Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kesän viimeiset!

Sunnuntai 2.10.2022 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli päivä, jolloin sain kesän viimeiset vihannekset korjuuseen, kun…

 

 

IMG_6311.JPG

 

…härkäpavut päätyivät talteen!

 

 

Eihän niitä paljon ollut kylvössäkään, mutta joissain paloissa oli…

 

IMG_6312.JPG

 

…jopa kuusi härkäpapua!

 

 

***********************

 

IMG_6314.JPG

 

Härkäpavut kiehautetaan ja sen jälkeen ne päätyvät pakasteeseen odottamaan niillä herkuttelua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Härkäpapu,

Nyt on aika härkäpavun sadonkorjuulle!

Keskiviikko 8.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen taas yhden puutarhakasvimme sadonkorjuun päätökseen, kun härkäpapumme päätyivät pakkaseen!

 

Härkäpapu eli Vicia faba on helppo viljellä ja proteiinipitoisena hernekasvina sen viljelyn soisi olla laajempaakin.

 

Härkäpapua viljellään ainakin ulkomailla rehukasvina, mutta Suomessa sen elintarvikelaadut ovat viljelyksessä.

 

Työelämän aikana tavarantoimittajat kauppasivat rehulaatuista härkäpapua ja kokeilin kylvääkin sitä, mutta olivat niin kitkeriä, että ainakaan rehulaatuisista härkäpavuista ei ole ihmisravinnoksi.

 

*******************

 

Olemme mielenkiinnosta viljelleet härkäpapua parinkymmenen rivimetrin verran jo useana vuonna ja niin myös tänä vuonna.

 

 

IMG_3117.JPG

 

Härkäpavun palko on komea ilmestys!

 

 

IMG_3121.JPG

 

Härkäpapumme olivat kahdenlaatuisia eli vaaleita ja punertavia.

 

Pidin eriväriset erillään ja samoin menetteli Rouva, kun hän kiehautti härkäpapumme.

Härkäpavuilla on monien muiden kasvien tapaan se ominaisuus, että ne menettävät kiehauttamisessa kauniin värinsä ja muuttuvat harmaiksi, mutta makua se ei haittaa!

 

**************

Ensi talvena meillä on lautasella härkäpapuja muutaman kerran vaihtelua tuomassa!

 

 

Suosittelen kokeilemaan härkäpapujen kasvatusta ensi kesänä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Härkäpapu, Härkäpavun sadonkorjuu, Härkäpavun viljely, Vicia faba,

Härkäpapu on eräs maailman vanhimmista viljelykasveista

Maanantai 14.9.2020 - -Esko Erkkilä-

On varmaan monille yllätys, että härkäpapu on eräs maailman vanhimmista viljelykasveista.  Härkäpapua on viljelty jo kolmetuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua!

 

Tänä vuonna meillä härkäpapua oli kasvamassa nelisenkymmentä rivimetriä.

 

 

IMG_0069.JPG

 

Härkäpavun palot ovat suuria ja palkojen sisällä olevat…

 

 

IMG_0070.JPG

 

…pavut ovat hyvinkin kookkaita.

 

 

IMG_0071.JPG

 

Härkäpavut kannattaa kiehauttaa ennen käyttöä ja pakastamista varten se on välttämätöntäkin – kiehauttamisajaksi riittää 3 – 5 minuuttia.

 

 

IMG_0074.JPG

 

Tämmöisiltä näyttävät kiehutetut härkäpavut…

 

 

IMG_0075.JPG

 

…ja tässä niitä on jo pakastuspusseissa.

 

 

***********************

 

 

IMG_0072.JPG

 

Härkäpavulla on korkea esikasviarvo ja se perustuu voimakkaaseen juuristoon sekä härkäpavun kykyyn sitoa ilman typpeä juurinystyröihinsä.

 

Härkäpavun viljelytekniikasta vielä se, että sen voi kylvää hyvin varhain ja sen hallankestävyyteen, sillä se kestää pakkasta jopa 3 – 5 astetta!

 

Härkäpavun hyödyntämiseen liittyviä ruokareseptejä löytyy paljon!

 

 

Laittakaahan ensi keväänä härkäpapua kasvamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: härkäpapu, härkäpapu typensitojana,

Kasvun Ihme!

Lauantai 23.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Me Viherpeukalot ja miksi ei muutkin, ovat näinä päivinä kokemassa Kasvun Ihmeitä.

 

Omalle kohdalleni Kasvun Ihmeitä realisoitui eilen useitakin, mutta päällimmäiseksi muistoihin jäivät härkäpavun sekä punajuuren Kasvun Ihmeet.

 

 

 

 

viherpeukalo1

 

 

Härkäpavun sadonkorjuu on usein meillä jäänyt liian myöhäiseksi ja se on merkinnyt laatutason alenemista.

 

Poimin eilen puolet kasvussa olevista härkäpavuista ja nyt niiden laatutaso oli mainio.

 

Härkäpapuja viljellään myös rehukäyttöön, mutta omaan elintarvikekäyttöön rehuksi tarkoitettuja härkäpapuja ei kannata viljellä.

 

Omaan rehuhärkäpavuista omakohtaista kokemusta, kun joskus takavuosina laitoin viljelykseen kaukomailta näytteeksi tullutta härkäpapua.

 

Kaukomailta – oliko peräti Australiasta – tullut härkäpapu toki kasvoi tavanomaisesti, mutta sen laatu ei sopinut omaan makuuni. Näyte-erästä kasvaneet härkäpavut olivat maultaan kitkeriä ja eivät todellakaan sopineet elintarvikkeeksi.

 

 

 

 

viherpeukalo2

 

 

Toinen eilen Kasvun Ihmeeksi kirjattava kasvi meillä oli punajuuri.

 

Sain illan hämärtyessä määräyksen noutaa trekoolimaalta muovisangollisen verran punajuuria.

 

Tein työtä käskettyä ja yllätyin, että punajuuremme ovat kasvaneet niin hyvin.

Kuten kuvasta ilmenee, osa punajuuristamme on perinteisen pyöreitä ja osa puolestaan pitkänomaisia. Tässä joukossa oli myös yksi raitapunajuuri.

 

Aikaisempina vuosina punajuuremme ovat olleet paljon pienempiä, mutta siihen on kylläkin selkeä syy – jänikset ovat aiemmin verottaneet punajuuriamme.

 

Olemme vuosien saatossa huomanneet, että punajuuret ovat puutarhakasveista se, joka eniten miellyttää jäniksiä.

 

Laitoimme keväällä puutarhamaamme ympärille 200 metriä jänisverkkoa ja nyt voimme todeta, että investointimme oli kannattava.

 

 

************

 

 

Elämme Viherpeukalon kannalta kiivainta sadonkorjuun aikaa ja se merkitsee, että nyt Viherpeukalo saa ”palkkaa” joka päivä.

 

Saatan palata Viherpeukalona saamiini ”palkankorotuksiin” ja Kasvun Ihmeisiin joskus myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: härkäpapu, härkäpavun sadonkorjuu, punajuuri, punajuuren sadonkorjuu, raitapunajuuri, punajuurien jänissuojaus,

Rikkidirektiivin kustannuksia kohottava vaikutus koskee myös suomalaista ruokaa

Perjantai 29.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2015 alussa voimaantulevan rikkidirektiivin ennakoidaan merkitsevän suomalaiselle talouselämälle 1.200 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa.

 

Julkisuudessa puhutaan, että kustannusrasitus kohdistuu vientiteollisuudelle, mutta näinhän ei pelkästään ole, vaan myös tuontituotteet joutuvat direktiivin voimaantullessa maksumiehiksi.

 

Tunnen työkokemukseni perusteella maatalouden ja kotieläintalouden tuotantopanosten kustannusrakenteen ja olen huolissani direktiivin vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään.

 

Suomeen joudutaan tuomaan merkittävä osuus kotieläintalouden tuotantopanoksista, sillä esim. eläinten ruokinnassa tarvittavista valkuaisraaka-aineista ainoastaan alle 20 % on kotimaista alkuperää.

 

Valtaosa kotieläinten tarvitsemasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan. Haihattelut herneen tai härkäpavun viljelyn laajentamisesta eivät vaikuta tilanteeseen hönkäsen pöläystä!


Kaikki soijarouheet ja merkittävä osa rypsirouheesta/rapsirouheesta ovat tuontitavaraa. Suomessa jalostettavaan rypsirouheeseen tarvittavasta raaka-aineesta vain n. puolet saadaan kotimaasta. 

 

Vaikka rypsialan laajentamiseen on panostettu paljon menneinä vuosina, todellista valkuaisomavaraisuuden kohoamista ei ole saatu aikaan.  Kasvinvuorotteluperiaatteet ovat merkittävä syy sille, että rypsialaa ei pystytä laajentamaan.

 

Rikkidirektiivin myötä kustannuspaineet kotieläintuotteiden hinnankorotuksiin kasvavat.

 

Kotieläintuottajien mahdollisuudet tappiollisen tuotannon jatkamiseen ovat jo nyt tiensä päässä ja rikkidirektiivin vaikutukset saattavat olla lopullinen niitti sille, että kamelin selkä taittuu.

 

Se merkitsee, että kotimaisen sianlihan, kananmunien ja jopa maidontuotanto ehtyy. Mitä sen jälkee laitamme suuhumme?

 

Haluan tällä kirjoituksellani muistuttaa, että rikkidirektiivin voimaantulo ei merkitse vaikeuksia yksistään vientiteollisuudelle, vaan se saattaa olla kuolinisku myös suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotimaiselle ruualle!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rikkidirektiivi, valkuaisomavaraisuus, soijarouhe, rypsirouhe, rapsirouhe, herne, härkäpapu, kasvinvuorottelu, sianlihantuotanto, maidontuotanto, kustannuskriisi,