Monien kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunut

Perjantai 18.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Useiden kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunut joko kokonaan tai valmistus on siirtynyt muihin maihin.

 

Olen aina pitänyt kunnia-asiana, että hankin kotimaisen tuotteen, jos se kohtuudella on mahdollista.

 

Muistelen nyt joitakin tuotteita ja tuoteryhmiä:

 

 

Mopo

 

Ennen autoikää joka pojalla piti olla mopedi ja oli luonnollista, että se oli merkiltään Tunturi. Muistelen, että minulla oli ainakin kaksi Tunturia.

 

Tunturin taru päättyi vuonna 1987.

 

 

Auto

 

Autojen osalta ensimmäinen autoni oli Datsun 1200 Finn DeLuxe, mutta sen jälkeen olinkin vankka saabisti.

Uudessakaupungissa valmistettuja Saabeja omistin toistakymmentä, sillä työajoa + omaa ajoa kertyi vuodessa n. 60.000 kilometriä eli autoa piti vaihtaa n. 100.000 kilometrin välein.

Viimeiset Saabit Uudessakaupungissa valmistettiin vuonna 2003.

 

 

Televisio

 

Oli luonnollista, että poikamiehen ja myöhemmin myös ukkomiehen perheen televisiomerkki oli suomalainen Salora.

 

Salossa valmistettu Salora eli oman aikansa televisiomerkkinä, mutta aika ajoi ohi suomalaisen televisiotuotannon ja nyt Salorasta on jäljellä muisto vain.

 

 

Autonrenkaat

 

Autonrenkaideni merkki on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut Nokian Renkaat Oy:n valmistamat renkaat.

Hakkapeliitta oli aikoinaan ainoa Suomen talvisille teille sopiva talvirengas ja kyllä Nokialla osattiin valmistaa myös kunnollisia kesärenkaita.

 

Nokian jatkaa rengasvalmistusta ja on harvoina suomalaisyrityksinä pystynyt kehittämään toimintaansa.

 

Nokian Renkaat tuo Suomen markkinoille myös muualla valmistamiaan renkaita.

 

Paha moka Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Kim Gran´lle tapahtui syyskuussa 2009, kun hän lehtihaastattelussa totesi, että asiakkaille ei tarvitse kertoa, missä maassa heidän renkaansa valmistetaan.

 

Kun haastattelija kysyi, onko asiakkaalla oikeus tietää alkuperä, Gran vastasi näin:

 

”Sillä ei ole merkitystä, koska brändimme takaa laadun valmistuspaikasta riippumatta.”

 

Olen vahvasti eri mieltä toimitusjohtaja Kim Gran´n kanssa ja toivon, että hän on oppinut arvostamaan asiakkaita kuluneen kolmen vuoden aikana.

 

 

Auto- ja matkapuhelimet

 

Työantaja hankki myyntimiehilleen aikoinaan Nokia-merkkiset autopuhelimet ja siinä merkissä olen pysynyt myös matkapuhelinaikaan siirryttäessä.

 

On hyvä muistaa, että kyseessä oli tosiaan alkuvaiheessa autopuhelimet. Autopuhelimen koneisto oli asennettu auton tavaratilaan ja autopuhelimen luuriteline oli kojelaudassa.

Matkapuhelimet tulivat kuvaan vasta myöhemmin.

 

 

Maatalouskoneet

 

Oma lukunsa ovat maatalouskoneet ja kotitilalleni hankittiin yksinomaan kotimaisia koneita.

 

Valmet 502 on lähes neljänkymmenen palveluvuoden jälkeen yhä riittävä niille töille, joissa mökillä traktoria tarvitaan.

Myös maatalouskoneet eli traktorin peräkärry, kyntöaurat, äes sekä muut pienemmät maatalouskoneet ovat meillä kotimaista valmistusta.

 

 

********

 

Suomi on menettänyt paljon kestokulutus- ja tuotantohyödykkeiden valmistusta ulkomaille.

 

Monissa tuoteryhmissä suomalaisesta laatutyöstä voidaan ainoastaan uneksia ja kaihoisasti muistella.

 

Monet ”suomalaisina” yrityksinä Suomessa jatkavat teollisuusyritykset ovat siirtyneet ulkomaalaisomistukseen.

 

 

*******

 

Valtra on tässä jutussa käsitellyistä yrityksistä pärjännyt ulkomaalaisomistuksestaan huolimatta - tai sen vuoksi - mainiosti.  

 

Valtran omistajana on yhdysvaltalainen Agco-yhtiö ja sen Nokian Linnavuoressa omistama AGCOSisuPower -yksikkö on hyvässä vedossa eli joskus ulkomaalaisomistus on suomalaisyritykselle ja sen työntekijöille onnenpotku!

 

 

********

 

Mikä on tässä jutussa käsiteltyjen tuotemerkkien ja yritysten tilanne vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua?

Veikkaukseni on, että se on nykytilannetta heikompi.

 

Ken elää, hän näkee!

 

 

-Esko Erkkilä-

En hyväksy iltalypsyä ja en lankea muihinkaan myyjien narutuksiin

Tiistai 21.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Siirryin parisen viikkoa sitten ”reserviin” yli neljäkymmentä vuotta liike-elämässä palveltuani.

 

Reserviin siirtyminen merkitsi monenlaisia toimenpiteitä mm. matkapuhelinasioiden järjestelemisessä.

 

Työnantajani operaattorina on DNA ja sen asiakkaaksi oli myös minun siirryttävä, jotta pystyin säilyttämään laajan yhteistyökumppaneiden, ystävien, sukulaisten ja muiden tuttavien omaksuman kännykkänumeroni.

 

DNA:n asiakkuudesta muodostuu kohdaltani kuitenkin ns. ranskalainen visiitti, sillä DNA:lla ei ole tarjolla tuotetta, joka sopisi jatkossa minulle.

 

Saunalahdella on tarjolla tuote, joka täyttää matkapuhelintarpeeni ja sen vuoksi poikkesinkin Elisa Shopissa ja solmin operaattorisopimuksen Saunalahden kanssa.

 

Saunalahti hoiti irtisanomiseni DNA:lle, sillä näin kuviot kulkevat operaattorin vaihdossa.

 

Sain puhelun DNA:lta ja jouduin kuulusteluun DNA:lta siirtymiseni syistä.

 

Koin puhelun erittäin vastenmieliseksi. Totesin, että olen päätökseni tehnyt ja se pitää.

 

Soittaja jatkoi inttämistään ja kertoi halustaan tehdä vastatarjous.

 

Kieltäydyin vastatarjouksen vastaanottamisesta, sillä en tapaa muuttaa päätöksiäni.

 

DNA:n käyttäytyminen heikentää yrityksen arvostusta mielessäni ja toivottavasti myös muiden mielissä. En hyväksy iltalypsyä – en varsinkaan tässä tapauksessa, sillä poikkesin DNA:lla pari päivää sitten ja totesin, että tuskin jatkan DNA:lla. Miksi silloin ei minulle tehty kunnollista tarjousta?

 

Myös Saunalahti ei selviä prosessista puhtain paperein.

 

Operaattorisopimuksen solmimisen jälkeen Saunalahden myyjä esitteli minulle jonkinmoisen Elisa-vahdin, joita hänellä oli muka tarjota yhdelle asiakkaalle halpaan hintaan!

 

Otaksun, että Elisa Shopit-myyjää on vaikkapa videokameran edessä valmennettu myymään ”vain yhdelle asiakkaalle” tarkoitettua Elisa-vahtia. Hyvin tyttö oli videokamerakoulutuksessa oppinut, sillä tarjouksen tekeminen tuntui luontevalta.

 

Nyt ei oltu kuitenkaan ensimmäistä kertaa pappia kyyditsemässä, sillä omaan jonkin verran kokemusta myyjien kohteena olemisesta – olen muuten itsekin myynyt tuotteita 25 vuotta, joten koulutusta ja kokemusta myymisestä on kertynyt.

 

En langennut Elisa Shopit-myymälän virittämään ansaan, vaan jatkoin ilman mainioksi kuvailtua Elisa-vahtia!

 

Tarjouksesta pidättäytyminen oli minulle tavallaan helppoa, sillä olen työelämässä vastannut kuluneiden 15 vuoden aikana miljoonaluokan hankinnoista joka kuukausi. Hieman kokemusta myyjien vedätysyrityksistä on siis kertynyt!

 

Näyttää siltä, että matkapuhelinoperaattoreiden katteet ovat kohtuuttoman suuret.

 

Ensimmäistä tarjousta ei pidä hyväksyä, sillä ”unelmahötöstä” kannattaa tinkiä ainakin puolet!

 

-Esko Erkkilä-