Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Suomen siipikarja- ja sikataloudet tukeutuvat vahvasti soijarouheen käyttöön ja lypsykarjatalous puolestaan tuontirapsirouheeseen!

Torstai 16.2.2023 - -Esko Erkkilä-

Julkisuutta seuraamalla pääsee helposti käsitykseen, että Suomessa kotieläintalouden tarvitsemat valkuaistäydennykset ovat kotimaista hernettä ja härkäpapua.

 

Käsitys on ollut haavekuva vain jo moniaita vuosia ja haavekuvien särkemiseksi selvitin kotieläintalouden tarvitsemien täydennysvalkuaisten alkuperän ”suurella pensselillä”!

 

Käytin mittayksikkönä 10 miljoonaa kiloa ja aikajaksona vuotta 2020.

 

En huomioinut eri valkuaislähteiden valkuaispitoisuuksia enkä varsinkaan eri valkuaislähteiden aminohappopitoisuuksia.

 

 

****************

 

 

 

Selvityksessäni kotimaisen herneen ja härkäpavun määrät olivat naurettavan pieniä ja määrät olivat sen lisäksi laskusuunnassa.

 

 

Soijarouhetta tuotiin vuonna 2020 sikojen ja siipikarjan ruokintaan n. 120 miljoonaa kiloa eli 120.000 tonnia. Määrä merkitsee kymppimilliä per kuukausi ja kun yksi laivalasti soijarouhetta on n. 2.500 tonnia, niin neljä soijarouhelastia saapui Suomeen joka kuukausi.

 

Suurimmillaan soijarouheen tuontimäärät olivat vuosina 2008 – 2010, jolloin soijarouheen kokonaistuonti oli suuruusluokkaa 180 milj. kiloa per vuosi.

 

Toimin vuosina 2008 – 2010 Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkönä ja vastuullani oli silloin n. 65 miljoonan kilon suuruinen soijarouheen tuontipotti per vuosi.

 

 

Rypsi/rapsirouheen vuotuinen kulutus oli vuonna 2020 yllättävän suuri, sillä se oli n. 290 milj. kiloa.  Määrästä kotimaassa jalostettiin kotimaisesta siemenestä 20 mkg ja tuontisiemenestä n. 40 mkg.

 

Rypsi/rapsirouhetta tuontiin rouheena peräti 290 miljoonaa kiloa!

 

 

***************

 

 

Ja sitten ne kotimaiset täydennysvalkuaiset:

 

 

Hernettä käytettiin 60 mkg ja härkäpapua vain 30 mkg!

 

 

***************

 

Toivon, että nämä luvut lopettavat sen haihattelun, jota kotimaisten täydennysvalkuaisten tiimoilta on jo ainakin kymmenen vuotta käyty!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen siipikarja- ja sikataloudet tukeutuvat vahvasti soijarouheen käyttöön ja lypsykarjatalous puolestaan tuontirapsirouheeseen!, soijarouhe, rapsirouhe, rypsirouhe, valkuaistase 2020, Tuontisoijarouhe, tuontirapsirouhe,

Rikkidirektiivin kustannuksia kohottava vaikutus koskee myös suomalaista ruokaa

Perjantai 29.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2015 alussa voimaantulevan rikkidirektiivin ennakoidaan merkitsevän suomalaiselle talouselämälle 1.200 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa.

 

Julkisuudessa puhutaan, että kustannusrasitus kohdistuu vientiteollisuudelle, mutta näinhän ei pelkästään ole, vaan myös tuontituotteet joutuvat direktiivin voimaantullessa maksumiehiksi.

 

Tunnen työkokemukseni perusteella maatalouden ja kotieläintalouden tuotantopanosten kustannusrakenteen ja olen huolissani direktiivin vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään.

 

Suomeen joudutaan tuomaan merkittävä osuus kotieläintalouden tuotantopanoksista, sillä esim. eläinten ruokinnassa tarvittavista valkuaisraaka-aineista ainoastaan alle 20 % on kotimaista alkuperää.

 

Valtaosa kotieläinten tarvitsemasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan. Haihattelut herneen tai härkäpavun viljelyn laajentamisesta eivät vaikuta tilanteeseen hönkäsen pöläystä!


Kaikki soijarouheet ja merkittävä osa rypsirouheesta/rapsirouheesta ovat tuontitavaraa. Suomessa jalostettavaan rypsirouheeseen tarvittavasta raaka-aineesta vain n. puolet saadaan kotimaasta. 

 

Vaikka rypsialan laajentamiseen on panostettu paljon menneinä vuosina, todellista valkuaisomavaraisuuden kohoamista ei ole saatu aikaan.  Kasvinvuorotteluperiaatteet ovat merkittävä syy sille, että rypsialaa ei pystytä laajentamaan.

 

Rikkidirektiivin myötä kustannuspaineet kotieläintuotteiden hinnankorotuksiin kasvavat.

 

Kotieläintuottajien mahdollisuudet tappiollisen tuotannon jatkamiseen ovat jo nyt tiensä päässä ja rikkidirektiivin vaikutukset saattavat olla lopullinen niitti sille, että kamelin selkä taittuu.

 

Se merkitsee, että kotimaisen sianlihan, kananmunien ja jopa maidontuotanto ehtyy. Mitä sen jälkee laitamme suuhumme?

 

Haluan tällä kirjoituksellani muistuttaa, että rikkidirektiivin voimaantulo ei merkitse vaikeuksia yksistään vientiteollisuudelle, vaan se saattaa olla kuolinisku myös suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotimaiselle ruualle!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rikkidirektiivi, valkuaisomavaraisuus, soijarouhe, rypsirouhe, rapsirouhe, herne, härkäpapu, kasvinvuorottelu, sianlihantuotanto, maidontuotanto, kustannuskriisi,