Suomalainen maidontuotanto on toki EU-aikana vähentynyt, mutta on se yhä edelleen rakennekehityksen ansiosta elinvoimainen!

Perjantai 23.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Hämeenkyröläisen kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistossa saimme tutustua 8.8.2019 niiden kyläläisten maitotonkkiin, jotka ovat lopettaneet maidontuotannon kierrätysneuvoksen kotikylällä sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995.

 

 

Tilanne ei valtakunnan tasolla ole mielestäni hälyttävä, sillä vuosittain maidon tuotantomäärät ja maitoa tuottavien tilojen lukumäärät ovat kehittyneet seuraavasti:

 

 

• 1990: 2600 miljoonaa litraa ja 44.000 maidontuottajaa

• 2000: 2371 miljoonaa litraa ja 22.000 maidontuottajaa

• 2005: 2293 miljoonaa litraa ja 15.000 maidontuottajaa

• 2010: 2222 miljoonaa litraa ja 11.000 maidontuottajaa

• 2024: 2289 miljoonaa litraa ja 8.000 maidontuottajaa

 

 

En ”tähän hätään” löytänyt tilastoja vaikkapa vuodelta 1965, mutta sen totean, että vanhempani saivat silloin kolmesta lehmästään niin paljon elantoa, että minä enkä siskoni emme joutuneet ottamaan penninkään verran lainaa, jotta pystyimme kouluttautumaan minä agrologiksi ja siskoni 4H-nevojaksi!

 

 

Suomalainen maidontuotanto on kautta aikain antanut leivän monille ja näin tapahtuu Suomessa myös EU-aikana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikkea ei pidä uskoa, mitä kuulee

Perjantai 16.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain huhtikuun alussa osallistua matkalle, jossa perehdyttiin Puolan maatalouteen ja paikallisoppaamme kun oli Puolan erään maidontuotantorodun edustaja, niin perehdyimme erityisesti Puolan maidontuotantoon.

 

 

 

 

 

Oppaamme – Wojciech Rasinski – toimii lisenssin omaavana oppaana maatalousturisteille ja varsinaiselta toimeltaan hän on Puolan karjankasvattajien ja maidontuottajien liiton päällikkö.

 

 

 

 

 

Rasinski piti meille perusteellisen esitelmän Puolan maidontuotannosta ja totesi siinä mm. sen, että Puola on EU:n maidontuotannossa maiden välisessä järjestyksessä neljäs Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian jälkeen.

 

Rasinskin mukaan Puola tuottaa EU:n maitomäärästä 8,9 %.

 

 

 

Tarkistin Rasinskin kertomat tiedot 29.4.2014 ilmestyneestä EU:n maitomääriä kertovasta tilastosta ja sain hieman toisenlaista tietoa.

 

Tarkastelemani tilastot koskivat tosin vain yhtä kuukautta eli helmikuuta tänä vuonna ja ne kertoivat EU-jäsenmaiden maidontuotantovolyymin olleen silloin seuraavanlaisen:

 

• Saksa 2.429.000 tonnia
• Ranska 2.095.000 tonnia
• Iso-Britannia 1.122 tonnia
• Hollanti 979.000 tonnia
• Italia 790.000 tonnia
• Puola 779.000 tonnia

 

Suomen maidontuotantovolyymi oli viime helmikuussa 185.000 tonnia.

 

EU-maissa maitoa tuotettiin helmikuussa 2014 yhteensä 11.209.000 tonnia.

 

 

Luvut merkitsevät, että helmikuussa Puolassa tuotettiin 6,9 % koko EU:ssa tuotetusta maitovolyymistä ja Suomen maidontuotanto oli samana kuukautena 1,7 % EU:n kokonaisvolyymistä.

 

Maidontuotantovolyymit vaihtelevat kuukausittain ja en suinkaan luo varjoa herra Rasinskin meille esittämiin lukuihin, mutta on kuitenkin tärkeätä, että osaamme hahmottaa suuret linjat myös maidontuotannossa.

 

Kiitän herra Rasinskia, sillä hänen Puolan maidontuotantovolyymistä esittämänsä luvut saivat minut paneutumaan asioihin tarkemmin ja nyt tiedän entistä enemmän maidontuotannosta Euroopan Unionissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rikkidirektiivin kustannuksia kohottava vaikutus koskee myös suomalaista ruokaa

Perjantai 29.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2015 alussa voimaantulevan rikkidirektiivin ennakoidaan merkitsevän suomalaiselle talouselämälle 1.200 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa.

 

Julkisuudessa puhutaan, että kustannusrasitus kohdistuu vientiteollisuudelle, mutta näinhän ei pelkästään ole, vaan myös tuontituotteet joutuvat direktiivin voimaantullessa maksumiehiksi.

 

Tunnen työkokemukseni perusteella maatalouden ja kotieläintalouden tuotantopanosten kustannusrakenteen ja olen huolissani direktiivin vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään.

 

Suomeen joudutaan tuomaan merkittävä osuus kotieläintalouden tuotantopanoksista, sillä esim. eläinten ruokinnassa tarvittavista valkuaisraaka-aineista ainoastaan alle 20 % on kotimaista alkuperää.

 

Valtaosa kotieläinten tarvitsemasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan. Haihattelut herneen tai härkäpavun viljelyn laajentamisesta eivät vaikuta tilanteeseen hönkäsen pöläystä!

Kaikki soijarouheet ja merkittävä osa rypsirouheesta/rapsirouheesta ovat tuontitavaraa. Suomessa jalostettavaan rypsirouheeseen tarvittavasta raaka-aineesta vain n. puolet saadaan kotimaasta. 

 

Vaikka rypsialan laajentamiseen on panostettu paljon menneinä vuosina, todellista valkuaisomavaraisuuden kohoamista ei ole saatu aikaan.  Kasvinvuorotteluperiaatteet ovat merkittävä syy sille, että rypsialaa ei pystytä laajentamaan.

 

Rikkidirektiivin myötä kustannuspaineet kotieläintuotteiden hinnankorotuksiin kasvavat.

 

Kotieläintuottajien mahdollisuudet tappiollisen tuotannon jatkamiseen ovat jo nyt tiensä päässä ja rikkidirektiivin vaikutukset saattavat olla lopullinen niitti sille, että kamelin selkä taittuu.

 

Se merkitsee, että kotimaisen sianlihan, kananmunien ja jopa maidontuotanto ehtyy. Mitä sen jälkee laitamme suuhumme?

 

Haluan tällä kirjoituksellani muistuttaa, että rikkidirektiivin voimaantulo ei merkitse vaikeuksia yksistään vientiteollisuudelle, vaan se saattaa olla kuolinisku myös suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotimaiselle ruualle!

 

-Esko Erkkilä-

Romanialaisella lypsykarjatilalla on samat ongelmat kuin Suomessa, mutta suuriakin eroja on

Perjantai 2.4.2010 klo 17.18 - -Esko Erkkilä-

Vierailimme Romanian matkallamme Brasov´n  kaupungin lähellä sijaitsevalla lypsykarjatilalla.

 

Brasov sijaitsee Transilvaniassa n. 200 kilometriä Romanian pääkaupungista pohjoiseen. Brasov´iin on Bukarestista ajettaessa ylitettävä Karpaatit.

 

Lypsykarjatilan omistaja oli Brasov´n alueen nautatilojen yhdistyksen puheenjohtaja.

 

Romaniassa ei ole Suomen kaltaista MTK:ta eli talonpoikien taloudellista etujärjestöä, vaan romanialaiset maataloustuottajat ovat järjestäytyneet tuotantosuunnittain rakentuviin yhdistyksiin.

 

Tilalla oli 400 hehtaaria maata - kaikki maat ovat romanialaiseen tapaan vuokramaita - ja yhteensä 180 eläintä, joista 150 lypsylehmiä. Lisäksi tilalla...

Lue lisää »