Suomen siipikarja- ja sikataloudet tukeutuvat vahvasti soijarouheen käyttöön ja lypsykarjatalous puolestaan tuontirapsirouheeseen!

Torstai 16.2.2023 - -Esko Erkkilä-

Julkisuutta seuraamalla pääsee helposti käsitykseen, että Suomessa kotieläintalouden tarvitsemat valkuaistäydennykset ovat kotimaista hernettä ja härkäpapua.

 

Käsitys on ollut haavekuva vain jo moniaita vuosia ja haavekuvien särkemiseksi selvitin kotieläintalouden tarvitsemien täydennysvalkuaisten alkuperän ”suurella pensselillä”!

 

Käytin mittayksikkönä 10 miljoonaa kiloa ja aikajaksona vuotta 2020.

 

En huomioinut eri valkuaislähteiden valkuaispitoisuuksia enkä varsinkaan eri valkuaislähteiden aminohappopitoisuuksia.

 

 

****************

 

 

 

Selvityksessäni kotimaisen herneen ja härkäpavun määrät olivat naurettavan pieniä ja määrät olivat sen lisäksi laskusuunnassa.

 

 

Soijarouhetta tuotiin vuonna 2020 sikojen ja siipikarjan ruokintaan n. 120 miljoonaa kiloa eli 120.000 tonnia. Määrä merkitsee kymppimilliä per kuukausi ja kun yksi laivalasti soijarouhetta on n. 2.500 tonnia, niin neljä soijarouhelastia saapui Suomeen joka kuukausi.

 

Suurimmillaan soijarouheen tuontimäärät olivat vuosina 2008 – 2010, jolloin soijarouheen kokonaistuonti oli suuruusluokkaa 180 milj. kiloa per vuosi.

 

Toimin vuosina 2008 – 2010 Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkönä ja vastuullani oli silloin n. 65 miljoonan kilon suuruinen soijarouheen tuontipotti per vuosi.

 

 

Rypsi/rapsirouheen vuotuinen kulutus oli vuonna 2020 yllättävän suuri, sillä se oli n. 290 milj. kiloa.  Määrästä kotimaassa jalostettiin kotimaisesta siemenestä 20 mkg ja tuontisiemenestä n. 40 mkg.

 

Rypsi/rapsirouhetta tuontiin rouheena peräti 290 miljoonaa kiloa!

 

 

***************

 

 

Ja sitten ne kotimaiset täydennysvalkuaiset:

 

 

Hernettä käytettiin 60 mkg ja härkäpapua vain 30 mkg!

 

 

***************

 

Toivon, että nämä luvut lopettavat sen haihattelun, jota kotimaisten täydennysvalkuaisten tiimoilta on jo ainakin kymmenen vuotta käyty!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rypsiporsaan tuotekehittäminen tapahtui paljolti kirjoituspöydän takana

Tiistai 12.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Jyväbroiler-tuotteen kehittämisestä ja tänään valotan toisen merkittävän elintarvikebrändin eli Rypsiporsas-tuotemerkin syntyvaiheista.

 

 

Molempien tuotemerkkien osalta rehustus on kaikki kaikessa; Jyväbroilerissa broilerruokinnassa ja Rypsiporsaan osalta sikojen ruokinnassa.

 

 

Rehuraisiolla oli ratkaiseva ja keskeinen rooli Jyväbroiler –tuotemerkin kehittämisessä ja sama oli aikoinaan tilanne myös Rypsiporsaan kohdalla.

 

 

Rypsiporsas on alusta alkaen ja on yhä edelleen LSO:n ja sen seuraajien lihanjalostusyritysten tuotemerkki, joten sitä ei ole yrityskauppojen myötä ”kaapattu”, kuten Saarioinen Oy:n Jyväbroilerille aikoinaan tapahtui.

 

 

Lainaan HKScanin nettisivuilla Rypsiporsas –tuotemerkistä kerrottua:

 

 

"Rypsiporsas^® ruokitaan lähipeltojen viljalla, herneillä, härkäpavuilla ja rypsillä ja se on aina ilman antibiootteja kasvatettu. Tarkan ruokavalion ansiosta Rypsiporsas^®-liha on maukkaampaa, mehevämpää ja mureampaa. Kun porsas saa ruokavalioonsa pehmeitä rasvoja suomalaisesta rypsistä, sen omakin rasvakoostumus muuttuu pehmeämmäksi. Ruokinnalla aikaansaatu pehmeämpi rasva taas tekee lihasta paitsi herkullista, myös paremman valinnan ruokavalion rasvan laadun kannalta."

 

 

Rypsiporsas-tuote sai alkunsa, kun sikojen rehuihin lisättiin rypsiöljyä. En ole ruokinta-alan asiantuntija, mutta tiedän rypsiöljyn korvanneen osan viljojen energiasisällöstä ja kun sillä on lisäksi lihan rasvahappokoostumusta pehmeämpään suuntaan muuttava ominaisuus, niin rypsiöljy sopii vallan mainiosti sianrehuihin.

 

 

Roolini Rypsiporsas –tuotemerkin kehittelyssä oli perin vaatimaton, mutta sain läheltä seurata LSO:n suuntaan tapahtuvan rypsiöljymyynnin suotuisaa kehittymistä.

 

 

Erityismaininta pitää antaa LSO/HKScan´lle siitä, että he osasivat lanseerata markkinoille mieluisan tuotemerkin eli Rypsiporsas!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Rapsia voi viljellä vain ykköstien eteläpuolella"

Tiistai 18.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Maailma muuttuu ja yhtenä muuttumisen ilmentymänä on otsikossa kertomani seikka, joka oli totta vuonna 1970 ja 1971.

 

 

Otin ensimmäisiä haparoivia askeleita agribisneksessä 1.12.1970 sen jälkeen, kun puolivuotisen K-ryhmässä aloittamani työjakson jälkeen aloitin nelikymmenvuotisen työurani Raision palveluksessa.

 

 

Sain koulutusaikana osallistua maanantai-aamuisin Raision Maatalousryhmän kokouksiin ja kuunnella kokeneiden maatalousvaikuttajien juttuja.

 

 

Äänessä olivat oikeastaan ainoina silloinen Maatalousryhmän johtaja – myöhemmin LSO:n toimitusjohtajana toiminut Toivo Haapakoski ja Raision alkutuotannon kehitysjohtaja Martti Linja-aho.

 

 

Kokouksissa ei sanan säilää säästelty ja huumori kukki molempien virtuoosien puheenvuoroissa – kaukana tulevaisuudessa oli kova EU-maailma!

 

 

Linja-aho kommentoikin kokousten kulkua, että siellä ”naisten rintsikat naurusta prinksahtelivat”!

 

 

Martti Linja-aho, jolla on kiistattomasti keskeinen vaikutus sille, että öljykasvit rantautuivat Suomeen, totesi tuon otsikossa toistamani väitteen.

 

 

Alkutuotannon kehitysjohtaja Martti Linja-ahon toteamus tuli eilen elävästi mieleeni, kun tein pienen kotiseuturetken Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla eli synnyinkotini maisemissa.

 

 

Aikaa Linja-ahon lausahduksesta on kulunut lähes viisikymmentä vuotta ja rapsia viljellään jokseenkin koko Suomessa ja sen viljelyala on jo nyt suurempi kuin rypsin.

 

 

Lajikekehitys on suurin syy sille, että rapsia voidaan nyt viljellä lähes koko Suomessa.

 

 

******************

 

 

Tutkailin viime viikon lopulla valmistuneita tämän vuoden viljelypinta-aloja ja totesin, että nyt meillä on rapsia kylvössä 38.000 hehtaaria ja rypsiä vastaavasti vain 29.000 hehtaaria.

 

 

Muistan, kun öljykasvien ”ikiaikainen” pinta-alatavoite on ollut 100.000 hehtaaria, mutta se on yhä edelleen kaukainen haave – tänäkin vuonna vain 2/3 tavoitteesta!

 

 

Rapsi antaa paremman sadon kuin rypsi, sillä tilastojen mukaan 2009 – 2015 rapsin keskisato oli 1.690 kg/ha, kun rypsillä se oli vain 1.300 kg/ha.

 

 

Kuluttajan on hyvä tietää, että öljynpuristamisessa ei ole lainkaan eroa rapsin ja rypsin välillä, vaan molemmista saadaan täsmälleen samanlaista elintarvikeöljyä, jota yhä kutsutaan rypsiöljyksi vaikka raaka-aine onkin jo nyt valtaosiltaan rapsia.

 

 

Myös se on hyvä tietää, että kaikki tuontiöljy on rapsiöljyä, sillä rypsiä ei viljellä lainkaan Suomen eteläpuolisissa maissa.

 

 

********************

 

 

 

Tässä muutamia kuvia eilen kuvaamistani rapsipelloista Viljakkalassa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi poistuu ja vain yksi nousee uutena viljelykiertoon?

Sunnuntai 4.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen huolestunut Suomen kasvinviljelyn yksipuolistumisesta, sillä vaarana on kahden merkittävän kasvin poistuminen viljelykierrosta.

 

Rukiin viljelyala alkaa olla huoltovarmuusnäkökohdankin kannalta kriittinen, sillä syksyllä korjattavan ruissadon lisukkeeksi on tuotava ruista kaksinkertainen määrä kotimaasta saatavan määrän lisäksi.

 

Rukiin kylvöaika asettuu elokuun puolenvälin ja syyskuun alkupäivien välille. Pelkään, että rukiinviljelyn kiinnostavuus on nyt niin alhainen, että merkittävää parannusta ainakaan parempaan suuntaan ei ole nähtävissä.

 

 

 

 

Nämä näkymät, joissa esiintyy suomalainen ruispelto, ovat tulevina vuosina entistä harvinaisempia – näin pelkään.

 

 

 

 

Toinen uhanalainen viljelykasvimme rukiin ohella on rypsi.

 

EU:n uunituoretta peittausainepäätöstä saamme kiittää siitä, että tämä maaseutumaisemaa kaunistava näkymä on tulevina vuosina yhä harvinaisempi.

 

 

 

 

Jos ruis ja rypsi ovat poistumassa Suomen pelloilta viljelyskasveina, niin niiden tilalle on ehkä kohoamassa maissi!

Kyseessä on rehumaissi, joka olisikin erinomainen raaka-aine nautaeläinten ruokintaan.

Maissin suomalainen viljelytekniikka on vielä kehittelyn alla, mutta on varmaa, että oikeat viljelymenetelmät löydetään.

 

 

*********

 

Kannan huolta suomalaisesta kotieläintaloudesta, kasvinviljelyn tulevaisuudesta, huoltovarmuudesta sekä kuluttajien ruokaturvallisuudesta ja toivottelen maissin lämpimästi tervetulleeksi suomalaisten peltoviljelykasvien joukkoon.

 

Mutta miten turvaisimme rukiin ja rypsin tulevaisuuden Suomessa?

 

Rukiin osalta ratkaisu on suomalaisen kuluttajan päätettävissä. On vaadittava sellaista leipää, joka on leivottu suomalaisesta rukiista!

 

Rypsin osalta tilanne on haastavampi.

 

Tiedän, että suomalaisesta rypsistä saatava rypsirouhe on haluttua tavaraa kotieläinten rehuseoksissa. Samaa on toki sanottava rypsistä saatavan rypsiöljyn osalta elintarviketeollisuudessa, mutta kun rypsinsiemenestä saadaan öljyä lähes yksi kolmannes, on kotimaisesta rypsistä saatavan öljyn määrä niin suuri, että valtaosa rypsiöljystä on vietävä maailmanmarkkinoille tai kotimaisen öljynjalostuksen raaka-aineeksi ja molemmat markkinasegmentit pystyvät maksamaan rypsiöljystä niin huonon hinnan, että tilanne on vaikea.

 

*********

 

Rypsi – käytän tässä yhteydessä termiä ”rypsi” synonyyminä myös rapsille – on viljelytekniikan vinkkelistä merkittävä kasvi viljelykierrossa.

Toivon, että suomalaiset talonpojat pitävät sen viljelyohjelmissaan, vaikka lyhytnäköiset ja heikosti perustellut EU-päätökset peittaussäännösten osalta sen viljelyä nyt karsastavatkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Neonikatinoideja sisältävien öljykasvinsiementen peittausaineiden kieltäminen lisää paineita GMO-soijarouheen käytön lisääntymiselle

Keskiviikko 19.6.2013 - -Esko Erkkilä-

EU kieltää joulukuun 1. päivästä alkaen neonikatinoideja sisältävien hyönteistorjunta-aineiden käytön.

 

Päätös merkitsee, että rypsin- ja rapsinsiementen peittauksessa nykyisin käytettävät valmisteet poistuvat markkinoilta.

 

Keskustelin asiasta MMM:n maatalousylitarkastaja Tove Jern´n kanssa ja hän kertoi, että Suomeen on nyt rekisteröity kolme eri valmistetta, joissa tehoaineena on joulukuun alussa kiellettävä aine – kolmesta hyväksytystä valmisteesta vain kahta käytetään Suomessa.

 

Totean yksioikoisesti, että komission tekemä päätös käytännössä lopettaa rypsin- ja rapsinviljelyn Suomesta. Jatkossa keltaisena hohtavat rypsi- ja rapsipellot ovat harvinaisuus.

 

Suomalaiselle kotieläintaloudelle päätös merkitsee, että GMO-soijarouheelle tulee lisää markkinoita.

 

Minulle soijarouheen GMO-pitoisuus ei merkitse mitään, mutta useille kuluttajille sillä tuntuu olevan merkitystä.

**********

 

Olen työurani aikana tehnyt pontevasti työtä kotimaisen öljykasvinviljelyn edistämiseksi ja nyt tuntuu, että tekemäni työ on valumassa hiekkaan.

 

Kymmenkunta vuotta sitten pidimme tavoitteena, että Suomessa saataisiin rypsin ja rapsin yhteinen viljelyala nostettua 100.000 hehtaariin.

 

Tavoitteeseen päästiinkin, sillä kolme vuotta sitten rypsin viljelyala ylti peräti 140.000 hehtaariin.

 

Surkeus on kuitenkin käsillä jo ennen neonikatinoidi-päätöstäkin, sillä nyt rypsiä on Suomessa kasvamassa vaivaiset 36.000 hehtaaria ja rapsia sen lisäksi 16.000 hehtaaria. Öljykasveja on nyt siis viljelyssä vain 52.000 hehtaaria – eipä olisi uskonut, että näin alas vajotaan.

 

Laskin joskus kotieläinten ruokinnassa käytetyn kotimaisen valkuaisen osuuden ja päädyin tasolle 11 %. Luvussa ei ole mukana nurmiviljelyn eikä viljojen valkuaispitoisuutta.

 

Nykymenolla kotimaisen valkuaisen osuus lähentelee nollaa jo ehkä vuoden kuluttua.

 

Jotkut puhuvat härkäpavusta kotimaisen valkuaistuotannon pelastajana.

Haavekuvia sanon minä - härkäpavusta on turha odottaa sellaista kasvia, jolla olisi muuta arvoa kuin tietty imagoarvo. Siksi toisekseen; härkäpavun viljelyala on sekin koko ajan alenemassa!

**********

Neonikatinoidien vaikutuksista mehiläisten kuolemiin ei ole suomalaista tutkimustietoa ja sen vuoksi MTT ja Evira ovatkin aloittaneet yhteistyössä tutkimuksen, jossa tutkitaan neonikatinoidien vaikutusta mehiläisiin suomalaisissa pelto-olosuhteissa.

 

Pelkään, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa, sillä tutkimustyö vaatii aikaa.

 

Komissio on luvannut tarkistaa päätöksensä perustelut kahden vuoden kuluttua. Samassa yhteydessä komissio kuulee myös jäsenmaiden antamat uudet tutkimustulokset.

 

MMM toteaa aivan oikein, että Suomessa öljykasvien viljelytekniikka on erilaista kuin keski-Euroopassa; siellä kylvö tapahtuu usein paineilmalaitteistoilla, jolloin siemenen peittauspölyä saattaa joutua ympäristöön. Suomessa paineilmaa ei öljykasvinsiementen kylvössä käytetä.

 

Surullista, että EU on lopettamassa Suomesta kahden merkittävän kasvin – rypsin ja rapsin – viljelemisen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rikkidirektiivin kustannuksia kohottava vaikutus koskee myös suomalaista ruokaa

Perjantai 29.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2015 alussa voimaantulevan rikkidirektiivin ennakoidaan merkitsevän suomalaiselle talouselämälle 1.200 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa.

 

Julkisuudessa puhutaan, että kustannusrasitus kohdistuu vientiteollisuudelle, mutta näinhän ei pelkästään ole, vaan myös tuontituotteet joutuvat direktiivin voimaantullessa maksumiehiksi.

 

Tunnen työkokemukseni perusteella maatalouden ja kotieläintalouden tuotantopanosten kustannusrakenteen ja olen huolissani direktiivin vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään.

 

Suomeen joudutaan tuomaan merkittävä osuus kotieläintalouden tuotantopanoksista, sillä esim. eläinten ruokinnassa tarvittavista valkuaisraaka-aineista ainoastaan alle 20 % on kotimaista alkuperää.

 

Valtaosa kotieläinten tarvitsemasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan. Haihattelut herneen tai härkäpavun viljelyn laajentamisesta eivät vaikuta tilanteeseen hönkäsen pöläystä!

Kaikki soijarouheet ja merkittävä osa rypsirouheesta/rapsirouheesta ovat tuontitavaraa. Suomessa jalostettavaan rypsirouheeseen tarvittavasta raaka-aineesta vain n. puolet saadaan kotimaasta. 

 

Vaikka rypsialan laajentamiseen on panostettu paljon menneinä vuosina, todellista valkuaisomavaraisuuden kohoamista ei ole saatu aikaan.  Kasvinvuorotteluperiaatteet ovat merkittävä syy sille, että rypsialaa ei pystytä laajentamaan.

 

Rikkidirektiivin myötä kustannuspaineet kotieläintuotteiden hinnankorotuksiin kasvavat.

 

Kotieläintuottajien mahdollisuudet tappiollisen tuotannon jatkamiseen ovat jo nyt tiensä päässä ja rikkidirektiivin vaikutukset saattavat olla lopullinen niitti sille, että kamelin selkä taittuu.

 

Se merkitsee, että kotimaisen sianlihan, kananmunien ja jopa maidontuotanto ehtyy. Mitä sen jälkee laitamme suuhumme?

 

Haluan tällä kirjoituksellani muistuttaa, että rikkidirektiivin voimaantulo ei merkitse vaikeuksia yksistään vientiteollisuudelle, vaan se saattaa olla kuolinisku myös suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotimaiselle ruualle!

 

-Esko Erkkilä-

Jyväbroiler ja Rypsipossu

Perjantai 7.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin tasan neljäkymmentä vuotta rehuteollisuusyrityksen - Rehuraisio Oy:n - palveluksessa. Kokemusta agribisneksestä kertyi puoli vuotta pidempään, sillä aloitin työurani maatalouskaupan palveluksessa.

Rehuteollisuus on elintarviketeollisuuteen kuuluva toimiala, jonka yritykset jalostavat raaka-aineita valmiiksi rehutuotteiksi yli 100.000 tonnia kuukaudessa. Työnantajani osuus kokonaisvolyymistä oli ja on edelleenkin n. 40 %.

Vaikka rehuteollisuus on bulk-toimintaa, voi alan johtava yritys luoda myös merkittäviä innovaatioita. Voin perustellusti todeta, että työnantajani toimi niin.

Jyväbroiler

Sain olla tiiviisti mukana, kun asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme Saarioinen Oy toi markkinoille Jyväbroiler-tuotemerkin.

Tuotemerkki syntyi vuonna 1991, kun Saarioinen siirtyi sopimustuottajiensa broilerkasvatuksessa kasvisrehuun ensimmäisenä Suomessa. Tänäänkin Jyväbroiler ruokitaan puhtaasti kasvisrehulla. 

 

Kotimaista Jyväbroileria tuotetaan yhteensä kahdellatoista vastuullisuuteen sitoutuneilla tilalla.

(Tiedot on tarkistettu Saarioinen Oy:n nettisivuilta 22.12.2010)

 

Rypsipossu…

…on uusin innovaatio, jonka Rehuraisio Oy:n yhteistyökumppani HK Ruokatalo lanseesari markkinoille syksyn aikana. 

Rypsipossu on tärkeä askel tulevaisuuden sianlihantuotannossa.

Rypsipossun rasva on muutettu ravitsemussuositusten mukaiseksi uudella ruokintakonseptilla, jossa kasviöljyn laadulla ja annostusmenetelmällä on keskeinen rooli. Kovan rasvan osuus on näin saatu laskemaan alle vaaditun kolmasosan lihan kokonaisrasvan määrästä. Samalla ihmiselle välttämättömien omega 3 -rasvahappojen määrä on saatu porsaanlihassa kasvamaan 3,5-kertaiseksi.

Vehmaan Maataloustuottajat luovuttavat perinteisesti Tasavallan Presidentille joulukinkun. Tänä jouluna kinkku oli rypsipossun kinkku.

Voin olla ylpeä, että sain olla vuosikaudet mukana kehittämässä kahta merkittävää kotimaiseen tuotantoon perustuvaa ruokabrändiä.

Jyväbroiler ja Rypsipossu ovat esimerkkejä siitä, että kotimainen elintarviketeollisuus pystyy kehittämään kuluttajien haluamia uusia tuotteita.

Huolestuneena, mutta toisaalta tyydytyksellä luin Helsingin Sanomista joulukuun 22. päivänä, että:

”Valiota, Raisiota ja panimoalaa lukuun ottamatta (elintarvikealan) yrityksissä tehdään äärimmäisen vähän prosessien kehitystä.”

Huolestuneena sen vuoksi, että elintarvikealalla kehitystyötä tehdään vähän, mutta tyydytyksellä siksi, että työnantajani mainitaan yrityksenä, joka panostaa elintarvikkeiden kehitystyöhön!

 

-Esko Erkkilä- 

Rypsipellot loistavat keltaisena

Tiistai 6.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen maaseutumaisena on näinä päivinä kauneimmillaan.

 

Kauneuden ja värikylläisyyden helmenä loistavat rypsipellot. Oikeastaan kyseessä on rypsi- sekä rapsipellot, sillä kyseessä on kaksi erillistä kasvilajia, vaikka ne muistuttavatkin suuresti toisiaan.

 

Rypsin- ja rapsinsiemenet muistuttavat toisiaan niin paljon, että esim. teollisuuden prosesseissa niitä ei erotella. Myös siemenistä jalostetut lopputuotteet - rypsi/rapsiöljy ja rapsi/rypsirouhe ovat täysin sama tuote.

 

Rypsillä ja rapsilla on pelkästään positiivisia vaikutuksia.

 

Kotimaiset öljykasvituotteet ovat terveydelle edullisia - rypsiöljyä terveellisempää tuotetta saa etsiä. Uusin aluevaltaus rypsiöljylle on sen käyttäminen sikapossujen ruokinnassa - näin parannetaan sianlihan terveellisyyttä.

 

Öljykasvinsiementen teollisessa jalostamisessa syntyvä rouhe on karjalle haluttu rehuseosten raaka-aine.  

 

Öljykasvinviljely on tärkeä lenkki maatilojen kasvinviljelykierrossa. Öljykasvien sisällyttäminen viljelykiertoon vaikuttaa positiivisesti seuraavan vuoden viljasatoon.

 

Mineraaliöljyt taistelevat öljynporauksessa tapahtuneiden onnettomuuksien vuoksi imagostaan, mutta kasviöljyillä näitä ongelmia ei ole. Kasviöljyjen hyvät menekkinäkymät ovat kohottaneet maailmanmarkkinoilla niiden hintaa. Kohonnut rypsiöljyn hinta on nostanut myös öljykasvinsiementen hintoja ja tämä merkitsee tilatasolla kannattavuuden kohenemista.

 

Suomessa viljellään tänä kesänä rypsiä ja rapsia yhteensä lähes 160.000 hehtaarilla. Viime vuonna vastaava ala oli n. 80.000 hehtaaria eli kasvua kertyy tuplasti.  Nyt viljeltävä öljykasviala on korkein Suomessa milloinkaan viljelty.

 

Sato korjataan vasta syksyllä, joten satoarviota ei pysty kukaan antamaan, mutta hyvältä näyttää.

 

-Esko Erkkilä-