Rehumaissi on uusi viljelykasvi Suomessa!

Perjantai 17.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Kukapa olisi kymmenen vuotta sitten osannut veikata ja arvata, että maissi on käytännön mittakaavassa Suomessa viljelyssä varteenotettavana viljelyvaihtoehtona.

 

 

 

 

Näin on kuitenkin käynyt ja siitä esimerkkinä naapurini rehumaissipelto, joka nyt odottaa korjaajaansa.

 

 

 

 

Rehumaissipellossa on nyt myös tähkänmuodostus edennyt siihen vaiheeseen, että siitä on ”purtavaa” lehmille.

 

 

 

 

On suorastaan hämmästyttävää, että miten tanakasti rehumaissiyksilöt ovat ankkuroituneet kasvupaikalleen.

 

 

Kokeneena kasvinviljelyn sekä kotieläintalouden seuraajana arvostan sitä kehitystä, joka on tapahtunut kuluneina kymmenenä vuonna, jotka olen saanut sivusta seuranneena seurata kotieläintaloutemme ja kasvinviljelytaloutemme kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi poistuu ja vain yksi nousee uutena viljelykiertoon?

Sunnuntai 4.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen huolestunut Suomen kasvinviljelyn yksipuolistumisesta, sillä vaarana on kahden merkittävän kasvin poistuminen viljelykierrosta.

 

Rukiin viljelyala alkaa olla huoltovarmuusnäkökohdankin kannalta kriittinen, sillä syksyllä korjattavan ruissadon lisukkeeksi on tuotava ruista kaksinkertainen määrä kotimaasta saatavan määrän lisäksi.

 

Rukiin kylvöaika asettuu elokuun puolenvälin ja syyskuun alkupäivien välille. Pelkään, että rukiinviljelyn kiinnostavuus on nyt niin alhainen, että merkittävää parannusta ainakaan parempaan suuntaan ei ole nähtävissä.

 

 

 

 

Nämä näkymät, joissa esiintyy suomalainen ruispelto, ovat tulevina vuosina entistä harvinaisempia – näin pelkään.

 

 

 

 

Toinen uhanalainen viljelykasvimme rukiin ohella on rypsi.

 

EU:n uunituoretta peittausainepäätöstä saamme kiittää siitä, että tämä maaseutumaisemaa kaunistava näkymä on tulevina vuosina yhä harvinaisempi.

 

 

 

 

Jos ruis ja rypsi ovat poistumassa Suomen pelloilta viljelyskasveina, niin niiden tilalle on ehkä kohoamassa maissi!

Kyseessä on rehumaissi, joka olisikin erinomainen raaka-aine nautaeläinten ruokintaan.

Maissin suomalainen viljelytekniikka on vielä kehittelyn alla, mutta on varmaa, että oikeat viljelymenetelmät löydetään.

 

 

*********

 

Kannan huolta suomalaisesta kotieläintaloudesta, kasvinviljelyn tulevaisuudesta, huoltovarmuudesta sekä kuluttajien ruokaturvallisuudesta ja toivottelen maissin lämpimästi tervetulleeksi suomalaisten peltoviljelykasvien joukkoon.

 

Mutta miten turvaisimme rukiin ja rypsin tulevaisuuden Suomessa?

 

Rukiin osalta ratkaisu on suomalaisen kuluttajan päätettävissä. On vaadittava sellaista leipää, joka on leivottu suomalaisesta rukiista!

 

Rypsin osalta tilanne on haastavampi.

 

Tiedän, että suomalaisesta rypsistä saatava rypsirouhe on haluttua tavaraa kotieläinten rehuseoksissa. Samaa on toki sanottava rypsistä saatavan rypsiöljyn osalta elintarviketeollisuudessa, mutta kun rypsinsiemenestä saadaan öljyä lähes yksi kolmannes, on kotimaisesta rypsistä saatavan öljyn määrä niin suuri, että valtaosa rypsiöljystä on vietävä maailmanmarkkinoille tai kotimaisen öljynjalostuksen raaka-aineeksi ja molemmat markkinasegmentit pystyvät maksamaan rypsiöljystä niin huonon hinnan, että tilanne on vaikea.

 

*********

 

Rypsi – käytän tässä yhteydessä termiä ”rypsi” synonyyminä myös rapsille – on viljelytekniikan vinkkelistä merkittävä kasvi viljelykierrossa.

Toivon, että suomalaiset talonpojat pitävät sen viljelyohjelmissaan, vaikka lyhytnäköiset ja heikosti perustellut EU-päätökset peittaussäännösten osalta sen viljelyä nyt karsastavatkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saksalaisen maidon korkeat aflatoksiinipitoisuudet ovat uusin EU:ta ravisteleva elintarvikeskandaali - Suomeen Saksasta tuotavat maidot vaaravyöhykkeessä?

Maanantai 4.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Eilen illansuussa eli sunnuntaina maaliskuun 3. päivänä saimme tietoomme, että Saksassa on aflatoksiinipitoista rehua päätynyt ainakin 3.560 maidontuotantotilalle. Näistä tiloista on lähes tuhat asetettu maidonmyyntikieltoon.

 

Maidon päätyminen myyntikieltoon perustuu sille, että maidosta on löydetty liian suuria määriä aflatoksiini-nimistä homemyrkkyä.

 

Maitoon päätyneen aflatoksiinin syynä on se, että lehmille on syötetty sellaista rehua, jossa yhtenä raaka-aineena on käytetty Serbiasta Saksaan hankittua aflatoksiinipitoista maissia.

 

Skandaalin syynä olevassa maissierässä on todettu 30 kertaa sallitun rajan ylittäviä aflatoksiinipitoisuuksia.

 

Serbialaisen maissin korkea homemyrkkypitoisuus on ollut maan viranomaisten tiedossa, sillä Serbian viranomaiset nostivat maidossa sallimansa afltatoksiinipitoisuuden jokin aika sitten kymmenkertaiseksi!

 

Serbia ei ole EU:n jäsenvaltio, joten siellä elintarvikkeiden valvontaviranomaiset voivat pelata omaa peliään kansalaisten turvallisuudesta välittämättä ja jättämättä huomioon ottamatta EU:n toksiinimääräykset.

 

Serbia keikkuu EU:n ehdokasjäsenenä ja mielestäni uusimman ruokaskandaalin pitää laittaa jäitä hattuun niille, jotka aikovat laajentaa EU:ta Serbian suuntaan.

 

Pidän kummallisena, että Saksan elintarvikevalvonnasta vastaavien viranomaisten valvonta on pettänyt. Saksalaisilla elintarvikeviranomaisilla on rehuraaka-aineiden haitta-aineilla samat turvallisuusrajat kuin muuallakin EU:ssa, mutta niistä ei näköjään välitetä.

 

Tiedän kokemuksesta, että maissi on homemyrkkyjen osalta korkean riskin omaava raaka-aine.

 

On mielestäni vastuutonta, että Saksan valvontaviranomaiset eivät ole tehneet kattavia homemyrkkyanalysointeja EU:n ulkopuolelta saapuneesta maissierästä – sallitun raja-arvon yli 30 kertainen ylitys olisi varmasti paljastunut, jos analysoinnit olisi tehty!

 

Valitettavaa on se, että myös suomalainen kuluttaja joutuu taas kerran myrskyn silmään eurooppalaisen elintarvikevalvonnan pettäessä.

 

Tietääkseni S-ryhmä tuo Saksasta luomumaidoksi kutsuttuja maitotuotteita. Myös saksalaisomisteinen Lidl-ketju myy kuulemma Saksassa valmistettuja maitoja.

 

Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ryhtyy varhain maanantaina 4.3.2013 toimenpiteisiin, joilla varmistetaan suomalaisen kuluttajan ruokaturvallisuus myös Saksasta tuotavien maitojen osalta.

 

 

-Esko Erkkilä-