Asiakas vaiko potilas?

Torstai 23.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Johtuu varmaan bisnestaustani, mutta haluan minua kutsuttavan asiakkaaksi, kun joudun pienistä vaivoista tukeutumaan terveydenhoitojärjestelmämme palveluksien piiriin.

 

”Potilas” –termi on mielestäni asiakasta alentava ja se viestii, että sairaanhoitojärjestelmässä lääkärit sekä sairaanhoitajat ovat asiakkaita ylempänä.

 

 

Tilanteessa on toki tapahtunut muutosta ja asiakkaiden, lääkäreiden sekä sairaanhoitajien asemat ovat tasapainottuneet.

 

 

Menneen viikon aikana sain toki tutustua minäkin potilaan rooliin, kun minua kuljetettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa oikean koiven pallolaajennukseen; matka taittui osastolta leikkaussaliin pötkötellen rullasängyssä ja silloin koin olevani ”potilas”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hoitohenkilöstön rokottamattomuus on potilasturvallisuusriski

Keskiviikko 27.10.2021 - -Esko Erkkilä-

En ole lainkaan yllättynyt, että pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä eli ns. koronanyrkki suosittaa erityistä varovaisuutta yli 12 – vuotiaille rokottamattomille.

 

Pääkaupunkiseudulla koronanyrkki kehottaa rokottamattomia välttämään anniskeluravintoloita, joukkueurheilua ja kontaktilajeja, hengellisiä kokoontumisia, kuorolaulu- ja yhteislaulutilaisuuksia, joukkoliikennettä sekä isoja yleisötilaisuuksia. 

 

On käsittämätöntä piittaamattomuutta olla ilman koronarokotuksia – se on piittaamattomuutta omaa itseään kohtaan, mutta pahinta on se, että se on piittaamattomuutta muita ihmisiä kohtaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Potilas" -termin yksipuolisella käyttämisellä terveydenhoitojärjestelmä syyllistyy asiakkaiden alistamiseen

Sunnuntai 30.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan jonkinlaista kokemusta terveydenhoitojärjestelmän tavasta käyttää asiakkaistaan ”potilas”, ”asiakas” tai ”veronmaksaja” termejä.

 

 

Olen ottanut asiaan kantaa monesti ja pääsääntöisesti kannatan termin ”asiakas” käyttämistä.

 

 

Minulle suoritettiin vuonna 2001 eturauhassyöpäleikkaus ja en ole edes heti leikkauksen jälkeen kokenut itseäni potilaaksi.

 

 

Koen itseni potilaaksi, jos olen sidottu potilassänkyyn, jota hoiturit työntelevät sairaalan käytävillä, mutta omin jaloin sairaalassa tai terveyskeskuksessa liikkuessani olen terveydenhuollon asiakas. Olen hoitureiden ja lääkäreiden työnantaja ja työnantajalla on vahvat oikeudet työläisiään kohtaan.

 

 

 

 

 

Osallistuin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäryhmän tukihenkilönä viime perjantaina eli 28.10.2016 Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

 

 

 

….Kansallinen syöpäkeskus-seminaariin, jossa käsiteltiin laaja-alaisesti Suomeen suunnitellun Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen liittyviä kysymyksiä.

 

 

Käytin seminaarin eräässä keskusteluosiossa yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että ”potilas”-termin käyttäminen on alistava ilmaisu syöpäpotilaista ja yleensäkin potilaista.

 

 

Totesin, että ”asiakas” –termin käyttäminen terveydenhuoltopalvelujen käyttäjistä – myös syövänhoitoon liittyvien palvelujen käyttäjistä – olisi oikein.

 

 

Sain seminaarissa laajaa kannatusta järjestöedustajilta, mutta toki oli murheellista todeta, että syövänhoitoon osallistuvat professorit, erikoislääkärit ja monet sairaanhoidon ammattilaiset suhtautuivat puheenvuorooni nuivasti.

 

 

Sain kokea nuivan kohtelun seminaarimme ruokajonossa, jossa terveydenhuollon ”ammattilaiset” kommentoivat häpeämättömästi esitystäni minun kuulteni mm. siten, että he ovat asiakkaita Prisman kassajonossa, mutta potilaat eivät ole heille asiakkaita!

 

Käsittämätöntä asiakkaiden aliarviointia!

 

 

Koen suureksi voitokseni sen, että STM:n lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskisen seminaarista heti tuoreeltaan laatimassa muistiossa kerrotaan puheenvuorostani näin:

 

 

Keskustelua

 

Esko Erkkilä, Pirkanmaan Syöpäyhdistys

 

• potilas-termin jatkuva käyttäminen on alistava termi

• asiakas-termi on arvostava ja tasa-arvoistava termi

 

 

Kiitän sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskista nopeasta muistion toimittamisesta ja siitä, että hän on laatimassaan muistiossa aivan oikein pystynyt tiivistämään sanomani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olin potilaana

Torstai 28.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen painottanut eri yhteyksissä, että jos turvaudun pienen vaivan vuoksi terveydenhoidon ammattilaisten hoitoon, olen heidän ja koko terveydenhoitoalan asiakas.

 

Jos minua liikutellaan sairaalaympäristössä sairaalavuoteella maaten, niin silloin olen potilas.

 

 

Olin toissapäivänä ja eilen potilas, kun minulle tehtiin Tampereella Hatanpään sairaalassa olkapääleikkaus.

 

 

Kompuroin viime marraskuussa puupinon päältä päistikkaa maahan ja satutin oikean olkapääni.

 

 

Jos olisin ollut työterveyshuollon piirissä, minut olisi varmaan leikattu viimeistään kolmantena päivänä tapaturman jälkeen – nyt jouduin odottamaan leikkausta puoli vuotta!

 

 

Kiitokset Hatanpään sairaalan koko henkilöstölle – sairaalakokemus osoitti, että hoitohenkilökunta osaa tehokkaasti hoitaa hommansa.

 

 

Työt rajoittuvat nyt ainakin pari viikkoa tietokoneen näppäimistön näpyttelyyn, mutta siihen on sopeuduttava.

 

 

Näppäillään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Laki edellyttää, että kunnan on tarjottava potilasasiamiehen palveluja

Sunnuntai 31.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen valtuustosalissa 25.10.2010 järjestetyn asiamiesillan toisena esiintyjänä oli potilasasiamies Laura Helovuo. Hänen esityksensä toi paljon uutta tietoa kuulijoille - myös kysymyksiä esityksen jälkeen esitettiin useita.

Potilasasiamiehen virka on lakisääteinen eli potilasasiamies pitää olla joka kunnassa.

Tampereen potilasasiamies palvelee Hatanpään Kanta- ja Puistosairaalan, Kaupin sairaalan, Rauhaniemen sairaalan ja Koukkuniemen vanhainkodin asiakkaita, potilaita sekä heidän omaisiaan.

Tampereen potilasasiamiehenä toimii Arja Laukka ja hänen sijaisenaan toimii asiamiestilaisuudessa esiintynyt Laura Helovuo.

Monelle kuulijalle oli uutta, että Tampereen yliopistollisella sairaalalla on oma potilasasiamies - Marja Nieminen. Kunnallisen potilasasiamiehen vastuulle ei siis kuulu TAYS.

Yksityisillä sairaanhoitoyksiköillä on omat potilasasiamiehensä ja heihin saa parhaiten yhteyden ko. yksikön puhelinvaihteen kautta.

Potilasasiamies antaa neuvoja potilaan oikeuksista yleensä sekä neuvoo miten menetellä, kun asiakas, potilas tai omainen on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Potilasasiamies avustaa tarvittaessa myös muistutuksen, kantelun tai korvaushakemuksen tekemisessä.

Tampereen potilasasiamiehelle tuli v. 2009 kaikkiaan 992 yhteydenottoa. Yhteydenottojen tärkeimmät syyt olivat ongelmat hoidon toteutumisessa, potilasvahinko ja hoitoonpääsyongelmat.

Helovuo selvitti, että potilasvahingon korvaamisessa edellytetään sellaista tapausta, että terveydenhoidon ammattilaisen suorittamasta hoidosta on syntynyt henkilövahinko. Lisätietoja asiasta löytyy nettisivuilta www.pvk.fi. Kyse on Potilasvakuutuskeskuksen nettisivuista - kannattaa tutustua.

Laura Helavuo selvitti, että potilaalla on omien tietojensa tarkastusoikeus sekä oikeus vaatia virheellisen tiedon korjaamista.

Omaisten mahdollisuus ja oikeus saada tietoja potilaasta on usein kysytty aihe.

Automaattista oikeutta saada tietoja potilaasta omaisilla ei ole. Rajatapauksissa pyritään arvioimaan, että kieltäisikö potilas tietojen antamisen omaisille, jos hän kykenisi asian päättämään. Käytännön johtoajatuksena on, että omaisten osallistumista potilaan hoitoon pyritään tukemaan.

Kysymysosiossa eräässä puheenvuorossa paheksuttiin, että hoitohenkilökunnan jäsenet keskustelevat esim. bussissa nimeltä mainiten henkilöiden sairauksista ja niiden hoidosta. Tätä menettelyä potilasasiamies paheksui ja lupasi muistuttaa siitä sairaanhoitohenkilökunnalle pidettävissä tilaisuuksissa.

Potilasasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii potilaiden edun turvaajana.

Hän tuo työssään potilasnäkökulmaa sairaanhoitohenkilöstön tietoisuuteen ja tiedottaa potilaan oikeuksista. Potilasasiamiehen työ suuntautuu yksittäisten potilaiden ja sairaanhoitohenkilöstön lisäksi myös moniin viranomaistahoihin, järjestöihin ja palvelun tuottajiin.

-Esko Erkkilä-

Asiamiesillan anti oli mielenkiintoinen

Lauantai 30.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin palveluksessa olevat asiamiehet esittelivät toimintaansa kaupungin valtuustosalissa 25.10.2010 järjestetyssä tilaisuudessa.

Tilaisuudessa esiintyivät lapsiasiamies, potilasasiamies, sosiaaliasiamies sekä vammais- ja esteettömyysasiamies.

Kaupungin palkkalistoilla on myös EU-asiamies, mutta hänen toimenkuvansa poikkeaa niin paljon muiden asiamiesten tehtävistä, että hänen toimintaansa ei nyt esitelty.

Läsnä oli yli kolmisenkymmentä kaupunkilaista ja minä yksi kiinnostuneista.

Tilaisuudesta poissa ollut EU-asiamies on nimeltään Jukka Järvinen. Hänen tehtävänään on etsiä rahoitusratkaisuja Tampereen kaupungille EU:sta.

Ainakin paikalla olleiden asiamiesten korkea esimies on johtaja Lasse Eskonen.

Asiamiestoiminnan esittelyn aloitti lapsiasiamies Tiia Heinäsuo ja käsittelenkin tässä ainoastaan lapsiasiamiehen toimintaa.

Lapsiasiamiehen virka on kunnille vapaaehtoinen, mutta Tampereen kaupunginvaltuusto on jo 02.01.2003 päättänyt perustaa lapsiasiamiehen viran.

Lapsiasiamiehen tehtävät ovat "poikkihallinnollisia", sillä hän tekee yhteistoimintaa eri hallintokuntien kanssa.

Lapsiasiamiehen toimenkuvaan kuuluu alle 18-vuotiaiden lasten asiat, mutta Tiia Heinäsuo kertoi, että hänen oman tulkintansa mukaan toiminnan piiriin kuluvat alle 28-vuotiaat tamperelaiset. Laajempi ikätulkinta perustuu eräisiin määräyksiin, joissa vasta 29-vuotias "vapautuu" lapsuuden ja nuoruuden ikä-statuksesta!

Päivähoito-, perusopetus-, toisen asteen koulutus-, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut kuuluvat itsestään selvyyksinä lapsiasiamiehen tehtäväkenttään.

Tärkeänä yhteistoiminnan sarkana lapsiasiamies Heinäsuo toi esille kolmannen sektorin. On selvää, että lukuisten järjestöjen, seurakuntien sekä muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistoiminta on keskeistä lasten maailmassa työskentelevälle viranhaltijalle.

Esimerkkinä Tiia Heinäluoma mainitsi marraskuun 14. päivänä Tampere-talossa järjestettävän LOP-tapahtuman. Kyse on Lapsen Oikeuksien Perhetapahtumasta, jossa on mielenkiintoista koettavaa koko perheelle.

Lapsiasiamies on sillanrakentaja eri tahojen välillä.

Hän ei ole juristi eikä sosiaalityöntekijä. Lapsiasiamies ei myöskään korvaa vakiintuneita valitus-, neuvonta- tai vaikuttamisväyliä.

Tampereella on lapsilta kysytty, että mitä lapsipoliittinen ohjelma merkitsee käytännössä.

Anni - 8-vuotta - on vastauksena todennut. "Miten sen nyt voisi sanoa niin kuin lapsen kielellä? Se tarkoittaa ohjelmaa lapsille, joka sisältää leikkimistä ja tanssia."

Tytti - 2 1/2 -vuotta - on puolestaan todennut lyhyesti: "Karkkien syömistä."

Oli mielenkiintoista kuulla omakohtaista kokemusta lapsista omaavan lapsiasiamiehen esitys työstään! Toivottavasti tieto lapsiasiamiehen toiminnasta tavoittaa tietoa tarvitsevat nuoret perheet.

-Esko Erkkilä-