. Arapova sai myytyään Venäjällä sijaitsevan kartanonsa.

 

 

Latviassa Lazan kunnassa sijaitseva Mannerheimeille kuulunut Aprikin kartano on nykyisin hyvässä kunnossa. Kartanon rakennuksien barokkityylinen kokonaisuus on muodostunut 1700-luvulla. Kartano ja sen välitön ympäristö ovat valtakunnallisesti arvokas arkkitehtuurinen kohde.

 

 

 

Vastakkaiselta puolelta kartano näyttää tältä.

 

 

 

Rakennuksessa toimii nykyisin Aprikin kylän peruskoulu.

 

 

 

Kartanon toisessa kerroksessa sijaitsee Aprikin kotiseutumuseo, jonka tarkoituksena on seudun historian esittely. Museo avattiin yleisölle 31. lokakuuta 1987.

 

 

Kotiseutumuseossa eräästä huoneesta puolet on omistettu Carl Gustav Emil Mannerheimille ja Anastasia Mannerheimille.

Mannerheimista on museossa useita kuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

****

 

 

Museossa on kuva Mannerheimista ja ote hänen puheestaan Sotainvalidien Veljesliiton perustavassa kokouksessa Jyväskylässä 18.8.1940.

 

 

 

Museossa on kuvataulu Mannerheimista julkaistuista postimerkeistä. Ensimmäinen Mannerheimista julkaistu postimerkki ilmestyi tämän taulun perusteella 1937. 

Vuonna 1941 Mannerheim-postimerkkejä ilmestyi useita ja osassa niistä oli maininta: ”ITÄ-KARJALA Sot. hallinto”.

Seuraavaksi Mannerheim-postimerkkejä julkaistiin vuonna 1952 ja vuonna 1967 Mannerheimista julkaistiin Ratsastajapatsas –postimerkki.

 

 

 

Ylipäällikön päiväkäsky 10.5.1942, jolla Mannerheim myönsi kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin.

 

 

 

Anastasia Mannerheim

 

 

 

Vuonna 1893 syntynyt Anastasie ja kaksi vuotta myöhemmin syntynyt Sophie. Tyttöjen välissä Mannerheimeille syntyi poika, mutta hän syntyi kuolleena.

 

 

 

 

Aprikin kartanonpito ei ollut Mannerheimille mikään kultakaivos – päinvastoin.

Samanaikainen sotapalvelus Pietarissa ei antanut otollisia mahdollisuuksia tuloksekkaalle talonpidolle.

Tässä kuvassa kartanon päädyssä sijaitseva lammikko, jossa Mannerheim yritti kasvattaa sampia.  Sammenkasvatus ei kuitenkaan onnistunut, sillä kalat kuolivat johonkin sairauteen ja bisnes ei siltäkään osin kannattanut.

 

 

 

Aprikin kotiseutumuseota meille esitteli koulun opettaja, joka tässä hyväntuulisena kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen kanssa.

 

 

Mannerheimin kartanonomistus Latviassa on minulla toki ollut tiedossa, mutta oli hienoa, että nyt sain paikan päällä katsella kartanoa, jonka sittemmin suosituimmaksi suomalaiseksi valittu C. G. E. Mannerheim aikoinaan omisti.

 

 

-Esko Erkkilä-

Osuin Latvian ensimmäisen presidentin patsaalle aamulenkilläni Jelgavassa

Maanantai 16.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Pidän matkoilla tapanani, että käyn aamulenkillä ennen hotellien tarjoamaa aamupalaa.

 

 

 

 

Yövyimme taannoisella Baltian matkallamme ensimmäisen yön Latviassa Jelgavan kaupungissa. Saksaksi kaupungin nimi Mitau ja  jääkärihistoriassa se esiintyykin sillä nimellä.

Yövyimme Hotelli Jelgavassa.

 

Jelgava on n. 66.000 asukkaan kaupunki keski-Latviassa ja Hotelli Jelgava sijaitsee hieman sivummalla kaupungin keskustasta.

 

Kaupunki oli kuuden jälkeen vasta heräilemässä lauantai-aamuun, kun tein pienen kävelyretken hotellin läheisyydessä.

 

Melkein vastapäätä Hotelli Jelgavaa on kirkko ja sen edessä on hieno patsas.

 

 

Patsas on Latvian ensimmäisen presidentin Jānis Čaksten näköispatsas.

 

Čakste valittiin Latvian ensimmäiseksi presidentiksi 7.11.1922 ja toiselle presidenttikaudelleen hänet valittiin 6.11.1925.

 

Presidenttinä Jānis Čakste oli kuolemaansa eli 14.3.1927 saakka.

 

Jelgavassa presidentti Čaksten patsas on sen vuoksi, että hän syntyi lähellä Jelgavaa sijaitsevalla Lielsesasavaksen paikkakunnalla 14.9.1859.

 

Presidentti Čakste teki hieman yli neljä vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaksi matkaa ulkomaille – Viroon ja Suomeen. Suomessa Jānis Čakste tapasi virkaveljensä Lauri Kristian Relanderin.

 

Jānis Čaksten puolue oli Demokraattinen keskusta ja hänen jälkeensä Latvian presidentteinä ovat toimineet seuraavat henkilöt:

 

• Gustavs Zemgals (vuosina 1927 – 1930), Demokraattinen keskusta
• Alberts Kviesis (vuosina 1930 – 1936), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Kārlis Ulmanis (vuosina 1936 – 1940), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Guntis UlmanisKārlis Ulmanis  (vuosina 1993 – 1999), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Vaira Vīķe-Freiberga (vuosina 1999 – 2007), Riippumaton
• Valdis Zatlers (vuosina 2007 – 2011), Riippumaton

 

Vuodesta 2011 alkaen Latvian presidenttinä on toiminut Andris Bērziņš, jonka taustaryhmä on Vihreiden ja maanviljelijöiden liitto.

On luonnollista, että Neuvostoliiton miehityksen aikana 1940 – 1993 Latviassa ei ollut presidenttiä.

On mielenkiintoista, että Latvian viimeinen presidentti ennen neuvostomiehitystä eli Kārlis Ulmanis oli miehityksen jälkeen presidentiksi valitun  Guntis Ulmanis´n isoisän veli!

 

 

 

Presidentti Jānis Čaksten patsaan yhteydessä on puoliympyrään kirjoitettu kuvissa näkyvä teksti.

Jätän tekstin tulkinnan latviankieltä taitaville.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että lähdin Jelgavassa 7.7.2012 aamukävelylle, sillä sen seurauksena tietämykseni Latvian historiasta kasvoi merkittävästi!

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Liettuasta, Latviasta ja Virosta!

Torstai 12.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kotiuduin perhekuntani kanssa eilisen varhaistunteina viiden päivän matkalta Baltiasta.

 

Kyseessä oli jo yhdeksäs peräkkäinen kesä, jolloin osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle kulttuuri-, historia- ja sotahistoriamatkalle.

 

Matkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä matkalla luovutettuun Karjalaan. Porukka on pysynyt pääosiltaan saman taustaryhmän omaavana ja matkamme ovat vuosien saatossa suuntautuneet Venäjän lisäksi Puolaan, Liettuaan, Latviaan sekä Viroon.

 

Kenraali Lehtimäki omaa sotilastaustan lisäksi vahvan otteen historiaan sekä kulttuuriin, joten matkat ovat aina muodostaneet sotahistorian lisäksi mielenkiintoisen kokonaisuuden.

 

Eilen päättyneen matkamme aikana yövyimme Liettuassa yhden yön ja Latviassa kolme yötä. Meno- ja paluumatkan suoritimme Viron ”läpiajona”, mutta mielenkiintoisia kohteita oli myös siellä.

 

Aineistoa matkaltamme kertyi paljon ja pyrin hyödyntämään matkan antia lähipäivinä myös näillä sivuilla.

 

Kesäinen Suomi on poliittisesti lomalla, mutta muuten tapahtumia on paljon. Toivon, että Baltian matkamme anti ei jää näillä sivuilla muiden tapahtuminen varjoon. Naputtelen näitä rivejä tiukan Viherpeukalopäivän jälkeen 11.7.2012 myöhään illalla ja yhtään riviä Baltian matkasta ei ole vielä näppäimistöltä ”löytynyt”.

******

 

Kaikki tiedämme, että Virossa kadut ja puistot ovat kauniita sekä hyvinhoidettuja.

 

Sama tilanne on myös Liettuassa sekä Latviassa. Baltian maat ovat neuvostomiehityksestä vapauduttuaan panostaneet kansalaisten viihtyvyyteen ja elinympäristön huolenpitoon sekä kauneuteen.

 

Tässä pieni kuvakimara Liettuan ja Latvian kaupungeissa näkemistämme kukkaistutuksista. Voidaan todeta, että meillä on opiksi otettavaa!

 

 

Liepajan Yliopistorakennuksen edessä on komea perhosistutus!

 

 

 

Latvian Kansallisoopperatalon edessä Riikassa on aina kesäisin hienot kukkaistutukset!

 

 

Ja sitten ”nimettömiä” kukkaluomuksia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottavasti joku näistä hienoista kukka-asetelmista tuo jollekin lukijoista mieleen saman ajatuksen kuin minulle:

"Tuollainen pitäisi saada aikaiseksi!"

-Esko Erkkilä-

Riika - Suomen Keskustan suurristeilyn kohde Latviassa

Lauantai 2.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Latvia on yksi kolmesta Baltian maasta.

 

Latvian pääkaupunki on Riika ja se oli Suomen Keskustan suurristeilyn kohde 25. - 27.9.2010.

 

Olen käynyt Riikassa kerran aikaisemmin, mutta silloin kävimme Riikassa bussikyydillä Virosta.

 

Riika sijaitsee Väinäjoen suulla ja laivalla Riikaan saapuessamme näimmekin elinvoimaisen tavaraliikennesataman.  Riikan sataman nostokujista saattoi päätellä, että satamaliikenne koostuu konttiliikenteestä, kaivos- ja kivenjalostusteollisuuden tuotteista, hiilestä, puusta sekä öljytuotteista.

 

Riikassa on asukkaita 730.000, joten se on esim. Tampereeseen verrattuna kooltaan kolminkertainen. Latvian asukkaista lähes kolmannes asuu Riikassa.

 

Keskustaväki halusi tutustua sankoin joukoin Riikaan, sillä kaupunkikierrokselle lähti yhteensä 12 bussillista keskustalaisia. Meidän perhekuntamme oli varannut paikan maaseuturetkelle ja retki toteutettiinkin kahdella bussilla eli lähes 90 keskustalaista halusi tutustua Latvian maaseutuun.

 

Riika on tunnettu jugend-arkkitehtuuristaan. Ajoimme maaseutukierroksemme aluksi jugend-kaupunginosan läpi ja saimme ihailla hienoja jugend-rakennuksia.

 

Jugend´n lisäksi Riikassa toisena merkittävänä kohteena on 13 kilometriä pitkä keskuskatu - Vapaudenkatu.

 

Mielenkiintoisen maaseutukierroksen vuoksi emme nyt ehtineet tutustumaan Riikan keskustaan. Kokematta jäivät mm. zeppeliini-hallit, jotka on aikoinaan rakennettu ilmalaivojen huolto- ja säilytyshalleiksi. Zeppeliini-hallit sijaitsevat aivan kaupungin sydämessä ja nyt ne toimivat kauppahalleina. Zeppelin-kauppahallit ovat varsinainen elämys - maitotaloustuotteille, lihatuotteilla, kasviksille ja normaaleille päivittäistavaroille on varattuna omat hallinsa. Maalaiset myyvät tuotteitaan hallien väliin jäävillä käytävillä ja rakennusten seunustoilla.

 

Riikaan pitää kuitenkin palata. Vaimoni totesi, että Riikaan on palattava jo yksistään sen vuoksi, että unohdin Latvian latit hyttiin matkalaukkuun, joten meillä on nyt valmiina pieni käteisvarasto Latvian rahaa odottamassa seuraavaa Latvian matkaamme!

 

-Esko Erkkilä-