Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?

Torstai 15.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK toteutti eilen hienon kampanjan, jonka tarkoituksena oli selvittää kuluttajille, että kuinka vähän tuottajille maksetaan elintarvikkeiden tuottamisesta.

Kampanjan teemana oli puhuttelevasti:

Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?

 

Kampanja toteutettiin Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Ylivieskassa ja Tampereella.

 

Olin MTK-Viljakkalan edustajana mukana Tampereen Keskustorilla järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Tampereella myytiin;

 

• porsaan palapaisti lavasta 500 g, 80 senttiä/kpl (tuottajahinta 1,58 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 8,23 euroa/kg)
  

• ruisleipä 450 grammaa, 10 senttiä/kpl (tuottajahinta 0,20 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 4,57 euroa/kg)

 

Hinnat vastasivat sitä hintaa, jonka tuottajat saavat sianlihasta sekä rukiista, joka kuluu yhden ruisleivän valmistukseen.

 

Kuluttajilla oli mahdollisuus ostaa molemmat tarjoustuotteet kerralla ja niiden yhteissummaksi muodostui 90 senttiä. On luonnollista, että ostoksesta sai kuitin.

 

 

 

Tempauksemme sai tamperelaiset liikkeelle, sillä suomalaista ruokaa jonottavien tamperelaisten jono kierteli ympäri Keskustoria.

 

 

Kuluttajien mieliala jonossa oli tuottajien tukena ja sitä vahvisti mm. se, kun MTK-Viljakkalan puheenjohtaja Jukka Niittyoja kertoi jonottajille omakohtaisia kokemuksiaan siankasvatuksesta ja rukiinviljelystä.

 

 

 

Myös minä jaoin esitteitä ruokajonossa odottaville. Saamani palaute tuottajahinnan korjaamistarpeesta oli sataprosenttinen!

 

 

 

MTK-Tampereen projektikoordinaattori Päivi Fallström (vasemmalla) ja Lahdelman tilan omistaja Anne Kaasalainen Mouhijärveltä myivät tuotteet kuluttajille.

 

 

 

Monet mediat olivat kiinnostuneita tapahtumastamme. Tässä Jukka Niittyoja TV2:n kuvattavana.

 

 

 

 

Possuesiliinani oli monien kuluttajien kiinnostuksen kohteena.

Eräs ompelunharrastaja ja kuluttajarouva halusi kuvata minut ja pyysi lähettämään tämän kuvan sähköpostilla itselleen. Tein työtä käskettyä ja suostuin oman kamerani välityksellä mannekiiniksi, sillä rouva kertoi, että hän ompelee samanlaisen esiliinan lahjaksi naapurinsa isännälle!

 

 

 

Tilaisuudessa solmittiin myös aitoja kauppasuhteita suoramyynnin merkeissä.

Tässä Karppilan lihakarjatilan isäntä Hannu Karppila Kangasalta kertoo tilansa suoramyyntitarjonnasta siitä kiinnostuneelle asiakkaalle.

 

 

MTK:n junailema kampanja lähensi alkutuottajan ja kuluttajan välisiä suhteita. Se auttoi kuluttajia ymmärtämään sen ahdingon, johon päivittäistavarakaupan keskittyminen kahden toimijan haltuun on aiheuttanut elintarvikehuollollemme.

 

Jos tilanteeseen ei saada muutosta, on kotimainen elintarviketuotanto kuihtumassa kokonaan pois.

 

Tätä kuluttajat eivät halua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rikkidirektiivin kustannuksia kohottava vaikutus koskee myös suomalaista ruokaa

Perjantai 29.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2015 alussa voimaantulevan rikkidirektiivin ennakoidaan merkitsevän suomalaiselle talouselämälle 1.200 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa.

 

Julkisuudessa puhutaan, että kustannusrasitus kohdistuu vientiteollisuudelle, mutta näinhän ei pelkästään ole, vaan myös tuontituotteet joutuvat direktiivin voimaantullessa maksumiehiksi.

 

Tunnen työkokemukseni perusteella maatalouden ja kotieläintalouden tuotantopanosten kustannusrakenteen ja olen huolissani direktiivin vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään.

 

Suomeen joudutaan tuomaan merkittävä osuus kotieläintalouden tuotantopanoksista, sillä esim. eläinten ruokinnassa tarvittavista valkuaisraaka-aineista ainoastaan alle 20 % on kotimaista alkuperää.

 

Valtaosa kotieläinten tarvitsemasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan. Haihattelut herneen tai härkäpavun viljelyn laajentamisesta eivät vaikuta tilanteeseen hönkäsen pöläystä!

Kaikki soijarouheet ja merkittävä osa rypsirouheesta/rapsirouheesta ovat tuontitavaraa. Suomessa jalostettavaan rypsirouheeseen tarvittavasta raaka-aineesta vain n. puolet saadaan kotimaasta. 

 

Vaikka rypsialan laajentamiseen on panostettu paljon menneinä vuosina, todellista valkuaisomavaraisuuden kohoamista ei ole saatu aikaan.  Kasvinvuorotteluperiaatteet ovat merkittävä syy sille, että rypsialaa ei pystytä laajentamaan.

 

Rikkidirektiivin myötä kustannuspaineet kotieläintuotteiden hinnankorotuksiin kasvavat.

 

Kotieläintuottajien mahdollisuudet tappiollisen tuotannon jatkamiseen ovat jo nyt tiensä päässä ja rikkidirektiivin vaikutukset saattavat olla lopullinen niitti sille, että kamelin selkä taittuu.

 

Se merkitsee, että kotimaisen sianlihan, kananmunien ja jopa maidontuotanto ehtyy. Mitä sen jälkee laitamme suuhumme?

 

Haluan tällä kirjoituksellani muistuttaa, että rikkidirektiivin voimaantulo ei merkitse vaikeuksia yksistään vientiteollisuudelle, vaan se saattaa olla kuolinisku myös suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotimaiselle ruualle!

 

-Esko Erkkilä-