Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Suomalaisomisteiset agribisnesyritykset alkavat olla muisto vain!

Perjantai 11.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Maatalouden tuotantopanoksia myyvät suomalaisomistuksessa olevat yritykset alkavat nykyisin olla vain kaukainen muisto.

 

 

Suomalaisomistuksen puute elintarvikeketjun alkupäässä eli tuotantopanosten myynnissä on vakava puute jopa huoltovarmuuden kannalta.

 

 

Olen erityisen huolestunut ns. säkkilinjan yritysten siirtymisestä ulkomaalaisomistukseen.

 

 

Huoltovarmuuden kannalta pitää olla huolestunut myös konekaupan yritysten puolesta, sillä Suolahdessa valmistettavan traktorin lisäksi myös ns. ”kovan kalun” yrityksissä ainakin myytävät tuotteet ovat pääosin ulkomaalaisia.

 

 

****************

 

 

Maataloudelle elintärkeitä tuotantopanoksia valmistavien ja myyvien yritysten myynnin ulkomaisille omistajille aloitti se, kun valtiollinen lannoiteyhtiö Kemira myytiin norjalaisille.

 

 

Kemira myytiin norjalaisille silloin, kun nykyisin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana toimiva kokoomuslainen Jyri Häkämies oli hallituksessa omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.  

 

****************

 

 

Keskusosuusliike Hankkija ehti kuppaamaan suomalaisten maanviljelijöiden varoja ja sitä kautta myös suomalaisten kuluttajien rahoja vuodesta 1905 alkaen aina vuoteen 1992 saakka, jolloin yritys ajautui konkurssiin.

 

Ennen Hankkijan konkurssia oli yhtiön keskeinen osa eli maatalous- ja konekauppa jo siirretty Hankkija-Maatalous Oy –nimiselle tytäryhtiölle, joka aloitti toimintansa vuonna 1988. Saman vuoden heinäkuussa Hankkija-Maatalous Oy omistajaksi tuli SOK 50 %:n omistusosuudella.

Muistan tarkasti, että olin tankkaamassa Nilsiän eräällä huoltoasemalla autoani, kun tieto SOK:n tulemisesta Hankkija-Maatalous Oy:n omistajaksi tuli julkisuuteen.

Vuonna 1993 yhtiö siirtyi kokonaisuudessaan SOK:n eli aikoinaan Hankkijan pahimman kilpailijan omistukseen.

 

SOK myi enemmistön Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle Danish Agro Holding A/S:lle vuonna 2013 ja sopi samalla koko yhtiön siirtymisestä uudelle omistajalle vuosien 2015–2017 aikana.  

 

Yli sata vuotta suomalaista talonpoikaa kupanneen yrityksen taival päättyi siis tanskalaisomistukseen ja vaikka yrityksen nimenä onkin nyt Hankkija Oy pitää muistaa, että kyseessä on tanskalaisomisteinen yritys.

 

 

****************

 

 

Keskon maatalouskauppa oli vielä runsas vuosi sitten vakava kilpailija tanskalaisomisteiselle Hankkijalla.

 

Toki se on tanskalaisyrityksen vahva kilpailija tänään, mutta ei enää suomalaisomistuksessa, sillä Kesko myi maatalouskauppansa ruotsalaiselle Lantmännenille vuoden 2017 loppupuoliskolla.

 

 

***************

 

 

Ruotsalainen Lantmännen on nyt entistä vahvempi toimija suomalaisessa agribisneksessä, sillä se osti Raisio Oyj:n Raisio Agro Oy:n naudanrehuihin liittyvät liiketoiminnot siten, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi kaupan 23.10.2018.

********

On mielenkiintoista jatkossa seurata Lantmännenin toimintoja Suomessa, sillä jo nyt se omistaa siivun myös HK-Scan Ruokatalosta!

Mihin Lantmännen ehtiikään?

 

 

 

Suomalaisomisteista ”säkkilinjan” agribisnestä on toki edelleen olemassa, mutta pääosa siitä on valitettavan tiukasti sidottu teurastamoiden ja lihanjalostusteollisuuden toimintoihin, joten suomalainen talonpoika joutuu valitsemaan yhteistyökumppanikseen joko norjalais,- tanskalais – tai ruotsalaisomisteisen kauppakumppanin tai joutuu asettumaan teurastamonsa talutusnuoraan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agribisnes, suomalaisomisteinen agribisnes, Keskusosuusliike Hankkija, Hankkijan konkurssi, SOK:n omistama Hankkija-Maatalous Oy, Kemiran myynti norjalaisille, Jyri Häkämies myyntimiehenä, Danish Agro Holding A/S, Lantmännen, Keskon maatalouskauppa,

Nopea laskutus on kaikkien etu

Tiistai 27.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Käytän tässä jutussani esimerkkiyrityksenä Ikaalisten Matkatoimisto Oy:tä ja käytän sitä sen vuoksi, että sieltä laskutus tapahtuu nopeasti.

 

 

Nopea laskutus on kaikkien etu ja sen vuoksi arvostan Ikaalisten Matkatoimiston toimintaa.

 

 

Jos tänään tilaat matkan Ikaalisten Matkatoimistolta, niin viimeistään ylihuomenna postilaatikossasi tai sähköpostissasi on lasku matkasta - hyvä niin!

 

 

En ole varmaan ainoa, joka on anellut laskua sellaiselta tavarantoimittajalta/palveluntuottajalta, jonka laskua joutuu odottamaan.

 

 

On suorastaan ihmeellistä, että liian monet yrittäjät laiminlyövät laskun lähettämisen ajoissa.  Toisaalta he valittavat heikkoa kannattavaisuutta, mutta samaan aikaan viivyttelevät laskun lähettämisessä.

 

 

Laskun lähettäminen ja siihen merkitty eräpäivä ovat kokonaan kaksi eri asiaa ja sen haluaisin yrittäjien muistavan.

**************

 

Työelämässä minä ja alaiseni sopivat lukemattomia kampanjoita, joihin kuului työnantajani lupaama ”sponsorointiosuus”.  Jos kyseessä oli esimerkiksi yksityinen K-maatalousyrittäjä, jossa laskutuksen hoiti perheyrityksen vaimo, niin laskutus tuli ajallaan ja nopeasti.  Jos taas kyseessä oli osuustoiminnallinen yritys, jossa vastuuta ei ole kenelläkään, niin laskua olisi saanut odottaa iäisyyspäivään saakka.

 

 

Yksityiselämässä harmittavat nuo laskutuksen viivyttelijät, sillä minulla ja muilla useinkin on kyse siitä, että laskut voidaan maksaa tietyn verotusvuoden aikana, jotta ne olisi mahdollista kirjata kyseisen verotusvuoden kuluiksi.

 

 

Peräänkuulutan tavarantoimittajilta ja palveluntuottajilta nopeaa laskutusta, sillä se on kaikkien etu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nopea laskutus, laskutus, K-maatalouskauppa, osuustoiminnallinen yritys, viivästynyt laskutus, laskutuspäivä, eräpäivä, Ikaalisten Matkatoimisto,

Puolalaisesta maatalouskaupasta saa kaikkea alkoholijuomista traktoreihin saakka

Lauantai 26.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Jotkut Taannoisen maatalousmatkamme osanottajat olivat esittäneet matkamme oppaalle, että pääsisimme yllätysvierailuna tutustumaan puolalaiseen maatalouskauppaan.

 

Matkasimme perjantaina huhtikuun 4.päivänä Krakovasta Zakopaneen ja poikkesimmekin yllättäen matkan varrelle osuneeseen maataloustarvikekauppaan.

 

 

 

mla1

 

 

Yritysrypäs, jonne poikkesimme, oli todellinen monipalvelupiste, sillä samalta tontilta sai usean yrittäjän toimesta monenlaisia palveluja.

 

 

 

mla2

 

 

Keskityimme maatalouskauppapalveluihin ja ainoastaan poikkesimme saman yritysryppään elintarvikemyymälässä, jossa tietysti oli myös…

 

 

 

mla3

 

 

 
…hyvin kattava alkoholijuomien valikoima.

 

 

 

***********

 

 

Maatilojen keskikoko Puolassa on varsin pieni ja se näkyy hyvin siinä konekannassa sekä muussakin tarjonnassa, joka on leimaa-antavaa puolalaiselle maatalouskaupalle.

 

 

Puola on perunantuottajamaana volyymiltään yli kymmenkertainen Suomen tuotantomääriin verrattuna ja maan voimakas panostaminen perunantuottamiseen näkyi myös maatalouskaupan perunanviljelykoneiden tarjonnassa.

 

 

mla4

 

 

 

mla5

 

 

 

mla6

 

 

 

mla7

 

 

 

Perunanviljelykoneiden koko oli oikeassa suhteessa maan pieneen tilakokoon.

 

 

 

 

************

 

 

 

mla8

 

 

 

mla9

 

 

 

mla10

 

 

Nurmiviljelykalustoa oli monipuolisesti tarjolla.
 

 

 

************

 

 

Maatalousmyymälässä tarjonta ylitti suomalaisen maatalousmyymälän tarjonnan.

 

Muutamia kuvia maatalousmyymälän tarjonnasta:

 

 

 

mla11

 

 

 

mla12

 

 

 

mla13

 

 

 

mla14

 

 

 

mla15

 

 

 

mla16

 

 

 

mla17

 

 

 
Sokkahyllyn viereen oli halu palata ja ostaa muutamia sokkia, mutta myymälän ainoalla myyntimiehellä näytti olevan niin kiire, että emme tohtineet jäädä ostoksille.

 

 

***********

 

 

mla18

 

 

Kerroin jo juttuni alussa, että myös traktoreita oli liikkeessä myytävänä ”hyllytavarana”. Tutkailimme asiaa ja kyseessä olivat kiinalaisvalmisteiset traktorit.

 

 

**********

 

 

Oli mielenkiintoista poiketa puolalaisessa maataloustarvikeliikkeessä ja todeta, että eri alan yrittäjien yhteistoiminta samalla tontilla tuo monipuolisuutta tarjontaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puolan maatalous, puolalainen maatalouskauppa, kiinalaiset traktorit, Krakova, Zakopane, Puola 2014,

Missä olin, kun Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui?

Perjantai 2.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa, lähellä Prypjatin kaupunkia, tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 ydinvoimalaonnettomuus, joka aiheuttaa vakavia ongelmia ydinvoiman etenemiselle vielä tänäänkin.

 

  

Tšernobyl kuului silloin Neuvostoliittoon ja onnettomuus kirjattiin silloin ja kirjataan nykyisinkin Neuvostoliiton ”piikkiin”.

 

Missäkö olin silloin?

 

Muistan tapahtumahetken hyvin, vaikka tapahtumalla ei ollutkaan välittömiä vaikutuksia suomalaisten elämään.

 

Olin Saariselällä Kakslauttasessa isäntänä jälleenmyyjäporukallemme, sillä mukana palkinto- ja koulutusmatkalla oli Osuuskauppa Keskimaan rehunmyyntihenkilöitä.

 

Matka oli Keskimaan myyntihenkilöstölle tärkeä tilaisuus. Se oli tärkeä heidän yhteishenkensä luojana, sillä olivathan maakunnan osuuskaupat yhdistäneet voimansa vasta vuonna 1984 maakunnalliseksi osuuskaupaksi – Osuuskauppa Keskimaaksi.

 

Vietimme muutaman päivän tiiviisti luennoilla, mutta myös Saariselän ladut tulivat matkan aikana tutuiksi.

 

 

******

 

Olimme lähdössä kotimatkalle, kun kuulimme radiosta, että jossain Neuvostoliitossa oli tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus.

 

”Kotiinlähtöpäivämme” saattoi olla sunnuntai eli yksi päivä onnettomuuden jälkeen, sillä eihän siihen aikaan Neuvostoliiton onnettomuuksista kerrottu kovinkaan helposti. Toisaalta Neuvostoliitto yritti salata tapahtuman.

 

******

 

Tuolloin maatalouskaupalla oli merkittävä rooli maatalouden tuotantotarvikkeiden myynnissä, mutta maatalouden rakennemuutos on tehnyt maatalouskaupan lähes tarpeettomaksi.

 

Nykypäivän maataloustuottaja asioi suoraan teollisuuden kanssa ja maatalouskauppa on saanut sopeutua tilanteeseen.

 

Nykytilanne on terve, sillä maatalouskauppa oli aikoinaan tehokas välistävetäjä ja kustannusten kohottaja. Kauppa otti omat siivunsa, kun viljelijä hankki tuotantotarvikkeita ja se otti taas siivunsa, kun tuottaja toimitti vaikkapa viljaa viljanjalostusteollisuudelle!

 

Erityisen ansiokas maatalouden kustannusten kohottajana oli sittemmin konkurssiin päätynyt Keskusosuusliike Hankkija. Hankkijan päätyminen konkurssiin aloitti maatalouskaupan tehostumisajan.

 

******

 

No nyt päädyin hieman sivuraiteille Tšernobylin ydinvoimaonnettomuuden muistelemisessa, mutta tapahtuman omakohtainen muisteleminen johdatteli luontevasti niihin aikoihin, jolloin maatalouskaupalla vielä oli merkitystä ja se oli keskeinen yhteistyötaho mm. silloisissa työtehtävissäni.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tsernobyl, Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus, Osuuskauppa Keskimaa, Hankkija, Keskusosuusliike Hankkija, Hankkijan konkurssi, maatalouskauppa, maatalouskaupan palkkiot, Neuvostoliitto, Ukraina,