Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Ministeri Merja Kyllösellä on sama kanta kuin minulla Tampereen ratikkahankkeeseen

Perjantai 7.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen tyytyväinen, että liikenneministeri Merja Kyllösen Tampereen vierailulla 5.3.2014 varmistui hänen olevan samalla kannalla Tampereen ratikkahankkeeseen kuin minä.

 

 

*********

 

 

Kokoomuslaiset saivat Tampereelle mm. Vihreiden tuella Rantaväylän tunnelin, jolla luovutetaan Kokoomusta lähellä oleville rakennusliikkeille mainiota Näsijärven rantaa kerrostalojen rakennusmaaksi.

 

Mikään palvelus ei kuitenkaan ole vastikkeetonta ja sen vuoksi Vihreille luvattiinkin vastapalvelukseksi pikaratikka.

 

 

*********

 

 

Tampereella ”ratikkauskovaiset” ovat viemässä hanketta eteenpäin voimalla, mutta nyt näyttää järki vihdoinkin tulevan esteeksi toisen turhan hankkeen toteuttamiselle.

 

Este on raha!

 

Olen ihmetellyt, kun julkisuudessa kerrotaan Tampereen kaupungin esittävän Liikenne- ja viestintäministeriölle, että valtio varautuisi rahoittamaan Tampereen katuraitiotietä vuosien 2016-2022 liikennehankkeissa 30 prosentilla.

 

Kirjelmässä todetaan harhaanjohtavasti, että katuraitiotien ensimmäisen vaiheen tämänhetkinen kustannusarvio on 220 miljoonaa euroa.

 

Harhaanjohtamista on mielestäni se, että kirjelmässä esitetty 220 M€ on toki summa, joka suunnitelmien mukaan tarvitaan ensimmäisen vaiheen investointiin, mutta summaan ei sisälly 60 – 72 miljoonan euron rahoitustarvetta vaunujen hankintaan!

 

Ilmeisen vanhakantainen käsitykseni – vanhakantainen käsitys ainakin Tampereen kaupungin mielestä – on se, että ratikkaliikenteen aloittamiseksi tarvitaan myös ratikkavaunuja!

 

 

*********

 

 

Hatarien suunnitelmien perusteella ensimmäisen vaiheen kustannusarvio olisi 280 – 292 miljoonaa euroa. Kokemuksesta kuitenkin tiedämme, että kustannusarviot on kerrottava luvulla 1,5 – 2, jotta päästään lähelle toteutuvia kustannuksia.

 

Viidensadan – kuudensadan miljoonan kustannuksilla saataisiin aikaiseksi vain tynkäratikka ja pidänkin realistisina niitä Kokoomuspiirien esittämiä ajatuksia, että Tampereen ratikkakustannus olisi tasoa 1.000 M€ eli miljardi!

 

 

 

********

 

 

 

Olen ihmetellyt Tampereen kaupungin ylimmän virkamies- ja luottamushenkilöjohdon toimia, kun he ovat Tampereen kaupungin nimissä lähettäneet ministeriölle rahanpyyntökirjelmän sellaisesta hankkeesta, josta ei ole vielä edes päätetty!

 

Ministeri Merja Kyllönen oli kanssani samaa mieltä 5.3.2014 ja totesi ensin tarvittavan Tampereen päätös ratikan rakentamisesta ja vasta sen jälkeen valtio voi katsella, että onko sillä mahdollisuuksia tukea hanketta.

 

Ministeri Merja Kyllösen linjaukset Tampereen ratikasta 5.3.2014 olivat niin ”kuumaa tavaraa”, että hänen puheenvuoronsa raportointi mediassa on jäänyt hyvin heiveröiseksi.

 

Onneksi kuuntelin Kyllösen haastattelun Ylen Tampereen radiosta ja pidin kuulemastani!

 

Lennän Merja Kyllösen kanssa eri ”poliittisessa parvessa”, mutta Tampereen ratikka-asiassa arvostan hänen vastuullista toimintaansa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratikka, pikaraitiotie, ratikka ilman vaunuja, ratikan kustannusarvio miljardi, ratikan kustannusarvio 1.000 miljoonaa euroa, Merja Kyllönen, liikenneministeri Merja Kyllönen, Rantaväylän tunneli,

Ovatko raitiotiehankkeen linjausvaihtoehdot ennenaikaista ryntäilyä hankkeen puuhaajilta?

Torstai 11.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilla oli aprillipäivän iltaan saakka kysely, jossa tiedusteltiin raitiotiereitille vaihtoehtoisia linjauksia kolmeen kohtaan:

  • Kaleva; Sammonkatu vai Teiskontie ja Kissanmaankatu
  • Keskustan itäosa; Itsenäisyydenkatu vai Kalevantie
  • Pispalan kannas; Paasikiventie vai Pispalan valtatie.

Pidän kyselyä ennenaikaisena, sillä ensiksi pitäisi rauhassa päättää, että lähdetäänkö Tampereelle puuhaamaan raitiotietä.

 

Vastasin toki kyselyyn, mutta eri kysymysten kohdalla toin esille hankkeen kustannusvaikutukset ja niiden selvittämisen tärkeyden.

 

Raitiotiehanke on osamaksua Vihreille siitä hyvästä, että he näyttävät vihreää valoa rakennusliikkeille ja kokoomuksella Rantaväylän tunnelin rakentamisesta.

 

Jos Rantaväylän tunneli jää rakentamatta, on aiheellista kysyä, että saavatko Vihreät siitä huolimatta heille luvatun ”hyvän”.

 

Asun sellaisella alueella Tampereella, että tuskin koskaan tulen tarvitsemaan nyt suunniteltua pätkäraitiotietä. Kaltaisiani tamperelaisia on lukemattomia.

 

Oletan, että kiivaimpia raitiotien kannattajia ovat henkilöt, jotka perin vähän tuovat Tampereen kaupungin kassaan verotuloja. Toisten rahoilla on helppo vaatia kaikenlaista!

 

Esitän, että Tampereella laaditaan kattava suunnitelma bussi-, lähijuna- ja mahdollisen raitiotieverkoston yhteensovittamisesta, jossa huomioidaan myös henkilöautoliikenteen kehittämismahdollisuudet.

 

Suunnitelma pitää ulottaa kattamaan myös Tampereen itsenäiset ympäristökunnat, sillä Tampere tarvitsee talousongelmissa kärvistellessään entistä enemmän yhteistyötä itsenäisten kehyskuntien kanssa. Liikenneolosuhteiden kehittäminen on tässä työssä keskeinen yhteistyöalue.

 

Olen saanut ”lunta tupaan”, kun olen ollut samaa mieltä monien keskeisten asiantuntijoiden kanssa siitä, että Tampereen raitiotiesuunnitelma kustantaa suuruusluokkaa 500 – 700 miljoonaa euroa. Pidän parinsadan miljoonan kustannusarviota haihatteluna ja osoituksena siitä, että talouden lakeja ei tunneta.

 

Kustannusarviossa pitää yhden hassun raideparin lisäksi huomioida ne linjat, jotka on viisasta rakentaa mahdollisen raitiotielinjaston osasiksi. Kalusto-, terminaali- ja henkilöstökustannukset pitää jo alustavassa selvittelyssä kartoittaa paremmin kuin nyt ollaan tekemässä.

 

Alustavassa suunnittelussa ei ole sanalla käsitelty mahdollisen raitiotiesysteemin yritysmuotoa eikä sitä, että onko kyse Tampereen kaupungin omasta tuotannosta vai heitetäänkö mahdollinen ”raitiotieyritys” markkinavoimin raadeltavaksi.

 

Asukasdemokratian näkökulmasta raitiotieyrityksen pitäisi kuulua Tampereen kaupungin oman tuotannon piiriin, sillä kunnallinen, mutta yhtiöitetty toteutustapa olisi demokratian irvikuva.

 

Tiedän, että itsenäisten kehyskuntien mukaantulo merkitsee yhtiöittämispeikon vaanimista nurkan takana, mutta homma pitää pystyä estämään ilman yhtiöittämistä.

 

Vastasin toki konsulttiyritys Ramboll´n kyselyssä myös reittivaihtoehtoihin ja valitsin TAYS:n ja tulevan Kannen kautta Pispalan valtatietä pitkin kulkevan linjausvaihtoehdon.

 

TAYS:n ja Kannen kautta kulkevien linjausvaihtoehtojen perusteet ovat itsestään selvyyksiä ja Pispalanvaltatien valitsin Tipotielle kohoavan uuden sosiaali- ja terveysaseman vuoksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pikaraitiotie, pikaraitiotiehanke, Sammonkatu, Teiskontie, Kissanmaankatu, Itsenäisyydenkatu, Kalevantie, Paasikiventie, Pispalanvaltatie, Tipotie, Pyynikin sosiaali- ja terveysasema,

"Päätöksenteko on vaikeaa - puheita on kyllä kuultu"

Keskiviikko 6.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lainasin tämän jutun otsikoksi Aamulehden päätoimittajan Jorma Pokkisen sanoman, kun hän tenttasi Tampereen pormestarilta, apulaispormestareilta sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta kultakin yhtä asiaa, joista seuraavan neljän vuoden aikana Tampereella voisi tinkiä.

 

Näin arvovaltainen porukka oli yleisön nähtävissä ja kuultavissa Aamulehden järjestämässä yleisötilaisuudessa tammikuun 30. päivänä Aamulehden auditoriossa.

 

 

siperia6

 

Pokkisen prässääminen tuotti vihdoin tulosta ja kateederilla ollut joukko sai vihdoin aikaiseksi tämän listan. 

Toimeentulon maksatus ja velkaneuvonnan poistaminen kunnan tehtävistä saivat yleisöäänestyksessä suurimman suosion eli auditorioyleisö olisi poistamassa ne tehtävät kunnilta.

 

 

************

 

 

Pikaraitiotiekeskustelu on Tampereella käynyt ylikierroksilla jo pitkän aikaa ja niin se kävi myös tässä tilaisuudessa.

 

On paikallaan heti todeta, että keskustelu pyöri täysin vikaraiteella – ainakin pikaraitiotien kustannusten osalta!

 

Pikaraitiotien aiheuttamista kustannuksista puhumaan päässeellä joukolla ei ollut realistista kuvaa.

 

Pohjat veti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin, joka arvioi pikaraitiotien hinnaksi 150 M€. Päätoimittaja Pokkinen tivasi ehdotonta kipurajaa ja siihen Marin latasi 180 M€!

 

Apulaispormestari Mikko Aaltonen liikkui samoilla maisemilla, sillä hänen mielestään kipuraja olisi 190 M€.

 

Muut ”raadin” jäsenet olivat viisaampia ja ilmeisesti myös realisteja, sillä he eivät ryhtyneet arvailemaan kustannusarviota ja vielä vähemmän kipurajoja.

 

Olen kuunnellut asiantuntijoita ja heidän kustannusarvionsa liikkuvat tasolla minimi 500 miljoonaa euroa ja todennäköisesti tasolla 700 M€.

 

Uudet päättäjämme ovat pikaraitiotien kustannusten arvioinnissa siis täysiä noviiseja!

 

Sadallaviidelläkymmenellä miljoonalla saatetaan saada pätkä kiskoja maisemaan, mutta yksi suora linja pisteestä A pisteeseen B ei vielä ole sellainen pikaraitiotie, joka ansaitsisi pikaraitiotien arvon.


Raitiotieverkon pitää polveilla ainakin jonkin verran eri puolilla kaupunkia – tynkäpätkästä on turha haaveilla. Uudet asuinalueet on liitettävä pikaraitiotieverkon vaikutuspiiriin.

 

Oleellista on, että raideverkon on palveltava myös Pirkkalan lentoasemaa ja lähikuntien kuntakeskuksia.

 

Kiskojen lisäksi tarvitaan vaunuja, tarvitaan varikkoja ja tarvitaan henkilökuntaa raitiovaunujen kuljettamiseen.

 

Pelkään, että Tampereen ja Turun pikaraitiotiehankkeista tulee erilaisille konsulteille todelliset kultakaivokset. Merkkejä tästä on jo nyt olemassa.

 

Tampereella tarvitaan seuraavien vuosien aikana luottamushenkilöiltä todellista lujuutta, jotta virkahenkilöiden hyvät kaverit eivät konsultinviitassaan pääse perusteellisesti jymäyttämään päättäjiä ja sitä kautta lystin maksajia, tamperelaisia veronmaksajia.

 

Onko Tampereen pikaraitiotiehankkeesta tulossa uusi Tavase - mutta mammuttikokoisena?

Kysyn vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pikaraitiotie, pikaraitiotien kustannukset,